Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 16.9.2009:

 

Palvelusektorin kehittämishankkeet talousohjelmassa

 

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen jatkotoimenpiteet

 

SoTe-yhdistämishankkeen keskeiset toimenpiteet	Asia	Toimenpiteet / Hyödyt	Haaste / Ongelma
Hallintomallin kehittäminen ja organisointi	Sopimusohjausmalli	Tilaajalähtöisellä toimintatavalla tuodaan päättäjille esiin väestön palvelutarve ja rakenteisiin vaikuttaminen voi olla helpompaa, kun talousarvion rakentaminen ei ole organisaatiolähtöistä.	Tietojärjestelmät eivät tue rakennetta eikä tarvittavaa tietoa ole yhdistettävissä talouslukuihin
	Asiakasnäkökulma / prosessiajattelu	Yhden luukun periaate mm. vanhustenhuollossa parantaa palveluja ja selkeyttää toimintaa. Lisäksi yhtenäiset tietojärjestelmät tuovat tehokkuutta ja parantavat esim. hoitotietojen kirjauksia.	Uusien raja-aitojen muodostuminen?
	Organisaation sisäiset siirrot	Mm. Luolavuoren alasajon myötä voidaan parantaa hoitomitoituksia muissa vanhainkodeissa ja ympärivuorokautisessa hoidossa	Rakennemuutos voi lisätä välillisesti ja tilapäisesti kustannuksia
	Tukipalveluiden järjestäminen	Tukipalveluiden keskittämiset ovat olleet pääosin kaupunkitasoisia ratkaisuja. Suurimmat rationalisointihyödyt on jo toteutettu esim. TAPAKE:n perustamisen yhteydessä.	Kirjanpito ja palkanlaskenta yms. tuottaa paljon perusdataa toiminnasta ja keskitetty palvelukeskus toimii eri näkökulmasta
Hoitokäytännöt / uudenlainen yhteistyö	Perusterveydenhuollon kehittäminen	Kehittämisohjelmalla panostetaan erityisesti sairaanhoitoprosessin toimivuuteen ja terveysasemaverkoston optimaaliseen kokoon	Vaatii myös taloudellisia lisäpanostuksia / kuntalaisten näkemys
	Erikoissairaanhoidon konsultaatioiden kehittäminen	Erikoissairaanhoidon konsultaatiokäytäntöjen kehittämisellä ja ja hoidon porrastuksella on saatu merkittäviä kustannussäästöjä VSSHP:n käytön osalta	VSSHP:n käytön lasku ei näy samassa suhteessa menojen laskuna
	Hoidon porrastus	Ks. edellinen kohta
	Päihdehuollon kehittäminen	Päihdehuollon kehittämisohjelmalla pyritään vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen	Palvelutarve kasvaa
	Lastensuojelun kehittäminen	Lastensuojelun kokonaisuuden hallintaa parannetaan koko kaupungin tasolla paremmin vastaamaan uuden lastensuojelulain vaatimuksia. Lisäksi panostetaan mm. perhehoitoon ja investoimalla omiin laitoksiin siten, että kalleimpien hoitojaksojen kustannuksia saadaan pienemmiksi
Palvelurakenne	Kotihoidon organisointi	Välittömän asiakastyöajan lisääminen mobiiliratkaisuilla (vähentää sijaistyövoiman tarvetta ja parantaa osittain kotihoidon kattavuutta)	Hankinta ja toteutus kesken
	Kuntoutumispalvelut	Laajan palvelukirjon yksinkertaistaminen ja kustannusten hillitseminen esim. asumispalveluiden uudelleenorganisoinnilla
	Varhaiskasvatus	Palvelusetelikokeilulla tavoitellaan oman toiminnan tasaisempaa käyttöä siten, että erityisesti kustannuksiltaan kilpailukykyisiä palveluita hankitaan uusille asiakkaille joustavien palvelumuotojen avulla	Tilapäisen työvoiman vähentäminen

 

 

Sairaanhoitopiiriyhteistyö

 

Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin johto ovat sopineet yhteistyömallista, jossa viranmiesjohto käy neuvottelut vähintään kolme kertaa vuodessa. Pääasiallisina aiheina ovat talousarvion valmistelu, seuranta, investointien ja tilinpäätöksen läpikäyminen. Lisäksi on sovittu yhteisten mittareiden ja seurantatietojen käyttöönotosta. Ylimmän johdon yhteistyötä tukee talouden ja operatiivisen tason yhteistyöryhmä, jonka toiminnan koordinoinnista vastaavat talousjohtajat. Talouden ja operatiivisen tason yhteistyöryhmä valmistelee johdon kokouksissa käytävät asiat ja analysoi johtopäätöksiä varten talouden ja toiminnan raportit. Lisäksi osapuolet ovat sopineet molemminpuolisesta oikeudesta osallistua johtoryhmän ja peruspalvelulautakunnan työskentelyyn.

 

Edellä mainitun lisäksi palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja on kutsunut koolle Turun kaupungin luottamushenkilöt sairaanhoitopiirin hallintoelimissä keskustelemaan sairaanhoitopiirin kannalta ajankohtaisista asioista. Kaupunki on lisäksi toiminut aktiivisesti sairaanhoitopiirin omistajien yhteistyön tiivistämiseksi.

 

Edellä kuvattu yhteistyömalli on ollut esimerkkinä laadittaessa konserniohjeeseen kirjattavalle kuntayhtymien omistajaohjausmallille.

 

 

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallintokuntien yhdistäminen

 

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2007 talousarviossa edellytettiin liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallinnollisen yhdistämisen kustannustehokkuuden arviointia. Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti päätöspöytäkirjalla 28.8.2007 § 8 työryhmän selvittämään liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallintotoimintojen yhdistämistä.

 

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen kustannuksista 75 prosenttia muodostuu henkilöstö- ja tilaresursseista. Esimerkiksi vuonna 2006 liikuntatoimen toimintamenoista puolet oli tilakustannuksia ja 23 prosenttia henkilöstökustannuksia, kun taas nuorisotoimen ja kulttuuritoimen toimintamenoista noin 60 prosenttia oli henkilöstökuluja.

 

Hallintojen yhdistäminen luo mahdollisuuksia tilojen hyödyntämiseen yli sektorirajojen ja saattaa vähentää tilakustannuksia pitkällä aikavälillä, kun toimitiloja vapautuu palvelutoiminnan käyttöön tai vapautuvista toimitiloista luovutaan.

 

Työryhmä luovutti loppuraporttinsa palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajalle 13.2.2008 (10953-2007). Raportissa työryhmä toteaa, että hallintotoimintojen yhdistäminen on perusteltua toiminnallisista syistä.

 

Työryhmän mukaan hallintojen yhdistäminen vaatii runsaasti suunnittelua ja kehittämistyötä. Konkreettisia suunnitelmia ei ole ja hallintokunnissa ei ole sisäistetty ajatusta hallintojen yhdistämisestä. Hallintojen yhdistämisen edellytyksenä on kulttuuritoimen organisaation saattaminen kuntoon.

 

Työryhmä ehdotti kaksivaiheista etenemistä hallintotoimintojen yhdistämisessä. Ensimmäisessä

vaiheessa on tarkoituksenmukaista selvittää kulttuuritoimen hallinnon tehostamista perustamalla sitä varten erillinen projekti.

 

Vaihe 1. Kulttuurikeskuksen hallinnon uudistaminen

 

Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti päätöspöytäkirjalla 27.5.2008 § 10 työryhmän seuraamaan kulttuuriasiainkeskuksen hallinnon uudistamista. Työryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata kulttuuritoimen laitosten ja hallinnon yhdistämisen prosessia, laatia prosessille aikataulu ja tavoitteet sekä laatia konkreettinen esitys hallintojen yhdistämisestä sekä sen edellyttämistä toimenpiteistä, kuten talousarvioon ja sen rakenteeseen ja tilojen käyttöön liittyvät muutokset sekä mahdolliset sääntömuutokset.

 

Kulttuuriasiainkeskuksessa on ensimmäisen vaiheen asioita valmisteltu. Suunnitelmat ja päätökset ovat edenneet seuraavasti:

 

1. Wäinö Aaltosen museo ja Maakuntamuseo on yhdistetty Turun museokeskukseksi 1.1.2009 alkaen.

 

2. Kulttuurikeskuksen organisaatio lakkautettiin 1.1.2009 ja toiminnot siirrettiin perustettuun museokeskukseen (tilahallinta ja -myynti, lasten kulttuuripaja) ja kulttuuriasiainkeskuksen kansliaan (taidekeskus, tapahtumatuotanto ja monikulttuurisuustoiminta, ruotsinkielinen toiminta). Yksi avoinna ollut kulttuurisihteerin vakanssi lakkautettiin ja samalla perustettiin uusi lastenkulttuurin suunnittelijan vakanssi koordinoimaan toimintaa. Kansainvälisen kohtauspaikan toiminta muutettiin monikulttuurisuustoiminnaksi.

 

3. Lautakunta päätti kokouksessaan maaliskuussa 2008, että talous- ja henkilöstöhallinnon sekä asianhallinnan (tuki-) toiminnot keskitetään kulttuuriasiainkeskuksen kanslian alaisuuteen. Tukitoiminto-organisaatio on perustettu 1.5.2009 ja siihen siirtyy tulosalueilta 13 htv:n työpanos. Kulttuurijohtaja on päättänyt ko. henkilöiden siirrosta vakansseineen 1.5.2009 alkaen.

 

4. Kulttuuritoimen johto- ja toimintasäännöt on uudistettu vastaamaan organisaatiomuutoksia ja tämän päivän vaatimuksia ja toimintoja. Johtosääntö on yhdenmukainen liikunta- ja nuorisotoimien johtosääntöjen kanssa.

 

5. Teatterin ja orkesterin lipunmyynti on yhdistetty. Tilamyynnin keskittämistä selvitetään.

 

6. Näiden muutosten lisäksi kulttuurilautakunta on päättänyt markkinoinnin ja viestinnän yhdistämisestä koko kulttuuritoimen tasolla. Selvitys on työn alla ja yhdistämisen on määrä astua voimaan 1.1.2010 alkaen.

 

7. Vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä (sekä toimintasuunnitelman laatimisessa) kulttuuritoimessa siirrytään käyttämään sopimusohjausmallia.

 

Vaihe 2. Liikunta-, Nuoriso- ja Kulttuuritoimen yhdistäminen

Toisessa vaiheessa hallintotoimintojen yhdistämistyöryhmä esitti:

 

-liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi yhdistetään yhdeksi vapaa-ajantoimen hallintokunnaksi

-liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kulttuuritoimen lautakuntarakennetta uudistetaan siten, että kulttuurilautakunnasta tulee päälautakunta, jolla on liikunta-asioista ja nuorisoasioista päättävät jaostot tai liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kulttuuritoimen lautakunnat yhdistetään yhdeksi vapaa-ajanlautakunnaksi.

 

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimien lausunnot hallintotoimintojen yhdistämiselle:

 

Liikunta

Pelkästään nykyisten hallintotoimintojen yhdistämisellä ei saavuteta juurikaan taloudellisia eikä toiminnallisia etuja, kuten valmisteluraportissakin 10953-2007 todetaan ja siksi siitä vaihtoehdosta tulisi kokonaan luopua. Tarvitaan päätös mahdollisen laajemman yhdistymismahdollisuuden tutkimiseksi, kuten liikuntatoimen lausunnossa 10953-2007 todetaan, että mahdollisia säästöjä voidaan arvioida.

 

Nuoriso

Asiakasnäkökulma on oltava yhdistymisen lähtökohtana. Pelkkä hallintotoimintojen yhdistäminen ei tuo

kustannussäästöjä eikä tehosta merkittävästi toimintaa. Olisi syytä selvittää, minkälaisia kustannusvaikutuksia saataisiin ja mitä vaikutuksia sillä olisi palveluihin, jos vapaa-ajantoimet yhdistettäisiin kokonaan.

 

Kulttuuri

Pelkästään hallinnollisella yhdistämisellä ei saada aikaan välittömiä kustannussäästöjä ja saadaan vain

vähäisiä toiminnallisia hyötyjä. Jos halutaan todellista kustannustehokkuutta, on myös lautakuntarakennetta muutettava ja koko palvelukonsepti suunniteltava asiakaslähtöisesti palveluprosessien kautta.

Vrt. Hallintojen yhdistämistyöryhmän raportti (10953-2007) ja kulttuuritoimen lausunto raportista.

 

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 22.6.2009 172 § tarkentaa linjaustaan mm. koskien kohtaa ”kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallinnollinen yhdistäminen”:

Liikuntatoimea, nuorisotoimea ja kulttuuritoimea ei yhdistetä yhdeksi vapaa-ajantoimen hallintokunnaksi eikä lautakuntarakennetta muuteta. Hallintokuntien päällekkäisiä hallinto- ja suunnittelutehtäviä yhdistetään. Hallintokuntien yhteistyötä lisätään asiakaslähtöisten palveluprosessien luomiseksi huomioiden erityisesti ennaltaehkäisevä toiminta. Lisäksi kulttuuritoimen hallinnon uudistamista jatketaan.

 

 

Sopimusohjausmallin jatkokehittäminen

 

Kaupunginvaltuuston johtamisjärjestelmää koskevan päätöksen (v. 2004) perusteella palvelutoimen sektorilla on kehitetty sopimusohjausmallia.

 

Pisimmällä työ on peruspalvelulautakunnassa sekä kulttuuritoimessa. Kummassakin hallintokunnassa on tehty yhteistyössä keskushallinnon kanssa sopimusohjauksessa tarvittavaa uudenlaista tietopohjaa. Vuoden 2009 talousarvion käsittelyn yhteydessä luotiin ensimmäiset versiot strategisesta palvelusopimuksesta kaupunginhallituksen ja lautakunnan välillä. Vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä on tarkoitus näistä kahdesta hallintokunnasta tuoda kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokäsittelyn jälkeen sopimus hyväksyttäväksi kaupunginhallitukseen ja lautakuntaan.

 

Johtamisen tietovirtojen kehittäminen, tuotteistus ja kustannuslaskenta sekä riittävät IT-järjestelmät ovat välttämättömiä edellytyksiä sopimusohjausmallin toteuttamisen onnistumiselle. SoTe-Tieto, Alfa-hanke sekä uudenlainen prosessiajattelu tekevät tärkeää työtä perustan luomiseksi uudenlaiselle ajattelulle ja toimintamallille. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttävät ohjelmat on tarkoitus jalkauttaa sopimusohjauksen avulla perustasolle saakka. Myös toiminnan ja talouden seuranta tulee toteuttaa tätä mallia avuksi käyttäen. Tulevaisuudessa mallin ja ATK-järjestelmien kehittyessä on mahdollista saada tietoa toiminnasta nopeasti ja siten toiminnan ohjaus tehostuu.

 

 

Asiakaspalveluketjujen uudelleenjärjestäminen

 

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen yhtenä tavoitteena oli muodostaa paremmin toimivat asiakaspalveluketjut. Työ aloitettiin vanhusten palveluista siten, että koko uuden tulosalueen asiakasketjut muodostettiin uudelleen ensin avopalveluiden ja sen jälkeen laitoshoidon osalta. Työ jatkuu edelleen ja laajenee muille tulosalueille kuten esim. kuntoutukseen ja eri tulosalueiden välisiin prosesseihin.

 

Turku-sopimuksen mukainen ohjelmatyö on nostanut hyvin esille palvelutoimen eri hallintokuntien välisen halun ja tarpeen käydä yhdessä läpi asiakaspalveluketjuja ja liittää esim. vapaa-ajan hallintokuntien toiminnot lähemmäs toisiaan sekä yhteen peruspalvelulautakunnan alaisiin palveluihin. Erityisenä kysymyksenä nousee esille huoli lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen hajanaisuudesta ja palvelutarpeiden kasvusta. Opetustoimen erillisyys kehitystyöstä nähdään työtä haittaavana vaikeutena.

 

 

Avustusjärjestelmän kehittäminen

 

Avustusjärjestelmien kehittäminen tapahtuu toisaalta teknisten ratkaisujen kautta siten, että kaikille hallintokunnille laaditaan yhteinen tietokanta avustuksia varten ja toisaalta vähentämällä avustusten keskittämistä keskushallintoon.

 

Avustuksia varten laadittava tietokanta tulisi suunnitella siten, että siinä on käyttöliittymä, jonne avustuksen hakija täyttää itse hakemuksen tiedot ja tietokannan avulla avustusten käsittelyä voidaan yhdenaikaistaa ja automatisoida. Avustuksista olisi näin ollen mahdollisuus kerätä helposti tietoja eri tarkoituksiin sekä nähdä mm. onko sama taho hakenut tai saanut mahdollisesti avustusta myös muista hallintokunnista. Avustuksien käsittelyä varten laadittava tietojärjestelmä huomioidaan Alfa-hankkeen yhteydessä.

 

Avustusten siirtäminen hallintokuntien päätettäväksi on osa sopimusohjausmallin käyttöönottoa. Avustusten myöntäminen tulee nähdä pikemmin palvelujen tuottamisen vaihtoehtoisena tapana kuin vastikkeettomana avustuksena. Tällaisia avustuksia ovat mm. taidelaitosten ja oppilaitosten avustukset. Avustusmäärärahojen siirto on käynnistetty ja sitä jatketaan.

 

 

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

 

Turku on usean vuoden ajan ollut mukana valtakunnallisissa terveyserojen kaventamisiin liittyvissä hankkeissa. Näistä mainittakoon mm. TEROKA-hanke ja LATE-tietojen kerääminen sekä kouluterveyskyselyt. TEROKA-hanke eli väestöryhmien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamishanke käynnistyi v. 2006 ja se on KTL:n (nykyisen THL:n) vetämä. LATE-hankkeessa on määritelty ja kerätty lasten ja nuorten hyvinvointitietoja.

 

Tuleva terveydenhoitolaki velvoittanee kuntia seuraamaan väestön hyvinvoinnin tilaa väestöryhmittäin. Turku on mukana ns. ATH-hankkeessa, joka on THL:n toteuttama hyvinvointikysely. Tämän perusteella luodaan valtakunnallista mittaristoa terveyden edistämistoimenpiteiden suuntaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin.

 

Lisäksi Turku on mukana ns. Decipher-hankkeessa, jossa kehitetään työkaluja terveyden edistämisen vaikuttavuuden ja kustannusvastaavuuden seurantaan. Kiinnostuksen kohteena ovat kansanterveysongelmiin (mm. sydän- ja verisuonisairaudet) kohdistuvat interventiot.

 

 

Musiikin koulutuksen yhdistäminen

 

Musiikin opetuskentän kehittämiseksi nimettiin 27.2.2009 työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Keskinen. Kehityshankkeen tarkoituksena oli selvittää Turussa toimivien kaupungin rahoittamien musiikin eri koulutusasteiden ja oppilaitosten lisäsynergiamahdollisuudet ja yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet. Työryhmä luovutti raporttinsa 16.9.2009.

 

Raportin johtopäätöksenä todetaan, että kaupungin ja musiikkioppilaitosten nykyiset sopimukset ovat olleet väljiä. Johtopäätöksenä todetaan, että avustamisesta tulisi siirtyä selkeämmin tilaaja-tuottaja-malliin. Sopimuksia tulisi kehittää siten, että jatkossa niihin kirjataan tarkemmin tilattavat suoritteet ja että kustannukset tulevat maksuun aiheutumisperiaatteen mukaisesti. Tämä voidaan toteuttaa jo vuonna 2010, koska oppilaitosten sopimukset päättyvät 2009 loppuun. Toiminnallisesti musiikin opetuskenttää tulisi kehittää siten, että kulttuuritoimen taidekeskus etsii yhteistyökumppaneita nykyisin omana työnä tehdyn musiikin kerhotoiminnan ulkoistamiseksi. Samoin kaupungin järjestämän oppilasorkesteritoiminnan järjestäjänä voi toimia joku muu taho kuin kaupunki.

 

Raportin mukaan Turun AMK:n musiikin koulutusohjelman talous on ollut epätasapainossa siitä lähtien, kun ammattikorkeakoulutuksen kulttuurialan valtakunnallinen yksikköhinta aleni vuonna 2006. Yksikkö aleni tuolloin noin 22 %, eli noin 3.000 euroa. Johtuen jäykästä virkarakenteesta, ongelmaa on vaikea korjata muutoin kuin lisäresursoinnilla. Taideakatemian musiikin koulutusohjelma on kilpailuasemassa suhteessa muiden kaupunkien vastaaviin koulutuksiin, joten toimintaa tulee jatkuvasti kehittää. Resurssien tulee säilyä hyvällä tasolla, jotta toiminta säilyttäisi vetovoimaisuutensa ja nykyisen korkean laatunsa.

 

Musiikinopetuskentän yhteistyömallien osalta raportissa esitetään pitkän tähtäimen kehityssuuntana, että taiteen yleistä perusopetusta tarjoavat tahot voitaisiin koota ”Turun kulttuurikouluksi”. Saman katon alla voisi harrastaa ja opiskella laajasti eri taidemuotoja ja kaupungin tuki menisi yhdelle organisaatiolle nykyisten lukuisien avustusten sijaan. Malli mahdollistaa taloudellisesti tasapainoisen toiminnan sekä lisäävät opetuksen laadukkuutta ja vetovoimaisuutta.

 

 

Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen organisointi

 

Ryhmien välisessä sopimuksessa on sovittu seuraavaa:

”Varhaiskasvatuksen siirrosta opetustoimen yhteyteen päätetään vuoden 2010 alussa siten, että siirto opetustoimeen on mahdollista 1.8.2010.”

 

Kaupunginhallitus päätti 23.6.2009 asettaa työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen. Työryhmän tulee jättää asiaa koskeva ehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 2009 loppuun mennessä.

 

Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon valtakunnallisesta kehittämistyöstä todettakoon, että varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämisjaoston tavoitteena ja tehtävänä oli tehdä esitys varhaiskasvatuksen soveltamisalasta ja muissa laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta ja muista laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys päivähoitolain kiireellisiksi muutoksiksi. Jaoston toimikausi oli 1.1.–30.6.2009.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kannat lakiuudistuksen peruskysymyksestä, eli siitä, minkä hallinnonalan alle varhaiskasvatuslainsäädäntö kuuluu, olivat jaoston toimikaudella eriävät. Jaosto ei päässyt työstämään tehtävänannon mukaisesti esitystä molempien hallinnonalojen yhteisestä varhaiskasvatuslaista. Uudistetun lain nimenä on jaoston näkemyksen mukaan edelleen laki lasten päivähoidosta.

 

 

 

Controller Kim Moisiolinna:

 

TVT Asunnot ja Koy Lehtolaakson fuusio

 

Fuusioita valmisteleva työryhmä, jota vetää kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lehtinen, piti ensimmäisen kokouksensa 21.9. Työryhmän lisäksi kokouksessa oli läsnä ohjausryhmä, joka koostuu yhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Kokouksessa sovittiin syksyn aikataulutuksesta siten, että fuusion ensimmäisen vaiheen muodostaa fuusion tekninen toteuttaminen Kaupparekisterin ja osakeyhtiölain asettamien muotovaatimusten mukaisesti. Prosessin läpiviennissä on noudatettava PRH:n määräaikoja, jotka ovat varsin tarkoin säänneltyjä. Fuusiosuunnitelman laatiminen on työryhmän ensimmäisiä tehtäviä. Tavoitteena on prosessin sujuva eteneminen yhteistyössä yhtiöiden asiantuntijoiden, tilintarkastajien ja työryhmän jäsenten välillä syksyn 2009 kuluessa.

 

IT

 

Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa (8.6.2009, päätös § 332) että perus-it:n toimintamalli yhtenäistetään ja että it-toiminta lähtee valmistelemaan perus-it-palvelujen kilpailuttamista. Päätöksestä tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta jotka kaupunginhallitus hylkäsi kokouksessaan 24.8.2009. It-toiminta on välittömästi kh:n viimeisen päätöksen jälkeen lähtenyt valmistelemaan kilpailutusta. Työtä varten on koottu asiantuntijoiden työryhmä. Kilpailutuksen valmistelu tehdään yhteistyössä Sitran Kuntaohjelman it-palvelukeskushankkeen sekä mm. Tampereen kaupungin kanssa. Lisäksi asia on esitelty Turun seudun kuntien it-yhteisryhmässä. Sitran Kuntaohjelman osana valmistelutyöhön määrittelemään palvelujen sisältöä ja mahdollista liikkeenluovutusta on kiinnitetty KPMG:n konsultteja. Suunnitelman mukaan kilpailutus tulee tapahtumaan kilpailullisella neuvottelumenetelmällä. Varsinaiset neuvottelut käydään vuoden 2010 alussa ja hankintapäätös tehdään ennen 2010 kesälomia. Uusien, kilpailutettujen perus-it-palvelujen käyttöön on suunnitelman mukaan siirrytty koko kaupungissa vuoden 2010 loppuun mennessä.

 

Hankinta- ja logistiikkakeskus

 

Keskitetyt logistiikkapalvelut ovat aloittaneet virallisesti toimintansa 1.9.2009. Hankinta- ja logistiikkakeskus vastaa koko kaupungin sisäisen postin jakelusta (n. 700 jakeluosoitetta) sekä SOTE:n n. 450 toimipisteen varastotuotteiden jakelulogistiikasta. Yhteensä logistiikkapalveluissa työskentelee tällä hetkellä 47 henkilöä ja määrä tulee lisääntymään sisäisillä henkilösiirroilla syksyn 2009 aikana eri hallintokuntien toimintojen siirtyessä keskitettyyn malliin. Keskitetyn toimintamallin ensivaiheen tavoitteena on nykyisen ostolaskujen määrän, n. 260.000 ostolaskua v. 2008, vähentäminen n. 10.000 laskulla vuosittain ja edelleen prosessikustannuksien vähentäminen. Varastotilojen vähentämiseen päästään vasta kun kaikki materiaalivirrat on selvitetty ja toimitustapa määritelty kunkin tuotteen osalta. Ajoneuvokaluston osalta kaikki SOTE:n ajoneuvot ovat keskitetyssä toimintamallissa jo nyt. Yleisesti ottaen keskuksen toimintamalli ja valtuudet ovat nyt sen mukaisia, että se pystyy konkreettisesti tehostamaan hankinnan ja logistiikan prosesseja. Tehostumiset näkyvät hallintokuntien ja liikelaitosten säästöinä tilaus-toimitus-laskutus –prosessiin liittyvissä tehtävissä. Alfa – tietojärjestelmäprojekti on edennyt aikataulun mukaisesti ja tulee vaikuttamaan merkittävästi hankintaprosessiin uuden hankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.

 

OJ – sektorin kehittämishankkeet

 

Aikuiskoulutuksen yhdistämisen työryhmä piti viimeisen kokouksen 19.10. Raportti on viimeistelyä vaille valmis ja asia tuodaan päätöksentekoon loppuvuoden kuluessa.

 

Varhaiskasvatuksen työryhmän raportti on myös valmiina. Asia tuotaneen päätöksentekoon loppuvuoden kuluessa.

 

Toisen asteen hallintojen yhdistämisen työryhmä ei pidä enää kokouksia. Sihteeri valmistelee loppuraporttia ja se valmistuu samassa aikataulussa aikuiskoulutuksen työryhmän raportin kanssa. Asia tuotaneen päätöksentekoon loppuvuoden kuluessa.