Liite 1 § 252
1) 14599-2006
Valt Nana Korpelainen ym. ovat tehneet 13.11.2006 aloitteen Päivähoidon siirtämisestä opetustoimeen (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen lausunnolle sosiaali- ja opetuslautakunnille. Olen lähettänyt valt. Korpelaiselle 1.9.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen:
”Kaupunginhallitus on 23.6.2009 § 395 päättänyt asettaa työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen. Työryhmän tulee jättää asiaa koskeva ehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 2009 loppuun mennessä”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
2) 5867-2007
Valt. Timo Virtanen ja Ville Auvinen ovat 23.4.2007 tehneet aloitteen toimenpiteistä päiväkotien erityisryhmien työvoiman varmistamiseksi (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen lausunnolle sosiaalikeskukselle. Sosiaali- ja terveystoimi on lähettänyt valt. Virtaselle 14.9.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
3) 5875-2007
Valt. Nana Korpelainen ym. ovat 23.4.2007 tehneet aloitteen kavennetun kouluverkon oppilasmäärien ja oppilassiirroista seuraavien tilatarpeen muutosten selvittämisestä sekä vanhempien informoimisesta (Oj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 26.10.2009:
Opetuspalvelukeskus on antanut valtuutettu Nana Korpelaisen ym. aloitteen johdosta jäljempää ilmenevän lausunnon:
Opetuspalvelukeskus toteaa asiasta lausuntonaan seuraavan:
Aloitteessa viitataan kouluverkkoselvitykseen 2007 ja siitä keväällä 2007 käynnissä olleeseen keskusteluun. Lukio- ja perusopetusverkkotyöryhmän ehdotus oppilaitosverkon tarkistamisesta 2007-2015 valmistui 19.3.2007, ja se oli kevätkaudella 2007 käydyn keskustelun ja päätöksenteon pohjana.
Joidenkin kohteiden osalta on tehty useampia päätöksiä, jolloin myöhemmät päätökset ovat kumonneet aikaisemmat. Tämä on voinut aiheuttaa epätietoisuutta oppilaiden huoltajissa.
Seuraavassa yhteenvedossa on otettu huomioon liitteessä todettujen päätösten vaikutus kouluverkkoon 2006-2014:
Vuonna 2006 toteutuivat seuraavat kouluverkkoa koskevat ratkaisut:
-Aurajoen koulu lakkautettiin 1.8.2006 lukien yhdistämällä toiminnot Nummen kouluun, Nummen koulusta (nyk. Nummenpakan koulu) muodostui yhtenäiskoulu
-Kastun koulu lakkautettiin 1.8.2006 lukien yhdistämällä toiminnot Raunistulan kouluun, Raunistulan koulusta muodostui yhtenäiskoulu
-Snellmanin koulun toiminnot yhdistettiin hallinnollisesti 1.8.2006 lukien Topeliuksen yhtenäiskouluun
-Puolalanmäen koulu lakkautettiin 1.8.2006 lukien yhdistämällä toiminnot Puolalan kouluun, Puolalan koulusta muodostui yhtenäiskoulu
-Nunnavuoren koulu lakkautettiin 1.8.2006 lukien ja toiminnot yhdistettiin Runosmäen kouluun
-Sukkilan koulu lakkautettiin 1.8.2006 lukien ja toiminnot yhdistettiin Teräsrautelan kouluun
Vuonna 2007 toteutuivat seuraavat kouluverkkoa koskevat ratkaisut:
-Kärsämäen koulu yhdistettiin hallinnollisesti Pallivahan kouluun 1.8.2007 lukien
-Särkilahden oppilasalue yhdistettiin 1.8.2007 lukien toistaiseksi osaksi Haarlan oppilasaluetta, Särkilahden koulutiloista luovuttiin ja oppilaat sijoitettiin Haarlan kouluun
-Pernon lukio lakkautettiin 1.8.2007 lukien
-Pernon ja Pansion koulut yhdistettiin hallinnollisesti 1.8.2007 lukien
Vuonna 2008 toteutuivat seuraavat kouluverkkoa koskevat ratkaisut:
-Opetus Kärsämäen ja Paimalan kouluyksiköissä jatkui toistaiseksi 1.8.2008 lukien edelleen kuitenkin siten, että opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto voi päättää Kärsämäen ja Paimalan yksiköiden lakkauttamisesta aikaisintaan 1.8.2010
-Uittamon koulu yhdistettiin hallinnollisesti Vähä-Heikkilän kouluun 1.8.2008 lukien
Vuonna 2009 ovat toteutuneet seuraavat kouluverkkoa koskevat ratkaisut:
-Luolavuoren ja Vuorelan koulut yhdistyivät hallinnollisesti yhdeksi Luolavuoren kouluksi 1.8.2009 lukien
-Paattisten koulu (vuosiluokat 1-6) aloitti toimintansa hallinnollisena kokonaisuutena 1.8.2009 lukien ja samasta ajankohdasta lukien lakkautettiin Paavolan ja Kreivilän koulut, opetus kuitenkin jatkuu edelleen näiden kouluyksiköiden tiloissa siihen saakka kunnes Paattisten uusi koulu valmistuu
-Kastun lukio ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio yhdistyivät 1.8.2009 lukien ja opetus keskitettiin Turun Suomalaisen Yhteiskoulun koulukiinteistöön
-Kupittaan ja Vasaramäen kouluista muodostui 1.8.2009 lukien yhtenäiskoulu nimellä Vasaramäen koulu
-Pansion koulun 7.-9. vuosiluokan oppilaat sijoitettiin siirtymissuunnitelman mukaisesti Rieskalähteen kouluun 1.2.2009 lukien, oppilaat ovat hallinnollisesti Rieskalähteen koulun rehtorin alaisuudessa; järjestely on opetuslautakunnan päätöksen mukaan voinmassa siihen asti, että opetuslautakunnan päätöksen mukainen Pansion koulurakennuksen laajennus valmistuu ja Pansion yhtenäiskoulu voidaan keskittää Pansioon
-Pansion yhtenäiskoulu jatkaa toimintaansa toistaiseksi Turun läntisellä yhteistyöalueella vuosiluokkien 1-6 kouluna
-Jäkärlän koulun oppilasalue siirtyi 1.8.2009 lukien Rieskalähteen koulun oppilasalueelta Turun Lyseon koulun oppilasalueeseen
Vuosina 2010 -2014 ovat tähän asti tehtyjen päätösten perusteella toteutumassa seuraavat kouluverkkoa koskevat ratkaisut:
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun toiminta lakkaa 1.8.2010 lukien
-Paattisille rakennetaan uusi vuosiluokat 1-6 käsittävä koulu (valmistumisvuosi 2011)
-Martin koulu lakkautetaan 31.7.2012
-Kerttulin koulu lakkautetaan 31.7.2012
-Seikkailupuiston kouluyksikkö perustetaan ja sen toiminta alkaa 1.8.2012
-Aurajoen lukio lakkautetaan 31.7.2012
-Kupittaan lukio lakkautetaan 31.7.2012
-Kerttulin lukio perustetaan 1.8.2012
-Turun Klassikon koulu lakkautetaan 31.7.2013
-Juhana Herttuan lukio lakkautetaan 31.7.2013
-Hirvensalon uusi peruskoulu aloittaa toimintansa 1.8.2014
-Yli-Maariaan rakenetaan uusi vuosiluokat 1-6 käsittävä koulu (valmistumisvuosi 2014)
Nana Korpelaisen ym. aloitteessa kiinnitetään huomiota oppilasmääriin, koulutilojen riittävyyteen, ryhmäkokoihin sekä vanhempien epätietoisuuteen siitä, missä kouluissa lapset opiskelevat tulevaisuudessa:
Oppilasmäärät
Peruskoulujen ja lukioiden oppilasmäärän kasvua seurataan jatkuvasti. Ennusteet ulottuvat vuoteen 2015. Suomenkielisten alakoulujen (vuosiluokat 1-6) oppilasmäärä on laskenut vuosina 2004 -2009 yhteensä noin 960 oppilaalla, ja suomenkielisten yläkoulujen (vuosiluokat 7-9) yhteensä noin 250 oppilaalla. Suomenkielisissä lukioissa opiskelijamäärä on vastaavana aikana laskenut noin 250:llä.
Ruotsinkielisissä kouluissa oppilas- ja opiskelijamäärä on pysynyt vuosina 2004 -2009 likimain ennallaan.
Lähivuosina oppilasmäärän lasku jatkuu edelleen, vaikka laskuvauhti näyttää hieman hiljentyvän. Syksystä 2008 syksyyn 2009 kokonaisoppilasmäärä on laskemassa tämänhetkisten tietojen mukaan noin 280:llä.
Koulutilojen riittävyys
Opetustoimi on vuosina 2006 -2009 luopunut mm. Särkilahden koulukiinteistöstä (
Koulutiloja on vuokrattu oppilasmäärän vähenemisen vuoksi erityisesti varhaiskasvatukselle esiopetustoimintaa varten (n.
Kouluverkkoratkaisut pitävät sisällään tilajärjestelyjä, joissa oppilaiden koulunkäyntipaikka muuttuu. Kun esim. Kerttulin lukio aloittaa toimintaansa 1.8.2012, Kerttulin koulun oppilaat siirtyvät Luostarivuoren koulun tiloihin, ja koulutalossa tehdään korjauksia lukiota varten.
Kouluverkkoratkaisuilla saadaan kuitenkin huomattavia kustannussäästöjä. Esim. Kupittaan koulutalon lisärakennuksesta luopuminen kouluverkkoratkaisujen seurauksena tuo noin 4 miljoonan euron säästöt.
Koulutilojen tehokasta käyttöä koskevia selvityksiä on jatkuvasti vireillä. Mm. Lausteen koulutalon tilojen käyttöä koskeva selvittelytyö on käynnissä eri hallintokuntien yhteistyöprojektina.
Nykyiset tilat ovat pääsääntöisesti riittävät, koska oppilasmäärä on edelleen laskemassa. Kasvualueilla, erityisesti Hirvensalossa ja Yli-Maariassa, on kuitenkin varauduttava 2010-luvulla myös uusien koulutilojen rakentamiseen, kuten em. päätöksistäkin käy ilmi.
Oppilasmäärän lasku ei välttämättä aina vapauta tiloja muuhun kuin opetuskäyttöön. Koulujen kasvava pienryhmä- ja pienluokkatoiminta, joustavat alkuopetusjärjestelyt ja maahanmuuttajien kasvava määrä lisäävät tilantarvetta monissa kouluissa, mikä on ratkaisuissa otettava huomioon.
Ryhmäkoot
Kouluverkkoa koskevat ratkaisut eivät ole nostaneet koulujen ryhmäkokoa. Keskiryhmäkoko on perusopetuksessa syksyllä 2009 pienempi kuin viime lukuvuonna.
Informointi
Kouluverkkokeskustelujen aikana 2005 -2009 on monilla vanhemmilla ollut epätietoisuutta tulevista ratkaisusta, koska päätöksenteko on viivästynyt, tai päätöksiä on muutettu. Erityisesti Paimalan ja Kärsämäen kouluja koskeva päätöksenteko aiheutti epätietoisuutta 2005-2008, mihin epätietoisuuteen opetustoimi ei juurikaan voinut vaikuttaa.
Tilanne on tässä suhteessa selkiintynyt. Opetuspalvelukeskus on omalta osaltaan pyrkinyt kouluverkkokeskusteluissa siihen, että mm. informaatiotilaisuuksia järjestämällä vanhemmat ja koulujen henkilökunta saavat suoraa tietoa virkamiehiltä ja päättäjiltä. Keväällä
Epätietoisuutta joistakin tulevista ratkaisuista voi silti edelleen olla, eikä epätietoisuus hälvene, ennen kuin päätökset kaikilla tasoilla on tehty. Mm. Kakskerran koulun kohtalo on auki, ja odottaa kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöstä.
Yhteenvetona on todettavissa, että kouluverkkotyöryhmän viimeisin ehdotus oppilaitosverkon tarkistamisesta 2011-2015 valmistui 25.2.2009. Valtuusto teki sitä koskevat päätöksensä opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen ehdotuksen pohjalta 15.6.2009, kuten edellä on todettu. Käsittelyä odottaa vielä työryhmän ehdotukset vuosille 2014-2015. Siltä osin asiaan palattaneen vuonna 2010.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
4) 8327-2007
Valt. Minna Leka ym. ovat 11.6.2007 tehneet aloitteen hajusteiden käytön rajoittamisesta (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen lausunnolle terveysvirastolle. Olen lähettänyt valt. Lekalle 1.9.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
5) 12810-2007
Valt. Henry Toivari ym. ovat 8.10.2007 tehneet aloitteen työhyvinvoinnin edistämisestä tasapuolisesti hallintokunnissa (Kj)
Henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen 7.1.2008:
”Kaupunginvaltuutettu Henry Toivari ym. ovat tehneet aloitteen työhyvinvoinnin edistämisestä tasapuolisesti hallintokunnissa. Aloitteessa on esitetty, että kaupungin hallintokuntiin tulee ohjeistaa keskitetysti työkykyä ylläpitävät suunnitelmat ja niiden toteuttamiseen tulee varata tasapuolisesti resursseja. Suunnitelmat tulee saada valmiiksi 2008 kevään aikana niin, että resurssit voidaan huomioida kaikissa hallintokunnissa vuoden 2009 talousarvioon.
Henkilöstön työhyvyinvoinnin edistäminen monipuolisesti ja riittävien resurssien varaaminen työhyvinvointia edistävään toimintaan on yksi kaupunginvaltuuston hyväksymän Turun henkilöstöstrategian kriittisistä menestystekijöistä. Työhyvyinvointia edistävän toiminnan osalta on henkilöstöstrategiassa asetettu tavoitteeksi vuodelle 2009, että työhyvinvointia ylläpitävä toiminta on kaikissa yksiköissä suunnitelmallista ja toimintaan on riittävät määrärahavaraukset. Turku strategian tasapainotetussa tuloskortistossa on kriittisen menestystekijän tehokas ja asukaslähtöinen toiminta sekä tasapainoinen talous yhtenä arviointikriteerinä kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja. Tämän arviointikriteerin osalta on yhdeksi tavoitteeksi vuodelle 2008 asetettu hallintokuntakohtaisten työhyvinvointiohjelmien laatiminen vuoden 2008 aikana.
Turku strategian tasapainotetussa tuloskortistossa ja henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet ovat siis yhdenmukaisia tehdyn valtuustoaloitteen kanssa.
Työhyvinvointia edistävän toiminnan kehittämiseksi teki kaupunginkanslian henkilöstökeskus vuonna 2006 selvityksen, jonka avulla kartoitettiin työhyvinvointia edistävän toiminnan nykytilannetta Turun kaupungilla. Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointia edistävän toiminnan järjestämistavat ja toimintaan varatut resurssit vaihtelevat huomattavasti hallintokunnittain.
Vuonna 2008 laadittavilla työhyvinvointiohjelmilla kaupungin hallintokunnat määrittelevät omien tarpeidensa pohjalta työkykyä ylläpitävälle toiminnalle hallintokuntakohtaisen toimintamallin. Koska hallintokuntien tarpeet työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen vaihtelevat, ei työhyvinvointiohjelmia voida ohjeistaa yksityiskohtaisesti, vaan eri hallintokuntien tulee laatia ohjelmat omista tarpeista ja mahdollisuuksista lähtien.
Kaupunginhallituksen talousarviossa on vuosittain ollut oma erillinen määräraha (TA 1 04 14 45 henkilöstön virkistys ja yhteistoimintahankkeet), joka on käytetty työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden rahoittamiseen. Kyseinen määräraha on jaettu hallintokunnille niiden henkilöstömäärän suhteessa. Määrärahan jakaminen on käsitelty vuosittain kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Vuoden 2007 talousarviossa kyseinen määräraha oli 50.000 €, vuoden 2008 talousarvioon määrärahaa on kasvatettu ja määräraha on nyt 60.000 €.
Kaupunginhallituksen talousarvioon varatun keskitetyn määrärahan lisäksi hallintokunnat ovat vuosittain omiin talousarvioihinsa varanneet määrärahaa vastaaviin käyttötarkoituksiin. Kaupunginkanslian talouskeskus on 5.12.2007 päivätyllä kirjeellään ohjeistanut lautakuntia sekä erillisiä virastoja ja laitoksia ja tytäryhteisöjä vuoden 2008 talousarvioon ja vuosien 2008 – 2010 taloussuunnitelmaan sisältyvien käyttösuunnitelmien/liiketoiminta-suunnitelmien ja määrärahajakojen tarkistamisesta vastaamaan kaupunginvaltuuston päätöksiä. Talouskeskuksen ohjeessa on kohdassa 5.1. henkilöstö todettu mm. seuraavaa: ”erityisesti on huolehdittava myös siitä, että henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen varataan riittävästi resursseja”.
Henkilöstökeskuksen näkemyksen mukaan vastaavanlainen toteama tulisi jatkossa huomioida jo talousarvioehdotuksen valmistelua koskevissa teknisissä ohjeissa. Lisäksi henkilöstökeskuksen näkemyksen mukaan kaupunginhallituksen talousarvioon varattua erillistä keskitettyä määrärahaa henkilöstön virkistys ja yhteistoimintahankkeiden rahoittamiseen tulisi jatkossa pyrkiä edelleen kasvattamaan.”
Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:
”Kuluvan vuoden talousarviossa kaupungin henkilöstön virkistys- ja yhteistoimintahankkeisiin on varattu 60.000 euron suuruinen määräraha.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
6) 13473-2007
Valt. Mia Ilola ym. ovat 22.10.2007 tehneet aloitteen keskushallinnon toimintasäännön muuttamisesta vastaamaan kaupunginhallituksen johtosääntöä (Kj)
Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:
”Kaupunginvaltuusto on 9.6.2008 hyväksynyt kaupunginhallituksen nykyisen johtosäännön tulevaksi voimaan 1.9.2008. Tällä päätöksellä on kumottu kaupunginhallituksen aikaisempi 27.11.2006 hyväksytty johtosääntö.
Kaupunginhallitus on 2.6.2008 hyväksynyt keskushallinnon toimintasäännön tulevaksi voimaan samanaikaisesti kuin kaupunginvaltuuston 9.6.2008 hyväksymä kaupunginhallituksen johtosääntö eli 1.9.2008. Keskushallinnon toimintasääntö ja sen mukainen organisaatiomalli on kaupunginhallituksen voimassa olevan johtosäännön mukainen.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
7) 3650-2008
Valt. Leena Koikkalainen ym. ovat 10.3.2008 tehneet aloitteen liikennevalojen asettamisesta Karrinkadun ja Kuninkojantien kulmaan (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistoon velvoittaen toimiston ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Suunnittelutoimisto on lähettänyt valtuutettu Leena Koikkalaiselle 31.12.2008 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
8) 4546-2008
Valt. Annika Lapintie ym. ovat 31.3.2008 tehneet aloitteen asunnottomuuden vähentämiseksi (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen lausunnolle apulaiskaupunginjohtajille Jarkko Virtanen ja Maija Kyttä. Olen lähettänyt valt. Lapintielle 10.9.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
9) 7136-2008
Valt. Olavi Mäenpää on 19.5.2008 tehnyt aloitteen kerjäämisen kieltämisestä Turussa (Kj)
Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:
”Vuonna 2003 voimaan tulleen järjestyslain säätämisen yhteydessä pohdittiin myös kerjäämisen kieltämiseen liittyvää problematiikkaa. Lain tarkoituksena on edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kerjäämisen sinänsä ei katsottu tätä vaarantavan eikä kerjäämistä tämän takia katsottu voitavan kategorisesti kieltää. Kerjäämiseen voidaan kuitenkin puuttua järjestyslakiin sisältyvän järjestysrikkomusta koskevan 3 §:n perusteella, jos kerjääminen on aggressiivista, äänekästä tai muulla tavoin ihmisiä selvästi häiritsevää. Järjestyslain noudattamista valvoo poliisi ja lain rikkomisesta voidaan määrätä sakkorangaistus.
Järjestyslaki kumosi aiemmin voimassa olleet kunnalliset järjestyssäännöt eikä kunta muutoinkaan voi tehdä päätöksiä tai antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa järjestyslain kanssa.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
10) 8352-2008
Valt. Pentti Sokajärvi ym. ovat 9.6.2008 tehneet aloitteen Turku-tunnuksen kieliopillisesta korjaamisesta (Kj)
Tiedotuspäällikkö Seppo Kemppainen 2.10.2008:
”Kaupunginvaltuutettu Pentti Sokajärvi ym. ovat tehneet valtuustoaloitteen, joka koskee kaupungin logon muuttamista. Aloitteessa esitetään Turku-logon muuttamista kieliopillisin perustein niin, että Turku- ja Åbo-sanat kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella.
Yleisesti ottaen logolla tarkoitetaan graafista elementtiä, joka voi muodostua kuvasta tai tekstistä tai niiden yhdistelmästä. Logolle on tyypillistä, että se suunnitellaan helposti tunnistettavaksi ja on käytettävissä esimerkiksi tavaramerkkinä.
Turku-logo on valittu kilpailutuksen kautta. Logon keskeinen elementti on kaupungin vaakuna, joka historiallisena tunnuksena on tärkein Turku-brändin elementti. Yhdistämällä vaakunaan turku/åbo -sana ilmeeseen on saatu mukaan moderniutta, jota valittu kieliasu korostaa. Yhdessä vaakuna ja teksti viestivät historiaa ja kulttuuria sekä luovaa osaamista ja modernia elämän laatua. Logon tekstiasun valinta ei ole siis kieliopillinen asia.
Logo on vain yksi osa yhteisön – tässä tapauksessa kaupungin – visuaalista ulkoasua, joka sisältää myös käytettävien muotojen, värien ja kirjasintyyppien määrittelyn. Visuaalisella ilmeellä ja logolla osana sitä luodaan identifikaatiota ja tunnistettavuutta.
Uuden ilmeen ja graafisen ohjeiston läpivieminen sisäisesti ja lanseeraus ulkoisesti on vuosien projekti, joka vaatii pitkäjänteistä sitoutumista valittuun linjaan. Kaupungin graafinen ohjeisto on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja otettu käyttöön vuonna 2002. Graafista ohjeistoa on siis ”jalkautettu” kuusi vuotta. Ehdotus yksittäisen logon muuttamisesta rikkoo linjauksia, joita graafista ohjeistoa tehdessä on suunnitelmallisesti tehty yhteistyössä usean tahon kanssa.
Kaupungin graafista ohjeistusta on päivitetty viimeksi kulttuuripääkaupunki-hankkeeseen sopivaksi. Kokonaisvaltainen ohjeistuksen päivittäminen ja siinä yhteydessä myös mahdollisesti logon uusiminen on syytä tehdä sen jälkeen, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on ohi. Uuden visuaalisen ilmeen käyttöön ottaminen esimerkiksi vuoden 2012 alusta lähtien vaatii siihen liittyvän projektin käynnistämistä viimeistään vuonna
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
11) 10860-2008
Valt. Pirjo Rinne ym. ovat 25.8.2008 tehneet aloitteen vammaisten asumispalveluiden lisäämisestä Turussa (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaali- ja terveystoimelle. Sosiaali- ja terveystoimi on lähettänyt valt. Rinteelle 1.4.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
12) 12920-2008
Valt. Christer Hummelstedt ym. ovat 6.10.2008 tehnyt aloitteen vieraiden kutsumisesta Turkuun Tall Ships Race 2009- tapahtuman yhteydessä (Kj)
Suhdetoimintapäällikkö Stig Blomqvist 27.1.2009:
”Pyydettynä lausuntona Christer Hummelstedtin ym. aloitteesta vieraiden kutsumisesta Tall Ships’ Races tilaisuuden aikaan Turkuun, toteaisin kunnioittavasti, että nyt jo kolmatta kertaa Turussa järjestettävän tilaisuuden valmisteluun on tälläkin kertaa nimetty ohjelma- ja vieraspalvelujaos, jonka tehtävänä on mahdollisten kutsuvieraiden kartoittaminen, kutsuminen ja vierailuohjelmasta huolehtiminen.
Jo viimevuoden puolella jaos on aloittanut työnsä kaupunginsihteeri Eva-Lisa Makkosen toimiessa sen puheenjohtajana. He ovat varanneet käyttöönsä kaksi alusta, Linden ja Inga, joita käytetään kutsuvieraiden kuljettamiseen saaristossa ajalla 23.7.–26.7.
Kohderyhminä eri päiville ovat mm. kulttuuriväki, Itämeri- ja ympäristötoimijat, Meriklusterisidosryhmät, Valtionhallinto, Itämeren alueen edustustot, UBC, yhteistyökaupungit, talouselämän edustajat, Turun lähettiläät, V-S sidosryhmät ja päättäjät, sekä media yleensä ja tärkeimpien medioiden päätoimittajat.
Kaupungin eri toimielimet tulevat myös nähtävästi käyttämään TSR tilaisuuksia omien kohderyhmiensä kutsumiseksi vierailulle Turkuun.
Näitten lisäksi, eteenkin sellaiset ulkovaltojen edustustot, joilla on ”oma laiva Turussa” pyrkivät, yhteistyössä laivan kanssa, saamaan mahdollisimman kiinnostavia maansa edustajia Turussa järjestettäviin tilaisuuksiin.
Koska tilaisuudet ovat vasta puolen vuoden kuluttua, ja koneisto vieraiden vastaanottamiseksi on jo täydessä vauhdissa, näkisin että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
13) 12928-2008
Valt. Ulla-Maija Vierimaa ym. ovat 6.10.2008 tehneet aloitteen toimenpiteistä Hirvensaloon johtavan toisen siltayhteyden tai tunneliyhteyden suunnittelun kiirehtimiseksi (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistoon velvoittaen toimiston ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Suunnittelutoimisto on lähettänyt valtuutettu Ulla-Maija Vierimaalle 8.10.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
14) 14464-2008
Valt. Christer Hummelstedt ym. on 10.11.2008 tehnyt aloitteen muistomerkistä Suomen ensimmäiselle hallituskonseljille Aurajoen varrelle Richterin talon välittömään läheisyyteen (Kj)
Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:
”Aloitteessa tarkoitettu muistomerkki on paljastettu 2.10.2009 valtioneuvoston Turussa pidettyyn 200-vuotisistuntoon liittyvien juhlallisuuksien yhteydessä.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
15) 16143-2008
Valt. Pertti Paasio ym. ovat 15.12.2008 tehneet aloitteen toimenpiteistä Ruissalon Saaronniemen leirintäalueen tason ja palvelukyvyn parantamiseksi (Oj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
matkailun palvelukeskus on antanut valtuutettu Pertti Paasion ym. aloitteen johdosta jäljempää ilmenevän lausunnon:
Hallintopäällikkö Liisa Lemmetyinen, 3.9.2009:
Turun kaupunginhallitus on vuonna 2000 hyväksynyt Saaronniemen (Ruissalo Camping) kehittämissuunnitelman ja suunnitelman toteuttamisen mahdollistama alueen asemakaava on hyväksytty 2002 (Kv 11.11.2002,§ 257). Näiden päätöksien mukaisesti Saaronniemen aluetta kehitetään sekä kaupunkilaisten virkistysalueena että leirintäalueena.
Kehittämissuunnitelmasta on toteutettu vastaanottorakennus (2003), huoltorakennus (2007) ja viher- ja maisemarakentamista, mm. uimarannan parantamista. Leirintäalue on myös liitetty viemäriverkostoon. Edelleen saneerausta ja/ tai uudisrakentamista odottavat matkailuauto ja - vaunupaikat, leirintäkenttien salaojitus, huoltorakennus II, sauna ja laiturit, liikennejärjestelyt ja valaistus. Kehittämissuunnitelmaan ja asemakaavaan sisältyy myös sisämajoitustilojen pienimuotoista uudisrakentamista.
Erityisesti saunan, laiturien, liikennejärjestelyjen ja valaistuksen parantaminen palvelee kaupunkilaisten ympärivuotista virkistysaluekäyttöä. Talviuinnin ja lenkkeilyn lisäksi alueelle olisi mahdollista sijoittaa myös kaikenikäisille sopiva motoriikkaa ja liikuntakykyä kehittävä ja ylläpitävä liikunta- ja leikkipaikka.
Linja-auton vuoroväli on leirintäkauden aikana 30 min, talviaikana 60 min. Ruissalon liikenteen kohtuullistamiseksi tiheämpi vuoroväli ei matkailutoimen näkemyksen mukaan ole tarpeellinen, eikä asiaa koskevaa asiakaspalautetta ole tullut. Kehittämisen arvoisena Turku Touring pitää vesibussivuorojen saamista Saaronniemi - Aurajoki ainakin huippusesongin ajaksi.
Ruissalo Campingin saneeraus kehittämissuunnitelmassa esitettyyn neljän tähden tasoon on leirintämatkailijoiden rahankäyttötutkimuksiin ja muiden suurten kaupunkien esimerkin mukaan järkevää toteuttaa. Tarvittavien investointien toteuttaminen yritystoimintana ulkopuolisin varoin edellyttäisi mahdollisesti sitoutumista pitkään 15 -25 vuoden vuokrasopimukseen. Kaupunkilaisten uimarannan ja ulkoilualueen ulkoistamista ja Ruissalo Campingin kehittämistä, on perusteltua tarkastella huolellisesti. Matkailun palvelukeskus/ Turku Touring puoltaa valtuutettu Pertti Paasion ehdottaman toimikunnan perustamista Turku Touring on valmis antamaan asiantuntemuksensa ja mm. yli 10 vuoden kokemuksen leirintäalueiden kansallisesta luokittamisesta toimikunnan käyttöön.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
16) 16146-2008
Valt.
Erityisasiantuntija Timo Kollanus ja sosiaali- ja terveystoimen laatupäällikkö Elisa Vuorinen 31.3.2009:
Turun kaupunki, keskushallinto, erityisasiantuntija Timo Kollanus ja sosiaali- ja terveystoimen laatupäällikkö Elisa Vuorinen, 31.3.2009:
”1. Mikä CAF on?
Yhteinen arviointimalli (CAF – Common Assessment Framework) on julkisille organisaatioille tarkoitettu laadunarvioinnin ja toiminnan kehittämisen työkalu. Se sisältää merkittävästi vaikutteita yksityisellä sektorilla laajasti käytetystä Euroopan laatupalkintomallista (EFQM). Ensimmäinen versio mallista julkistettiin keväällä 2000 ja tällä hetkellä on käytössä vuonna 2006 uusittu, 3. versio.
CAF -mallin perusajatuksena on organisaation kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan tulosten lisäksi organisaation toimintatapoja, joilla mahdollistetaan hyvien tulosten syntyminen. CAF -mallissa laadulla tarkoitetaan erityisesti organisaation johtamisen menestyksellisyyttä sekä kyvykkyyttä saavuttaa sille asetetut tavoitteet.
Mallia voidaan hyödyntää osana laajempaa kehittämistyötä tai sitä voi käyttää kohdennetusti tiettyyn kehittämistarpeeseen. CAF soveltuu myös koko organisaation sekä sen osien arviointiin. Se tarjoaa organisaatiolle kokonaisvaltaisen viitekehyksen, jonka avulla se voi ohjata ja seurata oman toimintansa kehittymistä.
CAF -mallin yhdeksän arviointialuetta kattaa kaikki organisaation toiminnan kehittämisen ja arvioinnin kannalta keskeisimmät osa-alueet. Ensimmäiset viisi arviointialuetta tarkastelevat toimintatapoja, joilla organisaatio pyrkii saavuttamaan asetetut tavoitteet. Jälkimmäisellä neljällä alueella arvioidaan näistä toimintatavoista seuraavia tuloksia eri näkökulmista. Nämä näkökulmat ovat seurausta mallin keskeisestä lähtökohdasta, että organisaation tulee tyydyttää keskeisimpien sidosryhmiensä tarpeet ja vaatimukset.
CAF -mallin keskeisiä periaatteita on, että toimintatavat ja tulokset erotetaan arvioinnissa toisistaan. Jos halutaan parempia tuloksia, toimintatapoja pitää kehittää. Toimintatapojen ja tulosten välillä on siis kiinteä yhteys. Prosessien tehostaminen ja toiminnan tuottavuuden (tuloksellisuuden) sekä vaikuttavuuden lisääminen ovat tyypillisiä tavoitteita arviointimallia käytettäessä.
Malli tukee organisaatiota ja/tai sen yksiköitä tunnistamaan erinomaisen suorituskyvyn tunnusmerkit:
·tulossuuntautuneisuus
·asiakaslähtöisyys
·tavoitteiden johdonmukaisuus
·todennettuun tietoon perustuva prosessien johtaminen
·jatkuva toiminnan kehittäminen ja innovatiivisuus
·kaikkia osapuolia hyödyntävät kumppanuussuhteet ja
·organisaation yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta.
2. Miksi Turun kaupungissa tulisi ottaa käyttöön CAF?
Tällä hetkellä CAF -mallia käytetään Turun kaupungissa hajanaisesti joissakin kaupungin virastoissa ja tulosyksiköissä. Tilanne voidaan luonnehtia siten, että CAFin käytössä kyse on tulosyksikköjen ja vastuualueiden johdon omasta kiinnostuksesta kehittämistoimintaa ja laadunhallintaa kohtaan. Esimerkkejä ovat muun muassa terveystoimi ja ammatti-instituutti.
CAF-mallin käyttöä voidaan laajentaa Turun kaupungissa monella tavalla. Alla on hahmoteltu keskeisiä käytön laajentamisen mahdollisuuksia ja alueita:
·Johtamisen kehittäminen ja arvioiminen
Julkisella sektorilla johtajat ovat keskeinen linkki organisaation ja poliittisten päättäjien välillä. CAF keskittyy julkisten organisaatioiden johtamiseen eikä pyri arvioimaan politiikan laatua, sillä siitä vastaavat poliittiset päättäjät Julkisen sektorin organisaatiolta vaaditaan yleensä, että ne saavuttavat tavoitteensa annetuilla resursseilla. Johtajille on oltava selvää, ketkä ovat asiakkaita, mitkä ovat asiakkaiden vaatimukset ja miten tämä tasapainotetaan poliittisten vaatimusten kanssa, niin että voidaan osoittaa sitoutumista kansalaisia/asiakkaita ja muita sidosryhmiä kohtaan. Tavanomaisimmin mallin käytössä kyse on sitä, että operatiivisessa johtamisessa esimiehet tunnistavat mallin suositusten mukaiset toimintatavat, ja osaavat käyttää mallia organisaation strategisen johtamisen, henkilöstöjohtamisen sekä muutosten hallinnan apuvälineenä.
·Asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen ja arvioiminen
CAF:n mukaan julkisen sektorin tulisi varmistaa, että sen suunnittelujärjestelmät mahdollistavat sidosryhmäpalautteen käytön palvelujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kansalaisilla/asiakkailla voi olla rooli kolmella tasolla: 1. he osallistuvat palvelujen suunnitteluun, 2. palveluja tuotetaan yhteistyössä heidän kanssaan tai 3. valtaistamisen seurauksena he vastaavat itse palvelun tuottamisesta. Julkisen sektorin tulee myös varmistaa, että kansalaisilla ja asiakkailla on saatavilla kunnollista ja luotettavaa tietoa. Toimintoja kehitetään edistämällä palvelujen saavutettavuutta tai sähköistä tiedonvälitystä ja viestintää. Samoin organisaatioilla tulee olla kattavat järjestelmät valitusten ja asiakaskyselyiden sekä -palautteiden käsittelyyn.
·Toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ja arvioiminen
Tunnistetuilla avainprosesseilla on keskeinen rooli organisaation mission saavuttamisessa. Jokainen hyvin toimiva organisaatio koostuu monista prosesseista. Prosessit ovat sarja peräkkäisiä toimintoja, jotka muuttavat resurssit tai panokset tuloksiksi tai tuotoksiksi ja vaikutuksiksi, tuottaen näin lisäarvoa. CAF tukee erinomaisesti avainprosessien tunnistamista, määrittämistä, hallinnoimista ja kehittämistä. Julkiselle hallinnolle on tyypillistä, että sen prosessit ylittävät osasto- ja organisaatiorajat. Tällaiset prosessit on tärkeä saada toimimaan onnistuneesti yhteen, koska prosessien tehokkuus ja tuloksellisuus ovat paljolti riippuvaisia tästä yhteen toimivuudesta. Prosessien jatkuva arviointi on tärkeää, koska markkinoille tulee jatkuvasti uutta teknologiaa, innovaatioita ja suunnittelua.
Turussa prosessien määrittelyyn ja kuvaamiseen ryhdyttiin kaupunkitasolla kaupunginhallituksen päätöksellä 2000 -luvun alussa. Päätöksen mukaisia tuloksia arvioitiin varsin kattavasti hallintokunnittain toukokuussa vuonna 2005. Selvitystyön tuloksena todettiin, että prosessien tunnistaminen ja kuvaamisen tasot olivat varsin moninaiset ja että työtä oli tehty eri näkökulmista ja eri laajuuksin. Osittain tämä johdosta Turkuun nimettiin yksi vastuullinen prosessienhallinnan asiantuntija ja hallintokuntien edustajista koottiin prosessienhallinnan kehittämistiimi. Kaupunginhallituksen päätöksellä on otettu käyttöön keskitetty tietojärjestelmä (QPR) prosessien mallintamiseen, joka samalla on mahdollistanut nk. kaupungin prosessipankin toteuttamisen. Uusien toimintatapojen luominen on keskeinen osa tämän päivän julkisen hallinnon kehittämistä. Tähän CAF antaa hyvän viitekehyksen, erityisesti se avartaa näkemään kokonaisuuksia ja mahdollisia pullonkauloja sekä vertaamaan prosessien tuottamien tuotosten suhteita toisiinsa.
·Talouden suunnittelu ja talousohjelman tukeminen
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan kuntien hyvinvointisektorin kokonaistuottavuuden kehitys on ollut negatiivista koko 2000 -luvun. Toisaalta kuntien verotulojen hyvä kasvu on kompensoinut kielteistä tuottavuuden kehitystä. Nyt edessä on todennäköisesti hitaampaa talouskasvua ja samalla huoltosuhde heikkenee.
CAF tukee operatiivisen johdon ja henkilöstön työtä tuottavuuden parantamisessa. Keskeisenä tuottavuuden lisäämisen keinoina käytetään päätöksenteossa yleisesti toimintojen keskittämistä ja palveluyksikköjen koon kasvattamista. On kuitenkin tärkeää nähdä, että tulosyksiköiden operatiivisen johdon oma päivittäinen toiminta tuottavuuden lisäämiseksi on yhtä oleellista. Pelkästään toiminnan keskittämisellä ei voida taata kestävää ja jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä. Kuten tuoreessa Lapin yliopiston tekemässä Paras -hankkeen arviointiraportissa todetaan, jatkossa kunnissa on päästävä hallinnollisten rakenteiden uudistamisesta palvelujen sisältöjen ja palveluprosessien kehittämisen tasolle, jotta todelliset tavoitteet voidaan saavuttaa.
·Mittareiden tunnistaminen ja kehittäminen
Kuntien toimialaa ohjaavat lukuisat lain velvoitteet ja säädökset sekä laatusuositukset. Tämän lisäksi organisaatiot asettavat toiminnalleen erilaisia muita lisävelvoitteita ja -tavoitteita, joissa onnistumista arvioidaan erilaisilla tuloksia kuvaavilla mittareilla. CAF antaa toimivan viitekehyksen myös tuloksellisuus ja vaikuttavuusmittareiden kehittämiselle sekä avaa niiden tunnistamista ja kehittämistä eri näkökulmista. Yleensä keskeisimpiä ovat johdon lisäksi asiakas/kansalainen/omainen, henkilökunta, yhteistyökumppanit ja yhteiskunta.
· Seudullisen yhteistyön ja vertailemisen tukeminen
Seutu(kuntien) palvelujen vertailun kehittäminen CAF antaa hyvän viitekehyksen sille, mitä näkökulmia ja tavoitteita meidän pitäisi asettaa, kun teemme vertailua alan muihin vastaaviin toimijoihin.
Seudullinen laatuyhteistyö voisi olla myös myönteinen alusta käydä keskustelua palvelutuotannon rakenteista ja nykyistä laajemmasta yhteistyöstä. Turun seudun Laatuhanke koulutti seudullisia, viisikkokuntien johtavassa asemassa olevia henkilöitä CAF -arvioijiksi. Hankkeen aikana v. 2003 -2005 kyseiset arvioijat jalkautuivat naapurikuntiin ja antoivat näille CAF-kriteeristön ja oman kokemustensa mukaisia kehittämissuosituksia ja vinkkejä toiminnan muutoksiin. Tätä runsaat 20 henkilön seudullista auditoijaverkoston osaamista tulisi hyödyntää sekä arviointitoimintaa kehittää ja tukea.
·Sosiaali- ja terveystoimen (sote) sopimusohjauksen tukeminen
Sosiaali- ja terveystoimen sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään ensin väestön palvelujen tarve, sovitaan palvelujen määrästä, niiden tuottajasta, työnjaosta tilaajan ja tuottajan välillä sekä hinnoista. Sopimusohjaus on täten kumppanuutta korostava sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin sovellus ja osa soten johtamisjärjestelmää. Jotta sopimusohjaus toimii optimaalisella ja tavoitteen mukaisella tavalla, edellyttää se organisaation tasoisia ja yhteneväisiä menetelmiä sekä laadunhallintaan ja -varmistukseen että arviointitiedon tuottamiseen. Konkreettisesti tällä tarkoitetaan sopimusohjaukselle asetettujen tavoitteiden tukemista:
•kysynnän / tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen
•läpinäkyvyys
•organisaatiolähtöisyydestä kysyntä- ja tarvelähtöisyyteen
•tilaajan ja tuottajan eriyttäminen
•ymmärrys omasta tuotannosta mahdollistaa vertailun.
·Ostopalvelujen kehittäminen ja palvelun laadun arvioiminen
Laatutyö on myös osa ulkoisten palvelumarkkinoiden kehittämistä. Tilaaja-tuottaja ja sopimusohjausmallissa pyritään pitemmällä aikavälillä mahdollistamaan vaihtoehtoiset tavat järjestää palveluja kuntalaisille, tilaamalla palveluja organisaation sisältä tai ostamalla niitä ulkoisilta palveluntuottajilta. Sisäisen ja ulkoisen palvelutuotannon vertailu ja kilpailuttaminen edellyttää tuotteiden laadun (palvelutason) määrittelyä aikaisempaa selkeämmällä ja kattavammalla tavalla. Sopimuskauden aikana tulee myös huomioida suunnitelmallinen ostopalvelujen laadun arviointi ja tulosten pohjalta tehtävät mahdolliset toimenpiteet palvelun tarjoajan kanssa. CAF -mallin tulososio pitää sisällään toiminnan keskeiset tulokset, jotka määrittävät tuotosten määrälliset yksiköt sekä niiden laadun.
·Kaupunkikuvan / imagon parantaminen
Suunnitelmallisella ja koko kaupunkikonsernin kattavalla laadunhallinnalla ja laadunvarmistusmenetelmillä kunta voi taata kuntalaisille uskottavammin tietyn lupaamansa palvelutason. Kattavat ja poikkihallinnolliset arviointimenetelmät ovat myös omiaan myös vahvistamaan kunnan imago-kuvaa. Palkinnot kansallisissa ja kansainvälisissä laatukilpailuissa hyödyttävät Turun kaupunkia myös imagon näkökulmasta (vrt. Terveystoimen lääkinnällisen kuntoutuksen –laatupalkinto).
·Tekniset vaatimukset ja kustannukset
CAF -mallin käyttö tarkoittaa käytännön tekemisen tasolla malliin tutustumista, toiminnankuvausten ja itsearviointien laatimista sekä mahdollisesti ulkoisten arviointien tekemistä. Tämä koskettaa erityisesti operatiivista johtoa. Mallin käyttö ei edellytä erityisiä tietojärjestelmiä, vaan kuvaukset yms. arviointimateriaalit voidaan tehdä normaaleilla toimistosovelluksilla.
CAF -mallia voidaan käyttää ilmaiseksi, ilman ulkoisia maksuja. Valtionvarainministeriö omistaa Suomessa CAF -mallin ja yhdessä Kuntaliiton kanssa ne tukevat Suomessa mallin käyttöä järjestämällä koulutuksia ja muita käyttöönottoa tukevia tilaisuuksia.
3. Esimerkkejä CAF -mallin hyödyntämisestä muissa kaupungeissa
Tampereella kehitetään laadun arviointia osana tilaaja-tuottaja- mallia. Tampereella on nähty, että sopimusohjauksen onnistuminen edellyttää palvelujen/ tuotteiden määrittelyä myös laadun näkökulmasta. Tämä on keskeistä tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi (Kuntien tulevaisuusseminaari, Helsinki 26.3.09). CAF- malli on Tampereella valittu tuotannon itsearvioinnin välineeksi. Sitä pilotoidaan päivähoidossa ja kotihoidossa. Lisäksi pormestari on asettanut laatutyöryhmän, joka tekee vuonna 2009 CAF:iin perustuvan konsernitason arviointijärjestelmän kuvauksen. Koordinointivastuu kaupungin laadunarviointiin liittyvissä asioissa on keskushallinnon strategia- ja talousryhmän johtamalla tutkimus- ja laadunarviointitiimillä (Tietula).
Helsingissä on päätetty käyttää kaikissa kaupungin tulosyksiköissä jotain laadunhallintajärjestelmää, joista yleisin on EFQM -laatupalkintomalli. Kaupunginjohtaja on palkinnut laadunhallinnassa parhaan yksikön Helsingin kaupungin omassa laatupalkintokilpailussa vuosina 2002, 2004 ja 2006. Laatumallien käyttöä on pyritty kaupungissa laajentamaan siten, että kaikkia kaupungin yksikköjä on ohjeistettu tekemään vuosina 2007 – 2009 itsearviointi, jonka jälkeen vuonna 2010 järjestetään seuraava kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailu. Koordinaatiovastuu menetelmien käyttöönotosta on Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla. Käytännössä laadunhallinnan osaamista löytyy henkilöstöpuolelta sekä useasta hallintokunnasta koulutetuilta laatupäälliköiltä.
Oulussa on kaupungin johtoryhmä tehnyt päätöksen pilotoida CAF:n käyttöönottoa keskushallinnon kaikissa ryhmissä keväällä 2009 tehtävällä itsearvioinnilla. Itsearviointi tehdään kaikilla yhdeksällä (9) arviointialueella. Syksyllä 2009 tehdään pilotoinnin tulosten pohjalta päätös koko kaupungin kattavasta CAF -mallin käyttöönotosta. Käyttöönotolla tavoitellaan yhteistä viitekehystä johtamisen kehittämiselle, kaikelle kunnassa tehtävälle arviointityölle sekä raportoinnille. Tällä hetkellä mm. sotessa ja teknisellä puolella on ollut käytössä EFQM, josta nyt siis oltaisiin siirtymässä CAF:iin. Alustavasti on suunniteltu, että jatkossa kaikki hallintokunnat tekisivät kattavan CAF-itsearvioinnin kaksi kertaa valtuustokauden aikana. Koordinointivastuu menetelmän käyttöönotosta on talous- ja strategiaryhmän työryhmällä.
Järvenpään kaupungissa taas laadukkaimmat työyhteisöt saivat lokakuussa 2009 tunnustusta ansioistaan kehittämistyössä, kun vuotuiset laatukannusteet jaettiin yli kymmenvuotisen perinteen mukaisesti. Henkilöstön kehittämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan käytettävän palkintosumman kävi pokkaamassa kolme ansioitunutta työyhteisöä. Vuonna 1997 aloitettu laatuhanke käynnistyi, kun työntekoa havahduttiin katsomaan asiakkaan näkökulmasta. Leimallista on systemaattinen, pitkäjänteinen kehitystyö, joka tuottaa mitattavissa olevia tuloksia niin asiakasnäkökulmasta kuin sisäisen suorituskyvynkin osalta.
Pirkanmaan laatuverkosto toimii yhtenä esimerkkinä seudullisena laadunhallinnan kehittämisen ja osaamisen lisäämistä tukevana verkostona.
4. Johtopäätökset
Tässä esityksessä on käyty läpi keskeisiä näkökulmia liittyen mahdollisuuksiin ottaa käyttöön Yhteinen arviointimalli (CAF) Turun kaupungissa. Jos perusteluista nostettaisiin yksi näkökulma ylitse muiden, sellaisena voitaisiin pitää tuottavuuden kehittämistä. Kuten Paras –hankkeen kokemukset kertovat, pelkästään rakenteellisilla uudistuksilla, kuten hallinnollisten yksikköjen yhdistämisellä ja toimintojen keskittämisellä, ei saada aikaiseksi riittävän kestävää ja nopeaa tuottavuuden kehitystä. Tulosyksiköiden operatiivisen johdon oma toiminta tuottavuuden lisäämiseksi on välttämätöntä, ja siihen CAF -malli tarjoaa kokonaisvaltaisen viitekehyksen. Mallia voidaan käyttää myös osakokonaisuuksittain tapahtuvassa kehittämisessä, tarpeiden ja resurssien mukaan.
Yhteinen arviointimalli tukisi Turussa muitakin ajankohtaisia toiminnan kehittämisen kohteita. Malli antaa viitekehyksen myös sopimusohjaukselle (palvelutason määrittely) sekä kaupungin yhteisten ja läpäisevien prosessien määrittelylle, mikä on Turussa vielä kesken.
CAF -mallin etuna on sen toimialariippumattomuus ja sopivuus julkiseen palvelutuotantoon. Verrattaessa CAF-mallia samankaltaiseen Euroopan laatuarviointimalliin (EFQM), erona on, että EFQM-kriteeristö tukee yritysmäistä, voittoa tavoittelevaa toimintaa ja sen käyttö julkisella sektorilla edellyttää soveltamista sekä käyttölisenssien maksamista. Sen sijaan CAF-mallia voidaan käyttää ilmaiseksi, ilman ulkoisia maksuja. Mallin käyttö ei siis myöskään mitään erityisiä tietojärjestelmiä. Valtionvarainministeriö omistaa Suomessa CAF-mallin ja tukee yhdessä Kuntaliiton kanssa Suomessa mallin käyttöä järjestämällä koulutuksia ja muita käyttöönottoa tukevia tilaisuuksia.
CAF-mallin käyttöönottoa on jo menestyksellisesti pilotoitu Turun seudulla. Turun seudun Laatuhankkeessa vuosina 2003 - 2005 Turun seudun viisikkokuntien yhteishankkeessa syntyi runsaasti CAF -kokemusta ja osaamista. Hankkeessa perustetun CAF -arvioijaverkoston jatkohyödyntäminen ja tulevaisuuden toimintamalleista sopiminen jäi kuntien vastuulle, ja toteutus jäi valitettavasti kesken. Nyt kun kuntien yhteistoiminta on talouden taantuman seurauksena noussut vieläkin tärkeämpään rooliin, voisi olla ajankohtainen hetki elvyttää myös seudullinen arviointitoiminta ja toisilta oppiminen.
Jos laadunhallinnan tilannetta tarkastellaan valtakunnallisesti, CAF -mallin käyttö laajenee julkisella sektorilla koko ajan. On helppo ennustaa sen käytön lisääntymistä suuremmissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tullaan myös keväällä 2009 luomaan koko organisaation toimintaa kattava laadunhallinnan kokonaissuunnitelma, jossa yhtenä viitekehyksenä tulee olemaan CAF. Tiettävästi muiden toimialojen osalta ei ole tehty kokonaisvaltaisia päätöksiä.
Käytännössä CAFin käyttöönotto voisi Turussa tarkoittaa esimerkiksi kaupunki- tai virastokohtaisia päätöksiä siitä, että CAF olisi ensisijainen valinta niille yksiköille, joissa ei vielä käytetä mitään laadunhallintajärjestelmää. Tällaisen päätöksen yhteydessä arvioidaan ja tarpeen mukaan mahdollistetaan muiden laadunhallintamenetelmien täydentävä käyttö (mm. ISO -järjestelmät ja eri toimialoja tukevat räätälöidyt laatumallit). Mitään esteitä ei mallin käytön aloittamiselle ole nähtävissä, mikäli laadunhallinnasta ei tehdä erillistä kehittämistoimintaa, vaan se tulee kaupungin yhteiseksi kehittämisen viitekehykseksi ja osaksi tulosyksikköjen normaalia toimintaa. Samalla CAF-malli on hyvä tuoda myös osaksi kaupungin esimieskoulutuksen säännöllistä sisältöä.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
17) 16147-2008
Valt.
Yhteysjohtaja Mikko Lohikoski ja kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen 21.1.2009:
”Valtuutettu Rönnholmin aloitetta vastaava aloite liittymisestä Rauhan Pormestarit (Mayors for Peace) –järjestelmään esitettiin kaupunginvaltuustolle 20.12.2004 (16794-2004, § 332). Viestintäkeskus totesi tuolloin lausuntonaan, että
- ”kyseisen verkoston tavoitteet ovat epäilemättä arvokkaat, onhan maailman rauhan säilyttäminen ja edistäminen ensiarvoisen tärkeä asia.
- Rauhan Pormestarit -järjestön lisäksi on olemassa muita vastaavia järjestöjä ja verkostoja, joiden tavoitteena on edistää rauhan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden asiaa. Eräs tällainen on YK:n kehitysjärjestö UNDP:n toimesta koottu verkosto.
- Turun kansainvälistymisstrategian mukaisesti pyrimme edistämään kaupungin strategisten tavoitteiden lisäksi myös tärkeänä pitämiämme arvoja.
- Turun kaupungin yhteistyöverkko on jo nykyisellään varsin laaja, niin kahdenkeskisellä kuin monenkeskisellä tasolla. Olemme mukana useissa kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa.
- Viestintäkeskuksen näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista liittyä esitettyyn järjestöön, vaan huolehtia siitä, että tärkeänä pitämiämme asioita saadaan tehokkaasti edesautettua olemassa olevia kanavia ja yhteyksiä hyödyntäen.”
Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2005 (16794-2004, §186) merkitä em. aloitteen käsitellyksi.
Keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualue toteaa lausuntonaan, että kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista liittyä sellaisiin verkostoihin, sinänsä hyviä tarkoitusperiä ajaviin, joissa se ei voi täysipainoisesti toimia, sekä että kaupungin kansainvälisessä toimintaympäristössä ja tavoitteenasettelussa ei ole tapahtunut senkaltaisia muutoksia, että liittyminen Mayors for Peace –järjestelmään olisi tullut ajankohtaiseksi.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
18) 1200-2009
Valt. Mirka Muukkonen ym. ovat 26.1.2009 tehneet aloitteen leipäjonojen ehkäisemiseksi Turussa (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaali- ja terveystoimelle. Sosiaali- ja terveystoimi on lähettänyt valt. Muukkoselle 13.5.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
19) 2268-2009
Valt. Mika Helva ym. ovat 16.2.2009 tehneet aloitteen Turun osallistumisesta Earth Hour- tapahtumaan (Kj)
Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:
”Kaupunginhallitus on 16.3.2009 päättänyt, että Turun kaupunki osallistuu Earth Hour 2009- tapahtumaan 28.3.2009 sammuttamalla Aurajoen muurivalaistuksen ja Aurajoen rantojen puiden valaistuksen klo 20.30 – 21.30 väliseksi ajaksi. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt ilmoittaa edellä olevan vastauksenaan kaupunginvaltuutettu Helvan em. aloitteeseen.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
20) 2271-2009
Valt. Pirjo Rinne ym. ovat 16.2.2009 tehneet aloitteen varahenkilöjärjestelmän perustamisesta sosiaali- ja terveystoimen kotihoitoon muutosvaiheessa normaalia suuremmaksi mitoitettuna (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaali- ja terveystoimelle. Sosiaali- ja terveystoimi on lähettänyt valt. Rinteelle 1.4.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
21) 3294-2009
Valt. Sauli Saarinen ym. ovat 9.3.2009 tehneet aloitteen kauppatorin liiketilojen nykyisten vuokralaisten jatkomahdollisuudesta (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle velvoittaen laitoksen ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Kiinteistöliikelaitos on lähettänyt valtuutettu Sauli Saariselle 3.9.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
22) 3296-2009
Valt. Sauli Saarinen ym. ovat 9.3.2009 tehneet aloitteen Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain mukanaan tuomien valtuuksien käyttämättä jättämisestä (Kj)
Kaupunginlakimies Laura Klami 23.4.2009:
”Aloite
Sauli Saarinen ym. ovat tehneet aloitteen Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain mukanaan tuomien valtuuksien käyttämättä jättämisestä.
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
Hallitus esitti sähköisen viestinnän tietosuojalain täydentämistä 24. huhtikuuta 2008. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta puolsi lakiehdotuksen hyväksymistä eräin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Eduskunta äänesti sähköisen viestinnän tietosuojalain hyväksymisestä 4. maaliskuuta 2009. (Hallituksen esitys 48/2008).
Lainmuutoksella työnantajille on annettu tietyissä tapauksissa mahdollisuus käsitellä yrityksen koneelta lähetettyjen sähköpostien sekä verkkoliikenteen tunnistamistietoja. Työnantajilla ei ole oikeutta missään tilanteessa lukea työntekijöiden yksityisiä sähköpostiviestejä.
Eduskunnan hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan, että myös valtio ja kunnat voivat olla lakiehdotuksen tarkoittamia yhteisötilaajia. Säännökset yrityssalaisuuksien luvattomasta paljastamisesta eivät kuitenkaan pääsäännön mukaan voine tulla viranomaisissa sovellettaviksi. (Eduskunnan hallintovaliokunnan lausunto 32/2008 vp).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesityksestä. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on eräin täsmennyksin perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin todennut pitävänsä tärkeänä, että liikenne- ja viestintäministeriöön asetettava seurantaryhmä arvioi lain soveltamista myös perusoikeuksien kannalta. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten laajasti työnantajat ovat turvautuneet lain mahdollistamiin oikeuksiin, miten tietosuojavaltuutetun valvontatehtävä on toiminut sekä miten työntekijöiden luottamuksellisten viestien salaisuuden suoja on toteutunut. Perustuslakivaliokunta on ennen lausuntoaan kuullut useita alan asiantuntijoita. (Perustuslakivaliokunnan lausunto 29/2008 vp.)
Tunnistamistietojen käsittelyn edellytykset ja menettelytapa
Sähköisen viestinnän tietosuojalain uudistuksen mukaan tunnistamistietojen käsittelyn edellytyksenä on, että:
1) tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa; tai
2) epäilty yrityssalaisuuden paljastaminen kohdistuu yhteisötilaajan tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiin yrityssalaisuuksiin taikka teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksiin, jotka todennäköisesti ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan käynnistämisen tai sen harjoittamisen kannalta.
Laissa on erotettu automaattinen ja manuaalinen käsittely. Automaattisella käsittelyllä tarkoitetaan automaattista hakutoimintoa perustuen viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin. Manuaalisen käsittelyn käytölle on asetettu laissa lisäedellytyksiä ja tietojen tulee olla välttämättömiä väärinkäytöksen ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman tai ohjeen vastaisen käytön lopettamiseksi.
Ennen kuin seuranta voidaan käynnistää, yhteisötilaajan tulee:
- Rajoittaa pääsyä yrityssalaisuuksiin ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin tietojen asianmukaiseksi suojaamiseksi
- Antaa työntekijöille kirjalliset ohjeet miten viestintäverkkoa saa käyttää
- Nimetä henkilöt jotka saavat käsitellä tunnistamistietoja
- Tiedottaa menettelyistä ja käytännöistä yt-menettelyssä
- Ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle menettelyn aloittamisesta
Käyttäjälle, jonka tietoja on manuaalisesti käsitelty, tulee ilmoittaa mahdollisimman pian jälkikäteen kirjallisesti käsittelystä sekä siitä, millä perusteella käsittelyyn on ryhdytty. Jos yhteisötilaaja on työnantaja, sen on annettava työntekijöiden edustajalle vuosittain tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä selvitys, josta käy ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty. Lisäksi tietosuojavaltuutetulle on annettava vuosittain jälkikäteen selvitys tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä.
Johtopäätökset
Sähköisen viestinnän tietosuojalain perusteella tapahtuva tunnistamistietojen käsittely voisi tulla kunnassa sovellettavaksi lähinnä silloin, kun tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Etukäteen on vaikea arvioida tilanteita, joissa seurannan edellytykset täyttyisivät kunnan toiminnassa. On aiheellista seurata, millaiseksi uusien säännösten soveltaminen muodostuu julkisella sektorilla sekä yleisesti.
Edellytykset seurannan käyttämiselle sekä seurannassa noudatettava menettelytapa ovat laissa tarkasti säänneltyjä. Jos sähköisen viestinnän seurantaa harkitaan, on huolehdittava edellä mainituista menettelytavoista. Mahdollista soveltamistilannetta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon, että viestinnän luottamuksellisuus on perustuslain mukainen lähtökohta ja seuranta on viimesijainen keino. (HE 48/2008).”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
23) 3299-2009
Valt.Jukka Kärkkäinen ym. ovat 9.3.2009 tehneet aloitteen ohjeista terveydenhuollon yksityissektorille ohjaukseen (Pj)
Kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten sosiaali- ja terveystoimelle. Sosiaali- ja terveystoimi on lähettänyt valt. Kärkkäiselle 12.8.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
24) 3300-2009
Valt. Jarmo Laivoranta ym. ovat 9.3.2009 tehneet aloitteen keskustan kaavan uudistamisesta (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle velvoittaen viraston ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto on lähettänyt valtuutettu Jarmo Laivorannalle 22.10.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
25) 4354-2009
Valt. Heikki Talvitie ym. ovat 30.3.2009 tehneet aloitteen raskaan liikenteen läpiajokiellosta Pansio-Pernoon (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistoon velvoittaen toimiston ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on käsitellyt aloitteen 20.10.2009 päättäen, ettei aloite aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi lautakunta on päättänyt kiirehtiä Tiehallinnon Turun tiepiiriä suunnittelemaan ja rakentamaan Ihalan liittymään rampit Naantalin suuntaan. Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätös on lähetetty tiedoksi valtuutettu Heikki Talvitielle.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
26) 7425-2009
Valt. Olavi Mäenpää on 1.6.2009 tehnyt aloitteen Turun konservatorion luokkahuoneiden ilmastoinnin parantamisesta (Pj)
Kaupunginsihteeri
Kaupunginhallitus päätti 8.6.2009 § 342 pannessaan aloitetta täytäntöön seuraavaa:
Turun konservatorion käyttämä tila ei ole Turun kaupungin omistuksessa vaan sen omistaa Kuntien eläkevakuutus, jonka vuokralaisena tilaa hallitsee Konservatorion kannatusyhdistys ry. Konservatorion kannatusyhdistys ry. toimii koulutuksen järjestäjänä tiloissa. Aloite ei johda enempiin toimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
27) 8258-2009
Valt. Alpo Lähteenmäki ym. ovat 15.6.2009 tehneet aloitteen Varissuon kuntoradan lihaskunto-, venyttely- ym. välineistön ajanmukaistamisesta (Pj)
Kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen 5.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten liikuntatoimelle. Olen lähettänyt valt. Lähteenmäelle liikuntalautakunnan 20.8.2009 § 159 vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
28) 8605-2009
Valt. Maarit Rostedt on 22.6.2009 tehnyt aloitteen hulevesiohjelman toteuttamisen pysäyttämisestä (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on 23.6.2009 § 393 kohdalla käsitellyt kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.6.2009 tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa. Valtuutettu Rostedtin aloitteen osalta kaupunginhallitus on tuolloin päättänyt, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus on viitannut siihen, että kaupunginvaltuusto on juuri 15.6.2009 § 161 kohdalla hyväksynyt Turun kaupungin hulevesiohjelman.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
29) 10736-2009
Valt. Jarmo Laivoranta ym. ovat 31.8.2009 tehneet aloitteen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä talousarvion valmistelussa (Kj)
Talousarviopäällikkö Heikki Silpola 23.9.2009:
”Kaupunginvaltuutettu Jarmo Laivoranta on tehnyt keskustan valtuustoryhmän kanssa aloitteen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisestä. Aloitteen tekijät toteavat, että Turun kaupungin talousarviossa on useita suuria määrärahoja, joiden käytön kohdistaminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Yksi tällainen on Turun Tall Ships’ Races 2009 tapahtuman 600.000 euron määräraha. Tietämättä mistä menoista määrärahan suuruiset kulut aiheutuvat on mahdotonta tehdä arvovalintoja, jotka ovat välttämättömiä talouden tasapainottamisen kannalta.
Talouden vastuualueen tehtäviin kuuluu valmistella kaupungin talousarvioehdotus kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Kaupunginhallituksen jäsenille ja kaupunginvaltuutetuille on vuosittain pyritty kokoamaan tarvittava tietopaketti talousarvion sujuvaa käsittelyä varten. Varsinaisen talousarvioehdotuksen lisäksi on hallintokuntien talousarvioesityksistä koottu erillinen kirja ns. "vihreäkirja", johon on koottu se materiaali, minkä hallintokunta on halunnut toimittaa informaatioksi käsittelyä varten. Tämä materiaa ei ole aina ollut riittävää, vaan silloin tällöin joudutaan pyytämää vielä lisätietoja hallintokunnista. Kerättävä materiaali on kooltaan melkoinen ja vaatii valtuutetuilta jo nykyiselläänkin melkoisesti aikaa perehtymiseen. Tästä huolimatta saattaa joidenkin määrärahojen osalta jäädä perustelut puutteellisiksi. Tilannetta parannetaan vuosittain sen perusteella mistä saadaan lisäpyyntöjä. Budjettimateriaalin osalta on myös esitetty näkemyksiä, että sitä tulisi tiivistää ja karsia, koska kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät pääsääntöisesti vain hallintokunnan määrärahasta ja tuloarviosta, eikä puutu hallintokuntien talousarvioon yksityiskohtaisemmin.
Aloitteessa mainittu Turun Tall Ships’ Races 2009 tapahtuman määräraha 600.000 euroa sisältyy kaupunginhallituksen toimielimeen. Kaupunginhallitus käsitellessään oman toimielimensä talousarvioehdotusta, saa määrärahoista tarkemman perusteluosan, josta useimmat yksityiskohdat määrärahan perustelemiseksi ilmenevät. Vuodelle 2010 valmisteltaessa ko. asiakirjaa tullaan erityistä huomiota kiinnittämään tämän tapaisiin määrärahaesityksiin ja mahdolliset puutteet perusteluissa korjataan.
Talouden vastuualue katsoo, että tehty aloite antaa aihetta entistä tarkempaa talousarviomateriaalin valmisteluun ja koontiin päätöksenteon perusteeksi. Vuoden 2010 talousarviota valmisteltaessa otetaan aloitteessa esitetyt näkökohdat huomioon, mutta samalla joudutaan katsomaan että toimitetun materiaalin määrä ei ylittäisi kohtuullisuuden rajoja.”
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
30) 10737-2009
Valt. Mikko Laaksonen on 31.8.2009 tehnyt aloitteen Y-tonttien muuttamisesta asuntojen täydennysrakentamiseen (Yj)
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 4.11.2009:
Kaupunginhallitus on päättänyt lähettää aloitteen mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle velvoittaen viraston ilmoittamaan toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto on lähettänyt valtuutettu Mikko Laaksoselle 28.10.2009 päivätyn vastauksen aloitteeseen. Vastaus on luettavissa kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevat aloitteet käsitellyiksi.