Liite 1 § 187
Asemakaavatoimisto/Christina Hovi 15.4.2009/187-09:
”Asemakaavatoimisto on laatinut 25.6.2003 päivätyn ja lausuntojen ym. perusteella 15.1.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Västäräkinkadun, Laukkavuoren kerrostaloalueen, Mustionkadun ja Ahtolan omakotialueen rajaamalle alueelle.
Nykytilanne
Kaava-alueen koko on n.
Suunnittelualue on pääosin virkistysaluetta; Munkkionpuistossa sijaitsee leikkikenttä, pelikenttä sekä kevyen liikenteen väyliä. Alueella sijaitsee rautatie ja vilkasliikenteinen Jaanintie, jonka liikennemäärät ovat kasvusuunnassa. Alueen maaperä on paksulti savea, joten kaava-alue on altis tärinälle erityisesti alueen eteläosissa.
Aloitteet
Kaavanmuutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Satakielen Lämpö Oy on vuonna 1998 jättänyt vetoomuksen Laukkavuoren asuinalueen, Pääskyvuoriseura ry:n ja Ahtolan omakotiyhdistys ry:n puolesta korttelin Itäharju-60 kaavoittamiseksi asuinalueeksi tai toimistotyyppisille työpaikkatiloille. Vetoomuksella vastustettiin ajatusta toteuttaa alueelle rautakauppa.
Suunnittelutilanne
Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020 (Kv 18.6.2001) Jaanintie on alueen pääkatu, kortteli Itäharju-60 kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja Munkkionpuisto ja Männäistenpuisto virkistysalueita. Munkkionpuisto on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnoltaan arvokkaaksi alueen osaksi. Virkistysalueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella.
Yleiskaavan maisema- ja luontoselvityksen mukaan Jaaninojan rantavyöhykkeet tulee pitää vapaana rakentamiselta ja valuma-alueiden pintavedet tulee ohjata tulevaisuudessa sadevesiviemäristön asemesta ojiin ja puroihin. Jaaninojan uomaa tulee kehittää alueen eri osia yhdistäväksi puistomaiseksi viheralueeksi, joka liittyy saumattomasti ympäristössä jo oleviin virkistysalueisiin.
Alueella voimassa olevissa, vuosina 1959–1993 vahvistetuissa asemakaavoissa Jaanintie ja Mustionkatu ovat katualueita, Turku-Karjaa rata rautatiealuetta ja Munkkionpuisto ja Männäistenpuisto virkistysalueita. Kortteli Itäharju-60 on liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). KTY-korttelialueelle ei saa sijoittaa automarket-tyyppistä suurmyymälää. Korttelialueen rakennusoikeus on 33.322 k-m2. Voimassa olevan kaavan rautatiealuevaraus mahdollistaa kaksoisraiteen toteuttamisen ja Jaanintien katualuevaraus kadun 4-kaistaistamisen, mutta ei kevyen liikenteen väylän toteuttamista ajoratojen itäpuolelle.
Selvitykset
Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistossa on tutkittu alueen melutasoja ja meluntorjuntavaatimuksia mallintamisen avulla. Jaanintien autoliikenteen aiheuttama melutaso on yli päiväajan ohjearvon suunnilleen koko kaava-alueella. Alueelle rakentaminen edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Ne on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 5.3.1.
Kaava-alueella on suoritettu tärinämittauksia vuosina 2003 ja 2004 Varsinais-Suomen kalliotekniikka Oy:n ja VTT:n toimesta. Uutta asuinrakentamista ei VTT:n mukaan tulisi sijoittaa
Tärinäselvitykset on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 3.3.2 ja se, miten tärinä on otettu huomioon kaavassa, on esitetty kaavaselostuksen luvussa 5.3.2.
Tavoitteet
Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä muodostamalla mm. kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä asuinkortteli yleiskaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Asemakaavan valmistelun aikana on tavoitteita tarkennettu siten, että ne alueet, jotka eivät sovellu asuinrakentamiseen, kehitetään työpaikka-alueena. Asunto- ja työpaikkarakentamiseen tulee olla tarjolla riittävästi tonttimaata.
Viheralueita tulee jatkossakin olla riittävästi ja niiden tulee muodostaa yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Kaavan tavoitteena on edistää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.
Tavoitteena on, ettei uusia asuinalueita sijoiteta melualueille ilman riittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään. Alueen maaperä tulee soveltua suunniteltuun käyttöön. Tavoitteena on parantaa kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
Asuntotuotannon tavoitteet on määritelty valtuuston hyväksymässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa. Vuosille 2006 - 2010 tähtäävän ohjelman mukaan alueelle tulee kaavoittaa 5000 k-m2 rakennusoikeutta asuinkerrostaloille, 4000 k-m2 rivitaloille ja 6000 k-m2 elinkeinotoiminnalle.
Osalliset ovat kaavan valmistelun aikana tuoneet esille myös omia tavoitteitaan. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on, ettei uutta asuinrakentamista sijoiteta liian lähelle rautatietä ilman riittävää suojavyöhykettä (toimisto-, varasto- tai teollisuusrakennusten alue tai riittävän leveä viheralue). Lähialueen asukkaiden tavoitteena on säilyttää kaavanmuutosalue rakentamattomana; toteutumaton kortteli Itäharju-60 tulee kaavoittaa puistoksi. Suunnittelualuetta tulee kehittää virkistyskäyttöä palvelevaksi alueeksi ja alueen kevyen liikenteen yhteyksiä tulee parantaa.
Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö suunnittelun eri vaiheissa
Asemakaavanmuutoksen valmistelu aloitettiin vuonna 1999. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta hyväksyi 24.11.1999 kaavaluonnoksen laadittavan asemakaavanmuutoksen pohjaksi. Kaavaluonnosvaiheessa ei saapunut mielipiteitä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan 2000 vuoden alusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin helmikuussa 2000 osallisille. Kaavoituksen vireillä olosta on tiedotettu kaavoituskatsauksissa vuosina 2001 -2009.
Kaavaehdotus valmisteltiin hyväksytyn luonnoksen pohjalta. Asemakaavanmuutosehdotuksesta (päivätty 25.6.2003) pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja hallintokunnilta, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot on kuvattu jäljempänä kohdassa Lausunnot kaavaehdotuksesta 25.6.2003 sekä tarkemmin selostuksen luvussa 4.4.2.
Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto on osallistunut kaavan liikennesuunnitteluun sekä melun- ja tärinäntorjuntatoimenpiteiden määrittelyyn. Ratahallintokeskuksen (RHK) kanssa on neuvoteltu suunnittelualueen mahdollisista tärinäongelmista ja niiden torjumisesta. RHK:n kaavaehdotuksesta antaman lausunnon perusteella on kaava-alueella suoritettu tärinämittauksia, joiden tulosten pohjalta kaavaehdotusta on muutettu.
Kesäkuussa 2006 päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähettiin osallisille. Kaavaehdotusta (päivätty 4.2.2005) esiteltiin yleisölle 4.9.2006 Laukkavuoren koulussa järjestetyssä asukastilaisuudessa. Kaavaehdotuksesta on jätetty 17 kirjallista mielipidettä sekä kaavanmuutosta vastustava adressi. Lisäksi 15 kansalaista on ilmoittanut vastustavansa kaavanmuutosta. Asemakaavanmuutoksesta on kirjoitettu myös lehdissä. Mielipiteet on kuvattu jäljempänä, kohdassa Mielipiteet muutetusta kaavaehdotuksesta 4.2.2005 sekä tarkemmin selostuksen luvussa 4.4.3.
Lausunnot kaavaehdotuksesta 25.6.2003
Asemakaavanmuutosehdotuksesta (päivätty 25.6.2003) pyydettiin lausunnot Kiinteistölaitokselta, Vesilaitokselta, ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutoimistoilta, Turku Energialta ja Ratahallintokeskukselta. Lisäksi Turun Opiskelevat Vihreät ry. on antanut lausunnon kaavaehdotuksesta
Vesilaitos 28.7.2003: ei huomautettavaa.
Kiinteistölautakunta 4.9.2003:
Kaavassa on osoitettava, miten kunkin kerrostalotontin autopaikoitus sijoitetaan LPA-korttelialueilla. Rastaanpolku tulee osoittaa Munkkionkujalle asti jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna. Ohjeellinen ulkoilureitti Jaaninpolulta tontille Itäharju-60-4 tulee poistaa. Munkkionkujan kaltaiset lyhyet umpikujakadut ovat ongelmallisia katualueen kunnossapidon kannalta. Itäharjun alueella on ollut kysyntää kioskirakennuksen sijoituspaikasta kioskitoimintaa varten. Tällainen tontti voitaisiin osoittaa Jaanintien ja Västäräkinkadun kulmaan kaavaehdotuksessa suojaviheralueeksi osoitetulle alueelle.
Asemakaavatoimisto:
Kiinteistölautakunnan esittämät huomautukset on otettu huomioon kaavan jatkovalmistelussa. Kaavaehdotuksessa autopaikat on osoitettu kullekin korttelialueelle erikseen pysäköintiin merkityille alueille. Rastaanpolku on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Munkkionkujaa on pidennetty n.
Turku Energia Sähköverkot Oy 28.7.2003:
Asemakaavaan tulee merkitä kooltaan
Asemakaavatoimisto:
Lausunnossa esitetyt tarpeet on otettu huomioon. Jaanintien varteen, Munkkionkujan liittymän tuntumaan on osoitettu kooltaan n.
Rakennusvalvontatoimisto 4.7.2003, kaupunkikuvaneuvottelukunta 22.7.2003, rakennuslautakunta 24.7.2003:
Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää paikalla muurattua punatiiltä, Jaanintien puoleiselle sivulle autopaikoituksen ja katutilan väliin tulisi merkitä istutettava puurivi ja kattokaltevuus on merkittävä asteluvulla. Jyrkkä räystäällinen pulpetti- tai harjakatto korostaisi rakennusmassaa häiritsevästi, enintään 8 asteen pulpettikatto olisi paras ja varmin vaihtoehto kaupunkikuvan kannalta. Rakennusten väljempää sijoittelua tulisi tarkastella.
Asemakaavatoimisto:
Lausunnoissa esitetyt huomautukset on kaavaehdotuksen jatkovalmistelussa huomioitu edellyttämällä, että kaava-alueen rakennusten julkisivumateriaalina, lukuun ottamatta AK-1- ja AP-1 -korttelialueiden piharakennuksia, on käytettävä pääasiassa punatiiltä. Jaanintien liikenteestä aiheutuvan melun heijastusvaikutuksia mm. Ahtolan omakotialueen suuntaan on pyritty vähentämään edellyttämällä AK-1-korttelialueen reunaan sijoittuvilta rakennuksilta ja aidoilta akustisia vaatimuksia (ks. tarkemmin selostuksen luku 5.3.1). Tiilijulkisivu ei täytä näitä vaatimuksia, jonka vuoksi piharakennusten julkisivumateriaali voi olla esimerkiksi lauta.
Kaikkien rakennusten julkisivujen pintarakenteiden tulee olla paikalla rakennettuja. AK-1- ja AP-1 -korttelialueilla on rakennuksissa käytettävä kaksilappeista harjakattoa tai pulpettikattoa, jonka kattokaltevuuden tulee olla enintään 10 astetta. KTY-1 -korttelialueelle ei ole määrätty kattomuotoa eikä kattokaltevuutta.
AK-1-korttelialueen Jaanintien puoleiseen reunaan on istutettava köynnöskasveja ja/ tai pensaita, sillä rakennusten Jaanintien puoleiselle sivulle autopaikoituksen ja katutilan väliin ei ole tilan puutteen vuoksi ollut mahdollista merkitä istutettavaksi puuriviä.
Suunnitellun rakentamistavan myötä korttelialueet rakentuvat varsin tiiviisti. Rakennuksia on kaavan jatkovalmistelussa madallettu ja osa alueesta on osoitettu pientaloalueeksi. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan huomautus väljyyden lisäämisestä on ollut mahdollista toteuttaa vain asuinpientalojen korttelialueella muodostamalla alueelle yhteinen avara korttelipiha ja avaamalla korttelirakenne puistoon.
Ratahallintokeskus 2.7.2003:
Tärinäselvityksillä olisi ollut syytä selvittää soveltuuko radan välittömässä läheisyydessä oleva alue asuinrakentamiseen. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi onko melua mitattu kaavatyön aikana. Rautatiealuetta koskeva LR-1-merkintä tulee poistaa ja korvata merkinnällä Rautatiealue (LR), sillä kaupungilla ei kaavoittajana ole toimivaltaa määrätä radan rakenteesta (paalutettu pengerlaatta).
Asemakaavatoimisto:
Lausunnon perusteella alueella on suoritettu tärinämittauksia vuosina 2003 ja 2004, jonka pohjalta kaavaehdotusta on muutettu. Uudet asuinrakennukset sijoittuvat lähimmillään noin
Melumittauksia ei kaava-alueella ole suoritettu kaavan valmistelun yhteydessä, vaan meluntorjuntatoimenpiteet ja rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset perustuvat laskennalliseen mallintamiseen.
Turun Opiskelevat Vihreät ry. 6.9.2003:
Jaaninojan puronvarsi on erittäin tärkeää pitää luonnontilaisena ja palauttaa luonnontilaan, jolloin se tarjoaisi elinympäristön mm. kostean paikan eliölajeille sekä yölaulajille. Puronvarren reunakasvillisuudella ja etenkin puustolla on merkittävä suojavyöhykevaikutus purolle ulkopuolista kuormitusta vastaan. Mahdollista rakentamista suunniteltaessa on huomioitavaa, etteivät hulevedet pääse haavoittuvaan Jaaninojaan, joka pienvetenä ei kestä kiintoaineen ja rehevöittävien päästöjen aiheuttamaa lisäkuormitusta.
Männäistenpuisto ja Munkkionpuisto muodostavat monipuolisen viheralueen rehevine puronvarsineen, metsiköineen sekä Jaanintietä reunustavine niittyineen laajojen asuinalueiden keskelle. Vaihteleva virkistysalue luo urbaanissa elinympäristössä ihmiselle viihtyvyyttä, ylläpitää virkistysarvoja sekä lähiluonnon monimuotoisuutta. Kaupunkilaisille tulee olla tarjolla myös hoitamattomia viheralueita lähiympäristössään, jotta kaupunkilaisilla olisi mahdollisuus kokea myös autenttisempaa taajamaluontoa hoidettujen puistojen sijaan. Alueella asuu myös ihmisryhmiä kuten lapset ja vanhukset, joilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä kauas retkelle ja ulkoilemaan. Sellaisille ryhmille tällainen puronvarren viherkeidas tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja oman luontosuhteen säilyttämiseen.
Yleiskaavassa 2020 esitetyt alueelle annetut arvot tulee huomioida ja vaalia. Jaaninojasta sitä ympäröivine puistoineen olisi myös saatava luotettava luontoselvitys, jonka tuottamat tulokset pitää ehdottomasti ottaa huomioon suunniteltaessa alueen tulevaa käyttöä.
Asemakaavatoimisto:
Kaavaehdotuksen pintavesien ohjaamismääräystä on muutettu siten, että kaava mahdollistaa, muttei edellytä korttelialueiden pintavesien ohjaamista Jaaninojaan. Ympäristönsuojelutoimiston mielestä pintavedet ovat riittävän puhtaita ohjattavaksi ojaan. Muilta osin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
Yleiskaavassa alueelle annetut arvot on otettu huomioon asemakaavan valmistelussa. Munkkionpuisto ja Männäistenpuisto säilyvät virkistysalueina. Kaavanmuutoksen myötä Munkkionpuisto levenee voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Munkkionpuistossa ja Männäistenpuistossa virtaava Jaaninoja on kaavaan merkitty avoimena säilytettävänä vesiaiheena.
Alueelle ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä, sillä rakentaminen ei sijoitu Jaaninojan välittömään läheisyyteen. Asemakaavatoimisto katsoo, ettei rakentaminen vaaranna Jaaninojan puronvarren virkistyksellistä arvoa.
Mielipiteet muutetusta kaavaehdotuksesta 4.2.2005
Muutetusta kaavaehdotuksesta on jätetty 17 kirjallista mielipidettä, joista viisi on Laukkavuoren kerrostaloyhtiöiltä, seitsemän Laukkavuoren kerrostaloasukkailta ja neljä Jaanintien varren pientaloasukkailta. Asemakaavatoimistoon on saapunut myös kaavanmuutosta vastusta adressi, jonka ovat allekirjoittaneet yhteensä 633 asukasta Laukkavuoren asuinalueen kerrostaloyhtiöistä. Lisäksi 15 kansalaista on ilmoittanut vastustavansa kaavanmuutosta.
Asemakaavanmuutoksesta esitetyissä mielipiteissä vastustetaan rakentamista kortteliin Itäharju-60 sekä esitetään alueen säilymistä virkistyskäytössä ja kaavoittamista puistoksi.
Mielipiteissä ja lehtikirjoituksissa on tuotu esiin mm. että asuin-, liike- ja toimitilarakentamiseen ei ole tarvetta sillä uusia asuinalueita rakentuu muualle Itä-Turkuun, kioskipalvelut ovat saatavissa lähialueen muista kioskeista, huoltoasemamyymälöistä ja Prisman liikekeskuksesta ja vapaita toimitiloja löytyy lähialueilta.
Lähialueen asukkaat kokevat rakentamisen aiheuttavan alueelle rauhattomuutta ja turvattomuutta, jonka pelätään lisäävän nykyisten asukkaiden poismuuttoa. Myös asuntojen arvon pelätään laskevan. Mielipiteissä tuodaan myös esiin, että tiheään rakennetut asuinalueet lisäävät ihmisten pahoinvointia.
Esteettisyys koetaan tärkeäksi osaksi asumismukavuutta. Eräässä mielipiteessä tuodaan esiin, että neljäkerroksisten kerrostalojen ja rivitalojen rakentaminen korkeiden kerrostalojen muodostaman harmonisen kokonaisuuden eteen rikkoisi maiseman eheyden. Toisissa mielipiteissä (mm. Ahtolan Omakotiyhdistys ry.) esitetään kaavan keventämistä puistomaisuuden säilyttämiseksi (ainoastaan omakoti- ja/tai rivitaloja ja vain puistoalueen viereen), mikäli kaavaa ei voida kokonaan muuttaa virkistysalueeksi.
Munkkionpuisto ja suunniteltu kaava-alue ovat luonteva osa virkistyskäytössä olevaa viherverkostoa Aurajoelle asti, tätä ei tulisi tuhota vaan edelleen kehittää palvelemaan kaupunkilaisia. Luonnonkaunis puisto on itäisen kaupunginosan henkireikä ja keidas teollisuusalueen ja asuntoalueen välissä valtavalle määrälle Itä-Turun asukkaita. Puistoalueen rahoittava vaikutus on kiistaton. Puiston katsotaan luovan tilaa ja avaruutta, mikä pidetään harvinaisempana ja arvokkaampana kuin ”rypäs keskenkertaisia taloja”.
Asukkaat kokevat Munkkionpuiston kutistuvan Laukkavuoren ja uusien kerros- ja rivitalokortteleiden väliin. Rakentaminen sekä Jaanintien leventäminen katsotaan näivettävän Munkkionpuistoa ja muuttavan sen ainoastaan läpikulkureitiksi. Puistoaluetta ei saa pienentää, sillä puisto on jatkuvassa virkistyskäytössä (mm. kävelijät, koiranulkoiluttajat, piknik- ja retkeilykäyttö, jalkapallokenttä, hiihto). Puisto- ja kenttäalueen poistaminen tai kaventaminen vähentää arkiliikuntaa ja hankaloittaa mm. pienten lasten liikuntamahdollisuutta. Kehitettäessä puistoaluetta, tulee mahdolliset pelialueet keskittää nykyisen jalkapallokentän vaiheille.
Munkkionpuistoa esitetään kaunistettavaksi lisäistutuksilla. Toisaalta luonnontilaisuus tulee säilyttää missä mahdollista; Jaaninojan varren pusikot tulee säilyttää, alueelle ei tule istuttaa ns. puistopuita. Jaaninojaan toivotaan lisää vettä, sillä oja nykyisin kesällä lähes kuivillaan.
Rakentaminen Rastaanpolun ja radan väliselle alueelle tuhoaisi siinä nyt kasvavan luonnontilaisen sekametsän, jota mm. alueen päiväkoti käyttää luontoon tutustumiskohteenaan sekä alueen lapset maja- ja leikkipaikkanaan. Rakentaminen hävittäisi myös alueen monimuotoisen lintukannan, joita ovat mm. yölaulajat. Nykyisellään se tarjoaa hyvän pesimispaikan fasaaneille, siileille sekä muille maassa pesiville linnuille.
Rakentamisen katsotaan pilaavan arvokkaan Jaaninojan puistomaiseman. Kaavan katsotaan olevan vastoin Turun kaupungin viheralueiden kehittämisohjelmaa ja EU-hanketta Elävä Jaaninoja.
Lähialueiden asukkaiden mukaan rakentaminen lisäisi jo ennestään erittäin vilkkaan Jaanintien liikennettä ja hankaloittaisi entisestään kulkua Teollisuus-, Kullervon- ja Västäräkinkaduilta Jaanintielle. Myös Jaanintien ylittäminen kävellen vaikeutuisi. Jaanintien risteyksiin esitetään valo-ohjausta, joka pudottaisi nyt jo liian suurta ajonopeutta Jaanintiellä ja parantaisi kevyen liikenteen turvallisuutta. Toisaalta liikennevalot lisäisivät kiihdyttelyä, ruuhkautumista ja pakokaasuhaittoja. Suunniteltu muuntamoalue hankaloittaisi ennestään hankalaa ja vaarallistakin risteystä. Jaanintien varressa oleva kevyen liikenteen väylä ruuhkautuisi lisärakentamisesta, joten toiselle puolelle tulisi rakentaa myös kevyen liikenteen väylä. Junaradan alikulkua pidetään hyvänä asiana.
Mielipiteissä todetaan melu- ja ympäristösaasteiden lisääntyvän. Melu koetaan haittaavan jokapäiväistä elämää. Nykyisen pihakadun ja Jaanintien väliin esitetään istutuksia vähentämään jo nykyistäkin liikenteen melua ja äänivallipengerrystä esitetään rakennettavaksi junaradan ja Jaanintien varteen. Myöskään asumista vilkkaasti liikennöidyn kadun vieressä ei pidetä hyvänä ratkaisuna tulevien asukkaiden asumismukavuuden kannalta. Rakennusten paaluttaminen ja liikenteen (erityisesti työmaaliikenteen) aiheuttaman tärinän pelätään vaurioittavan Jaanintien paaluttamattomia pientaloja.
Asemakaavatoimisto:
Jaanintien ja Västäräkinkadun kulmasta on kaavasta poistettu liikerakennusten korttelialue kioskia varten. Kaupungin Kiinteistöliikelaitos on hyväksynyt liiketontin poistamisen. Rivitalojen korttelialue on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Korttelialueen rakennusaloja on muutettu siten, että korttelialue avautuu puistoon. Samalla asuinhuoneistojen lukumäärää on vähennetty 4:llä ja rakennusoikeutta vähennetty 95 k-m2:llä. Kaava mahdollistaa esimerkiksi yhtiömuotoisten rivi- ja paritalojen toteuttamisen korttelialueelle. Muutoin esitetyt mielipiteet eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Uudisrakennusten soveltumiseen ympäristöön on kiinnitetty erityistä huomiota – rakennusten koossa, korkeudessa, sijoittamisessa ja julkisivumateriaaleissa on otettu huomioon ympäristön rakennuskanta ja maisema.
Kaavaehdotus toteuttaa valtuuston hyväksymää asunto- ja maankäyttöohjelmaa ja kerrostalojen osalta yleiskaavaa. Kaavaehdotus edistää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kerros-, rivi- ja pientalot sekä liike-, toimisto ja toimitilarakennukset sijoittuvat voimassa olevan kaavan mukaiselle rakentamattomille liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten ja autopaikkojen korttelialueille, ei asemakaavan mukaiselle puistoalueelle. Rakentamatonta Itäharjun kaupunginosan korttelia 60 on pidetty virkistysalueena ja nyt lähialueen asukkaat kokevat menettävänsä virkistysalueensa.
Rakentamattomien liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten ja autopaikkojen korttelialueiden muuttaminen osittain asuinkäyttöön ei arvioida vähentävän alueen virkistyksellisiä arvoja. Alueen ollessa rakentamaton on väljyyden ja koetun viheralueen merkitys korostunut. Alueen rakentaminen mahdollistaa Munkkionpuiston keskiosan virkistyskäytön osittain paranemisen, sillä rakennukset suojaavat virkistysaluetta melulta. Toisaalta virkistysalueen elvyttävyys paranee melutason laskiessa, toisaalta elvyttävyys saattaa heiketä alueen muuttuessa entistä rakennetummaksi sosiaalisen kontrollin kasvaessa.
Kaava mahdollistaa Jaaninojan varren, Munkkionpuiston ja Männäistenpuiston kehittämisen myös osana laajempaa viherverkostoa. Muutokset virkistysalueiden rajauksissa voimassa olevaan kaavan nähden ovat sen verran pieniä, että virkistyskäytössä oleva alue säilyy lähes entisen kokoisena. Munkkionpuisto levenee kapeimmasta kohdasta enimmillään
Kaupungin viheralueohjelma on laadittu asemakaavoitetuille virkistysalueille, ei rakentamattomille tonteille. Kaavaehdotus ei siten vaaranna viheralueohjelman toteuttamista.
Jaanintien liikennemäärät kasvavat kaavanmuutoksesta huolimatta. Kaavaehdotuksen maankäyttö synnyttää vähemmän liikennettä kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen maankäyttö. Kaavaratkaisu tuo Jaanintielle lisää liikennettä noin 500 - 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyliikenteeseen nähden (13.500 ajoneuvoa/ vrk) lisäys on vähäinen (4 – 6 %). Voimassa olevan kaavan toteuttaminen toisi Jaanintientielle suuruusluokkaa 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa lisää liikennettä (+10 % nykyliikennemääriin nähden).
Kaavaehdotus mahdollistaa Jaanintien liikennejärjestelyjen parantamisen. Muutokset Jaanintien liikenteen järjestämisessä (mm. uudet ryhmittymiskaistat, ajoradat, kevyen liikenteen väylät ja liikennevalot) edellyttävät erillisten liikenne- ja katusuunnitelmien laatimista.
Liikennemäärien lisääntyessä myös liikenteestä aiheutuvat ympäristöhäiriöt kasvavat. Kaava-alueelle on lähelle rautatietä osoitettu tärinälle vähemmän alttiita toimintoja kuten liike-, toimisto- ja toimitilarakentamista. Alueella laaditut tärinäselvitykset ovat osoittaneet, ettei alueelle voida sijoittaa asumista. Tulevien asukkaiden asumismukavuuden kannalta on huomioitu rakennusten sijoittuminen puiston laidalle, riittävän etäälle rautatiestä. Myös meluntorjunnasta on huolehdittu asunnoissa, niiden parvekkeilla ja pihoilla. Kaava mahdollistaa liikenteen sujuvuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisen, jolla on myönteisiä vaikutuksia ilmanlaatuun.
Muut kaavaehdotukseen tehdyt muutokset
Asemakaavatoimisto on lausuntojen, selvitysten ja mielipiteiden lisäksi tehnyt seuraavat muutokset kaavaehdotukseen:
-Munkkionpuiston ja Männäistenpuiston kaavamääräys VL-1 on muutettu muotoon VL-1/s = Kaupungin pääviherverkostoon kuuluva lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään.
-Munkkionpuiston suojaviheralue (EV-1) on muutettu virkistysalueeksi VL-2/s = Kaupungin pääviherverkostoon kuuluva lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella liikenteestä aiheutuva ekvivalentti melutaso ylittää valtioneuvoston virkistysalueille asettamat melutason enimmäisohjearvot. Merkintätapa noudattaa viherkaavan viherverkkosuunnitelman (2008) periaatetta, jonka mukaan melulle altistuvia viheralueita ei ehdoteta luokiteltavan suojaviheralueiksi vaan käytön ja erilaisten arvojen perusteella.
-Jaanintien varrella oleva puurivi on kaavassa osoitettu merkinnällä istutettava/ säilytettävä puurivi.
Asemakaavanmuutosehdotus
Jaanintien varteen on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1), Munkkionpuiston laidalle asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1) ja Rastaanpolun ja rautatien väliin liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1). Alueen sähkönjakelun kannalta välttämätön muuntamo sijoittuu Jaanintien varteen (ET-1).
Asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK-1) on muodostettu kaksi tonttia, joille ajo on osoitettu Munkkionkujalta. Korttelialueelle saa rakentaa enintään neljä 3-kerroksista julkisivuiltaan punatiilistä asuinrakennusta, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on enintään 4860 k-m2. Asuinrakennuksien porrashuoneiden väljyyttä on lisätty sallimalla 15 m2/kerros ylittävän osan ja hissikuilujen rakentaminen kaavassa merkityn kerrosalan lisäksi.
Asuinrakennusten ulkoseiniltä, ikkunoilta ja muilta rakenteilta edellytetään AK-1-korttelialueella 33 dB(A):n ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan. Asuinkerrostalojen Jaanintielle suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa.
Korttelialueelle tulee rakentaa vähintään yksi autopaikka kutakin 85 asuinkerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohden. Lisäksi tulee rakentaa yksi vieraspaikka kutakin 7 asuntoa kohti.
Autopaikat tulee sijoittaa korttelialueen Jaanintien puoleiselle osalle (a-2,5m -merkityille alueille), jolle on osoitettu rakennusalat ja -oikeudet (yhteensä 960 k-m2) yksikerroksisille autotalleille, autokatoksille, taloustiloille sekä säilytys- ja keräilykatoksille. Näiden tulee muodostaa yhtenäinen
Rakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Korttelialueen Munkkionkujan puoleiset osat tulee istuttaa. Kaupunkikuvallisista syistä tulee meluesteen ja Jaanintien katualueen väliin istuttaa köynnöskasveja ja/tai pensaita. Korttelialueen pintavedet saa johtaa Jaanin-ojaan.
Asuinpientalojen korttelialueesta (AP-1)on muodostettu yksi tontti, jolle ajo on osoitettu Munkkionkujalta. Korttelialueelle saa rakentaa 2-kerroksisia, julkisivuiltaan punatiilisiä, harja- tai pulpettikattoisia asuinrakennuksia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on enintään 3140 k-m2. Korttelialueen asuntojen lukumäärä on rajoitettu 20:een.
Korttelialueelle tulee rakentaa vähintään 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti. Lisäksi tulee rakentaa yksi vieraspaikka kutakin 7 asuntoa kohti. Autopaikat on sijoitettava korttelialueelle Rastaanpolun puoleiselle osalle (a-2,5 m-merkitty alue), jolle on osoitettu rakennusalat ja -oikeudet (yhteensä 670 k-m2) yksikerroksisille autotalleille, autokatoksille, taloustiloille sekä säilytys- ja keräilykatoksille. Näiden tulee muodostaa yhtenäinen
Meluesteinä toimivat rakennukset ja/ tai aidat on rakennettava viimeistään samanaikaisesti tontille rakennettavien asuinrakennusten kanssa. Rakennusten ja aitojen ilmanääneneristävyyskyvyn tulee olla vähintään 25 dBA. Tämän lisäksi vaiheittain rakentaminen on otettu huomioon edellyttämällä AP-1-korttelialueen Munkkionkujan puoleisilta asuinrakennusten ulkoseiniltä, ikkunoilta ja muilta rakenteilta 28 dB(A):n ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan.
Rakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Korttelialueen pintavedet saa johtaa Jaaninojaan.
Liike-, toimisto- ja toimitilarakennusten korttelialueen (KTY-1) rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0,5 merkiten 5423 k-m2 rakennusoikeutta. Enintään 20 % rakennusoikeudesta saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa automarket-tyyppistä suurmyymälää.
Alueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia, joiden julkisivumateriaalina on pääasiassa käytettävä punatiiltä. Julkisivujen pintarakenteiden tulee olla paikalla rakennettuja. Rakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Korttelialueelle on osoitettava 1 autopaikka kutakin kerrosalan 50 k-m2 kohti, lukuun ottamatta myymälä- ja niihin verrattavia tiloja, joille on osoitettava 1 autopaikka kutakin 20 k-m2 kohti. Autopaikat on sijoitettava korttelialueelle Rastaanpolun puoleiselle osalle (p-merkitty alue).
Korttelialueen pohjoisreunalle on istutettava puurivi ja korttelialueen muut katu-, liikenne- ja virkistysalueisiin rajoittuvat osat tulee istuttaa. Korttelialueen pintavedet saa johtaa Jaaninojaan.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle (ET-1) saa rakentaa enintään 25 k-m2:n suuruisen muuntamon. Korttelialueen osaa, jota ei käytetä rakentamiseen, tulee istuttaa ja on pidettävä huolitellussa kunnossa. Muuntamorakennuksen soveltumiseen ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ajo korttelialueelle on sallittu Jaanintieltä.
Kaikkien korttelialueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 14920 k-m2, mikä merkitsee korttelitehokkuutta ek= 0,56 ja aluetehokkuutta ea= 0,12. Kaavanmuutoksen myötä korttelialueet pienenevät n. 0,34 ha:lla ja rakennusoikeus vähenee 18.402 k-m2:llä (-55 %).
Jaanintien ja Mustionkadun leventämiseen on kaavallisesti varauduttu. Kaava-alueelle on muodostettu uusi tonttikatu Jaanintien ja Teollisuuskadun risteyksestä. Rastaanpolku säilyy nykypaikalla.
Karjaan rata säilyy rautatiealueena. Rautatiealueelle on osoitettu varaus kevyen liikenteen tunnelille ja eritasoristeys paikkaan, jossa Jaanintie risteää rautatien kanssa.
Munkkionpuisto ja Männäistenpuisto on osoitettu kaupungin pääviherverkostoon kuuluviksi lähivirkistysalueiksi, joilla ympäristö säilytetään. Munkkionpuiston pohjois- ja eteläosilla sekä Männäistenpuistossa päiväajan ekvivalentti melutaso ylittää valtioneuvoston virkistysalueille antamat ohjearvot (VL-2/s). Munkkionpuistossa oleva leikkipaikka säilyy. Virkistysalueilla virtaava Jaaninoja tulee säilyttää avoimena vesiaiheena.
Uusi kevyen liikenteen yhteys on osoitettu Rastaanpolulta radan alitse Mustionkadulle. Korttelialueiden ja virkistysalueen välistä rajaa on tarkistettu siten, että Munkkionpuistossa sijaitseva viemäri jää kokonaan virkistysalueelle.
Itäharjun ja Pääskyvuoren kaupunginosien raja muutetaan Jaanintien ja uusien kortteleiden itäreunaan.
Asemakaavan vaikutukset
Asemakaavan vaikutukset vaihtelevat asemakaavan toteuttamisasteen mukaan. Kaavaselostuksen luvussa 5.5 on arvioitu asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, luonnonympäristöön ja virkistykseen, asumisviihtyvyyteen, väestöön, palveluihin, liikenteeseen ja tekniseen huoltoon tilanteessa, jossa kaava on toteutettu kokonaan.
Tavoitteiden toteutuminen
Asemakaavanmuutokselle asetettujen tavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Asemakaava toteuttaa yleiskaavaa, valtuuston hyväksymää asunto- ja maankäyttöohjelmaa ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Viranomaisosallisten kaavalle asettamien tavoitteiden arvioidaan myös täyttyvän. Kaavasta esitettyjen mielipiteiden valossa lähialueiden asukkaiden tavoitteiden ei arvioida täyttyvän. Tavoitteiden toteutumista on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen luvussa 5.6.”
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 5.5.2009 esittänyt, että 25.6.2003 päivätty ja 15.1.2009 lausuntojen ym. perusteella muutettu Itäharjun kaupunginosan korttelin 60, Itäharjun, Lausteen ja Pääskyvuoren kaupunginosien eräiden katu-, liikenne-, vesi-, virkistys-, puisto- ja leikkikenttäalueiden asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään siten täydennettynä, että nykyinen jalkapallokenttä lisätään myös uuteen kaavaan.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot ja tonttijaonmuutokset: (Itäharju) 12-78 tontit 1 ja 2 sekä (Itäharju) 12-79 tontti 1.
Ehdotus on ollut säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävänä 18.5. – 16.6.2009 kenenkään tekemättä ehdotusta vastaan muistutusta.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Tilastolomake
Kartta on jaettu erillisenä.
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 25.6.2003 päivätyn, 15.1.2009 lausuntojen ym. ja 5.5.2009 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen perusteella muutetun Itäharjun kaupunginosan korttelin 60, Jaanintien osan, Rastaanpolun ja Munkkionpuiston, Lausteen kaupunginosan Männäistenpuiston ja nimettömän rautatiealueen sekä Pääskyvuoren kaupunginosan Rastaanpolun, Munkkionpuiston ja nimettömän rautatiealueen osan asemakaavanmuutosehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot ja tonttijaonmuutokset: (Itäharju) 12-78 tontit 1 ja 2 sekä (Itäharju) 12-79 tontti 1.