Liite 1 § 172
Talousjohtaja Ari Mäkinen 3.6.2009:
”Talousohjelma
Kaupunginvaltuusto päätti talousohjelmasta ja omistajapolitiikasta 16.6.2008 §
–että Turun kaupungin talousohjelmaluonnos huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa,
–että päätökset talousohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tehdään erikseen,
–että lautakuntien edellytetään konkretisoivan kaupunginhallitukselle talousohjelman vaikutukset talouteen, henkilöstön ja toimitilojen käyttöön osana vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2010–2011 taloussuunnitelman valmistelua 19.9.2008 mennessä ja että konkretisointi tehdään toimenpiteittäin lomakkeelle, joka on oheismateriaalina 4,
Vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi osana talousarviota virasto- ja laitoskohtaiset talousohjelmaan liittyvät taulukot. Taulukoissa on virasto- ja laitoskohtaisesti arvioitu talousohjelman toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, henkilöstöön ja tilojen käyttöön. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden raportointia.
Kaupunginvaltuusto on 16.2.2009 § 55 hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009–2012. Tässä ryhmien välisessä sopimuksessa on talousohjelmasta sovittu, että kevään 2009 aikana tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn talousohjelma, jossa konkretisoidaan toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakauden aikana.
16.6.2008 Kaupunginvaltuuston jatkovalmisteluun hyväksymä talousohjelma täydennettynä budjetin valmistelun yhteydessä hyväksytyillä taulukoilla on virasto- ja laitostasolla melko konkreettinen, mutta siinä ei juurikaan puututa sektorirajat tai hallintokuntarajat ylittäviin asioihin. Nyt esiteltävä talousohjelma on koottu siten, että siinä on sektoreittain laajempia kokonaisuuksia ja suuri paino on sektorit ylittävillä tukipalveluilla sekä asuntoliiketoiminnalla.
Talousohjelmaan on yhdistetty myös talouden mitoitus vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011–2012 taloussuunnittelun pohjaksi. Se on tehty tässä vaiheessa vain kaupunkitasolla havainnollistamaan talousohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutusta. Kesän aikana, kun virastot ja laitokset valmistelevat omat talousarvionsa, viedään talousohjelman vaikutukset sisälle virastojen ja laitosten talousarvioehdotuksiin.
Omistajapolitiikka
Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä vaan väline palvelujen järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, vaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja organisointitapoja on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa säännöllisesti. Koska omistaminen sitoo huomattavan määrän pääomaa, tulee pääoman tehokkaan käytön ja kohdentamisen olla yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta. Omaisuuden käytön tehokkuutta on arvioitava edullisuusvertailujen ja eri toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Tehokkaampi pääoman käyttö johtaa myös käyttökustannusten laskuun.
Omistajapolitiikka on yksi Turku-konsernin johtamisen välineistä. Omistajapolitiikassa otetaan kantaa siihen, mitä Turun kaupunki omistaa, mitä tavoitteita omistuksille asetetaan sekä millä perusteilla omistusta lisätään ostamalla tai perustamalla uusia yhtiöitä. Omistajapolitiikalla ohjataan pääasiassa toiminnallisia konserniin kuuluvia yhteisöjä ja kaupungin rahoittamia tai ohjaamia säätiöitä. Lisäksi määritellään mistä omistuksista voidaan luopua ja millä aikataululla. Hyvän hallinnon eli Corporate governancen periaatteet, esitellään erillisessä asiakirjassa nimeltään Konserniohjeet. Omistajapolitiikka vastaa kysymykseen mitä omistetaan ja konserniohjeet kysymykseen miten omaisuutta hallitaan.
Omistajapolitiikkaa sovelletaan kaupungin suoriin ja välillisiin omistuksiin seuraavilla rajauksilla:
1. maaomaisuuden omistamisen ja käytön strateginen/omistajapoliittinen asiakirja on Asunto- ja maankäyttöohjelma ja
2. sijoitusomaisuuden hoidon omistajapoliittiset periaatteet on kuvattu/määritelty asiakirjassa Sijoitustoiminnan periaatteet.
Omistajapolitiikalla määritellään pääasialliset visiotavoitteet ja valtuustokauden toimenpiteet eri liiketoimintojen alueille omistajan näkökulmasta. Siten omistajapolitiikassa esitetään myös keskeisimmät kehityslinjaukset konserniemoon kuuluvia kunnallisia liikelaitoksia koskien.
Talouden mitoitus vuosille 2010–2012
Maailmantalous on syvässä taantumassa. Runsaan vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syksyllä 2008 ja sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Myös Suomen talous on taantumassa. Rakentamisen, muun investointitoiminnan ja viennin supistuminen johtavat Suomessa työttömyyden kasvuun ja työttömyysaste kohoaa 9 prosenttiin työvoimasta vuonna 2009. Kokonaistuotanto supistuu 5 prosenttia vuonna 2009, vaikka vuoden 2009 talousarvion ja lisätalousarvion elvyttävät toimenpiteet pienentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Vuonna 2010 kokonaistuotanto supistuu edelleen arviolta 1½ prosenttia. Edellä kuvatun perusennusteen merkittävin riski on kansainvälisen taantuman syveneminen ja pitkittyminen nyt ennakoidusta. Riski voi toteutua etenkin, jos epäluottamus rahoitusmarkkinoilla jatkuu tukitoimista huolimatta. Tällöin myös kotimaisen kansantuotteen taso ja työllisyys jäävät perusuraa selvästi heikommiksi.
Kaupungin tilinpäätökset ovat olleet viime vuosina alijäämäisiä. Vuodesta 2009 tullee jälleen alijäämäinen ja taseessa vielä oleva ylijäämä supistuu edelleen. Vuosien 2006–2008 aikana kaupunki on lisännyt lainakantaansa yli 100 milj. euroa. Tämän vuoden talousarviossa on lainakannan lisäystä 56 milj. euroa. Näin ollen tulevien vuosien eväitä on syöty jo pitkään ja pitkälti. Talouden taantumisesta johtuva verotulojen väheneminen ja lainakannan kasvu tekevät vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2010–2012 taloussuunnitelman mitoitusten laatimisen hyvin haasteelliseksi varsinkin kun tavoitteena on talouden tasapaino.
Taantuman seurauksena Turun yhteisöverotulot ovat romahtaneet ja myös kunnallisveron edellisvuosien hyvä kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2009 ennustetaan verotulojen vähentyvän 2,9 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vuodelle 2010 verotulojen arvioitu muutosprosentti on - 0,4 ja vuoden 2011 verotulojen kasvuksi arvioidaan 4,9 % ja vuoden 2012 kasvuksi 2,2 %.
Valtionosuuksien kasvuksi ennustetaan vuodelle 2010 0,1 % ja vuosille 2011 ja 2012 3,2 %. Valtionosuuksien kasvua vuodelle 2010 leikkaavat valtionosuusjärjestelmään tehtävät muutokset.
Ilman talousohjelman vaikutuksia kaupungin tuloslaskelma näyttäisi nykyisillä ennusteilla ensi vuodelle 17, miljoonaa euroa alijäämää, toimintakatteen kasvu ollessa -0,3 %.
Kun talousohjelman tavoitevaikutukset lasketaan mukaan, niin tuloslaskelman alijäämä on ensi vuodelle 5,3 milj. euroa ja toimintakatteen kasvu on -1,4 %. Talousohjelman -1,4 % toimintakatteen kasvu ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen aiempiin vuosiin, koska siihen on laskettu sisään talousohjelman muutokset.
Talousohjelman positiiviset vaikutukset kaupungin tuloslaskelmaan ovat siis noin 12 milj. euroa. Tämä vastaa noin 0,5 - 0,6 -prosenttiyksikön kunnallisveron korotusta. Mikäli talousohjelma hyväksytään esitetynlaisena, siinä esitetyt tavoitteet toteutuvat ja talousympäristö ei muutu ennusteita heikommaksi, niin kaupungin talouden tasapaino voidaan saavuttaa ilman verojen korotuksia. Tämä edellyttää vuoden 2010 osalta erittäin tiukkaa menokuria, jota toisaalta auttaa hyvin maltillinen kustannustason, mm. palkkojen nousu. Kuten talousohjelman lopusta ilmenee, niin kaupungin tuloslaskelma olisi vuonna 2011 yli 8 miljoonaan ja 2012 yli 17 milj. euroa ylijäämäinen. Lisäksi tulee huomata, että kaikkiin talousohjelman tai omistajapolitiikan kehittämiskohteisiin ei ole tässä vaiheessa pystytty arvioimaan tavoitteita, vaan toteutuessaan ne tulevat näiden arvioiden päälle. Myöskään vuonna 2009 hyväksytyn talousohjelman kaikki vaikutukset eivät ole vielä realisoituneet. Jos kaupungin investoinnit pysyvät vuoden 2009 tasolla ja talousohjelmassa esitetyt toimenpiteet saadaan toteutettua, niin kaupungin velkaantuminen pysähtyy vuonna 2011.
Asuntoliiketoiminnan uudelleenjärjestely
Turun kaupungin omistamaa asuntokantaa hallinnoi usea eri yksikkö. Turun kaupungin konserniin kuuluvia yhtiöitä, joiden tehtävä on hallinnoida asuntoja, ovat TVT Asunnot Oy (100% osakkeista ja äänivallasta), Kiinteistö Oy Lehtolaakso (100% osakkeista ja äänivallasta) sekä Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (56,7% osakkeista ja äänivallasta). Edellä mainittujen yhtiöiden hallinnassa on noin 13 500 asuntoa. Turun kaupungilla on merkittävä hallinnollinen rooli Turun Ylioppilaskyläsäätiössä (53,8% äänivallasta). Turun Ylioppilaskyläsäätiöllä on käytössään yli 7000 asuntopaikkaa Turussa ja Raumalla (lähde: www.tys.fi). Turun kaupungilla on selkeästi pienempi omistuksellinen rooli niin Kunta-asunnot Oy:ssä kuin YH-Länsi Oy:ssä. Lisäksi Turun kaupungin niin suorassa kuin epäsuorassa osakeomistuksessa olevia asuntoja hallinnoi myös kaupungin sisäiset yksiköt. Näin ollen voidaan sanoa, että asuntokannan hallinta on hajautunut usean eri toimintaperiaatteen, rahoitusmuodon, juridisen muodon sekä toiminta-alueen omaavan toimijan kesken.
Asunto-omistuksen hallinnointia arvioitaessa esiin nousivat TVT Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso ja niiden muodostama kokonaisuus. Syksyllä 2008 tehtiin yhdistetty yhtiöanalyysi TVT Asunnot Oy:stä ja Kiinteistö Oy Lehtolaaksosta. Lisäksi keväällä 2009 tehtiin samoista yhtiöistä yhteinen rakenneanalyysi. Tehdyssä yhtiöanalyysissä pyrittiin havaitsemaan yhtiöiden toimintaan liittyvät mahdolliset ongelmakohdat ja vastaavasti rakenneanalyysissä esittämään vaihtoehtoisia toimintatapoja havaittujen ongelmakohtien osalta.
Yhtiöanalyysissä nousi esiin viisi asiakokonaisuutta, joiden osalta yhtiöiden omistajapolitiikkaa, sen nykytilaa sekä yhtiöiden päivittäistä operatiivista toimintaa arvioitiin. Tehdyn selvityksen taustalla oli lisäksi tarve tarkastella asioita niin kaupungin talouden tasapainon kuin muiden kaupunkikonsernin tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistävien kehittämistoimien valossa. Asiakokonaisuudet olivat: asuntokanta, vuokrataso, toiminnan tehokkuus, konsernirakenne ja rahoitusrakenne. Yhtiöanalyysin yhteenvetona voidaan todeta, että yhtiöiden vuokraus- ja asuntojen päivittäiseen hallintaan liittyvä operatiivinen toiminta vastaa omistajan sille asettamia tavoitteita. Yhtä selvästi nousi esiin myös se tosiasia, että omistajapolitiikka yhtiö- ja rahoitusrakenteen osalta vaatii selkeitä ja ennen kaikkea päivitettyjä suuntaviivoja.
Tosiasiallisesti kyseiset yhtiöt, vaikkakin ne ovat omat erilliset juridiset yksiköt, harjoittavat täysin samaa liiketoimintaa, yhteisellä henkilökunnalla sekä ennen kaikkea operoivat samassa asiakaspinnassa. Ainoastaan yhtiöiden omistajaohjaus ja seuranta ovat eriytetty eri hallintorakenteiden alle muodostaen ongelmallisen ns. tiimalasiorganisaation. Lisäksi alkuperäinen yhtiöiden perustamiseen liittyvä jako elinkeino- sekä sosiaalipolitiikan välillä on hämärtynyt. Tehdyt analyysit osoittavat, että kyseisten yhtiöiden fuusioiminen toisiinsa ja sitä kautta toimintojen yhdistäminen lisää omistajan ohjausvaltaa sekä tuo lisäarvoa yhdistettävien yhtiöiden päivittäiseen hallintaan sekä toimintaympäristöön.
Rakenneanalyysissä arvioitiin vaihtoehtoista rakennemallia niin konserni- kuin yhtiöiden rahoitusrakenteen osalta. Rakenneanalyysissä käsiteltiin niin fuusioitua konsernirakennetta toteutustapoineen, vaihtoehtoista rahoitusrakennetta etuineen ja haittoineen sekä yksittäisinä asiakohtina yhtiöiden omistamia lämpöyhtiöiden osakkeita ja yhtiöiden hallinnassa olevia ns. yksittäisiä asuntoja (asuntoja, joiden oikeuttama omistusosuus on alle 20 prosenttia kyseisen kohdeyhtiön koko osakekannasta). Lämpöyhtiöiden osakeomistuksen sekä yksittäisten asuntojen osalta kyseessä on merkitykseltään selkeästi pienempi asiakokonaisuus kuin yhtiöiden yhdistetty konserni- ja rahoitusrakenne. Analyysi ainoastaan nostaa esiin mahdollisuuksia ja näin ollen lopulliset toimintasuositukset ovat näiden edellä mainittujen yksittäisten asiakokonaisuuksien osalta tekemättä. Konserni- ja rahoitusrakennetta arvioitaessa ja niistä annetuissa toimintasuosituksissa on kuitenkin huomioitu näiden merkitys sekä tulevaisuuden mahdolliset toimintavaihtoehdot.
Konserni- ja rahoitusrakenteen osalta rakenneanalyysi antaa konkreettisen toimintaehdotuksen, jossa esitetään yhtiöiden fuusioimista toisiinsa. Yhtiöiden fuusioimisen jälkeen rakennetaan konsernirakenne tytäryhtiöineen liiketoimintasiirroin. Tytäryhtiöt ovat muodostuneet asuntojen rahoitusmuotojen ympärille (ARA, korkotuettu, vapaat) toimien liiketoimintayksikköinä. Vastaavasti emoyhtiö tuottaa talous-, hallinto- ja muita tarvittavia asiantuntijapalveluita ollen lähinnä resurssi- ja hallinnointiyhtiö. Edellä kuvattu konsernirakenne noudattaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) suosituksia. Nykytilassa Lehtolaakso ei juridiselta rakenteeltaan ole kyseisten suositusten mukainen kokonaisuus.
Toinen omistajaohjauksen näkökulmasta merkittävä seikka on yhtiöiden käytössä oleva rahoitusrakenne ja sen uudelleen järjestämisen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Nykytilassa yhtiöiden oman pääoman määrä suhteessa koko sijoitettuun pääomaan on selkeästi liian suuri toiminnan riskillisyyteen, asiakassuhteen vaihtuvuuteen, markkinoilla noudatettuihin käytöntöihin sekä myös verrokkiyhtiöiden tunnuslukuihin nähden. Näin ollen voidaan todeta, että tällä hetkellä oman pääoman käyttö on yhtiöissä tehotonta. Lisäksi oman pääoman käyttö ylipäätään vaikeuttaa verotehokkaan pääoman tuoton palautumisen kaupungille yhtiömuotoisesta toiminnasta. Näin ollen oman pääoman määrää on pienennettävä ja vastaavasti kaupungin myöntämien lainojen (junior eli etuoikeudeltaan perinteistä pankkilainaa heikommassa asemassa olevaa lainaa) käyttöä on lisättävä. Vieraan pääoman käyttö, etuoikeusasemasta riippumatta, antaa kaupungille mahdollisuuden tulouttaa yhtiöistä pääoman tuottoa ilman, että kaupunki/yhtiöt kokevat merkittävää verorasitusta. Samalla poistuu yhtiöille syntynyt kassan kasvuun ja myös sen osalta pääoman käyttöön liittyvä vuosittain kertaantuva tehokkuusongelma.
Uusi konserni- ja rahoitusrakenne ei muuta yhtiöiden, yhtiöiden työntekijöiden tai asukkaiden päivittäistä operatiivista toimintaympäristöä. Esimerkiksi ennakoidut tuloutuksen lisäykset eivät perustu vuokrien tasokorotuksiin vaan perustuvat nykyisiin jo voimassa oleviin vuokratasoihin. Lisäksi voidaan todeta, että yhtiöissä ei ole yleiseen markkinavuokratasoon liittyvää vuokrakorotuspainetta. Perityt vuokrat ovat pääosin markkinavuokrien tasolla. Lisäksi voimassa olevista vuokrasopimuksista poikkeavat vuokrankorotukset aiheuttavat suurella todennäköisyydellä ei halutun taloudellisen lopputuloksen asiakasvaihtuvuuden kasvun sekä asukasprofiilin muutoksen seurauksena.
Rakenneanalyysin yhteenvetona voidaan todeta, että TVT Asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Lehtolaakson fuusioiminen toisiinsa ja sen yhteydessä tehty rahoitusrakenteen muutos vaikuttavat positiivisesti yhtiön tunnuslukuihin sekä ennen kaikkea yhtiöistä saataviin verovapaisiin kassavirtoihin. Pelkästään yhtiöiden nykyisillä vuokratasoilla rahoituksen uudelleen järjestelystä saatava nettohyöty on reilu miljoona euroa per vuosi (lisätuloutuksen verorasituksen pienentyminen) ja kaupungin saama lisätuloutus yhtiöistä vastaavasti neljä miljoonaa euroa per vuosi. Nykyisellä yhtiörakenteella kaupungin antolainoista saama korkotuotto on ollut n. 1,9 milj. euroa vuodessa ja ns. välitettyjen lainojen osalta n. 1,7 milj. euroa vuodessa (välitetyt lainat ovat valtiokonttorin myöntämiä lainoja yhtiöille, joissa kaupunki toimii vain läpilaskuttajana). Yhteensä kaupungin ja valtion saama korkotulo yhtiöistä on siten ollut n. 3,6 milj. euroa vuodessa ja lisätuloutuksen (4 milj. euroa) myötä yhtiöistä saatava tuloutus nousee yhteensä 7,6 miljoonaan euroon. Vaikutus käyttötalouden tuloihin on tässä ilmoitettu ilman nykyisistä lainoista saatavaa korkotuloa, koska nämä erät ovat jo kertaalleen mukana kaupungin tuloslaskelman rahoituserissä.
Ottamalla huomioon spekulatiiviset elementit liittyen mahdolliseen toiminnan tehostumiseen sekä vakuusarvojen hyödyntämiseen voidaan yhtiöissä päästä jopa 15 – 20 miljoonan vuotuiseen positiiviseen kassavirtaan (mahdollista verorasitetta ei ole huomioitu). Myös spekulatiivinen arvio ei pidä sisällään oletusta olemassa olevien vuokrasopimusten uudelleen neuvottelusta ja sitä kautta vuokrien tasokorotuksista. Kaupungille tehtävän tuloutuksen näkökulmasta katsottuna ongelmaksi kuitenkin muodostuu rajoitettuun asuntokantaan liittyvä pääoman tuottoon liittyvät rajoitteet. Aravalaki määrittelee sijoitetun oman pääoman tuotoksi joko 5,68 tai 8,00 prosenttia riippuen verostatuksesta. Laskelmissa on käytetty 8 prosentin tuloutusrajaa.”
Liite 2 Talousohjelma
Liite 3 Hallinnon tuottavuuden parantamishanketta koskeva kaupunginhallituksen päätös 8.6.2009 § 335
Liite 4 It- palvelujen yhtenäistämistä koskeva kaupunginhallituksen päätös 8.6.2009 § 332
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa talousohjelman hyväksymistä päätösehdotuksesta ilmenevillä muutoksilla. Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että TVT Asunnot ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso fuusioidaan ja tästä kokonaisuudesta pyritään irrottamaan toimialakonsernin osiksi po. yhtiöiden omistamat lämpö- ja huoltoyhtiöiden osakkeet, yksittäiset vapaarahoitteiset asunnot, aravarajoitteiset asunnot, korkotuetut asunnot ja muut rajoituksista vapaat asunnot.
Edelleen kaupunginhallitus ilmoittaa päättäneensä
että talousohjelman omistajapolitiikkaa koskevan osio palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että asiakohdat käsitellään kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn siten, että omistajapolitiikkaosio voidaan viedä valtuuston elokuun kokoukseen,
että valtuuston päätöksen toimeenpanon yhteydessä kaupunginhallitus päättää kunkin kohdan aikataulutuksesta ja vastuutahosta, ja
että talousohjelmatyötä jatketaan siten, että tarvittavista lisätoimenpiteistä voidaan päättää vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää, että talousohjelma hyväksytään seuraavilla muutoksilla ja lisäyksillä lukuun ottamatta kohtaa ”Luonnos talousohjelman kokonaistarkastelutasoiseksi tuloslaskelmaksi”, joka merkitään tiedoksi:
muutos koskien kohtaa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallinnollinen yhdistäminen”:
- Liikuntatoimea, nuorisotoimea ja kulttuuritoimea ei yhdistetä yhdeksi vapaa-ajantoimen hallintokunnaksi eikä lautakuntarakennetta muuteta. Hallintokuntien päällekkäisiä hallinto- ja suunnittelutehtäviä yhdistetään.
- Hallintokuntien yhteistyötä lisätään asiakaslähtöisten palveluprosessien luomiseksi huomioiden erityisesti ennaltaehkäisevä toiminta,
- Kulttuuritoimen hallinnon uudistamista jatketaan.
muutos koskien kohtaa ”Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen organisointi”:
- Kaupunginhallitus asettaa työryhmän selvittämään varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen. Selvitys tulee laatia syyskuun 2009 loppuun mennessä.
muutos koskien kohtaa ”Ammatillisen nuorten koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollinen yhdistäminen”:
- Muutetaan sivun 13 kolmas kappale kuulumaan seuraavasti: ”Toisen asteen hallintojen yhdistämisestä riippumattomana toimenpiteenä esitetään lisäksi tehtäväksi linjaratkaisua ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi” (Lopputeksti poistetaan)
muutos koskien kohtaa ”Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuksen yhdistäminen”:
- Valmistellaan Ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistäminen vuoden 2009 aikana huomioiden palkka- ja palvelussuhdekysymykset ja yhdistämisen taloudelliset vaikutukset.
muutos koskien kohtaa ”Ammattikorkeakoulun rakenteellinen kehittäminen”:
- Käynnistetään yhdessä Loimaan, Uudenkaupungin ja Salon kaupunkien sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa selvitys ja valmistelu koskien OPM:n asettamia rakenteellisen kehittämisen vaatimuksia ja vaihtoehtoa toimipisteiden koulutusohjelmarakenteiden uudistamiseksi siten, että huomioidaan toimenpide-ehdotusten alueellinen vaikutus.
lisäys koskien kohtaa ”Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen keskittämisen jatkotoimenpiteet”:
- Valmistelun yhteydessä selvitetään keskittämisen taloudelliset vaikutukset.
muutos koskien kohtaa ”Hallinnon tuottavuuden parantaminen”:
- Lisätään kohtaan kaupunginhallituksen asiaa koskeva päätös 8.6.2009 § 335 (Liite 3)
muutos koskien kohtaa ”It- toiminnan kehittäminen”:
- Muutetaan kohta niin, että siinä todetaan kaupunginhallituksen asiaa koskeva päätös 8.6.2009 § 332 (Liite 4).
lisäys koskien kohtaa ”Hankinta- ja logistiikkatoimintojen kehittäminen”:
- Valmistellaan käytyjen kuntaneuvottelujen pohjalta esitys kaupunginhallitukselle seudullisen hankintayhteistyön käynnistämisestä vuoden 2009 aikana.
lisäys koskien kohtaa ”Palveluverkkotarkastelu”:
- Valmistellaan kaupunginhallitukselle sen aiemman päätöksen mukaisesti konkreettinen esitys palveluverkkotarkastelun jatkotyöstä.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää,
että TVT Asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso fuusioidaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja
että tästä kokonaisuudesta pyritään irrottamaan toimialakonsernin osiksi yhtiöiden omistamat lämpö- ja huoltoyhtiöiden osakkeet, yksittäiset vapaarahoitteiset asunnot, aravarajoitteiset asunnot, korkotuetut asunnot ja muut rajoituksista vapaat asunnot.