Liite 1 § 171

 

Kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 135 päättänyt panna asian pöydälle.

 

Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 11.5.2009/212-09:

”Asemakaavatoimisto on laatinut 27.2.2009 päivätyn ja 29.4.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa määritellylle alueelle.

Työn tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että tontille 9 voitaisiin sijoittaa asumista säilyttäen myös liike- ja toimistorakentamisen mahdollisuus.

Aloite

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Suomen Laatuasunnot Oy. Hakijan tavoitteena on muuttaa omistamansa tontin käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä tarkistaa kerrosalaa ja -korkeutta ja näin saattaa korttelin 47 rakentaminen loppuun kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä.

Suunnittelualueen nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Helsinginkadun ja Verkatehtaankadun kulmassa kaupungin sisääntuloväylien tuntumassa sekä Tampereen että Helsingin suunnalta saavuttaessa. Tontin 9 pinta-ala on 0,2262 ha ja se on korttelin 47 viimeinen rakentamaton tontti.

Selostuksen kohdassa 3.1 on selvitetty suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vallitsevia olosuhteita.

Tontille on 8.1.2008 myönnetty kaksi vuotta voimassa oleva poikkeuslupa 3130 k-m2:n suuruista 7 -kerroksista asuinrakennusta varten.

Kaavatilanne

Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020. Siinä alue on osoitettu pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alueeksi. Alue varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Suunnittelualue sijaitsee yleiskaavan melualueella.

Voimassa olevassa asemakaavassa A51/2002 (Kv hyv.11.12.2004) suunnittelualue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi merkinnällä K. Korttelialueen rakennusoikeus on 3000 k-m2 ja sille on osoitettu viisi- ja kaksikerroksiset rakennusalat. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on esitetty kaavakartalla.

Tavoitteet

Asemakaavanmuutosehdotuksen tavoitteet ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia sekä noudattavat valtioneuvoston antamaa päätöstä valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista. Niiden mukaan asemakaavalla tulee edistää mm. olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämistä ja eheyttämistä, melusta aiheutuvan haitan ehkäisemistä ja pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittämistä.

Asemakaavaratkaisun tavoitteita ja perusteita on selvitetty tarkemmin selostuksen kohdassa 4.4.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon sisältyi mielipidetiedustelulomake, lähetettiin kirjeitse 24.4.2008 osallisille.

Kaavahankkeesta jättivät kirjalliset mielipiteensä Turku Energia Sähköverkot Oy sekä asunto-osakeyhtiöt Joutsenpuisto 4, 5 ja 6. Asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet asiasta myös esityksen. Lisäksi saatiin yksi puhelimitse tapahtunut yhteydenotto, jossa kritisoitiin alueen liikennejärjestelyitä. Yhteenveto kirjallisesti saaduista mielipiteistä ja vastineet niihin on luettavissa selostuksen sivulta 6 alkaen.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 7.1.2009 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi ja asemakaavaehdotus, pvm 27.2.2009, laadittiin hyväksytyn luonnoksen ja tehdyn meluselvityksen pohjalta.

Lausunnot

27.2.2009 päivätystä asemakaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Turun Kiinteistöliikelaitokselta, Turun Vesiliikelaitokselta, Turku Energialta, Turun ympäristöterveydenhuollolta, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, Ratahallintokeskukselta sekä ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimistolta.

Seuraavassa tiivistelmät niistä lausunnoista sekä suunnittelutoimiston esityksestä, jotka edellyttävät muutoksia asemakaavaehdotukseen:

Turun Kiinteistöliikelaitos toteaa lausunnossaan puoltavansa asemakaavanmuutoksen tekemistä, mutta koska asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja maanomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä, edellyttävät kaupunginvaltuuston 22.1.2007 hyväksymät Turun maapoliittiset periaatteet maankäyttösopimusta. Siksi kaava tulee viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta sen jälkeen kun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on maankäyttösopimuksen käsitellyt.

Lisäksi Kiinteistöliikelaitos esittää, että asemakaavamääräyksiä tarkistetaan siten, ettei tontinomistajaa velvoiteta sopimaan istutussuunnitelmasta ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston kanssa.

Asemakaavatoimisto: Kaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on maankäyttösopimuksen käsitellyt ja sen mahdollisesti edellyttämät velvoitteet on hoidettu. Lisäksi asemakaavaehdotuksesta poistetaan velvoite sopia korttelin istutussuunnitelmasta ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston kanssa.

Turku Energia Sähköverkot Oy tuo lausunnossaan esiin, että tontilla sijaitsee viimeistään v. 2018 uusittavaksi aiottu110 kV:n maakaapeli. Koska tämän maakaapelityypin korjauksiin tarvittavia osia ja osaamista ei enää ole saatavissa ja koska kaapelin vioittuminen laskisi merkittävästi Turun keskusta-alueen sähkönjakelun toimintavarmuutta, tulee maakaapelin alue merkitä seuraavasti: Sähkönjakelun voimansiirron kaapelin (110 kV) rasitealue, jolla ei saa suorittaa maanrakennustöitä. Alueen ulkopuolisissa maanrakennustöissä ei saa aiheuttaa rasitealueen maamassan siirtymisiä. Rasitealueelle ei saa sijoittaa mitään rakennuksen osia tai laitteita.

Asemakaavatoimisto: Muutetaan maanalaista sähköjohtoa varten varatun alueenosan kaavamerkintä ja -määräys muotoon: Maanalaista 110 kV:n sähkökaapelia varten varattu alueen osa. Rasitealueella ei saa suorittaa maanrakennustöitä eikä alueen ulkopuolisista maanrakennustöistä saa aiheutua rasitealueen maamassan siirtymisiä. Rasitealueelle ei saa sijoittaa mitään rakennuksen osia tai laitteita.

Ratahallintokeskus lausuu, ettei sillä ole asemakaavan muutosehdotuksesta muuta huomautettavaa kuin että kohteesta tulee teettää tärinää ja runkomelua koskevat selvitykset ja antaa näiden perusteella mahdollisia määräyksiä.

Asemakaavatoimisto edellyttää, että asemakaavanmuutoksen anoja teettää kohteessa tärinää ja runkomelua koskevan selvityksen. Kaavaehdotuksen AL-1 -korttelialueelle lisätään määräys:

Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamiseen siten, että tärinää ja runkomelua koskevassa selvityksessä olevia ohjearvoja tai niiden puuttuessa yleisesti käytössä olevia uusia asuinalueita koskevia suositusarvoja ei ylitetä.

Suunnittelutoimiston esityksestä kaksi asemakaavaehdotuksen meluntorjuntaan liittyvää merkintää muutetaan seuraavasti:

Muutettavat merkinnät:

- Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jolle rakennukset ja/tai muut melulta suojaavat rakenteet on rakennettava yhteen siten, että niiden ääneneristävyys piha-alueelle kantautuvaa liikennemelua vastaan on vähintään 37 dBA.

- Merkintä osoittaa piha-alueen rajan osan, joka on aidattava. Aidan tulee olla +1,5 m korkea oleskelupihan tasosta mitattuna ja sen rakenteen ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään 15 dBA.

Uudet merkinnät:

- Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jolla rakennukset ja/tai muut melulta suojaavat rakenteet on rakennettava yhteen siten, että päiväajan melutaso pihalla ei ylitä 55 dBA.

- Merkintä osoittaa piha-alueen rajan osan, joka on aidattava. Aidan yläreunan korkeusaseman tulee olla vähintään +13,0 m ja sen rakenteen ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään 15 dBA.

Seuraavassa tiivistelmät niistä lausunnoista, jotka eivät aiheuta asemakaavaehdotukseen muutoksia:

Turun Vesiliikelaitos ilmoittaa, että asemakaavanmuutosehdotusalue on liitettävissä Turun vesilaitoksen verkostoihin.

Turun Ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan, että tontin viereinen Helsingintie on liikenteellisesti Turun vilkkaimpia väyliä mistä aiheutuu alueelle melu- ja pölyriskejä, joihin muutosehdotuksessa on jo varauduttu melueristysmerkinnöin ja korvausilman sisäänottomääräyksellä. Myös alueen aikaisempi käyttö on todennäköisesti aiheuttanut maaperän likaantumista haihtuvilla aineilla, joiden voi epäillä joutuvan ilmanvaihdon mukana asuntojen sisäilmaan. Siksi maaperän saastuminen on selvitettävä ja tarvittaessa maa-aines vaihdettava.

Rakennusvalvontatoimisto ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos ei antanut lausuntoa eikä määräaikaan mennessä ilmoittanut lausunnon olevan tulossa, joten lausuntopyyntökirjeen mukaisesti katsotaan, ettei pelastuslaitoksella ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

Muistutus

Asemakaavan muutosehdotus, pvm 27.2.2009, pidettiin julkisesti nähtävillä 23.3. – 21.4.2009 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, josta alla tiivistelmä ja asemakaavatoimiston vastine siihen.

Asunto-osakeyhtiö Turun Joutsenpuisto 6 muistuttaa ja esittää, että:

1. Sen ja muiden Joutsenpuistoyhtiöiden kaavanmuutoksen vireille tulovaiheessa jättämässä muistutuksessa esiin tuodut epäkohdat sekä parannus- ja muutosehdotukset on jätetty huomioimatta.

2. Kaavassa edellytetty autopaikkamääräys 1 autopaikka 100 m2 ja yksi vieraspaikka 7 asuntoa kohti on arvoton, koska kaupungin rakennustarkastus ei pysty huolehtimaan, että autohallipaikat varattaisiin ensisijaisesti talon asukkaille, vaan rakennuttaja saa jakaa autopaikat osakkeiksi ja myydä ne vapaasti ulkopuolisille sijoittajille. Kaavanmuutoksen jälkeen alueen suunnaton pysäköintiongelma tulee vain pahenemaan.

3. Suunniteltu kerrostalo tulisi sijoittaa ainakin leveytensä verran lähemmäs Helsingintietä, koska tulevan rakennuksen ja Helsingintien väliin jää hukkatilaa, jota ei voi hyödyntää edes pysäköintialueena, koska sinne ei ole suunniteltu ajotietä.

4. Ajoluiska Ketarantieltä pihalle ja sen alla olevaan autohalliin tulisi sijoittaa kauemmas Joutsenpuisto 6:n seinästä, jotta jäisi tilaa mm. ikkunanpesussa tarvittavalle tikasautolle. Myös viimeksi valmistuneiden talojen alimpien kerrosten näkymät ikkunoista olisivat suoraan ajorampeille.

5. Suhtaudumme varauksella kaavaehdotuksessa varattuun mahdollisuuteen yhdistää Ketarantie 26:n ja 24:n autohallit väliovella toisiinsa sillä ratkaisu veisi meiltä kaksi autopaikkaa ja lisäisi asiattomien pääsyä halliimme.

Asemakaavatoimisto:

1. Muistuttajan ja muiden Joutsenpuistoyhtiöiden asemakaavanmuutoksen vireilletulovaiheessa jättämään mielipiteeseen on asemakaavanmuutoksen luonnosvaiheessa annettu vastine. Tiivistelmä mielipiteestä sekä vastine siihen ovat tutustuttavissa mm. kaavaselostuksen kohdassa: 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö / Vireilletulo ja esitetyt mielipiteet.

2. Kuten muistutuksesta käy ilmi, niin alueen pysäköintipaikkojen riittämättömyys ei johdu siitä, etteikö aikaisemmissa korttelin 47 kaavoissa autopaikkoja olisi riittävästi edellytetty vaan ongelman ydin on ennemminkin siinä, ettei niiden varaamista asukkaiden käyttöön ole voitu valvoa. Asiantilan parantamiseksi kaavaehdotuksen AL-1 -korttelialueella on määräys: ”Tontin pysäköintipaikat on varattava talon asukkaiden ja toimijoiden käyttöön.”

Autopaikkamääräys 1 autopaikka 100 k-m2 kohti ja yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti on siis katsottava riittäväksi eikä alueen pysäköintiongelma ko. kaavanmuutoksen johdosta pahene vaan ongelmat johtuvat alueella aikaisemmin tehdyistä kaavoituksesta riippumattomista ratkaisuista. On lisäksi huomioitava, että tontilla tällä hetkellä voimassa olevan kaavan toteuttaminen olisi myös poistanut tontille muodostuneen kaavan vastaisen autopaikoituksen.

3. Uudisrakennusta ei voi siirtää lähemmäs Helsingintietä, koska ko. alueella on Turun keskusta-alueen sähkönjakelun kannalta tärkeä maakaapeli (ks. Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunto). Alueen viihtyisyyden vuoksi Ketaranpolun varteen on haluttu jättää vapaata tilaa istutettavaa puuriviä varten, joten siksi uudisrakennusta ei myöskään ole syytä sijoittaa kiinni Ketaranpolkuun.

Ajoneuvoliikenteen liittymää ei ko. alueelle Helsingintieltä voi järjestää kadun vilkkaan liikenteen ja Verkatehtaankadun risteysalueen läheisyyden vuoksi. On myös huomattava, että tuleva rakennus ei saa muodostaa näkemäestettä risteysalueelle.

4. Tontille liittyminen on kaavassa mahdollista vain Ketarantieltä, mutta kaavalla ei tässä tapauksessa ole haluttu määrätä maanalaisen autopaikoitustilan ajoluiskan sijoituspaikkaa vaan se muotoutuu vasta rakennussuunnitteluvaiheessa kun on selvillä esim. se, että toteutuuko alla olevassa kohdassa 5 tarjottu mahdollisuus tonttien 9 ja 10 yhteisistä maanalaisista ajo- ja pysäköintijärjestelyistä.

5. Muutetaan ”Ajo korttelialueen rajan yli sallittava kellarikerroksissa.” merkintä muotoon: ”Ajo korttelialueen rajan yli sallitaan kellarikerroksissa.” Näin asianosaiset voivat niin halutessaan sopia yhteisistä maanalaisista ajo- ja pysäköintijärjestelyistä.

Asemakaavanmuutosehdotus

Kaavaehdotukseen päivämäärällä 29.4.2009 tehdyt muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne edellytä kaavaehdotuksen pitämistä uudelleen nähtävillä.

Kaava-alue osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi merkinnällä AL-1. Sen pinta-ala on 0,2262 ha ja kokonaisrakennusoikeus 4000 k-m2, jolloin aluetehokkuudeksi muodostuu ea = 1,77. Asemakaavan mitoitus on esitetty tilastolomakkeessa, (liite 2).

AL-1 = Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue

Korttelin Verkatehtaankadun puoleiseen rajaan kiinni on merkitty kaksikerroksinen 300 k-m2:n suuruinen rakennusala. Korttelin keskiosassa lounaan - koillisen suuntaisesti on VIII -kerroksinen 3700 k-m2:n suuruinen rakennusala, jolla rakennuksen julkisivunpinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla +36,50 metriä. Kuitenkin ilmanvaihdon- ja hissien konehuoneet voidaan rakentaa maksimiräystäskorkeus ylittäen. Kummallekin rakennusalalle on desibeliluvuilla määrätty ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Rakennusaloille on lisäksi merkitty ne sivut, joilla rakennukset ja/tai muut melulta suojaavat rakenteet on rakennettava yhteen siten, että päiväajan melutaso pihalla ei ylitä 55 dBA.

Korttelin ensimmäisen kerroksen asuinhuoneet eivät saa rajoittua Helsinginkadun puoleiseen julkisivuun ja ylemmissä kerroksissa Helsinginkadun puoleisesta julkisivusta enintään 30 % saa rajoittua asuinhuoneiden ulkoseinään. Asuinhuoneistot on järjestettävä siten, että niiden ikkunat eivät avaudu yksinomaan Helsingin- ja/tai Verkatehtaankadun suuntaan. Myöskään raitisilman sisäänottoa ei saa sijoittaa näiden katujen puoleisille julkisivuille.

Porrashuoneiden pinta-alasta kerrosalaan lasketaan vain 15 m2 kerrosta kohti, ylitys saa kuitenkin olla enintään 4 % tontin kokonaiskerrosalasta ja rakennusten sisäänkäyntien hisseille tulee olla esteetön pääsy. Oleskeluparvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle ja niiden lasitukset tulee tehdä kokonaisuudessaan rakennusvaiheessa. Parvekkeet saadaan asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen toteuttaa myös viherhuoneina avattavin lasiseinin.

Julkisivujen pintarakenteessa ei saa olla näkyviä elementtisaumoja ja julkisivumateriaalina Helsingin- ja Verkatehtaankadun suuntaan tulee olla puhtaaksimuurattu punatiili, kolmikerrosrappaus ja lasi. Helsinginkadun ja Ketaranpolun puoleisiin julkisivuihin saa rakennusalaa enintään 2,5 m ylittäen sijoittaa erkkerin. Lisäksi korttelialueen rakennusten ympäristöön sopivuudesta tulee saada kaupunkikuvatoimielimen hyväksyntä.

Asemakaavassa määritellylle rakennusalalle saa rakennusoikeus ylittäen rakentaa yhden maanalaisen kerroksen pysäköintiä, huoltoliikennettä, yhdyskuntateknisen huollon johtoja, ajoluiskia, väestönsuojia, varastoja yms. varten tiloja. Myös piha-alueen alle, jonka kansi ei saa nousta naapuritontilla olevaa maantasoa ylemmäksi ja jonka kannen on kestettävä raskaan pelastusajoneuvon paino, saa asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen rakentaa maanalaista tilaa pysäköintiä ja ajoluiskia varten. Kellarikerroksessa sallitaan ajo korttelirajan yli. Maanalaisten tilojen ilmastoinnin poistohormin on ulotuttava viereisten tonttien korkeimpien rakennusten räystäskorkeuden yläpuolelle.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamiseen siten, että tärinää ja runkomelua koskevassa selvityksessä olevia ohjearvoja tai niiden puuttuessa yleisesti käytössä olevia uusia asuinalueita koskevia suositusarvoja ei ylitetä.

Korttelin piha-alueelle on leikkiä ja oleskelua varten osoitettava yhtenäistä, melulta suojattua ja esteettömästi saavutettavaa aluetta vähintään 10 m2 jokaista asuinkerrosalan 100 m2 kohti. Leikki- ja oleskelualue on ympäröitävä suojaistutuksin. Piha-alueen Ketaranpolun ja -tien puoleinen raja on kaavaan merkityltä osalta aidattava aidalla, jonka yläreunan korkeusaseman tulee olla vähintään +13,0 m ja jonka rakenteen ilmaääneneristävyyden tulee olla vähintään 15 dBA.

Korttelialueen Helsingin- ja Verkatehtaankatujen risteyksen idänpuoleiselle osalle on merkitty varaus maanalaista 110 kV:n sähkökaapelia varten. Sen rasitealueella ei saa suorittaa maanrakennustöitä eikä alueen ulkopuolisista maanrakennustöistä saa aiheutua rasitealueen maamassan siirtymisiä. Rasitealueelle ei myöskään saa sijoittaa mitään rakennuksen osia tai laitteita. Sähköjohtovarauksen länsipuolinen osa on osoitettu istutettavaksi alueeksi ja itäpuolinen osa puin ja pensain istutettavaksi alueeksi. Korttelin Ketaranpolun puoleisen rajan tuntumaan on lisäksi merkitty istutettava puurivi.

Korttelialueelle ei Helsingin- ja Verkatehtaankaduilta saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tontin pysäköintipaikat on varattava talon asukkaiden ja toimijoiden käyttöön ja autopaikkoja on varattava 1 autopaikka 100 k-m2 kohti ja yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti.

Asemakaavanmuutoksen vaikutukset

Selostuksen kohdassa 5.4 on selostettu asemakaavanmuutoksen toteuttamisen vaikutuksia.”

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 19.5.2009 esittänyt, että 27.2.2009 päivätty ja mm. lausuntojen perusteella 29.4.2009 muutettu VI kaupunginosan korttelin 47 tontin 9 asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.

 

Kuten edellä olevasta esittelytekstistä ilmenee, kaavaehdotus on ollut nähtävillä samanaikaisesti kun siitä on pyydetty lausunnot. Asunto-osakeyhtiö Turun Joutsenpuisto 6:n muistutus on käsitelty samanaikaisesti lausuntojen kanssa.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 27.5.2009 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen edellyttämän maankäyttösopimuksen. Kiinteistöliikelaitoksen ilmoituksen mukaan maankäyttösopimus on allekirjoitettu 29.5.2009.

 

Liite 2           Selostus

 

Liite 3           Tilastolomake

 

Kartta on jaettu erillisenä.

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 27.2.2009 päivätyn ja 29.4.2009 mm. lausuntojen perusteella muutetun VI kaupunginosan korttelin 47 tontin 9 asemakaavanmuutosehdotuksen.