Liite 1 § 137
Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 26.1.2009/62-09:
”Asemakaavatoimisto on laatinut 24.10.2008 päivätyn ja 26.1.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa mainitulle alueelle.
Asemakaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa 8. kaupunginosan korttelin 10 tontin 3 jakaminen kahdeksi tontiksi sekä sallia täydennysrakentaminen ympäristön mittakaavaan sopivalla asuin-, liike- ja toimistorakennuksella. Samalla Mikonkadun katualueella olevat osittain jo vanhentuneet asemakaavat saatetaan ajan tasalle.
Anomus
Työ pantiin vireille Asunto Oy Turun Mikonkatu 4:n aloitteesta 23.8.2007 allekirjoitetun anomuksen pohjalta.
Suunnittelualueen nykytilanne
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin kerrostalovaltaisen ruutukaava-alueen länsiosassa. Se rajautuu 8. kaupunginosan korttelin 10 muihin tontteihin, kortteliin 11 sekä Sairashuoneen- ja Puistokatuun. Selostuksen kohdassa 3.1 on selostettu suunnittelualueella tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta.
Kaavatilanne
Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020. Siinä alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, joka varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.
Tontilla 3 voimassa oleva asemakaava A76/1960 on hyväksytty 20.12.1960. Siinä tontti on osoitettu asunto- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja sen rakennusoikeus on 4640 kerrosalaneliömetriä. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus kasvaa 1820 kerrosalaneliömetriä, lisäksi kaava muuttaa mm. alueen pihajärjestelyitä.
Mikonkadun katualueella on voimassa neljä asemakaavaa, joista vanhin on vahvistettu 3.7.1897. Kaavanmuutosalueella voimassa olevat asemakaavat on esitetty kaavakartalla.
Tavoitteet
Asemakaavanmuutosehdotuksen tavoitteet ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia sekä noudattavat valtioneuvoston 30.11.2000 antamaa päätöstä valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista. Niiden mukaan asemakaavalla tulee edistää mm. olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämistä ja eheyttämistä sekä pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantamista. Tavoitteet eivät myöskään ole ristiriidassa v. 2007 aloitetun kaksivuotisen Keskustan kehittämissuunnitelma -projektin tavoitteiden kanssa.
Asemakaavaratkaisun tavoitteita ja perusteita on esitetty selostuksen kohdassa 4.4.
Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen
Asemakaavanmuutoksen vireilletuloilmoitus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon sisältyi mielipidetiedustelulomake, on lähetetty kirjeitse 28.11.2007 osallisille. Kaavanmuutoksen vireilletulosta on tiedotettu myös v. 2008 kaavoituskatsauksessa.
Asemakaavan muutoshankkeesta jätettiin pääosin vastustavia mielipiteitä, joista yhteenveto on selostuksen s. 7. Myöskään asemakaavatoimiston näkemyksen mukaan kaavanmuutosaloitteen liitteenä ollut uudisrakentamisen tapa ja kortteliin sijoittuminen eivät olisi parhaalla mahdollisella tavalla edistäneet kaupunkirakenteen ja ympäristöviihtyvyyden myönteistä kehitystä, siksi asemakaavatoimistossa päädyttiin lautakunnalle esittämään kaavanmuutosluonnosta, joka hyväksyttiin 2.9.2008 laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.
24.10.2008 päivätystä asemakaavanmuutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Kiinteistölaitokselta, Vesilaitokselta, Turun kaupungin vanhusneuvostolta, Turku Energialta sekä ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimistolta.
Alla tiivistelmät saaduista lausunnoista, asemakaavatoimiston vastineet niihin ja/tai kaavaehdotukseen päivämäärällä 26.1.2009 tehdyt muutokset:
Kiinteistölaitos / kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan kaavaehdotuksen toteuttavan hyvin täydennysrakentamisen tarpeita sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, mutta että tarkoituksenmukaisempi lopputulos olisi saavutettavissa koko korttelia koskevalla asemakaavan muutoksella. Lisäksi todetaan, että tässä asemakaavan muutoksessa Turun maapoliittiset linjaukset edellyttävät maankäyttösopimusta, ja siksi kaava tulee viedä kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta sen jälkeen kun kiinteistölautakunta on hyväksynyt maankäyttösopimuksen ja se on allekirjoitettu.
Asemakaavatoimisto: Vaikka olisi ollut suotavampaa käsitellä asemakaavanmuutosta korttelikokonaisuutena, niin tässä tapauksessa nähtiin kuitenkin tarkoituksenmukaisimmaksi pysytellä vain ko. tontin 3 alueella, koska sen omistuspohja on yhden tahon hallussa. Kaavaratkaisun merkinnöissä ja määräyksissä on kuitenkin pyritty ottamaan huomioon naapuritonttien mahdolliset tulevat täydennys- ja lisärakentamistarpeet ja kaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu ja kiinteistölautakunta on sen hyväksynyt.
Vesilaitos lausuu, että Mikonkadun katualueella sijaitsevat sekä vesijohto, hulevesiviemäri että jätevesiviemärit. Mikäli johtoja joudutaan asemakaavanmuutoksen toteuttamisen vuoksi siirtämään, vastaa siirtoa haluava taho kokonaisuudessaan kaikista siirrosta aiheutuvista kustannuksista ja ennen siirtoja on suunnitelmat esitettävä Vesilaitoksen hyväksyttäviksi. Kaavakartalle tulee johtoverkostot merkitä eikä niiden päälle saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia, laitteita, puita tms.
Asemakaavatoimisto: Vesilaitoksen johtojen siirtämisen kustannukset ja ehdot eivät ole asemakaavalla ratkaistavia asioita vaan niistä tulee sopia rakennuttajatahon ja kaupungin edustajien kesken solmittavin sopimuksin esim. tehtävässä maankäyttösopimuksessa. Katualueilla sijaitsevia johtoja ei kaavakartalle vallitsevan käytännön mukaisesti yleensä ole kaavamerkinnöin merkitty, ei siis myöskään tässä tapauksessa. Eikä näiden johtojen päälle kaavassa myöskään ole esitetty minkäänlaista rakentamista tai kasvillisuutta. Kaavaehdotuksen korttelialueella sijaitsee vain tonttiliittymäjohtoja, joista vastuu kuuluu kiinteistön haltijalle ja siksi niitä ei ole esitetty eikä ole tarpeen esittää kaavakartalla. Kaavaselostuksen kohdassa 5.5 Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset olevalla maininnalla mahdollisista korttelialueella tapahtuvien johtojen siirtotarpeista viitataankin juuri näihin tonttiliittymäjohtoihin.
Turun kaupungin vanhusneuvoston lausunnossa painotetaan piha-alueen suunnittelun merkitystä ikääntyvien hyvinvoinnille ja että piha-alueen viihtyisyyden ja vehreyden lisäämiseksi pi-maa -merkinnällä osoitetun piha-alueen autopaikoitus tulee asemakaavassa määrittää autojen maanalaiseksi pysäköintipaikaksi. Lisäksi kaavanmuutosalueen liikennejärjestelyiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon ajonopeuksien hillitseminen esim. liikenteen hidasteilla.
Asemakaavatoimisto: Piha-alueen kaavamääräyksessä (pi-maa) on jo sallittu maanalaisen tilan rakentaminen pysäköintiä varten, mutta korttelialueen leikki- ja oleskelualue-ehtoa muutetaan siten, että ko. alueet tulee toteuttaa piha-alueelle ja ne on ympäröitävä ja jäsenneltävä suojaistutuksin. Katualueiden yksityiskohtaiset liikennejärjestelyt eivät ole kaavassa suunniteltavia asioita vaan ne ratkaistaan erikseen tehtävien katusuunnitelmien yhteydessä.
Rakennusvalvontatoimisto tuo lausunnossaan esiin, että rakennusoikeuden estämättä -termin sijasta on parempi käyttää termiä rakennusoikeus ylittäen. Lisäksi leikki- ja oleskelualue-ehtoa on tarkennettava niin, että ko. alueet rakennetaan piha-alueelle.
Asemakaavatoimisto: Kaavamääräyksiä on muutettu molempien rakennusvalvontatoimiston esittämien kohtien osalta.
Turku Energia Sähköverkot Oy:llä ei ollut huomautettavaa.
Asemakaavanmuutosehdotus
Kaavanmuutosalueen pinta-ala on
AL-1 = Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue
Tontille 9 on Sairashuoneenkadun suuntaisesti merkitty rakennusala rakennetun rakennuksen mukaan. Sen kerrosluku on nykyinen VIII ja rakennusoikeus jo toteutunut 3810 k-m2, mistä liike- ja toimistorakentamisen osuudeksi on sallittu 150 k-m2.
Tontin 10 rakennusala rajautuu Mikonkadun katualueeseen sekä itäpuoleisen naapuritontin 8 rajaan, joihin rakennus on myös rakennettava kiinni. Rakennusalan kerrosluku on VIIu3/5 ja rakennusoikeus 2650 k-m2, josta liike- ja toimistorakentamiseen sallitaan 150 k-m2.
Autopaikkoja korttelialueella on varattava 1 autopaikka 100 k-m2 kohti sekä yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti. Autopaikoitukseen on osoitettu tilat uudisrakennuksen kellarikerroksessa ja ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa sekä maanalaisissa auton säilytykseen osoitetuissa tiloissa. Lisäksi tontille 9 on osoitettu yksikerroksinen auton säilytyspaikan rakennusala, jolla autotallit ja/tai katokset tulee jaksottaa enintään
Maanalaisen tilan pihakansi ei saa tontin 8 puolella nousta tasoa +10.00 ylemmäksi ja pihakannen tulee kestää raskaan pelastusajoneuvon paino. Maanalaisiin tiloihin saa pysäköinnin lisäksi sijoittaa huoltoliikennettä, yhdyskuntateknisen huollon johtoja, ajoluiskia, varastoja yms. palvelevia tiloja. Ajo korttelin maanalaisiin tiloihin tulee järjestää Mikonkadun puolelta.
Korttelialueen asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta vähintään 10 % on varattava asukkaiden oleskelu- ja leikkialueiksi ja ne tulee toteuttaa piha-alueelle. Tonteilla 9 ja 10 on sallittava pihatoimintoihin, leikkialueisiin ja autopaikoitukseen liittyvät yhteisjärjestelyt. Lisäksi kaavassa on määräyksiä mm. rakentamistavan, maaperän puhtauden, jätehuollon sijoittamisen, istutusten, parvekkeiden, ikkunoiden määrän ja sijoittamisen sekä julkisivujen yms. suhteen. Myöskään olemassa olevaa puuta ei kaupunkikuvallisesti merkittävänä saa vahingoittaa.
Katualue
Katualue on nimeltään Mikonkatu – Mikaelsgatan.
Asemakaavanmuutoksen vaikutukset
Selostuksen kohdassa 5.4 on selostettu asemakaavanmuutoksen toteuttamisen vaikutuksia.”
Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 23.4.2009/186-09:
”Mikonkatu 4”:n asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotus oli julkisesti nähtävänä 2.-31.3.2009 välisen ajan, jona aikana ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus.
Asunto Oy Puistovahdin puolesta Kaj Ahvas / KJA-Konsultointi Ky
Asunto Oy Puistovahti ei periaatteessa vastusta kaavanmuutosta, mutta haluaa muistuttaa ja pyytää selvitystä seuraavista asioista:
1. Korttelin 10 tontin 3 ympärillä olevat kaavat ovat vanhoja ja väljiä. Nyt tehty kaavanmuutosehdotus edustaa toista ääripäätä ja on ylitehokas. Tonttitehokkuus on 1,74, mutta aluetehokkuus Mikonkatu mukaan lukien on 1,13.
2. Miksi Mikonkatu on mukana kaavassa, kun minkään ei pitäisi muuttua.
3. Omistuspohjansa puolesta kaavanmuutostyö on ollut helppo käynnistää, mutta tavallinen asunto-osakeyhtiö tuskin voi lähteä tekemään kaavanmuutosta jo päätöksentekoprosessinsa puolesta. Asuntoyhtiön mielestä aluetta pitäisi käsitellä laajemmin, korttelikohtaisesti. Miten naapureille voidaan taata tasavertaisuusperiaate ja oltiinko lähtötilanteessa yhteydessä alueen yhtiöihin ja kysyttiinkö heidän halukkuuttaan kaavanmuutokseen?
4. Mitä Kakolan tuleva rakentaminen vaikuttaa tähän alueeseen (mm. liikenne)?
5. Asemakaavanmuutos ei saa vaikeuttaa As Oy Puistovahdin toimintaa:
-perustusten tulee olla omalla puolella
-kahden As Oy Puistovahdin puolella olevan ison puun suojelemisen varmistaminen
-paloasiat tonttien rajalla tulee huomioida; autotalli / -katos; jäteastioiden etäisyys
6. Kaavamääräysten kohtaan 1 ”tontille 10 saa rakentaa…” on lisättävä rakennusoikeus ylittäen ja kerrosluku säilyttäen.
7. Autopaikkamääräys 1ap / 100 k-m2 ei ole nykyaikana riittävä vaan parempi olisi 1ap / asunto ja lisäksi vieraspaikat.
8. Pohjavesi ei saa alueella laskea, koska alueella on useita puupaalutettuja rakennuksia, (As Oy Puistovahti on teräsbetonipaaluilla).
9. Kaavakartassa muutamat rakennusalaviivat eivät heti aukene.
10. Maanalaisen autopaikoituksen ilmanvaihto ei saa aiheuttaa ääni- yms. haittaa tai kanavat on vietävä kattotasojen yläpuolelle.
11. Miksi osaa katutasokerroksesta ei voisi tehdä pilareille, jolloin tulisi parempi läpinäkyvyys (vrt. Puutarhakadun ja Käsityöläiskadun kulma).
12. Miksi uusi rakennusala on ns. ”plottipää” sillä jos kerrosluku on VII 3/5, niin tuskin tarvitaan ylitehokasta pistetaloa.
13. Tonttijako on kaavassa mukana ilmeisesti businessmielessä. Rajojen ylitys maanalaisessa autopaikoituksessa on hyvä, mutta tilat näin tehden voi paikoituksesta tulla tehoton ja kallis.
14. Miten hoidetaan lumien läjitys näin ahtaalla piha-alueella.
Asemakaavatoimisto:
1. Tonttien täydennysrakentaminen väistämättä kasvattaa myös tonttitehokkuutta, mutta kaavanmuutosalueen tehokkuusluku 1,74 ei ole ylitehokas vaan on lähes sama tai alempi verrattuna alla olevaan taulukkoon koottuihin keskusta-alueella 2000 -luvulla vahvistuneissa samalla kaavamerkinnällä osoitetuissa täydennysrakennuskortteleissa.
Osoite: |
Tehokkuusluku: |
Linnankatu 35 – 37 |
2,56 |
Rauhankatu 11 |
1,72 |
Humalistonkatu 10 |
2,74 |
Humalistonkatu 14 |
2,57 |
Eerikinkatu |
2,52 |
Eerikinkatu 22 b |
2,25 |
|
|
2. Mikonkatu on kaavassa mukana puhtaasti kaavateknisistä syistä sillä Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.
Suurimmalla osalla Mikonkatua on voimassa v. 1897 vahvistettu kaava ja pieniä osia kadusta on vv. 1953, 1962 ja 1964 vahvistettujen kaavojen alueella. Ottamalla Mikonkadun katualue mukaan ko. kaavaan saadaan koko katualue yhtenäisenä yhden kaavan piiriin ja samalla kaikki kadun alueella voimassa olevat kaavat ajanmukaistettua tälle vuosituhannelle.
3. Kaavoituksen tasavertaisuusperiaate toteutuu siten, että kunnalle aloitteen asemakaavan tai -muutoksen laatimiseksi voi tehdä maanomistaja tai -haltija.
Mikonkatu 4:n asemakaavanmuutostyön vireille tulosta on osallisille, joihin myös Asunto Oy Puistovahti kaava-alueen rajanaapurina kuuluu, 28.11.2007 lähetetty kirjeitse ilmoitus. Tämän ilmoituskirjeen mukana osallisille lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa esiteltiin mm. kaava-alueen laajuus ja kaavanmuutoksen tavoitteita. OAS:ssa osallisten toivottiin v. 2007 loppuun mennessä esim. sen liitteenä olleella mielipidetiedustelukaavakkeella ilmaisevan mielipiteensä mm. kaavanmuutoksen lähtökohdista. Asunto-osakeyhtiön olisi siis esim. tässä vaiheessa tullut esittää kaava-alueen laajentamista koskemaan koko korttelia ja/tai halukkuutensa liittyä kaavanmuutokseen.
4. Kakolan alueelle ehdotetun tulevan maankäytön mukaisen liikenteen oletetaan suuntautuvan katuverkossa samoin kuin nykyisin, joten Kakolan alueen rakentamisella ei tule olemaan kovinkaan suurta vaikutusta Mikonkatu 4:n kaava-alueella. Kakolan alueen kaavanmuutostyön yhteydessä tehtyjen liikenneselvitysten mukaan liikennemäärät tulevat kasvamaan eniten Malminkadun päässä ja Sofiankadulla sekä sille Puutarhakadulta liittyvillä poikkikaduilla. Pientä liikenteen lisäystä tapahtuu myös Eerikinkadun ja Linnankadun suunnalta Sairashuoneenkadulla.
5. Asemakaavanmuutos ei vaikeuta As Oy Puistovahdin toimintaa, koska:
- Kaavamääräyksessä edellytetään, että naapurin rajaan kiinni rakennettaessa tulee rakennuksen perustukset toteuttaa siten, että myös naapuritontin puolella rajaan kiinni rakentaminen on mahdollista.
- Kahden As Oy Puistovahdin puolella olevan puun säilymisen varmistaminen / korvaaminen on ao. rakentajatahon vastuulla.
- Paloturvallisuusmääräykset rakennusten, autotallien ja -katosten sekä myös jätehuollon sijoittamisen osalta ovat kirjattuina valtakunnallisissa laeissa ja asetuksissa. Myös Turun kaupungin rakennusjärjestyksessä on paloturvallisuutta ohjeistettu, joten näitä määräyksiä ei ole tarpeen kaavan yhteydessä määritellä.
6. Kaavamääräyksen kohta
7. Autopaikkamääräys 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti on katsottava riittäväksi sillä alue sijaitsee toimivan joukkoliikenteen vaikutuspiirissä ja on kävelyetäisyydellä kaupunkikeskustan tarjoamista palveluista esim. etäisyys kauppatorille on n.
Osoite: |
Autopaikkamääräys: |
Linnankatu 35 – 37 |
1 ap / 100 k-m2 |
Rauhankatu 11 |
1 ap / 100 k-m2 |
Humalistonkatu 10 |
1 ap / 130 k-m2 |
Humalistonkatu 14 |
1 ap / 100 k-m2 |
Eerikinkatu |
1 ap / 120 k-m2 |
Eerikinkatu 22 b |
1 ap / 120 k-m2 |
|
|
8. Kaavassa alueen pohjavesiasia on huomioitu määräyksellä: ”Korttelialueen rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista.”
9. Kaavan rakennusalamerkinnät ovat Ympäristöministeriön 31.3.2000 antaman asetuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävien määräysten mukaisia, mutta koska kaavassa on myös maanalaista rakentamista määrääviä merkintöjä saattaa rakennusalaviivojen tulkinta vaatia hieman tarkempaa asiaan syventymistä.
10. Kaavassa autopaikoituksen ilmanvaihtoasia on huomioitu määräyksellä: ”Maanalaisiin tiloihin liittyvien maanpinnalle näkyvien ilmanvaihtohormien ym. rakenteiden ympäristöön sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota eikä niitä saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueiden läheisyyteen.” Valtakunnallisissa laeissa ja asetuksissa sekä esim. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on ilmanvaihdosta ja mm. sen mahdollisesti tuottaman meluhaitan poissulkemisesta annettu normit, joten näistä ei ole tarpeen kaavan yhteydessä määrätä.
11. Kaava ei estä rakennuksen katutason pilareille toteuttamista.
12. Tontin 10 rakennusalan monikulmainen muoto antaa mahdollisuuden uudisrakennuksen monimuotoiseen toteuttamiseen ottamatta kantaa uudisrakennuksen lopulliseen muotoon.
13. Maankäyttö- ja rakennuslain 78 § antaa mahdollisuuden hyväksyä tonttijako asemakaavan yhteydessä. Tämä toimintatapa nopeuttaa paitsi tontin rakennuskelpoiseksi saattamista tuo myös kunnalle säästöä mm. kuulutuskuluissa. Lisäksi kaavanmuutoksen anojalle tonttijako anottuna asemakaavan yhteydessä on hieman edullisempi.
Kaavan mahdollistama tonttien rajat ylittävä maanalainen autopaikoitus on nimenomaan tehokkaampi ja edullisempi toteuttaa, koska tällöin niihin tarvitaan esim. vain yksi ajoramppi, joten muistutuksen väitteelle, että rajojen ylitys maanalaisessa autopaikoituksessa olisi tehoton ja kallis ei ole pohjaa.
14. Suhteessa tonttien sisäisiin, lumen poistoa edellyttävien kulkuväylien määrään on tonteilla riittävästi vapaata tilaa lumen läjitystä varten normaalilumisina talvina. Ja kaupunkioloissa poikkeuksellisen lumisina talvina taloyhtiöissä tulee varautua myös lumen poiskuljettamiseen.”
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 24.2.2009 esittänyt, että 24.10.2008 päivätty ja 26.1.2009 lausuntojen perusteella muutettu VIII kaupunginosan korttelin 10 tontille 3 ja Mikonkadun katualueelle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: 8-10 tontit 9 ja 10.
Lautakunnan päätös on tehty äänin 11-2 vähemmistön oltua seuraavansisältöisen muutosehdotuksen kannalla:
”Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 8. kaupunginosan, korttelin 10, tontille 3 ja Mikonkadun katualueelle laaditun asemakaavaehdotuksen siten muutettuna, että rakennettavan asuintalon kerrosluku on 5 krs.”
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 5.5.2009 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle Asunto Oy Puistovahdin muistutusta koskevana lausuntonaan, että muistutus ei anna aihetta asemakaavaehdotuksen muuttamiseen.
Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 3.6.2009 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen edellyttämän maankäyttösopimuksen. Kiinteistöliikelaitoksen ilmoituksen mukaan maankäyttösopimus on allekirjoitettu 4.6.2009.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Tilastolomake
Kartta on jaettu erillisenä.
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 24.10.2008 päivätyn ja 26.1.2009 lausuntojen perusteella muutetun VII kaupunginosan korttelin 10 tontin 3 ja Mikonkadun katualueen asemakaavanmuutosehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: 8-10 tontit 9 ja 10.