Esityslistat/pöytäkirjat

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

Tiivistelmä

1 Arvioinnin lähtökohdat ja kohde

2 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta

kestävän kehityksen ohjelmassa

2.1 Kestävä kehitys Turun kaupungissa

2.2 Kestävän kehityksen ohjelma

2.3 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevät

toimet hallintokunnissa

2.4 Johtopäätökset

3 Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso,

toimeenpano ja seuranta

3.1 Ohjausasiakirjat

3.2 Vuoden 2008 työvoiman käytölle asetetut tavoitteet

3.3 Henkilöstön määrän vähentämistavoite suunnitelmakaudella

2008 - 2010

3.4 Yhteenveto työvoiman käyttöön liittyvistä päätöksistä ja

johtopäätökset

4 Talous

4.1 Talouden tunnusluvut ja vertailut muihin kaupunkeihin

4.2 Rahoitus- ja sijoitustoiminta

5 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestämisestä

6 Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

6.1 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus

6.2 Kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelma

6.3 Vanhuspoliittinen ohjelma

6.4 Henkilöstön osaamisen johtamisen malli

6.5 Kaupungin avustustoiminta

6.6 Toimitilat

6.7 Kaupunkitasoinen kehittäminen ja hanketoiminta

7 Allekirjoitukset

LIITTEET

Liite 1...........Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

Liite 2...........Työvoiman käyttö ja vuodelle 2008 asetettu työvoiman
käytön tavoitetaso

Liite 3...........Työvoiman käyttö 1.1. - 31.12.2008

Liite 4...........Palkat, palkkiot ja työvoiman käyttö 2005 - 2008

Liite 5...........Talousarviomuutokset vuonna 2008

Liite 6...........Arvonalennuskirjaukset

Liite 7...........Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Liite 8...........Hallintajako hallintokunnittain

Liite 9...........Hallintokuntien tilakehitys 2002 - 2008

TIIVISTELMÄ

Julkaisija ja

julkaisuaika

Turun kaupungin tarkastuslautakunta, 2009

Turun kaupungin tarkastuslautakunta julkaisee vuosittain toukokuussa arviointikertomuksen Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

Tekijät

Tarkastuslautakunta 2005 - 2008

Julkaisun nimi

Arviointikertomus Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008

Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot

Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta

www. turku.fi/tarkastuslautakunnanjulkaisut

Asiasanat

Arviointikertomus, arviointi, Turun kaupunki, tavoitteet

Julkaisusarjan nimi ja numero

Turun kaupungin tarkastuslautakunnan julkaisuja 2:2009

Julkaisun tunnistetiedot

Sivuja

45 + liitteet

Kieli

Suomi

Julkaisun jakaja

Turun kaupungin revisiotoimisto, puh. (02) 330 000

Painopaikka ja

-aika

Turun keskushallinto, painatuspalvelukeskus, Turku 2009

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

1.Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön

2.Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

3.Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

Arvioinnin tulokset:

1.Ennaltaehkäisevään toimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa sosiaali- ja terveystoimessa. Joidenkin hallintokuntien kuten liikuntatoimen ja nuorisotoimen toimintojen voidaan katsoa kokonaisuutena olevan paljolti ennaltaehkäisevää toimintaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset ja vaikuttavuus ovat vaikeasti nähtävissä ja osoitettavissa. Toimintaan vaikuttavat samanaikaisesti useat tekijät, jolloin tiettyjen tekijöiden vaikutusta on vaikea osoittaa. Tulokset ovat usein nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Tutkimustietoa ennaltaehkäisevän toiminnan vaikutuksesta esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin ja elämänhallintaan tarvitaan.

Selvitysten pohjalta tarkastuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys on tiedostettu. Kaupungin tasolla kehittämisalueena on ennaltaehkäisevää toimintaa toteuttavien hallintokuntien yhteistyön tiivistäminen tai toimintojen mahdollinen uudelleenorganisointi. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää siihen, että eri toimintojen kesken tehdään jo toiminnan suunnitteluvaiheessa riittävää yhteistyötä.

Ennaltaehkäisevään työhön panostamalla voidaan pitkällä aikavälillä suunnata voimavaroja pois jälkikäteisestä ns. korjaavasta toiminnasta.

2.Kaupungissa on vuosien mittaan laadittu henkilöstösuunnitelmia monella tavalla sekä asetettu eri ohjausasiakirjoissa henkilöstön määrän osalta erilaisia tavoitteita. Tavoitteiden sisältö ja niiden toteuttamiseksi mahdolliset keinot eivät ole olleet selkeitä eri toimijoille. Henkilöstön määrään liittyvien tavoitteiden ei ole katsottu myöskään aina ohjaavan kaupungin toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Selvitysten pohjalta tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinällään myös henkilöstön käyttöä.

3.Kaupungin talous on jo muutamien vuosien ajan ollut alijäämäinen. Talouden tasapainottaminen on ollut tavoitteena ja sitä on pyritty saavuttamaan erillisten talousohjelmien valmistelun kautta. Vuoden 2009 alkupuolella valtuusto on tehnyt päätöksen lisätalousarviosta, jolla on haettu kymmenien miljoonien eurojen säästöä.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talouden tasapainottamisessa tulee lyhytjänteisen vuosisuunnittelun ohella kiinnittää erityistä huomiota toimintaan ja talouteen vaikuttavien pitkän tähtäyksen suunnitelmien laatimiseen. Pitkän tähtäyksen suunnitteluun liittyviä tekijöitä ovat muun muassa kaupungin omistajapolitiikan määrittely, palveluiden (kaupungin ydinprosessit eli ydintoiminnot) ja palveluverkon (uudelleen)määrittely ja tähän liittyvä investointien suunnittelu, kaupungin kehittämistoiminnan koordinointi ja suunnittelu. Suunnitelmat tulee toteuttaa myös käytännössä. Työssä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta niin keskushallinnon ja hallintokuntien välillä kuin myös virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken.

Toimintaympäristön muuttuessa sekä toimintaan ja talouteen kohdistuvien vaatimusten kasvaessa tulee riskienhallintaan kiinnittää erityistä huomiota. Toimiva riskienhallinta edellyttää riskialueiden tunnistamista, riskinsietokyvyn ja riskien hallintakeinojen määrittelyä. Riskienhallinta edellyttää myös riittävää ja oikea-aikaista raportointia. Pelkkä tietoisuus riskeistä ei riitä. Ohjausjärjestelmän ja johtamistyön kautta tulee varmistaa tarvittavien toimenpiteiden toteutus - päätöksenteko ilman toimeenpanoa ei riitä.

1 Arvioinnin lähtökohdat ja kohde

Arvioinnin tarkoitus on nostaa esille kaupungin toimintaan liittyviä vahvuuksia ja kehittämisalueita.

Vuosi 2008 on kuluneen valtuustokauden viimeinen vuosi. Valtuustokaudelle 2005 - 2008 laadittu Turku-strategia on voimassa vielä vuonna 2009. Vuosien 2005 - 2007 osalta tarkastuslautakunnan arvioinneissa on ollut esillä muun muassa Turku-strategian painopistealueiden mukaisten tavoitteiden toteutuminen, talousasiat, henkilöstöasiat sekä organisaation ohjaus- ja johtamisjärjestelmän toimivuus. Tarkastuslautakunnan eri vuosien arviointikertomuksissa sekä muissa erillisissä raporteissa asioita on tarkasteltu poikkihallinnollisesti yli hallintokuntarajojen.

Vuodelta 2008 laadittu arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen on ollut kaupungissa tietoinen valinta, joka on otettu huomioon tavoiteasetannassa.

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta. Kaupungin henkilöstömäärään liittyviä tavoitteita on asetettu useissa ohjausasiakirjoissa sekä vuosittain myös talousarviossa. Henkilöstön määrän ohjaus ja varsinkin vähentäminen vaikuttaa kaupungissa haasteelliselta.

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita. Talouden tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon seikkoja, joita on suunniteltu osana asioiden valmistelua esimerkiksi talousohjelman valmistelu, mutta joista ei ole tehty päätöksiä.

Arviointi pohjautuu muun muassa tarkastuslautakunnan ja revisiotoimiston tekemiin selvityksiin ja kuulemisiin, tilinpäätösaineistoon ja siihen liittyvään raportointiin, kaupunginhallituksen ja hallintokuntien toimintaan liittyviin selvityksiin ja kaupungin hallintoelinten kokousten esityslistoihin ja kokouspöytäkirjoihin. Tietolähteinä on lisäksi käytetty kaupungin ulkopuolisten tahojen laatimia selvityksiä ja vertailuja.

Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintaa on käsitelty liitteessä 1.

Arviointikertomus ei ole ennen tarkastuslautakunnan hyväksyntää ollut lausunnolla arviointikohteiden tilivelvollisilla tahoilla.

2 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta

kestävän kehityksen ohjelmassa

Arviointikertomuksessa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yleisellä tasolla. Tarkempaan tarkasteluun on otettu kestävän kehityksen ohjelman päätavoite kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen ja sen alatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja joukkoliikennetoimiston kohdalta on tarkemmin selvitetty kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista sekä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta hallintokunnan toiminnassa.

2.1 Kestävä kehitys Turun kaupungissa

Kestävän kehityksen perustana Turun kaupungissa toimii Turku-strategia 2005 - 2008 ja siitä johdetut osastrategiat ja ohjelmat. Turku-strategian ohella tavoitteita ja toimintoja on määritelty kaupunginvaltuuston elokuussa 2005 hyväksymässä Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivityksessä (Turku Agenda 21) sekä Aalborgin sitoumuksessa, johon Turun kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä sitoutunut maaliskuussa 2005.

Strategiakausi 2005 - 2008 on järjestyksessään toinen, jolloin kestävän kehityksen teemat on otettu huomioon Turku-strategiassa. Kestävä kehitys on huomioitu Turku-strate-giassa nostamalla se yhdeksi viidestä organisaation toimintaa ohjaavasta arvosta. Kestävä kehitys määritellään strategiassa toiminnaksi, jolla turvataan tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella.

Kestävä kehitys on nostettu kilpailukyvyn ohella yhdeksi Turku-strategian kolmesta painopistealueesta. Kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty:

-kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu,

-tehokas ja asukaslähtöinen toiminta sekä tasapainoinen talous,

-seutuyhteistyön veturi ja aktiivinen edunvalvoja,

-aktiivinen kansainvälinen toimija ja vahva vaikuttaja Itämeren alueen kehittämisessä sekä

-vastuullinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

Vuoden 2008 talousarviossa kestävälle kehitykselle sekä ennaltaehkäisevälle toiminnalle on asetettu tavoitteita kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä hyvinvointia ja elämänlaatua koskevien strategisten painopisteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen osalta kaupunkitasoisia tavoitteita on asetettu vastuulliselle ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle (asemakaava-alueelle rakennetut asunnot, kauppatorin ilmanlaatu, vesistöindeksi).

Kestävän kehityksen määrittely painottuu Turku-strategiassa perinteiseen ajatteluun kestävän kehityksen liittymisestä ympäristöteemaan. Kansallisesti kestävän kehityksen politiikka on viime vuosina kehittynyt enemmän sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia aihealueita korostavaksi teemaksi aiemman ympäristönäkökulman rinnalle.

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan osalta vuoden 2008 talousarviossa tavoitteita on asetettu laajasti hyvinvointia ja elämänlaatua painopisteelle. Tavoitteita on asetettu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden aseman kehittämiseksi. Lasten ja nuorten asemaa parannetaan koululaisten liikuntaa lisäämällä (koulupihojen muuttaminen lähiliikuntapaikoiksi, Koulut liikkeelle -hankkeen tulosten hyödyntäminen, kouluterveyskyselyn hyödyntäminen). Lasten ja nuorten elämänhallinnan parantamiseen liittyvät Kiva koulu -hanke koulukiusaamisen estämiseksi sekä lasten ja nuorten osallistuminen järjestöihin ja harrastusryhmiin. Lapsiperheiden aseman parantamiseen liittyviä tavoitteita on asetettu toimeentulotukea saavien perheiden osuudelle sekä alle kouluikäisten lasten perheille tarjottaville palveluille. Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan edistämisen kriittiselle menestystekijälle hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu on asetettu tavoitteeksi kuntalaisten tyytyväisyyden paraneminen elinympäristöönsä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2006 Turun kaupungin ympäristöstrategian vuosille 2006 - 2009. Ympäristöstrategian tavoitteita toteutetaan osaltaan kestävän kehityksen ohjelman avulla. Sosiaalisen kestävän kehityksen toimenpiteitä ei strategian tavoitteissa ole huomioitu.

2.2 Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelmassa on linjattu, että ohjelma toimii koko kaupungin toimeenpanovälineenä kohti kestävää kehitystä ja, että ohjelma toimii samalla osana ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ohjelmassa todetaan, että sitä toteutetaan Turun kaupungin kaikkien hallintokuntien sekä kaupunkikonsernin ja muiden tahojen välisenä yhteistyönä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21) vuosille 2001 - 2020. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2002 asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä oli osallistua ympäristöraportoinnin kehittämistyöhön sekä päivittää ohjelma. Toimikunnan toimeksiannossa korostettiin sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen merkityksen lisäämistä ohjelmassa.

Toimikunta halusi korostaa hallintokuntien roolia ohjelman päivityksessä, jotta hallintokunnat saataisiin entistä paremmin sitoutumaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hallintokuntakohtaisten tavoitteiden työstämiseksi perustettiin työryhmiä, joissa hallintokunnat laativat omat ehdotuksensa ohjelman tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Ehdotusten pohjalta laadittiin kaikille hallintokunnille yhteiset päätavoitteet. Näiden työryhmien toiminta on suurelta osin jo päättynyt. Kestävän kehityksen raportointiaineiston mukaan nuorisotoimen työryhmä on jatkanut aktiivisesti toimintaansa.

Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelmalle on määritelty kahdeksan päätavoitetta, joilla vahvistetaan ekologista, taloudellista sekä yhteiskunnallista kestävää kehitystä. Päätavoitteiden tarkentamiseksi on määritelty alatavoitteet sekä näille mittarit. Ohjelmassa ei tavoitteille ja mittareille ole kuitenkaan vielä määritelty mitattavissa olevia ja konkreettisia tavoitearvoja. Ohjelman päätavoitteiden toteuttamiseksi hallintokunnat ovat määritelleet hallintokuntakohtaisesti keinoja, joilla ne edesauttavat ohjelman toteutumista. Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi asetetut hallintokuntakohtaiset keinot ovat pääosiltaan yleisluonteisia.

Yhdeksi ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen. Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan alatavoitteita ovat voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön, perheiden elämänhallinnan tukeminen elämänkaaren kaikissa vaiheissa, kaupungin heikoimpien jäsenten huomioiminen suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä sekä taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. Esimerkiksi nuorisotoimen osalta kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemisen tavoitteita toteutetaan hallintokunnan perustoiminnalla, jossa vastuu on koko hallintokunnalla.

Kestävän kehityksen ohjelman toimeenpano ja seuranta

Kestävän kehityksen ohjelmassa todetaan, että hallintokunnat laativat omat toimintasuunnitelmansa. Toimintasuunnitelmissa määritellään konkreettiset toimenpiteet, joilla toteutetaan ohjelman päätavoitteita. Lisäksi hallintokuntien tulee määritellä toteutuksen aikataulu ja vastuuhenkilöt. Ohjelman toteutumista seurataan pääosin ympäristötilinpäätöksen sekä siihen liiteaineistoksi liitettävän ympäristöraportoinnin avulla. Seurannan apuna käytetään ns. kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) yhteisesti laatimia kestävän kehityksen indikaattoreita sekä Turun kaupungin määrittelemiä kokonaisvaltaisen elämänhallinnan indikaattoreita. Turun kaupunki määritteli omiksi kaupunkikohtaisiksi indikaattoreikseen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemista koskevat indikaattorit (kokonaisvaltainen elämänhallinta, taloudellinen turvallisuus sekä yleinen turvallisuus).

Kaupunkien yhteisiksi indikaattoreiksi valittiin indikaattoreita, jotka kuvaavat ekologisen kestävyyden toteutumista (yleinen kehitys, maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys, toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus, liikkumisen tehokkuus sekä ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus) sekä ympäristötoiminnan taloudellisuutta (toteutunut rahankäyttö sekä kaupungin ympäristötoiminnan hyvien käytäntöjen kautta saatu laskennallinen hyöty). Indikaattoreista on laadittu ensimmäinen yhteenveto vuosilta 2004 - 2006.

Kestävän kehityksen ohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Ennen vuotta 2005 raportista käytettiin nimeä Ympäristöraportti ja -tilinpäätös, vuodesta 2005 lähtien Kestävän kehityksen raportti. Raportin kokoamisesta vastaa hallintokuntien edustajista koottu työryhmä ja työn koordinoinnista vastaa ympäristönsuojelutoimisto sekä kaupunginkanslian talouskeskus (2008 lähtien keskushallinnon talouden vastuualue). Viimeisin julkaistu Kestävän kehityksen raportti on vuodelta 2007. Raportissa on julkaistu Turun kaupungin ympäristötilinpäätös, kestävän kehityksen indikaattorit sekä kestävän kehityksen teemaa koskevia artikkeleja ja haastatteluita raportointivuodelta.

Kaupunginhallitus päätti hyväksyessään Aalborgin sitoumuksen peruskartoituksen joulukuussa 2007, että sitoumuksen mukaiset tavoitteet asetetaan tulevan Turku-strategian päivityksen yhteydessä. Ympäristönsuojelutoimiston esittelyssä todettiin, että ympäristöstrategian, kestävän kehityksen ohjelman ja Aalborgin sitoumuksen tavoitteen asettelut ovat käytännössä päällekkäisiä prosesseja. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet tullaan asettamaan seuraavalla valtuustokaudella. Valtuustokaudelle 2009 - 2012 laadittavan ohjelmarakenteen vetovoimaisuus ja kilpailukyky teemaan sisältyvät kestävän kehityksen kaikki osa-alueet.

Kestävä kehitys hallintokunnissa

Toiminta-ajatuksensa mukaan liikuntatoimen tehtävänä on aktivoida asukaslähtöisesti turkulaiset liikkumaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi liikuntatoimi ylläpitää ja kehittää monipuolisia ja laadukkaita liikuntaolosuhteita ja liikuntapalveluja. Kestävän kehityksen ohjelma toteutuu liikuntatoimen osalta sen perustehtävässä.

Liikuntatoimi on vuoden 2008 talousarviossaan asettanut tavoitteita kuntalaisten liikkumaan aktivoimiselle. Tavoitteen toteutumista mitataan asukaskyselyllä, josta raportoidaan muun muassa kuntalaisten koettu vointi ja terveyden kannalta riittävästi liikkuminen. Vuoden 2008 osalta mitattavia tuloksia ei ole, sillä asiakaskyselyä ei kyseisen vuoden osalta ole tehty. Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueensa liikuntaympäristöön on parantunut Turun kaupunkipalvelututkimuksen mukaan vuonna 2008 edellisestä vuodesta 7,7 prosentilla.

Vuoden 2009 osalta liikuntatoimi on huomioinut kestävän kehityksen tavoitteet talousarviossaan. Talousarvion perusteluosassa liikuntapalvelukeskus on määritellyt ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä yhteiskuntavastuun toteutumiseen liittyviä tavoitteita. Yhteiskuntavastuuta toteutetaan muun muassa tukemalla kuntalaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Tavoitetta toteutetaan liikuntatoimen perustoiminnalla. Toiminnan onnistumista mitataan hallintokunnan BSC-mittareilla.

Liikuntatoimi on onnistunut liittämään kestävän kehityksen tavoitteet kattavasti osaksi perustoimintaansa. Toteuttamalla perustoimintaansa liikuntatoimi edistää kuntalaisten terveyttä sekä edistää kuntalaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa.

Nuorisotoimen kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu nuorisotoimen vuosien 2008 ja 2009 käyttösuunnitelmiin sekä vuoden 2009 osalta talousarvion perusteluosaan. Käyttösuunnitelmassa on määritelty viisi eri tavoiteosiota, joiden toteuttamisella nuorisotoimi pyrkii edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitekokonaisuuksille on määritelty kullekin keinot tavoitteeseen pääsemiseksi sekä toiminnan aikataulu ja vastuuhenkilö. Yhtenä nuorisotoimen tavoitteena on kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen. Tavoitetta toteutetaan hallintokunnan perustoiminnalla, josta vastaavat kaikki nuorisotoimen tulosalueet ja niiden toiminnasta vastaavat työntekijät.

Nuorisotoimessa on kuusijäseninen kestävän kehityksen työryhmä (laajennettu vuonna 2008 kahdeksaan henkilöön). Työryhmä raportoi kestävän kehityksen toteutumisesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta hallintokunnassa. Vuoden 2008 osalta nuorisotoimen tulokset raportoitiin nuorisolautakunnan kokouksessa 12.2.2009. Raportissa käsitellään tavoitteiden toteutumista sekä suoritettuja toimenpiteitä.

Nuorisotoimi on kiinteästi integroinut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi hallintokunnan tavoitteenasettelua. Hallintokunnassa toimii kestävän kehityksen työryhmä, jonka tehtävänä on raportoida tavoitteiden toteutumisesta. Kestävälle kehitykselle on hallintokunnassa asetettu monipuolisesti tavoitteita. Lisäksi tavoitteiden saavuttamiselle on määritelty keinot, aikataulut ja vastuutahot. Työryhmä raportoi vuosittain nuorisolautakunnalle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Opetustoimessa kestävää kehitystä toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokat 1 - 9 noudattavat opetussuunnitelman kuntakohtaista osiota. Perusopetuksen eri ainekokonaisuuksissa on huomioitu kestävän kehityksen sisältöjä. Lisäksi vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.

Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat joukkoliikennetoimiston toimintaa. Joukkoliikenteen palvelutarjonnan lähtökohtina ovat esteettömyys, lippuvalikoiman laajuus ja palvelulinjojen kattavuus, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita ja ovat samalla ennaltaehkäisevää toimintaa. Seudullinen yhteistyö on kehittynyt Paras-hankkeen myötä ja jatkossa on tarkoitus selvittää seudullisen joukkoliikenneorganisaation perustamismahdollisuutta.

2.3 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevät toimet hallintokunnissa

Hallintokunnat ovat huomioineet kestävän kehityksen sekä ennalta ehkäisevän palvelutoiminnan omissa talousarviotavoitteissaan sekä kestävän kehityksen ohjelmassa. Voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön on määritelty yhdeksi kokonaisvaltaisen elämänhallinnan alatavoitteeksi. Hallintokuntia ei ole kuitenkaan velvoitettu asettamaan konkreettisia ja mitattavia kestävän kehityksen tavoitteita. Näin ollen ohjelman ohjausvaikutus näyttää jääneen vähäiseksi.

Vuoden 2009 talousarviossa hallintokunnat on velvoitettu määrittelemään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimeenpanevat kestävän kehityksen tavoitteita ja arvoja. Talousarvion valmistelua koskevien teknisten ohjeiden mukaan (kaupunginjohtaja 3.6.2008) hallintokuntien tulee tuoda talousarvion yhteyteen kolme yleisempää kestävän kehityksen teemaa (ilmastonmuutos, Itämeri ja kaupungin yhteiskuntavastuu), joiden osalta hallintokunnat määrittävät omia tavoitteitaan. Osa hallintokunnista on liittänyt kestävän kehityksen budjettitavoitteet talousarvion perusteluosaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Kansanterveyslaki asettaa ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen liittyviä vaatimuksia terveydenhuollossa. Kansanterveyslain vaatimuksissa erottuu sairauksien hoitoon liittyvä toiminta ennaltaehkäisevästä toiminnasta (esimerkiksi neuvola- ja rokotustoiminta). Terveydenhoidossa pystytään varhaisella puuttumisella ehkäisemään sairauksien syntyä tai ainakin siirtämään niiden puhkeamista. Perusterveydenhuollon toimintamallin selkeytyessä ja ehkäisevän prosessin tehostuessa saadaan selvää toiminnallista hyötyä varsinkin nuorten aikuisten kasvun tukemiseen.

Merkittävä tulevaisuuden haaste terveyden edistämisessä on vähentää diabeteksen syntyä. Esimerkiksi vuoden 2009 osalta on budjettiin tehty 0,3 miljoonan euron lisäys, jotta verensokeriarvojen mittaamiseen käytettäviä diabetesliuskoja pystytään jakamaan todettua tarvetta vastaava määrä. Verensokerin omaseurannan laiminlyöminen aiheuttaa lisäkustannuksia sairaalahoidon tarpeen ja lisäsairauksien muodossa. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksessa vuosille 2009 - 2011 on esitetty saatavia kustannushyötyjä diabeteksen ehkäisytyöstä. Toimiva perusterveydenhuolto estää diabeetikoiden komplikaatioiden syntyä. Peruspalvelulautakunta on arvioinut, että ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen komplikaatioiden estolla pystytään säästämään useita miljoonia euroja vuodessa.

Liikuntatoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia lähiliikunnalla. Koulujen pihat sekä leikkipaikat ja -puistot ovat lasten ja nuorten lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikunnan tavoitteena on saada kaupunkilaiset oivaltamaan, että liikkumiseen ei aina tarvita erillisiä liikuntapaikkoja vaan jo olemassa olevia rakenteita voidaan hyödyntää liikkumiseen.

Työyhteisöt tukevat työntekijöiden omaehtoista terveyttä edistävää liikuntaa. Kaupunginhallituksen hallintojaosto on päättänyt, että omaehtoiseen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan tukemiseen voidaan käyttää vuonna 2009 korkeintaan 200 euroa kaupungin työntekijää kohti. Tutkimuksissa on todettu liikunnan vaikuttavan työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia ehkäisevästi ja niiden hoitoa parantavasti (Aura ja Sahi) (1) Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Toim. Ossi Aura ja Timo Sahi. Edita 2006.).

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä tulee huomioida eri ikäryhmille tarjottavien palveluiden erityistarpeet. Vaikuttavuutta voidaan aikaansaada oikein kohdennetuilla palveluilla.

Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi sosiaalitoimessa on tunnistettu tarve yhteistyön lisäämiseen. Lapsiperheissä esiintyy hyvinvointipuutteita, jotka vaativat useiden toimijoiden yhteisiä toimenpiteitä. Sosiaalitoimi onkin todennut, että vaikuttavuuden aikaansaaminen ei ole yksin sosiaalitoimen käsissä vaan edellyttää kaupungin sisällä hallintokuntien välistä yhteistyötä.

Lasten- ja äitiysneuvolatoimintaan panostamalla ja toimintaprosessia sekä yhteistyötä tehostamalla on pystytty lisäämään varhaista puuttumista esimerkiksi eri asuinalueilla toteutetuilla hankkeilla. Varhaisella puuttumisella on positiivinen vaikutus esimerkiksi lasten huostaanottojen ja perheväkivallan vähenemiseen.

Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan 1.7.2009. Asetuksen tarkoituksena on parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeen huomioon ottavaa tasavertaista toteuttamista. Asetuksella pyritään ohjaamaan kuntia ja terveyskeskuksia nykyistä velvoittavampaan ehkäisevään työhön. Turussa asetuksen vaatimien tasojen toteuttaminen saattaa edellyttää jatkossa lisää resursseja ehkäisevään toimintaan.

Nuorisotoimen toiminta tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorisotoimi toteuttaa toiminta-ajatustaan vahvasti kumppanuuksien kautta. Lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä koulutuksen ja työelämän valmiuksia pyritään parantamaan. Lisäksi lasten ja nuorten aktiivista vapaa-ajan toimintaa tuetaan. Toiminnan onnistumista mitataan muun muassa iltapäivätoiminnan, nuorisotilojen sekä leirialueiden asiakastyytyväisyyskyselyillä.

Opetustoimessa ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettu lisäämällä resursseja ja yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Opetustoimen tilinpäätöstietojen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon tilanne on parantunut. Parannusta on tuonut koulukuraattorien ja koulupsykologien määrän lisääminen vuonna 2008. Opetuslautakunta päätti 7.5.2008 täyttää kaupunginhallituksen 22.4.2008 perustamat kolme koulupsykologin tointa, psykologin toimen, koulukuraattorin toimen sekä erityisopettajan viran. Lisäksi opetustoimen tavoitteista opetusryhmien pienentäminen, oppilaiden tukitoimien uudelleen suuntaaminen sekä oppilashuoltopalvelujen lisääminen edistävät oppilaiden kokonaisvaltaisen elämänhallinnan toteutumista.

Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuuden aikaansaamiseksi hallintokuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöhön tulee panostaa entistä voimakkaammin.

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut

Ehkäisevän vanhustyön palveluiden tavoitteiksi on asetettu aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen sekä yksinäisyyden ja sairastavuuden ehkäisy toimintakykyä ylläpitävin keinoin. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu palveluohjauksen lisääminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Ikääntyneiden ennaltaehkäisevien palveluiden tarpeen arviointi vaatii selvityksen asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävistä toimista. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi terveystoimen fysioterapia ja liikuntatoimi ovat kehittäneet hoito- ja palvelupolkuja, joilla ikäihmisten toimintakykyä voidaan ylläpitää ja kehittää. Lisäksi tuetaan ikäihmisten omaehtoista fyysistä toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää liikkumista omassa asuinympäristössä. Toimintakyvyn parantamista edistetään kehittämällä liikuntaa mahdollistavia ulkoilureittejä, parantamalla asuinalueiden esteettömyyttä, sijoittamalla liikuntareittien varrelle sopiviin kohtiin levähdyspaikkoja sekä lisäämällä jalkakäytävien turvallisuutta.

Tieteellisen näytön lisääntyessä liikunnan vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn on liikunnan asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa perusteltu yhä voimakkaammin terveysargumenteilla. Iäkkäiden ihmisten osalta liikunnan harrastaminen on yhteydessä terveyden parantumiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharrastuksen on todettu parantavan iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä ja päivittäistä toimintakykyä (Hirvensalo Mirja) (2) Liikuntaharrastus iäkkäänä. Mirja Hirvensalo. Jyväskylän yliopisto 2002.). Liikuntatoimen vanhusväestölle suunnatut toimenpiteet liittyvät konkreettisesti terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Peruspalvelulautakunta on 8.4.2009 § 188 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Turun ikääntymispoliittisen strategian vuosille 2009 - 2012. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on ehkäisevän vanhustyön palveluilla turvata ikäihmisten aktiivisuus ja ehkäistä yksinäisyyttä. Näiden palveluiden avulla vähennetään sairastuvuutta yhdessä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Ehkäisevän vanhustyön palveluiden toteuttajiksi on määritelty sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut, kaupunkisuunnittelu, joukkoliikennetoimisto, liikuntapalvelukeskus, kulttuuritoimi, oppilaitokset ja kolmas sektori.

Ikääntymispoliittinen strategia painottaa palvelurakenteen kehittämistä nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Palvelurakenteen muutoksen myötä tavoitteena on kohdentaa aikaan saatavat säästöt lisäresursseina kotihoidon ja ehkäisevän vanhustyön vaikuttavuuden parantamiseen. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa on suhteellisesti enemmän 85 vuotta täyttäneitä. Suurinta määrällistä kasvua odotetaan 65 - 74 -vuotiaiden ikäryhmässä. Osana ennaltaehkäisevää toimintaa jatketaan kotikäyntejä 80-vuotiaille turkulaisille kotona asuville. Uutena ennaltaehkäisevänä toimintana strategiassa ehdotetaan riskikartoitusta kaikille 75-vuotiaille terveydenhuollon palveluja käyttäville turkulaisille.

Turussa toimii kolme kaikille joukkoliikenteen käyttäjille avointa palvelulinjaa. Palvelulinjojen reitit ja aikataulut on suunniteltu erityisesti ikääntyneiden ihmisten tarpeet huomioon ottaen. Joukkoliikennetoimiston tekemän kyselyn perusteella palvelulinjoilla on vakiintunut käyttäjäkunta, joka on erittäin tyytyväinen nykyiseen palveluun. Joukkoliikenteen tarjoamat palvelut ovat kattavasti kaupunkilaisten hyödynnettävissä, sillä noin 65 prosenttia asuu palvelulinjojen välittömässä läheisyydessä.

Palvelulinjojen kustannuksista vain neljäsosa saadaan katettua lipputuloilla, mikä on vähän verrattuna normaaliin paikallisliikenteeseen. Matkustajien ikäjakauma huomioiden palvelulinjan kustannuksia on verrattu myös sosiaalikeskuksen korvaamien, yksilökuljetuksena tuotettujen, lakisääteisten kuljetuspalvelumatkojen keskimääräisiin kustannuksiin. Palvelulinjalla tuotetun henkilömatkan keskimääräinen 2,63 euron nettokustannus on vain noin kuudesosa kuljetuspalvelumatkan hinnasta.

Ikääntymispoliittisen strategian käytännön toteuttaminen vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja riittävää resursointia kasvavan vanhusväestön palveluiden varmistamiseksi.

2.4 Johtopäätökset

Kuntastrategioissa hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät tavoitteet on määritelty yleisellä tasolla. Tällöin toiminnasta ja niihin kohdennettavista resursseista päättäminen on hankalaa ja tavoitteiden ohjaavuus jää vähäiseksi.

Kuntien talousarvioissa korostetaan hyvinvointia ja terveyden edistämistä sekä ehkäisevään toimintaan panostamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ehkäisevään toimintaan suunnattujen resurssien vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä näyttöä. Hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn tulee tapahtua poikkihallinnollisena yhteistyönä ja se vaatii toimiakseen myös koordinointia ja seurantaa (Uusitalo ym.) (3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien suunnittelu- ja seuranta-asiakirjoissa. Uusitalo Minna, Ståhl Timo, Perttilä Kerttu ja Rimpelä Matti. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/07.). Perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan- sekä koulutus- ja nuorisopalveluilla on hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ennaltaehkäisevää työtä tukevia toimia. Turun kaupungissa yhtenä yhteistyömuotona ovat esimerkiksi liikuntatoimen antamat kaavalausunnot, joissa kiinnitetään erityistä huomiota lähiliikunnan mahdollistamiseen alueilla. Lisäksi liikuntatoimi pyrkii kaavayhteistyöllä vaikuttamaan muun muassa kevyen liikenteen yhteyksiin.

Suuressa osassa kuntia ympäristötoimi on laatinut kestävän kehityksen ohjelman, minkä vuoksi ohjelmat ovat pitkälti painottuneet ympäristönäkökulmaan (Routala) (4) Kestävän kehityksen tulkinnat Suomen kunnissa -paikallisagendaohjelmien sisältöanalyysi. Routala Mikko. Helsingin yliopisto, maantieteenlaitos, 2001.). Asioiden valmistelu vaatii kuitenkin eri tahojen vuoropuhelua ja monipuolista valmistelua aivan uusienkin asioiden huomioimiseksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi Turussa valtuustokauden 2009 - 2012 ympäristöohjelman valmisteluun esitetyssä työryhmän kokoonpanossa korostuu ympäristötoimen sektorin osuus.

Turun kaupungin tarkastuslautakunnan julkaisussa Turun sosiaali- ja terveystoimen kustannushallinta (Tlk 25.3.2008) todetaan, että toiminnan tasolla ennaltaehkäisevän työn tärkeys on tiedostettu ja ennaltaehkäisy asetettu tavoitteeksi. Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä usein säästetään lyhytnäköisesti, kun hallintokuntien on pysyttävä talousarviossa. Kustannushallinnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on tarpeeksi voimavaroja. Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä luopuminen riittämättömien voimavarojen vuoksi voi aiheuttaa moninkertaiset kustannukset tulevaisuudessa.

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveydenedistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 - 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa.

Hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on pääasiassa kyse ostopalveluilla hankittavista palveluista. Toimintamallia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee hallintokunnissa edelleen kehittää. Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa.

Turun kaupungin palveluverkkoa kehitettäessä tulee huomioida muutosten aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi joukkoliikenteen reitteihin ja kehittämissuunnitelmiin. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä on tarpeellista, jotta esimerkiksi koulujen aloitusaikoja porrastamalla pystytään järjestämään riittävät linja-autovuorot ja tarjoamaan kuntalaisille riittävät palvelut. Aikatauluihin tulevat muutokset toteutetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, joten ennakoinnin merkitys muutoksissa korostuu.

Hallintokuntien välinen yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on avainasemassa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista.

Ennaltaehkäisevää toimintaa ja hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee kaupungin toiminnassa painottaa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen korjaava toiminta.

3 Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeen-

pano ja seuranta

3.1 Ohjausasiakirjat

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.11.2005 § 253 henkilöstöstrategian vuosiksi 2006 - 2009. Henkilöstöstrategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva strategiakauden aikana. Tavoitteena on ollut myös kaupungin pysyminen kilpailukykyisenä, joustavana ja turvallisena työnantajana. Yhtenä strategian arvokriteerinä on työsuhteen pysyvyys.

Kaupunginhallitus käsitteli 25.3.2008 § 187 Turun kaupungin henkilöstöraporttia, joka sisältää henkilöstöstrategian seurannan vuodelta 2007. Toteutuneista tavoitteista mainitaan muun muassa työvoiman käytölle määritellyt tavoitetasot ja niiden seuranta. Raportissa todetaan, että Turun kaupungin työntekijöitä ei ole irtisanottu tuotannollisista eikä taloudellisista syistä. Kaupunginhallituksen hallintojaosto on käsitellyt 7.4.2009 § 122 kaupungin henkilöstöraporttia vuodelta 2008, jolloin asia on päätetty jättää pöydälle.

Turun kaupungin valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa (Kh 5.9.2005) valtuustokaudella 2005 - 2008 yhtenä tavoitteena oli, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva eikä henkilöstöä irtisanota tai lomauteta tuotannollis-taloudellisin perustein. Valtuusto-ryhmien puheenjohtajatoimikunta on 18.2.2008 todennut, että vuonna 2007 kaupungin työvoiman kasvu on pysähtynyt ja, että työntekijöitä ei myöskään ole irtisanottu tai lomautettu edellä mainituin perustein.

Kaupunginvaltuuston 22.1.2007 hyväksymässä Turun kaupungin palvelustrategiassa todetaan, ettei kaupungin henkilökunnan määrää lisätä vuoden 2005 tasosta. Lisäksi palvelustrategiassa todetaan, ettei henkilökuntaa irtisanota tai lomauteta tuotannollis-taloudellisin perustein. Strategiassa todetaan eläkepoistuman kiihtyvän ja olevan huipussaan vuonna 2013. Palvelustrategian mukaan eläkepoistuma lisää haasteita työvoiman rekrytoinnissa ja avaa mahdollisuuksia toimintojen rationalisointiin sekä henkilöstön rakenteen muuttamiseen. Palvelustrategiassa todetaan, että työvoiman saatavuuden turvaaminen peruspalveluissa edellyttää muissa kunnallisissa palveluissa toimia, joilla henkilökunnan määrää voidaan oleellisesti nykyisestä vähentää. Palvelustrategian toteutumisesta ei ole raportoitu vuosina 2007 ja 2008 kaupunginhallitukselle tai kaupunginvaltuustolle.

3.2 Vuoden 2008 työvoiman käytölle asetetut tavoitteet

Kaupunginhallitus päätti 26.3.2007 § 237 työvoiman käytölle vuonna 2007 asetettavista sitovista tavoitetasoista. Päätöksessä todettiin, että työvoiman tavoitetasot ovat enimmäismääriä, jotka on toteutettava hyväksytyn talousarvion puitteissa. Päätöksen toteutumisen seurannan osalta viitattiin hallintojaoston 12.12.2006 § 363 päätökseen, jonka mukaan apulaiskaupunginjohtajien tehtävänä on seurata talousarvion ja henkilöstön käytön tavoitetasojen toteutumista sekä esittää tarvittaessa toimenpiteitä.

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on 24.4.2007 § 101 käsitellyt työvoiman käytölle vuosille 2008 - 2014 asetettavaa tavoitetilaa. Asian esittelyssä on todettu, että vuosina 2005 ja 2006 työvoiman käyttö on kasvanut huolimatta henkilöstöstrategiassa ja ryhmien välisessä sopimuksessa asetetuista tavoitteista. Vuosien 2005 - 2006 aikana yhteenlaskettu työvoiman käytön lisäys oli esittelytekstin mukaan 247 henkilötyövuotta.

Hallintojaosto päätti kaupungin työvoiman määrän kehitystä ohjaavista tavoitteista vuosiksi 2008 - 2014. Tavoitteen mukaan työvoiman käyttö voi sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa vuosittain 0,5 % ja muiden hallintokuntien yhteenlasketun työvoiman käytön tulee alentua vuosittain 1 %. Hallintokuntakohtaiset vuosittaiset tavoitteet määritellään talousarvion valmistelun yhteydessä hallintokuntien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta kaupunginhallituksen hallintojaostossa. Päätöksen mukaan kaikkea hallintokunnissa tehtävää henkilöstösuunnittelua ohjaavat Turun kaupungin henkilöstöstrategia ja palvelustrategia.

Kaupunginhallitus hyväksyi hallintokuntakohtaiset ohjeluvut sekä mitoitukset vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman valmistelua varten 28.5.2007 § 368. Esittelytekstissä todettiin, että hallintokuntakohtaisia ohjelukuja määriteltäessä on yleisten talousmitoitusten ja ennusteiden lisäksi huomioitu koko kaupungin osalta muun muassa henkilötyövuosien tavoitetaso hallintojaoston päätöksen 24.4.2007 § 101 mukaisesti.

Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelua koskevissa teknisissä ohjeissa (Kj 29.5.2007) on ohjeistettu henkilöstösuunnittelua. Ohjeissa on viitattu hallintojaoston 24.4.2007 § 101 päätökseen ja esittelyteksteihin. Näissä on todettu, että koska eri hallintokuntien mahdollisuudet vähentää työvoiman käyttöä ovat erilaiset, ei pitkän aikavälin tavoitetasoja tulisi määritellä erikseen kaikille hallintokunnille vaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä tulisi apulaiskaupunginjohtajien johdolla käydä hallintokuntien kanssa erilliset neuvottelut. Neuvotteluissa päätetään kullekin hallintokunnalle seuraavalle vuodelle asetettava tavoitetaso. Tavoitetasojen muutoksessa olisi huomioitava koko kaupunkia koskeva pidemmän aikavälin muutostavoite.

Kaupunginvaltuusto on 26.11.2007 hyväksynyt vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman. Talousarvio sisältää työvoiman tavoitetasot hallintokunnittain. Talousarviokirjan määritelmän mukaan tavoitetason työvoimaluku ei sisällä palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä eikä harjoittelijoita. Tavoitetasojen avulla työvoiman käyttö on tarkoitus saada pitkällä aikavälillä kehittymään hallitusti. Vuosien 2009 - 2010 tavoitetasot on määritelty siten, että työvoiman käyttö voi sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa 0,5 % ja muissa hallintokunnissa ja laitoksissa vähentyä 1 % vuosittain.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvioon sisällytetyn kaupunkitasoisen työvoiman käytön aleneman tavoitteen. Asetettujen hallintokuntakohtaisten tavoitteiden mukaan kaupunkitasoisen työvoiman käytön oli tarkoitus alentua 21 henkilötyövuodella vuonna 2008 verrattuna vuoden 2007 tavoitetasoon (Liite 2).

Toimeenpano, seuranta ja raportointi

Kaupunginvaltuusto on 21.1.2008 hyväksymissään talousarvion noudattamista koskevissa määräyksissä todennut, että työvoiman tavoitetasot vuodelle 2008 ovat sitovia valtuustoon nähden. Sitoviksi hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida talousarviovuoden aikana kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhdessä talousarvion toteutumisennusteen kanssa kaksi kertaa vuodessa maaliskuun ja heinäkuun lopun tilanteen mukaan.

Edelleen määräyksissä todetaan, että kaupungin henkilöstön määrän ohjaamiseksi kaupunginhallituksen hallintojaosto päättää, miten hallintokuntakohtaiset tavoitteet määritetään, miten eri hallintokuntien tavoitetasoja voidaan muuttaa kaupunkitasoisen työvoiman käytön alentamistason puitteissa ja miten tavoitetasojen toteutumista seurataan.

Hallintojaosto on 15.1.2008 § 7 päättänyt, että työvoiman käytön seuranta toteutetaan henkilöstökeskuksen esittämällä tavalla. Henkilöstökeskuksen mukaan työvoiman käytön kuukausittainen seuranta on vuoden 2007 aikana löytänyt vakiintuneen muodon. Esittelytekstin mukaan vuoden hallintokuntien työvoiman käyttöä on seurattu neljällä eri mittarilla:

-työvoiman käyttö henkilötyövuosina

-sijaistusaste (prosentteina kaikista poissaoloista)

-määräaikaisen ylimääräisen henkilökunnan käyttö (prosentteina työvoimasta)

-palkkoihin käytettävä kokonaismääräraha.

Hallintokunnille kuukausittain ilmoitettava henkilöstön määrän kehitys mahdollistaa esittelyn mukaan nopean reagoinnin yllättäviin muutoksiin työvoiman käytössä. Apulaiskaupunginjohtajat ja henkilöstökeskus ovat vuonna 2008 raportoineet hallintojaostolle työvoiman käytöstä neljännesvuosittain. Asiaa on käsitelty sektoreittain ja kaupunkitasoisesti. Käytäntö antaa omalta osaltaan hallintojaostolle mahdollisuuden puuttua tavoitteiden vastaiseen kehitykseen. Apulaiskaupunginjohtajien tehtävänä on ollut arvioida tavoitteiden toteutumista sektoreittensa kohdalta.

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on vuonna 2008 käsitellyt työvoiman käytölle asetettujen tavoitetasojen seurannan neljännesvuosittain. Asia on käsitelty sektoreittain ja kaupunkitasoisesti. Kaupunkitasoinen seuranta on hallintojaostossa merkitty tiedoksi, lukuun ottamatta palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan lausuntoon sisällytettyä kulttuuritoimen tavoiteluvun mahdollista muutosta, joka on päätetty sisällyttää talousohjelman valmisteluun.

Sektorikohtaisia tavoitetasoja tarkennettiin hallintojaoston 20.5.2008 tekemissä päätöksissä koskien ensimmäisen vuosineljänneksen (1.1. - 31.3.2008) työvoiman tavoitetasojen seurantaa.

Vuoden 2008 tilinpäätökseen sisältyvien hallintokuntakohtaisten työvoiman käytön tavoitelukujen osalta ei ole kaikkia edellä mainittuja muutoksia huomioitu ilmoitetussa tavoitetasossa. Tältä osin raportointi ei anna oikeaa kuvaa työvoiman käytöstä. Seuraavassa on merkitty hallintojaoston päättämä vuoden 2008 uusi tavoitetaso/vuoden 2008 tilinpäätöksessä (tp) hallintokunnan kohdalla esitetty työvoiman tavoitetaso.

Hallintojaosto päätti sisällyttää Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen tavoitetason muutosehdotuksen kaupunginjohtajien johdolla tehtävään talousohjelman valmisteluun. Organisaatiomuutosehdotusten aiheuttamia muutoksia tehtiin kaupunginkanslian (tavoitetaso 316/317 tp), Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen (tavoitetaso 523/523 tp) ja ruokapalvelukeskus Katerinkin (tavoitetaso 410/410 tp) kohdalla. Organisaatiomuutoksesta johtuvat muutokset palvelutoimessa olivat: terveyslautakunnan tavoitetaso 2 336,7/

2 336,7 tp ja sosiaalilautakunnan tavoitetaso 3 657/3 826 tp, liikuntalautakunnan uudeksi tavoitetasoksi päätettiin 102/105 tp.

Osaamis- ja elinkeinotoimen kohdalla päätettiin kahden koulupsykologin palkkaamisen käsittelystä kaupunginjohtajien johdolla talousohjelman valmistelun yhteydessä sekä tehtiin joitakin organisaatiomuutoksen aiheuttamia tarkennuksia (opetuslautakunnan tavoitetaso 1 678/1 678 tp, ammattiopetuslautakunnan tavoitetaso 548/549 tp ja ammattikorkeakoulun hallituksen tavoitetaso 770/771 tp). Ympäristötoimessa tehtiin myös joitakin organisaatiomuutoksen mukanaan tuomia muutoksia; teknisten palvelujen lautakunnan tavoitetaso on 7/7 tp, talotoimen 170/171 tp, vesilaitoksen 133/134 tp ja kiinteistöjen hoidon 431/428 tp.

Hallintojaosto ei tehnyt työvoiman käytön tavoitetasojen seurannassa ajanjaksolta 1.1. - 30.6.2008 sektorikohtaisia muutoksia, seuranta merkittiin tiedoksi. Seuranta merkittiin tiedoksi myös 9.12.2008, kun hallintojaosto käsitteli sektorikohtaisia seurantoja 1.1. - 30.9.2008 väliseltä ajalta.

Hallintojaosto käsitteli 7.4.2009 § 118 työvoiman käytölle asetettujen tavoitetasojen seurantaa ajanjaksolta 1.1. - 31.12.2008. Vuoden 2007 tilanteesta työvoiman käytön on raportoitu kasvaneen 8,3 henkilötyövuodella. Vuodelle 2008 asetetun työvoiman käytön tavoiteluvun on raportoitu ylittyneen 38 henkilötyövuodella. Esittelyssä työvoiman käytön tavoitetasot ja niiden muutokset esiteltiin sektorikohtaisesti. Esittelyssä ei pääsääntöisesti ole esitetty, miten työvoiman käytön muutos on vaikuttanut toimintaan. Annettu selvitys merkittiin tiedoksi (Liite 3).

Vuoden 2008 tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on raportoitu työvoiman määrän vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna noin 40 henkilötyövuodella. Toimintakertomuksessa raportoitu tieto ei sisällöltään vastaa hallintojaostossa käsiteltyä tietoa eikä myöskään anna oikeaa kuvaa työvoiman käytön kehityksestä suhteessa asetettuun tavoitteeseen.

Liitteen 4 kuvassa on esitetty tilinpäätöstietojen mukaisten palkkojen ja palkkioiden kehitys sekä työvoiman muutokset vuosina 2005 - 2008. Kuva osoittaa palkkojen ja henkilöstön osalta muutoksen suuntaa - ei suoraan niiden keskinäistä suhdetta.

Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulujen kasvu oli 27,5 milj. euroa (+ 5,2 %). Henkilöstökuluihin vaikuttavat henkilöstön määrän ja henkilötyövuosien ohella sopimusten mukaiset palkankorotukset.

3.3 Henkilöstön määrän vähentämistavoite suunnitelmakaudella 2008 - 2010

Talousarviokokouksessaan 26.11.2007 § 242 kaupunginvaltuusto hyväksyi muun muassa muutosehdotuksen nro 14 vuoden 2008 talousarvioon ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaan. Kyseisessä päätökseksi tulleessa muutosehdotuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

-Kaupunginjohtaja vastaa taloudesta ja hänen johdollaan jatketaan talousohjelman esitysten valmistelua.

-Apulaiskaupunginjohtajat valmistelevat yhdessä oman johtoryhmänsä kanssa omien sektoriensa talousohjelman vuosille 2008 - 2010 1.6.2008 mennessä. Talousohjelmissa esiin tulleet asiat sisällytetään vuoden 2009 talousarvion valmisteluun. Talousohjelmissa tulee ottaa kantaa muun muassa sektorin virastojen ja laitosten henkilöstön käyttöön.

-Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrän tulee vähentyä vuosittain (100 - 200) suunnitelmakauden aikana. Henkilöstön tavoitetasojen valmistelu tehdään kaupunginjohtajien (kj ja akj:t) johdolla sektoreittain huomioiden työvoimantarve sekä talousohjelmatyöstä seuraavat muutokset sekä eläköitymisen ja työvoiman joustavuuden antamat mahdollisuudet. Työn tulee olla valmis 30.4.2008 mennessä.

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on kokouksessaan 22.4.2008 § 120 tarkentanut työvoiman käytön määrittelyyn liittyviä käsitteitä. Hallintojaosto päätti muun muassa, että kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien johdolla tulee määritellä työvoiman käytön tavoitetasot niin, että kaupungin palveluksessa olevan työvoiman alenema on suunnittelukaudella 100 - 200 henkilötyövuotta vuosittain. Henkilötyövuodet tarkoittavat kaupungin oman henkilökunnan tekemiä henkilötyövuosia. Seurattavassa työvoiman käytössä ei huomioida mahdollista tukityöllistettyjen ja harjoittelijoiden työpanosta. Edelleen hallintojaosto päätti, että talousarvion yhteydessä henkilötyövuosien käyttöä tulee hallintokunnittain tarvittaessa tiukentaa, niin että suunnitelmakaudella 2009 - 2010 päästään valtuuston päättämään henkilötyövuosien vuosittaiseen alenemaan (100 - 200). Mikäli talousarvion yhteydessä hyväksytyissä tavoitetasoissa on epäkohtia, voidaan kyseessä olevat epäkohdat esittää korjattaviksi, jos korjaukset voidaan tehdä kaupunkitasoisen tavoitteen puitteissa. Hallintojaosto päätti myös, että henkilötyövuosien aleneman tavoite valmistellaan sektoreittain samalla aikataululla kuin varsinainen talousohjelma eli 1.6.2008 mennessä.

Työvoiman käytön tavoitetasoa suunnitelmakaudelle 2008 - 2010 ei ole toistaiseksi määritelty valtuuston syksyllä 2007 päättämällä tavalla.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 26.11.2007 § 242 mukaan henkilötyövuosien vähe-nemän yhteydessä tulee huomioida muun muassa eläköitymisen antamat mahdollisuudet. Turun kaupungin henkilöstöraportin 2007 mukaan vuosina 2009 - 2013 eläköityvien laskennallinen ennuste on varsin suuri (vuonna 2009 eläköityviä 267 hlöä, 2010/318, 2011/355, 2012/375 ja 2013/401). Eläköityvien määrä antaa mahdollisuuden paneutua henkilötyövuosien vähentämiseen sektorikohtaisesti koko kaupungin tasolla.

Henkilöstön tavoitetasot ja vuoden 2009 talousarvio

Kaupunginhallitus on 7.11.2008 hyväksynyt kaupunginvaltuustolle esiteltäväksi vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelman. Kaupungin tasolla peruspalvelulautakunnassa henkilöresurssit pidetään entisellään, muissa hallintokunnissa niitä vähennetään keskimäärin 1,5 % vuodessa. Talousarvioehdotus ei sisältänyt henkilötyövuositavoitteita hallintokunnittain vaan kaupunginhallituksen hallintojaoston tuli asettaa nämä tavoitteet hallintokunnille myöhemmin talousarviokäsittelyn jälkeen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelman kokouksessaan 17.11.2008 § 253. Valtuusto päätti hyväksyä samana päivänä (§ 254) talousarvion noudattamista koskevat määräykset vuodelle 2009. Määräysten mukaan virastot ja laitokset raportoivat omalle lautakunnalleen ja virastopäälliköt apulaiskaupunginjohtajalle talouden ja toiminnan kehittymisestä sekä työvoiman käytöstä kuukausittain.

Vuoden 2009 talousarvion sekä talousarvion noudattamista koskevien määräysten mukaan kaupungin henkilöstön määrän ohjaamiseksi kaupunginhallituksen hallintojaosto päättää 31.1.2009 mennessä hallintokuntakohtaisista työvoimankäytön tavoitetasoista kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden pohjalta ja tavoitetasojen toteutumisen seurantatavasta.

Hyväksytystä talousarviosta ja talousarvion noudattamista koskevista määräyksistä poiketen hallintojaosto ei ole päättänyt hallintokuntakohtaisista tavoitetasoista 31.1.2009 mennessä. Kokouksessaan 17.2.2009 § 80 hallintojaosto käsitteli henkilöstösuunnittelun ja työvoiman käytön tavoitteiden 2009 - 2012 valmisteluvaihetta. Esittelytekstin mukaan henkilöstösuunnitelmat pyritään tuomaan kaupunginhallituksen hallintojaostoon 30.4.2009 mennessä. Samassa yhteydessä vahvistetaan vuodelle 2009 asetetut tavoitteet. Asia palautettiin yksimielisesti. Asiaa ei ole käsitelty hallintojaostossa 6.5.2009 mennessä.

Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 todetaan, että kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuodella vuosittain. Sopimuksen mukaan myös koko valtuustokautta koskeva henkilöstösuunnitelma toimielimittäin tuodaan hallintojaoston käsittelyyn kevään 2009 aikana.

3.4 Yhteenveto työvoiman käyttöön liittyvistä päätöksistä ja johtopäätökset

2005
Kaupunginhallitus 5.9.2005 § 637	Valtuustoryhmien välisen sopimuksen hyväksyminen. Yhdeksi tavoitteeksi määritelty, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva.
Kaupunginvaltuusto 28.11.2005 § 253	Henkilöstöstrategian hyväksyminen vuosiksi 2006 - 2009. Yhdeksi tavoitteeksi asetettu, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva strategiakauden aikana.
2007
Kaupunginvaltuusto 22.1.2007 § 20	Palvelustrategian hyväksyminen. Palvelustrategiassa todetaan, ettei kaupungin henkilökunnan määrää lisätä vuoden 2005 tasosta.
Hallintojaosto 24.4 2007 § 101	Työvoiman käytölle vuosille 2008 - 2014 asetettavan tavoitetilan käsittely. Esittelyssä on todettu, että työvoiman määrä on kasvanut vuosien 2005 - 2006 aikana 247 henkilötyövuotta huolimatta ohjausasiakirjoista. Päätös vuosille 2008 - 2014 asetettavista tavoitteista: sosiaali- ja terveystoimen kasvu 0,5 % ja muille hallintokunnille yhteenlaskettu alenema 1 % vuosittain.
Kaupunginhallitus 28.5.2007 § 368	Päätös ohjeluvuista vuoden 2008 talousarvioon. Päätös henkilötyövuosien tavoitetasoista, jotka ovat hallintojaoston 24.4.2007 § 101 päätöksen mukaisia.
Kaupunginvaltuusto 26.11.2007 § 242	Vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman hyväksyminen. Hyväksyttiin vuodelle 2008 työvoiman käytön alenema -21 htv. Talousarvion muutosehdotuksen nro 14 hyväksyminen. ”Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrän tulee vähentyä vuosittain (100 - 200) suunnitelmakauden aikana.”
2008
Hallintojaosto 15.1.2008 § 7	Päätös työvoiman käytön seurannan toteuttamisesta henkilöstökeskuksen esittämällä tavalla.
Kaupunginvaltuusto 21.1.2008 § 10	Talousarvion noudattamista koskevien määräysten hyväksyminen. Määräyksissä todettu, että työvoiman tavoitetasot vuodelle 2008 ovat sitovia valtuustoon nähden.
Hallintojaosto 22.4.2008 § 120	Työvoiman käytön määrittelyyn liittyvien käsitteiden tarkennus.
Hallintojaosto 20.5.2008 § 159 - 162	Muutosehdotusten sisällyttäminen talousohjelman valmistelun yhteyteen. Organisaatiomuutoksista johtuvien tavoitetasojen tarkentaminen.
Hallintojaosto 9.9.2008 § 267 - 270	Sektorikohtaisten työvoiman seurantojen merkitseminen tiedoksi.
Hallintojaosto 9.9.2008 § 271	Kaupunkitasoisen seurannan merkitseminen tiedoksi lukuun ottamatta kulttuuritoimen mahdollista muutosta.
Kaupunginhallitus 7.11.2008 § 596	Kaupunginvaltuustolle annettavan esityksen vuoden 2009 talousarvioksi ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaksi hyväksyminen. Talousarvioehdotus ei sisältänyt henkilötyövuositavoitteita hallintokunnittain.
Kaupunginvaltuusto 17.11.2008 § 253	Vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelman hyväksyminen. Päätettiin, että peruspalvelulautakunnassa henkilöresurssit pidetään entisellään ja muissa hallintokunnissa niitä vähennetään keskimäärin 1,5 % vuodessa.
Kaupunginvaltuusto 17.11.2008 § 254	Talousarvion noudattamista koskevien määräysten hyväksyminen vuodelle 2009. Määräysten mukaan hallintojaosto päättää 31.1.2009 mennessä hallintokuntakohtaisista työvoimankäytön tavoitetasoista.
Hallintojaosto 9.12.2008 § 392 - 395	Sektorikohtaisten työvoiman seurantojen merkitseminen tiedoksi.
2009
Kaupunginvaltuusto 16.2.2009 § 55	Valtuustoryhmien välisen sopimuksen hyväksyminen valtuustokaudelle 2009 - 2012. Sopimuksessa todetaan, että kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuotta vuosittain.
Hallintojaosto 17.2.2009 § 80	Henkilöstösuunnittelun ja työvoiman käytön tavoitteiden 2009 - 2012 valmisteluvaiheen käsittely. Esittelytekstin mukaan henkilöstösuunnitelmat pyritään tuomaan kaupunginhallituksen hallintojaostoon 30.4.2009 mennessä. Samassa yhteydessä vahvistetaan vuodelle 2009 asetetut työvoiman käytön tavoitetasot.
Hallintojaosto 7.4.2009 § 118	Työvoiman käyttö on vuonna 2008 kasvanut 8,3 henkilötyövuodella vuoden 2007 tilanteesta. Vuodelle 2008 asetetun työvoiman tavoiteluvun on raportoitu ylittyneen 38 henkilötyövuodella.

Taulukko 1. Turun kaupungin työvoiman käytön tavoitetasoihin ja niiden toteuttamiseen liittyviä päätöksiä

Henkilöstön määrää on Turun kaupungissa haluttu ohjata muun muassa erillisillä ohjausasiakirjoilla. Henkilöstön määrään vaikuttavia linjauksia on tehty henkilöstöstrategiassa, valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa ja palvelustrategiassa. Näiden ohjausasiakirjojen lisäksi tavoitteita on voitu asettaa vuosittain tehtävässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa.

Yhteistä kaikille tavoitteille on ollut se, että henkilöstön (työvoima) määrän kasvua on haluttu hillitä ja erikseen määritellyiltä osin alentaa.

Vuoden 2008 talousarviossa on asetettu hallintokuntakohtaiset tavoitteet työvoiman määrälle. Tavoiteluvut ovat perustuneet tehtyihin päätöksiin eri hallintokunnille sallituista työvoiman prosentuaalisista kasvu- tai vähentymistavoitteista.

Vuoden 2008 talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti hallintokuntakohtaisten vuosille 2008 - 2010 asetettujen tavoitelukujen lisäksi henkilöstömäärän vähentämistavoitteesta 100 - 200 vuosittain suunnitelmakauden aikana. Henkilöstö ja sen tavoitetasot sidottiin kiinteästi talousohjelman valmisteluun.

Henkilöstösuunnittelua ja tavoitteiden asettelua on leimannut yhteisten käsitteiden ja termien puuttuminen. Epäselvyyttä on ollut muun muassa siitä, puhutaanko henkilöstön määrästä vai henkilötyövuosista. Vuoden 2008 talousarvion henkilöstötavoitteiden sisällön osalta hallintojaosto on linjannut, mitä tavoitteilla on tarkoitettu.

Vuonna 2008 ei saavutettu työvoiman käytölle asetettua tavoitetasoa. Tavoitetasoksi oli määritelty työvoiman käytön alenema -21. Lähtökohtana tavoitteen asettelussa oli vuoden 2007 tavoitetaso. Työvoiman käytön raportoitiin kasvaneen 8,3 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2007 lopun toteutumatietoon. Tavoitteeksi asetettu työvoiman tavoiteluku ylittyi 38 henkilötyövuotta.

Ohjausasiakirjoissa, tavoitteissa ja erillisissä päätöksissä on pyritty ohjaamaan henkilöstömäärää ja työvoiman käyttöä. Ohjaus on jossain määrin tapahtunut jälkikäteisesti eli tavoitteita on asetettu kuluvalle vuodelle toimintavuoden aikana. Henkilöstösuunnittelu on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, johon ei voida merkittävästi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Pitkällä aikavälillä tehtäviä toimenpiteitä henkilöstön määrään liittyvän suunnittelun osalta ei ole kattavasti tehty eikä tarvittavia toimenpiteitä konkretisoitu. Myös kaupunkitasoisten hallintokuntarajat ylittävien suunnitelmien tekemisessä on edelleen haastetta.

Työvoiman tarpeen suunnitteluun on kiinnitetty huomiota päätöksissä ja tavoitteissa. Työvoiman tarpeet tulee johtaa toiminnan tarpeista. Työvoiman määrän seurannan tulisi avustaa työvoiman tarpeen suunnittelussa eikä olla itsetarkoitus.

Valtuusto asettaa vuosittain toiminnalliset tavoitteet ja antaa määrärahat toimintaan. Määrärahoilla katetaan myös henkilöstön palkkakustannukset. Asetettujen toiminnallisten tavoitteiden kautta ohjataan henkilöstön tarvetta. Myönnettyjen määrärahojen kautta ohjataan konkreettisesti henkilöstön määrää. Vastuu toiminnasta ja taloudesta on tilivelvollisilla. Hyvinvoivan henkilöstön kautta toteutetaan parhaiten valtuuston asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita kuntalaisten parhaaksi.

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrän tarve tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia tulee tarkastella kaupunkitasoisesti toimintojen ja organisaatiorakenteiden kehittämistyön yhteydessä.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulisi harkita luopumista työvoiman käytön tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan.

Kaupunginjohtaja on päätöksellään 30.9.2008 asettanut työryhmän Turun kaupungin hallinnon tuottavuuden parantamishankkeelle osana talousohjelman jatkovalmistelua. Työryhmän yhtenä tehtävänä on ollut luoda konkreettinen ohjelma toimenpide-ehdo-tuksineen hallinnon tuottavuuden parantamiseksi kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Työryhmän perustamisen esittelytekstissä on muun muassa todettu, että ”…Eläköitymi-set mahdollistavat uudistuksien toteuttamisen palvelussuhteita vaarantamatta, joten nykyisten toimintamallien ja -prosessien kehittäminen lienee luontevasti toteutettavissa viimeistään siinä yhteydessä.” Työryhmä on työhönsä liittyvässä raportoinnissa todennut, että ehdotukset edellyttävät jatkotyöstöä koko kaupunkia koskevina päätöksinä sekä hallintokuntakohtaisina toimenpiteinä konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Työryhmän mukaan konkreettisia tuloksia on aikaan saatavissa välineistöä, järjestelmiä, toimintaprosesseja ja organisaatioita kehittämällä sekä erityisesti päivittäisiä toimintarutiineja, johtamiskäytäntöjä, koulutusta ja asenteita muuttamalla.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungissa tulee laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät ominaispiirteet ja toiminnan luonne. Tuottavuuden mittaamisen yhteydessä tulee ottaa kantaa esimerkiksi seuraaviin asioihin

-miten määritellään kunnan palvelutuotannon vaikutukset tai arvonlisäys (välittömät/välilliset vaikutukset)

-miten huomioidaan mittaamisessa palvelutuotannon/tuotteiden laatutekijät (laatu vaikuttaa kustannuksiin)

-mikä on mitattavan tuottavuuden aikaperiodi (tarkastelujakson pituus).

4 Talous

4.1 Talouden tunnusluvut ja vertailut muihin kaupunkeihin (5) Tunnuslukujen lähteinä on käytetty Turun kaupungin ja lähikuntien tilinpäätöksiä, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemaa erikoistutkija Heikki Helinin analyysia suurten kaupunkien tilinpäätöksistä, Suomen Kuntaliiton tekemiä kyselyitä ja Tilastokeskuksen materiaalia.)

Turun kaupungin tilikauden 2008 tulos oli -34,3 milj. euroa. Poikkeama verrattuna muutettuun talousarvioon oli -22,9 milj. euroa. Tilinpäätöksen alijäämä oli 33,2 milj. euroa. Konsernituloslaskelman osoittama konsernin tilikauden tulos oli -25,0 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 69,5 milj. euroa. Konsernituloslaskelman mukainen tilikauden alijäämä vuonna 2008 oli 31,8 milj. euroa. Toimintakertomuksessa on annettu selonteko konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä.

Vuoden 2008 talousarvion noudattamista koskevien määräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat talousarviokirjassa rasteroinnilla ilmaistut määrärahat ja tuloarviot tai netto. Määräysten mukaan, mikäli toimielin ei kykene kaikista sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta toimimaan määrärahansa puitteissa, voi toimielin esittää muutettavaksi talousarviota, jos kyseessä on kaupunkia velvoittava meno tai menolla on erityisen painava peruste ja sen rahoitus on järjestyksessä. Mikäli joudutaan tekemään muutos talousarvioon, tulee kaupunginhallituksen määräysten mukaan aina samassa yhteydessä esittää ja ratkaista kyseisen muutoksen aiheuttama rahoitustarpeen kattaminen. Liitteessä 5 on esitetty talousarvioon päätetyt (talousarvion noudattamista koskevien määräysten mukaiset) muutokset vuoden 2008 talousarvioon. Tilinpäätöksessä esitetyissä hallintokuntakohtaisissa talousarvion muutosluvuissa on mukana myös muita kuin valtuuston päättämiä talousarvion noudattamista koskevissa ohjeissa määriteltyjä määrärahan siirtoja.

Tulojen ja menojen tasapaino

Toimintakate toteutui 6,5 milj. euroa budjetoitua parempana. Tämä tarkoittaa sitä, että virastot ja laitokset onnistuivat toiminnassaan vähentämään verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavia nettokäyttömenoja kyseisen summan verran. Vuoteen 2007 verrattuna kaupungin nettokäyttömenot kuitenkin kasvoivat 47,7 milj. euroa (+ 6,3 %). Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus on 50,3 % ja 33,1 % palvelujen ostoja. Henkilöstökulujen kasvu vuoteen 2007 verrattuna oli 27,5 milj. euroa (+ 5,2 %). Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

Kuntaliiton helmikuussa 2009 julkaiseman Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2008 mukaan kuntien vuosikatteiden kasvu on taittumassa, mutta lainakanta jatkaisi kasvuaan kaikissa kuntakokoluokissa.

Turun kaupungin vuosikate (1 000 €) on vuodesta 2003 kehittynyt seuraavasti:

2003	2004	2005	2006	2007	2008
47 328	46 686	10 601	37 706	46 963	23 187

Taulukko 2. Turun kaupungin vuosikate vuosina 2003 - 2008

Vuosikatteen ollessa miinusmerkkinen, tulorahoitus ei riitä edes vuosittaisen toiminnan ylläpitämiseen (käyttömenojen kattamiseen). Turun kaupungin vuosikate heikkeni yli 20 milj. euroa vahvistuttuaan kaksi edellistä vuotta (ks. taulukko 2).

Kuntaliiton suositusten mukaan ”kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen”. Poistojen tulisi vastata keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Korvausinvestoinnit kattava vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan eikä vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos uusinvestointeja tehdään ja jos niitä halutaan rahoittaa muullakin kuin lainanotolla tai omaisuuden myynnillä, tulisi vuosikatteen riittää myös uusinvestointeihin.

Vuosikate oli 23,2 milj. euroa, mikä oli -22,5 milj. euroa budjetoitua alhaisempi. Vuosikatteeseen vaikuttavien verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli hieman budjetoitua suurempi. Tilinpäätöksen toimintakertomuksen mukaan rahoitusmarkkinoiden tilanne näkyi rahoitustuottojen ja -kulujen kehityksessä ja sijoitusten arvojen alentumisena. Tilinpäätökseen sisältyy rahoitusarvopapereista tehdyt kaupungin kassaan tai omiin rahastoihin kohdistuvat 31,9 milj. euron arvonalentumiskirjaukset (Liite 6). Arvonalennuskirjaukset selittävät toimintakertomuksen mukaan pääosin vuosikatteen ja tunnuslukujen heikkenemisen. Toimintakertomuksen mukaan ”Arvonalennusten kirjaukset perustuvat arvopapereiden arvostukseen, jotka tehtiin vuoden vaihteen poikkeuksellisen alhaisten markkinahintojen perusteella. Pääosin arvonalennukset eivät ole realisoituneet lopullisiksi tappioiksi. Suurin osa tilinpäätöksen arvonalennuksista kirjattiin kaupungin vahinkorahaston osake- ja korkoinstrumenttisijoituksista. Tarvetta sijoitusten myymiseen ennenaikaisesti huonossa markkinatilanteessa ei ole.” Mikäli vuosikatteesta eliminoidaan arvonalentumiskirjausten vaikutus, olisi vuosikate 55,1 milj. euroa eli lähes suunnitelmanmukaisten poistojen 57,4 milj. euroa suuruinen (vrt. myöhemmin taulukko 3). Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

Vuonna 2008 vuosikatteen osuus prosentteina poistoista oli Turussa 40,4 %. Luku puolittui edellisestä vuodesta ja on selkeästi heikoin suurten kaupunkien vertailussa.

	VUOSIKATE / POISTOT, % Jos tunnusluku ”vuosikate prosentteina poistoista” on vähintään 100, on kunnan talous Kuntaliiton suosituksen mukaan tasapainossa. Jos tunnusluvun arvo on plusmerkkinen, mutta pienempi kuin 100, on kunnan talous heikko tai heikkenevä. Tunnusluvulla osoitetaan, kuinka monta prosenttia tuloslaskelman mukaisista poistoista vuosikate kattaa.
	2006	2007	2008
Helsinki	159	185	181
Espoo	190	195	70
Tampere	113	137	140
Vantaa	95	125	105
Turku	74	86	40
Oulu	195	174	141
Lähde: Heikki Helin 2008 ja 2009

Taulukko 3. Suurten kaupunkien vuosikate prosentteina poistoista vuosina 2006 - 2008

	VUOSIKATE, €/asukas		VUOSIKATE / POISTOT, %
	2007	2008	2007	2008
Kaarina	466	231	201	104
Lieto	296	174	151	91
Naantali	771	505	197	110
Raisio	413	334	114	88
Turku	268	132	86	40
Lähde: Kuntien tilinpäätöstiedot vuosilta 2007 ja 2008

Taulukko 4. Turun ja lähikuntien vuosikate per asukas ja prosentteina poistoista vuosina

2007 - 2008

Tulorahoituksen riittävyys suhteessa veroprosentin suuruuteen

Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa on otettava huomioon veroprosentti, jolla vuosikate on saatu aikaan. Suurimpien kaupunkien tuloveroprosentit pysyivät vuonna 2008 samana kuin vuonna 2007 vaihdellen Lahden 19,00 prosentista Espoon ja Helsingin 17,50 prosenttiin. Turun ja kolmen muun kaupungin veroprosentti 18,00 oli hieman alle kymmenen suurimman kaupungin keski-arvon (18,18).

Tasapainoisen talouden arviointikriteerinä voidaan käyttää myös kunnallisen tuloveron muutosta suhteessa vertailukuntien keskiarvon muutokseen. Turun tuloveron muutosprosentti oli vuonna 2008 5,2 % (v. 2008 484 milj. euroa/v. 2007 460 milj. euroa), joka oli alempi kuin kuuden suurimman kaupungin keskiarvo 6,8 % (v. 2007 Turku 5,9 % ja kuuden suurimman keskiarvo 6,5 %).

Alla olevassa kaaviossa (Kuva 1) on suurten kaupunkien vuosien 2006 - 2008 tuloveron muutosprosentit verrattuna kyseessä olevaa tilinpäätösvuotta edeltävään vuoteen. Suurten kaupunkien kokonaisverotulojen muutokset ovat samansuuntaiset tuloveron muutosten kanssa.

Kuva 8. Kaupungin kassavarannon tuotto vuosina 1992 - 2008 (Lähde: Turun kaupungin talouden vastuualue)

Tilintarkastajan 29.4.2008 päivätty tilintarkastusmuistio vuoden 2007 tilinpäätöksestä sisältää mainintoja myös rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä asioista. Sijoitustoimintaan esitetään ohjeistuksen lisäämistä ja selkeyttämistä konkreettisilla määrittelyillä, esimerkiksi sijoitusten riskitasosta ja sijoitustoimien valvonnasta, sekä yleisesti rahoitus- ja sijoitustoiminnan sisäisen valvonnan parantamista. Vuoden 2007 loppupuolen heikosta markkinatilanteesta huolimatta sijoitustoiminnan tuotto oli 3,9 %, vaikka esimerkiksi muihin rahoituskuluihin jouduttiin kirjaamaan osto-optiosta johtuvaa tappiota 3 milj. euroa. Lisäksi tilintarkastaja on huomauttanut rahastojen sijoitusten kirjaamisesta tilinpäätökseen hankintahintaan vastoin kirjanpitolain suositusta kirjata korkeintaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tässä tapauksessa hankintahinta ylittää tilinpäätöspäivän arvon 2,6 milj. eurolla.

Kaupunginhallituksen 22.9.2008 tarkastuslautakunnalle antaman keskushallinnon talouden vastuualueen lausunnon mukaan sijoitustoiminnan ohjeistuksen selkeyttäminen ja konsernirahoituksen ja -sijoituksen riskienhallinnan kehittäminen on käynnissä, esimerkkeinä mainitaan viikoittaiset sijoittajastrategiapalaverit ja ulkopuoliselta tilattu asiantuntija-arviointi. Rahastojen kirjaamisesta tilinpäätöspäivän arvoa korkeampaan hankintahintaan lausunnossa ei oteta kantaa.

Kaupunginhallitukselle on helmikuussa 2009 esitelty keskushallinnon tilaaman rahoitus- ja sijoitustoimintaa koskevan asiantuntija-arvioinnin johtopäätöksiä. Arvioinnin on tehnyt Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira Oy. Vastaavanlaisen selvityksen on viimeksi laatinut vuonna 2004 Kuntarahoitus Oy.

Raportti sisältää selvityksen Turun rahatoimen eli rahoituksen ja sijoituksen toimintakokonaisuuden tämänhetkisestä tilanteesta ja sen perusteella tehdyt havainnot sekä mahdolliset toimenpidesuositukset. Raportissa rahatoimi on jaoteltu neljään toimintoon: sijoitustoimi, rahoitustoimi, omistajaohjaus ja tukipalvelut. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä havainnot on jaoteltu strategisen ja operatiivisen tason, sijoitussalkun eli kassan sekä vahinko- ja lahjoitusrahaston havainnoiksi.

Strategisen tason havaintona esitetään kaupungin rahatoimen luopumista sijoitustoiminnasta siirtämällä voimavaroja rahoitukseen. Luopumisen perusteina mainitaan, ettei kaupungin velkaantuminen ole väliaikaista (velkavetoinen sijoitustoiminta ei ole kaupungin tehtävä), etteivät sijoitustoiminnasta saatavat lisätuotot ole olennaisia rahoitustoimen kannalta ja että rahatoimen resursseille on muutakin käyttöä.

Operatiivisen tason havaintoina esitetään muun muassa sijoitussalkun aikataulutettua ja hallittua alasajoa, rahatoimen raportoinnin kehittämistä, investointien rahoitussuunnittelun kehittämistä ja omistajaohjauksen vastuiden selkiyttämistä. Raportin mukaan tulisi arvioida vahinkorahaston tarkoituksenmukaisuus vertailemalla sitä ostettuun vakuutussuojaan. Lisäksi raportissa esitetään havaintoja kaupungin kassavarojen, lahjoitusrahaston ja vahinkorahaston sijoituskohteista, riskitasosta ja tuotoista.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin varojen hallinnassa tulee noudattaa suurta huolellisuutta sekä välttää hallitsematonta riskinottoa.

Talousnäkymät Turussa ja kuntasektorilla vuonna 2009

Kuntaliiton helmikuussa 2009 teettämän kyselyn mukaan suurin osa kunnista joutuu tarkastelemaan uudestaan vuodelle 2009 hyväksyttyä talousarviotaan. Kuntien talousnäkymien heikkeneminen johtuu arviosta verotulojen kääntymisestä laskuun. Samanaikaisesti kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan 6 %. Lainarahoituksen kasvu tullee myös lisääntymään kuntasektorilla.

Turun kaupungin taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää 76,2 miljoonaa euroa. Luvusta on vähennetty vuoden 2008 alijäämä 33,2 miljoonaa euroa. Suurin osa vuoden 2008 alijäämästä johtui rahoitusarvopapereiden arvonalennuskirjauksista. Rahoitusmarkkinoiden heikko tilanne on jatkunut vuoden 2009 alkupuolella.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.3.2009 lisätalousarvion vuodelle 2009 ja muutokset vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelmiin. Uudella lisätalousarviolla haetaan säästöjä noin 40 miljoonan euron edestä, josta noin 36 miljoonaa kohdistuu hallintokuntien toimintamenoihin. Säästötoimenpiteiden toteutumisen yhtenä vaihtoehtona on noin 16 miljoonan säästö henkilöstömenoista.

5 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestä-

misestä

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 18.6.2008 julkaiseman, kuntia sitovan yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen tulee antaa osana tilinpäätöksen toimintakertomusta oma selontekonsa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Turussa on annettu kyseinen selonteko kaupunginhallituksen 6.4.2009 § 188 hyväksymän vuoden 2008 tilinpäätöksen yhteydessä. Sisäisen valvonnan järjestämisen osalta selonteko sisältää kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti: sääntöjen sekä määräysten ja päätösten noudattamisen, tavoitteiden toteutumisen ja tuloksellisuuden arvioinnin, riskienhallinnan järjestämisen sekä arvion sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Konsernivalvontaan liittyvistä asioista on annettu erillinen selonteko.

Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arviointi

Vuoden 2008 toimintakertomuksessa annetun selonteon mukaan kuntatalouden jatkuvan kiristymisen myötä on kaupungin eri sektorien toiminnan tuloksellisuuden arviointiin panostettava nykyistä enemmän. Näin voidaan varmistaa kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Riskienhallinnan järjestäminen

Kaupunginjohtaja ja hänen alaisensa linjajohto vastaavat Turun kaupungin riskienhallinnasta. Hallintokuntien ja liikelaitosten riskienhallinnan vastuut ja valtuudet on määritelty johto- ja toimintasäännöissä.

Toimintakertomuksen selonteossa todetaan, että linjaorganisaation yksiköiden riskikartoitukset, riskienhallinnan osaaminen ja ennakointi edellyttävät yleisesti jatkopanostusta tyydyttävän tason saavuttamiseksi.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla. Turun kaupunkikonsernin riskit tulee kartoittaa ja priorisoida. Lisäksi riskien sietämiselle tulee asettaa rajat. Riskienhallinnan tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista. Riskienhallintaa ei ole Turun kaupungissa ohjeistettu konsernitasolla. Osassa tytäryhteisöistä on tehty omat riskikartoitukset.

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty. Kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella.

Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai pormestari sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto voi käyttää konsernivalvonnassa apuna toimialajohtoa, kunnan sisäisen tarkastuksen yksikköä tai erikseen konserniyhteisöjen valvontaan valittua henkilöä.

Turun kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksessä on annettu selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. Selonteossa käsitellään toimivallan- ja vastuunjakoa konserniohjauksessa, ohjeiden antoa kaupungin edustajille tytäryhteisöissä sekä konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskevaa arviointia. Lisäksi selonteossa käsitellään tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia. Selonteossa on myös käsitelty keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöä ja riskienhallintajärjestelmien toimivuutta tytäryhteisöissä.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Turun kaupungin voimassa olevat konserniohjeet 20.12.1999. Turku-konsernia ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus, jonka tehtävänä on valvoa, että tytäryhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2008 konsernivalvonnan selonteossa on käyty läpi asioita, joihin Turun kaupungissa tulisi puuttua pikaisesti.

Konsernivalvonnan selonteossa esiin tulleita asioita:

1. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

-Konserniohjauksen ja omistajapolitiikan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja asia on vireillä keskushallinnossa.

2. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi

-Turku-strategiaa päivitettäessä on tarkoituksena pyrkiä muodostamaan yksinkertainen ja selkeä ohjeisto, jolloin ohjeistolla tulisi myös olemaan nykyistä parempi ohjausvaikutus kaupungin toimintaan. Tytäryhteisöt ovat huomioineet valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksymät tavoitteet toiminnassaan. Tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuus ja tavoitteiden asettamistapa tulee huomioitavaksi konserniohjauksen kehittämistyössä.

3. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi

-Tytäryhteisöt asettavat itse omat tavoitteensa ja mittarinsa, jotka ovat usein vuositason mittareita. Tällöin tavoitteiden toteutumista voidaan seurata vasta tilikauden päätyttyä. Toiminnan ja talouden seurantaraportointia ollaan kehittämässä.

4. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö

-Konsernipankkitoiminnan lisäksi muista keskitettävissä olevista toiminnoista ei ole päätöksiä, tilajärjestelyissä hyödynnetään jonkin verran tilaliikelaitosta.

5. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä

-Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ei ole ohjeistettu keskitetysti konsernitasolla, olennaisia tiedossa olevia riskejä tytäryhteisöjen osalta ei ole toistaiseksi toteutunut. Konsernin riskienhallinnan ja sen seurannan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja molempia tullaan kehittämään.

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan useampana vuotena (2005, 2006 ja 2007) kiinnittänyt huomiota omistajapolitiikan ja konserniohjauksen puutteisiin. Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 todetaan, että uudesta konserniohjeistuksesta tulee päättää pikaisesti.

Turun kaupungin riskienhallinta on ohjeistettu riskienhallintaoppaalla (Riskienhallintapäällikkö, 13.3.2006 § 1). Kaupunginvaltuuston 22.1.2007 § 22 hyväksymän taloussäännön 13 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää riskienhallinnan järjestämisestä.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen 12.1.2009, jossa sivutaan myös riskienhallintaa, joka on osa sisäistä valvontaa. Sisäisen valvonnan yleisohjeessa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:

-konserniohjaus

-tehtävien tavoitteiden selkeys

-toimintojen menetelmäkuvausten tärkeys riskienhallinnan näkökulmasta

-informaation ja kommunikaation tärkeys.

Yleisohjeessa esitetään myös sisäisen valvonnan tavoitteet. Yksi valvonnan tavoite on varmistaa toiminnan tuloksellisuus (toiminnan tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen).

Toiminnan tuloksellisuuteen liittyen tarkastuslautakunta tuo esille tehtyjen päätösten kautta kaksi käytännön tapausta, joiden osalta kaupungin toiminnan ei voida katsoa olleen tuloksellista, tuottavaa tai taloudellista. Kyseessä ovat päätökset liittyen Ravintola Pinellaan sekä pieneläinklinikkaan ja eläinhoitolaan (Liite 7).

6 Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

Tarkastuslautakunta seuraa arviointikertomukseen ja muihin raportteihin sisältyneiden suositusten ja toimenpide-ehdotusten käsittelyä ja toteutumista kaupungin hallinnossa. Jälkiseurantaa tehdään vuosittain. Joka neljäs vuosi tehdään laajempi jälkiseuranta, jossa todetaan tarkastuslautakunnan nelivuotisen toimikauden olennaisimpien havaintojen johdosta toteutetut toimenpiteet. Tarkastuslautakunnan vuosien 2005 - 2008 raportoinnissa huomiota on kiinnitetty muun muassa seuraaviin asioihin:

6.1 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus

Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. (Kuntalaki 25 a §)

Omistajapolitiikka

Tarkastuslautakunta on vuosien 2006 ja 2007 arviointikertomuksissaan käsitellyt kaupungin omistajapolitiikkaan liittyviä asioita. Lisäksi lautakunta on 18.5.2005 hyväksynyt raportin koskien kaupungin omistajaohjausta liiketoiminnassa. Vuoden 2006 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan omistajapolitiikan määrittelyssä on jäänyt vähemmälle huomiolle linjaukset kaupungin omaisuuden hallinnalle ja käytölle. Kaupungin omaisuuden käytön linjaukset olisi tarpeen määritellä kaupungin perustehtävän eli palvelutuotannon näkökulmasta. Omistajapolitiikan tulisi tukea omaisuuden käytölle asetettavia muitakin kuin liiketaloudellisia tavoitteita. Liiketaloudellisesti hoidettavat toiminnot ovat tarkastuslautakunnan esittämän näkemyksen mukaan useimmiten tukitoimintoja ja alisteisia varsinaiselle kaupungin palvelutoiminnalle. Omaisuuden käytölle asetettavat tavoitteet tulisi asettaa asiakasnäkökulmasta ja ne voivat liittyä esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on esittänyt, että Turun kaupunkikonsernin omistajapoliittiset linjaukset on hyväksyttävä viipymättä, koska konserniyhtiöiden konserniohjaus perustuu kaupungin omistajapolitiikkaan. Lisäksi kuntalaki on edellyttänyt sekä uusien että entisten liikelaitosten perustamista vuoden 2008 loppuun mennessä. Turku-konsernin omistajapolitiikka antaa perustan kaupungin konsernijohdolle vastata kuntakonsernin ohjauksesta. Omistajapoliittisten linjausten käsitteleminen yhdessä kaupungin pitkän aikavälin talousohjelman kanssa on tarkoituksenmukaista, koska omistajapoliittisilla linjauksilla voidaan merkittävästi vaikuttaa talouden tasapainon saavuttamiseen.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli 15.8.2006 omistajapolitiikan periaatteiden valmistelutilannetta. Konsernijaostolle tuotiin kokoukseen 19.12.2006 tiedoksi selvitys konserniasioiden valmistelutilanteesta sekä kaupunginjohtajan katsaus keskushallinnon toimintasäännön valmistelutilanteesta.

Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä talousohjelman valmistelusta. Kokouksessa 16.6.2008 kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun kaupungin talousohjelman 2008 - 2010 huomioitavaksi sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa. Samalla valtuusto teki periaatepäätöksen, että kuntalain 10 a luvun mukaisiksi kunnallisiksi liikelaitoksiksi vuoden 2009 alusta lukien perustetaan Tilalaitos, Kiinteistölaitos, Kunnallistekniikka, Viherlaitos, Talotoimi, Kiinteistöjenhoito, Jätelaitos, Vesilaitos ja Satama. Lisäksi päätettiin, että vuoden 2009 alusta osakeyhtiöksi perustetaan liikennelaitos. Päätökset entisten liikelaitosten perustamisesta 1.1.2009 lukien kuntalain 10 a luvun mukaisiksi kunnallisiksi liikelaitoksiksi tehtiin kaupunginvaltuustossa 15.9.2008.

Talousohjelma 2008 - 2010 -asiakirjan mukaan omistajapolitiikka on yksi Turku-konser-nin johtamisen välineistä. Omistajapolitiikassa otetaan kantaa siihen, mitä Turun kaupunki omistaa, mitä tavoitteita omistuksille asetetaan, sekä millä perusteilla omistusta lisätään ostamalla tai perustamalla uusia yhtiöitä. Hyvän hallinnon eli Corporate governancen periaatteet, esitellään erillisessä asiakirjassa nimeltään Konserniohjeet. Omistajapolitiikka vastaa kysymykseen mitä omistetaan ja konserniohjeet kysymykseen miten omaisuutta hallitaan ja kartutetaan. Talousohjelmassa on linjattu Turun kaupungin omistajapolitiikan yleiset periaatteet sekä esitelty erilaisten toimintamuotojen valinnan perusteita ja käyttöä kaupungin omistajaohjauksessa.

Turun kaupungin omistajapolitiikka sisältyy yhtenä ohjelmana resurssien tasapainoisen ohjauksen alle valmistelussa olevassa Turku-sopimuksessa.

Kaupunginvaltuusto kävi strategisten ohjelmien valmisteluun liittyvän lähetekeskustelun kokouksessaan 20.4.2009. Suunnitellun valmisteluaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto päättää muista Turku-strategiaan/Turku-sopimukseen kuuluvista strategisista ohjelmista 28.9.2009.

Konserniohjaus

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan todennut, että tuolloin esitysvaiheessa olleet kaupunginhallituksen johtosääntö ja keskushallinnon toimintasääntö eivät riittävän selkeästi määrittele konserniohjauksen ja konsernivalvonnan toteuttamisessa tarvittavia valta- ja vastuusuhteita sekä toimintajärjestelmiä. Tarkastuslautakunnan mukaan Turun kaupungissa oli selvitettävä, millä tavoin Turku-konserniin kuuluvia organisaatioita ohjataan ja valvotaan.

Turun kaupungissa on edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 24.8.1998 hyväksymät Konserniohjauksen periaatteet ja kaupunginhallituksen 20.12.1999 hyväksymät Konserniohjeet.

Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on 19.12.2006 keskusteltu konserniohjeiden valmistelutilanteesta ja konserniasioiden valmistelun kehittämistarpeista. Kokouksessa kaupunginjohtaja selvitti, miten valmisteilla olevassa keskushallinnon toimintasäännössä tullaan ottamaan huomioon konserniasioiden valmistelu. Konsernijaosto merkitsi selvityksen konserniohjeiden valmistelutilanteesta ja kaupunginjohtajan katsauksen keskus-hallinnon toimintasäännön valmistelutilanteesta tiedoksi. Keskushallinnon uusi toimintasääntö tuli voimaan 1.9.2008. Toimintasäännön 8 §:ssä määritellään, että talouden vastuualueen tehtävänä on avustaa kaupungin johtoa ja huolehtia muun muassa omistajaohjauksesta ja konserniohjauksesta (kaupunkikonsernin talouden johtaminen).

Valtuuston hyväksymässä kauden 2009 - 2012 valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa kohtaan Hyvä hallinto kirjatun tavoitteen mukaan uudesta konserniohjeistuksesta päätetään pikaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenille jaettiin 3.3.2009 pidetyssä kokouksessa voimassa olevat konsernin ohjaukseen liittyvät asiakirjat sekä puheenjohtajan esitys konsernijaoston toiminnan kehittämisestä. Konsernijaosto merkitsi asiakirjat tiedokseen ja päätti antaa kaupunginjohtajalle toimeksiannon tuoda kevään 2009 aikana konsernijaostolle tarvittavat esitykset omistajaohjauksen ja konserniohjauksen kehittämisestä.

6.2 Kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelma

Arviointikertomuksessaan vuodelta 2006 tarkastuslautakunta on todennut, että kaupungin viime vuosien investoinnit ovat olleet mittavia. Kaupungin nykyisen talouden tilanteen ja tulevien ennusteiden valossa on tulevia investointeja arvioitava ja priorisoitava sen mukaan, miten hyvin ne palvelevat kaupungin perustehtävän toteuttamista ja kuntalaisille järjestettävien palveluiden tarpeita. Lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarvittavat välttämättömät investoinnit on asetettava etusijalle verrattuna muihin investointitarpeisiin. Investointeja suunniteltaessa ja priorisoitaessa on varmistettava, että ne edistävät kunnan yleiseen toimialaan kuuluvia päämääriä.

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 14.11.2005 pitkän aikavälin investointeja vuosille 2006 - 2015, ja edellytti, että pitkän aikavälin investointeja koskeva uudistettu käsittelyprosessi tuodaan erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus päätti tuolloin valmisteluohjeena pitkän aikavälin investointien arvioinnille, että kaupungin tavoitteena vuodesta 2009 alkaen on rahoittaa investoinneista vähintään 80 prosenttia omalla tulorahoituksella lisävelkaantumisen hillitsemiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti palauttaa lautakuntien pitkän aikavälin investointiehdotukset palveluverkoston (koulu, päiväkoti ja sosiaali- ja terveysasema) tarkastelemista ja kokonaisrahoituksen riittävyyden arviointia varten. Pitkän aikavälin investointeja koskevaa uudistettua käsittelyprosessia ei ole erikseen tuotu kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.5.2007 talouskeskuksen esittämät hallintokuntakohtaiset ohjeluvut sekä mitoitukset vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman valmistelua varten. Päätökseen liittyvässä raportissa Talouden toimintaympäristö ja mitoitukset taloussuunnitteluvuosille 2008 - 2010 todetaan kaupungin investointien osalta, että ne ovat kasautuneet. Kaupungissa on koettu oikea investointien suma viime vuosien aikana. Investointeja on lisännyt erityisesti raju korjausrakentaminen (koulut ja päiväkodit). Samanaikaisesti on toteutettu monia uudisrakennuskohteita (esim. pääkirjasto), jotka ovat vaatineet rahoitusta usealle vuodelle ajoittuen. Investointitaso on ollut lähes kaksinkertainen poistoihin nähden vielä vuoden 2007 aikanakin. Vuosina 2008 - 2010 kaupungin investointitasoa joudutaan huomattavasti alentamaan tilinpäätösvuosien 2005 - 2006 tasoon nähden. Ohjeellisena tasona investointien yhteismääräksi lähivuosina tulee pitää 60 - 75 milj. euroa vuodessa. Investointitason pudottaminen nykyisestä vaatii uudelleen asennoitumista siihen, mikä on mahdollista toteuttaa nyt ja mitä joudutaan vielä vuosia odottamaan.

Kaupunginjohtajan 29.5.2007 antamissa Turun kaupungin vuoden 2008 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelua koskevissa ohjeissa pitkän aikavälin investointeja on ohjeistettu seuraavasti: ”Kaupungin vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman yhteydessä käsitellään ehdotukset investoinneista talousarviovuodelle ja kahdelle sitä seuraavalle suunnitelmavuodelle. Tilalaitos on kerännyt hallintokunnista esityksiä tilainvestoinneista aikaisemmin keväällä. Talousarviomateriaalin yhteydessä ei tänä vuonna tarvitse tehdä erikseen esityksiä pitkän aikavälin investoinneista.”

Kaupunginhallitus velvoitti 8.1.2007 kaupunginjohtajan aloittamaan välittömästi valmistelut kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Kokouksessa 15.10.2007 kaupunginhallitus merkitsi kaupunginjohtajan johdolla ja ohjauksessa valmistuneet Turun kaupungin talousasemaa 2008 - 2010 sekä Turku konsernin omistajapolitiikkaa koskevat keskustelumuistiot tiedokseen. Ensimmäisessä keskustelumuistiossa todetaan investointien osalta, että ne ovat ylittäneet kaupungin taloudellisen sietokyvyn. Kaupunki on viimeisten vuosien aikana investoinut erittäin voimakkaasti. Muistiossa on ehdotettu kustannussäästötavoitteeksi, että vuosina 2008 - 2010 kaupunkiemon nettoinvestoinnit pidetään 40 milj. euron tasolla. Investoinneista toteutetaan vain selkeät tuottavuusinvestoinnit, joilla mahdollistetaan tehokkuuden kasvattaminen tai asukkaiden sekä yritysten sijoittuminen kaupunkiin. Strategisten tavoitteiden vastuuhenkilöiksi nimettiin talousjohtaja ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja.

Turun kaupungin vuoden 2008 tilinpäätös osoittaa, että vuonna 2008 bruttoinvestoinnit olivat 73,3 milj. euroa, nettoinvestoinnit 47,2 milj. euroa ja poistot 57,4 milj. euroa.

Arviointikertomuksessaan vuodelta 2006 tarkastuslautakunta totesi, että investointien laajempi käsittely sekä sektorikohtaisesti että sektorien välillä kaupungintasoisesti mahdollistaisi jo hankkeen alkuvaiheessa kaikkien hallintokuntien tarpeiden huomioon ottamisen ja investointien priorisoinnin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.6.2007 tilalaitoksen uuden tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen. Tarveselvityksessä tulisi arvioida paitsi rakennuksen tai tilan yhteiskäyttömahdollisuuksia myös rakennuksen tai tilan muuntojoustavuutta rakennuksen tai tilan elinkaaren aikana eri palveluja tuottavien hallintokuntien tulevia tarpeita arvioiden. Harkittavaksi tulisi myös hankkeen toteuttamistapa. Tämän jälkeen tarveselvityksen käsittelee asianomainen lautakunta, joka päättää tarveselvityksen hyväksymisestä. Lautakunnan päätös annetaan tiedoksi sektorijohdolle. Hallintokunnan päätös toimitetaan tilalaitokselle toimenpiteitä varten.

Apulaiskaupunginjohtajien näkemysten mukaan tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukainen menettely on parannus aikaisempaan. Aikaisemmin sektorijohdolla ei ollut mahdollisuutta ottaa kantaa sektorinsa hallintokuntien tarveselvityksien toteuttamismuotoihin tai mahdolliseen priorisointiin ennen lautakunnan päätöksentekoa. Ohjeen tarkoituksena on ollut lisätä informaatiota suunnitelluista hankkeista jo tarveselvitysvaiheessa.

6.3 Vanhuspoliittinen ohjelma

Arviointikertomuksessaan vuodelta 2006 tarkastuslautakunta on käsitellyt vanhuspoliittiseen ohjelmaan liittyviä asioita. Arviointikertomuksen mukaan kaupunginvaltuusto on viimeksi 25.8.2003 hyväksynyt Turun kaupungin vanhuspoliittisen ohjelman, joka oli laadittu vuosille 2003 - 2006. Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen vanhustyön johtoryhmä hyväksyi 15.5.2006 päivitetyn ehdotuksen vanhuspoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2007 - 2010. Sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta merkitsivät ohjelman tiedokseen 30.5.2006 pitämässä yhteisessä kokouksessa.

Syksyn 2006 aikana vanhustenhuollon jonotilanne oli kiristynyt ja samaan aikaan valmistauduttiin sairaanhoitopiirin siirtoviivemaksujen käyttöönottoon. Kaupunginhallitus päätti 20.11.2006 ja 4.12.2006 antaa palvelutoimen sektorin apulaiskaupunginjohtajalle yhdessä terveystoimen kanssa ja sosiaalilautakunnalle tehtäväksi valmistella toimenpiteitä siirto-odotusjonotilanteen ratkaisemiseksi.

Arviointikertomuksessa vuodelta 2006 on todettu, että sosiaalilautakunta sai 28.2.2007 selvityksen vanhustenhuollon jonotilanteesta ja toimenpiteistä oikean hoidonporrastuksen toteuttamiseksi. Selvitys merkittiin tiedoksi ja sosiaalilautakunta päätti velvoittaa sosiaalikeskuksen valmistelemaan vanhuspoliittisen ohjelman päivittämisen siten, että vanhustenhuollon oikean palvelurakenteen toteuttamiseksi laaditaan konkreettinen toimenpideohjelma sekä siihen liittyvä laajempi taustaselvitys. Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan laatimat selvitykset toimenpiteistä siirto-odotusjonotilanteen ratkaisemiseksi merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 26.3.2007.

Vuosien 2007 - 2010 vanhuspoliittisesta ohjelmasta laadittiin tiivistetty toimenpideohjelma, jonka sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta hyväksyivät 10.10.2007 pitämässä yhteisessä kokouksessa. Ohjelma päätettiin lähettää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi. Kaupunginhallitus päätti 4.2.2008 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että asia tuodaan uudelleen käsiteltäväksi 30.4.2008 mennessä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin siirtoviivemaksu käyttöön 1.4.2007. Vuoden 2007 ajalta Turun kaupungin siirtoviimemaksu oli noin 1,3 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti 3.3.2008 maksaa siirtoviivemaksun, mutta laskuun otettiin varaus siitä, että siirtoviivemaksu oli ilmeisesti perussopimuksen vastainen. Siirtoviivemaksun perussopimuksen mukaisuudesta ja laillisuudesta päätettiin pyytää asiantuntijalausunto. Lisäksi kaupunginhallitus edellytti pikaista selvitystä jatkohoitopaikkojen määrästä, tehdyistä toimenpiteistä siirtoviivemaksujen vähentämiseksi ja toimenpiteistä, joilla jononmuodostusta vanhusten terveyspalveluissa ja vanhusten pysyväishoidossa pyritään hallitsemaan jatkossa. Kokouksessa 14.4.2008 kaupunginhallitus hyväksyi esitetyn toimenpideluettelon ja päätti, että sen toteuttamisesta tulee raportoida 12.5.2008 mennessä.

Kaupunginhallitus käsitteli 14.4.2008 vanhuspoliittisen ohjelman valmistelutilannetta. Vuoden 2008 alussa sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto olivat yhdessä julkaisseet uudet ikäihmisten palvelujen laatusuositukset. Laatusuositus koski ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluita, joille oli asetettu myös valtakunnallisia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Niiden pohjalta kuntien tuli asettaa omat tavoitteensa paikalliset tarpeet huomioiden. Tulevia vuosia varten myös Turussa oli laadittava ikäihmisten palvelustrategia valtakunnallisten laatusuositusten pohjalta. Vanhuspoliittisen ohjelman 2007 - 2010 päivittäminen ei enää ollut tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitukselle esitettiin Turun ikäihmisten palvelustrategian uudelleen valmistelua siten, että se voitaisiin tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 30.4.2009 mennessä. Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotusta eikä kaupunginhallitus päättänyt asiasta.

Kaupunginhallitus merkitsi 12.5.2008 tiedokseen jononpurkuun tähtäävien toimenpiteiden toteutuksen ja päätti, että sosiaali- ja terveystoimen työvoiman tavoitetasoon tehdään toimenpiteistä aiheutuvat muutokset ja että taloudellisten vaikutusten arviointi suoritetaan syksyllä, kun sairaanhoitopiirin vuoden 2008 ennuste on tarkentunut. Sosiaali- ja terveysvirasto ryhtyivät välittömästi päätettyihin toimenpiteisiin ja niiden johdosta tilanne muuttui oleellisesti. Jonot lyhentyivät merkittävästi. Siirtoviivemaksun perussopimuksen mukaisuudesta ja laillisuudesta saatiin asiantuntijalausunto. Kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan 22.9.2008 selvitykset tiedokseen ja päätti, että vuoden 2008 siirtoviivemaksut maksetaan sairaanhoitopiirille, vaikka maksujen peruste ei hankitun asiantuntijalausunnon mukaan ollut perussopimuksen mukainen. Apulaiskaupunginjohtaja valtuutettiin neuvottelemaan sairaanhoitopiirin kanssa siirtoviivemaksujen poistamiseksi 1.1.2009. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 4.11.2008, että korotettua siirtoviivemaksua ei peritä 1.1. - 30.7.2009, elokuussa 2009 arvioidaan tilanne, ja hallitus päättää asiasta erikseen ajanjakson 1.8. - 31.12.2009 osalta.

Syksyn 2008 aikana kaupungin toteuttamien toimenpiteiden ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena siirtoviivepäivien lukumäärä väheni ja sakkomaksujen määrä pieneni. Siirtoviivemaksun toteutuma vuonna 2008 oli 3,9 milj. euroa, josta sakkomaksun osuus oli 2 milj. euroa. Mikäli kaupunki ei olisi ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, niin tammi-maaliskuun arvion mukaan siirtoviivemaksujen kertymä vuonna 2008 olisi ollut noin 9 milj. euroa, josta sakkomaksun osuus 4 milj. euroa. Myös sairaanhoitopiirin palveluiden käytön kasvu saatiin taittumaan kaupungin toteuttamilla toimenpiteillä.

Palvelutointa johtava apulaiskaupunginjohtaja käynnisti päätöksellään 17.12.2008 Turun ikääntymispoliittisen strategian valmistelutyön. Päätöksen mukaan ohjelman tulee olla valmiina siten, että se tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi huhtikuun 2009 loppuun mennessä. Peruspalvelulautakunta on 8.4.2009 päättänyt esittää Turun Ikääntymispoliittisen strategian vuosille 2009 - 2012 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginvaltuuston 16.2.2009 valtuustokaudelle 2009 - 2012 hyväksymään ryhmien väliseen sopimukseen on kirjattu, että yhtenä ydinpalveluna tullaan keskittymään ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

6.4 Henkilöstön osaamisen johtamisen malli

Arviointikertomuksessaan vuodelta 2007 tarkastuslautakunta on käsitellyt henkilöstön osaamiseen liittyviä asioita. Tarkastuslautakunnan mukaan henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida palvelutoiminnan haasteet ja palvelurakenteen muutostarpeet. Kaupungin toiminnassa tapahtuvat muutokset tulee ennakoida riittävän ajoissa, jotta voidaan kehittää henkilöstön osaamista sekä suunnitella henkilöstömäärää ja -rakennetta pitkällä aikavälillä. Kaupungin toiminnot (prosessit) ja näiden toteuttamistapa määrittämällä on mahdollista selkiyttää myös henkilöstöasioiden suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ja turvata ammattitaitoinen henkilöstö.

Kaupunginvaltuusto on 28.11.2005 hyväksynyt henkilöstöstrategian vuosille 2006 - 2009. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat: johtaminen, osaaminen, henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi sekä toimintatapa.

Kaupunginhallituksen hallintojaosto hyväksyi 22.11.2005 asiantuntijaryhmän loppuraportin ”Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen”. Samalla henkilöstökeskus velvoitettiin tuomaan 31.5.2006 mennessä hallintojaoston hyväksyttäväksi esitys koko organisaatiota koskevista kaupunkitason ydinosaamisista ja niiden soveltamisesta. Jatkotoimenpiteenä osaamisen johtamisen mallia pilotoitiin yhteensä seitsemässä Turun kaupungin yksikössä. Kaupunginhallituksen hallintojaosto merkitsi 29.8.2006 tiedoksi pilotoinnin tulokset ja osaamismalliin tehtävät parannukset sekä päätti lisäksi Turku-strategiasta johdetut kaupunkitason ydinosaamisalueet. Virastojen ja laitosten tuli 31.12.2007 mennessä tehdä suunnitelmat osaamismallin käyttöönotosta. Henkilöstökeskuksen tehtävänä oli huolehtia tarvittavasta koulutuksesta ja yhteistyössä virastojen ja laitosten sekä tietotekniikkapalvelujen kanssa kehittää edelleen käyttöönotettavaa mallia ja osaamistietojen raportointia.

Kaupunginhallituksen hallintojaosto päätti 15.1.2008, että hallintokuntien on välittömästi aloitettava omalta osaltaan vuoden 2008 talousarvion Turku-strategian tasapainotetussa tuloskortistossa edellytettyjen henkilöstösuunnitteluun liittyvien asioiden valmistelu. Suunnitelmat, yhtenä osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmat, oli laadittava ja toimitettava henkilöstökeskukseen 31.5.2008 mennessä.

Turun kaupungin vuoden 2007 henkilöstöraportin mukaan osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönottosuunnitelmat on tehty virastokohtaisesti ja tavoitteeksi vuodelle 2008 on asetettu osaamisen johtamisen mallin käyttöönoton jatkuminen.

Turun kaupungin vuoden 2008 henkilöstöraportin mukaan osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmat on tehty; 20 virastoa on toimittanut ohjelmansa henkilöstökeskukseen. Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönotto on huomioitu myös kaupungin henkilöstöstrategiassa. Tavoitetasona vuodelle 2009 on, että kaupungissa on toimiva osaamisen arviointijärjestelmä ja tehtävien vaatimat osaamiset on määritelty koko kaupungin osalta.

6.5 Kaupungin avustustoiminta

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan todennut, että avustuksista ja niiden saajista ei ole vieläkään tehty kaikki kaupungin avustukset kattavaa yhtenäistä rekisteriä avustusasioita hoitavien sekä johdon käyttöön. Tarkastuslautakunta on pitänyt kaupungin kattavan yhtenäisen sähköisen avustusrekisterin tekemistä tarpeellisena ja kiireellisenä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan avustusten jaossa tulee noudattaa avoimuutta siten, että myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginvaltuustolle tulee vuosittain antaa avustusten seurantaraportti, joka sisältää kaupungin kattavasti tiedot kunkin edellisen vuoden aikana myönnetyn avustuksen saajasta, käyttötarkoituksesta ja määrästä.

Keskushallinnon kansliapäällikkö on kaupungin avustustoiminnasta arviointikertomukseen antamassaan lausunnossa muun muassa todennut:

”Rekisteriasia on vireillä päätöksenteon tuen vastuualueen listatiimin tehtävien kehittämistä koskevien suunnitelmien yhteydessä. Myös avustustoimikunnassa on pohdittu rekisteröintiin liittyviä ongelmia, mahdollisuuksia ja teknisiä vaihtoehtoja samoin kuin asiaan liittyviä säännöksiä ja säädöksiä. Erityiseksi ongelmakohdaksi on todettu kaupunkitasoinen ylläpito.”

”Avustusasioiden avoimuus ja julkisuus on avustustoimikunnan työskentelyssä kehittynyt vuosi vuodelta. Yhteistyö hallintokuntien välillä on ollut sujuvaa ja päällekkäisyyksiä avustusten myöntämisessä on saatu karsituksi. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston avustuspäätökset ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla.”

”Kertomuksessa on esitetty avustuksia koskevan seurantaraportin antamista kaupunginvaltuustolle vuosittain. Keskushallinnossa käsiteltävien avustusten osalta suurin osa tiedoista kootaan jo nyt, mutta kattavan raportoinnin aikaansaaminen edellyttää tehtävän yhtenäistä, kaupunkitasoista organisoimista.”

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2008 Turun kaupungin talousohjelman 2008 - 2010 huomioitavaksi sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa. Talousohjelman jatkovalmistelussa on otettu esiin avustusjärjestelmän kehittäminen. Avustusjärjestelmän kehittämisellä tarkoitetaan tuotantotapojen yhtenäistämistä ja päällekkäisten töiden purkamista henkilöstötarpeen vähentämiseksi sekä avustusmäärärahojen tarkempaa seurantaa. Kehittämiseen liittyy olennaisesti prosessien tarkastelun ohella myös tietojärjestelmän kehittäminen.

6.6 Toimitilat

Tilaliikelaitoksen hallinnassa olevat tilat ja niiden käyttötarkoitus

Vuonna 2008 Tilalaitoksen (vuoden 2009 alusta Tilaliikelaitos) hallinnassa on ollut tiloja yhteensä 1.1 milj. m2, joista kaupungin suorassa omistuksessa on ollut yli 70 %. Muita hallintamuotoja ovat osakeomistus ja ulkoa vuokratut tilat. Kaupungin hallinnassa olevista tiloista hallintokunnille on vuokrattu 0,9 milj. m2.

Kaupungin omassa omistuksessa olevista tiloista on ollut eniten opetuslautakunnan, sosiaalikeskuksen ja terveysviraston käytössä. Osakeomistuksena olevista tiloista on ollut eniten sosiaalikeskuksen ja ammattikorkeakoulun käytössä. Markkinoilta vuokratuista tiloista on ollut eniten ammattikorkeakoulun ja aluepelastuslaitoksen käytössä. Liitteestä 8 ilmenee tilojen hallintajako hallintokunnittain (Tilaliikelaitos 19.3.2009). Liitteestä 9 ilmenee hallintokuntien tilakehitys vuosina 2002 - 2008, kunkin vuoden tilanne 31.12. (Tilaliikelaitos 19.3.2009).

Tavoite toimitilojen vähentämiseksi 5 %:lla vuodessa suunnitelmakaudella

Vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 27.11.2006 kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi kaupungin käytössä olevien tilojen vähentämisen 5 % vuodessa vuosina 2007 - 2009. Tavoitteen seuraamiseksi tuli määritellä hallintokuntakohtaiset tavoitetasot käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä. Kaupungin virastojen ja laitosten tuli laatia yhdessä Tilalaitoksen kanssa kaupungin käytössä olevien tilojen vähentämissuunnitelma vuosille 2008 - 2015. Edelleen vuoden 2008 talousarviossa kaupunginvaltuusto oli asettanut tavoitteeksi, että kaupungin omistamien toimitilojen määrän tuli vähentyä vuosittain 5 %.

Kaupunginhallitus päätti 4.12.2006 kaupunginvaltuuston vuoden 2007 talousarviota ja vuosien 2007 - 2009 taloussuunnitelmaa koskevan toimeenpanopäätöksen yhteydessä edellyttää, että lautakunnat toimittavat kaupunginvaltuuston em. päätöksen pohjalta tarkistetut käyttö- ja liiketoimintasuunnitelmat kaupunginkansliaan 19.1.2007 mennessä. Lautakuntien käyttö- ja liiketoimintasuunnitelmat merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 5.2.2007. Kaupunginhallitus ei vuoden 2007 aikana määritellyt hallintokuntakohtaisia tavoitetasoja tilojen vähentämistavoitteen seuraamiseksi.

Tilalaitos teki syksyllä 2007 hallintokunnille kyselyn, jossa haettiin hallintokuntien omaa ehdotusta tilojen vähentämiseksi. Tämän työn tueksi Tilalaitos antoi hallintokunnille käyttöön sen käytössä olevien rakennuksien teknistä kuntoa kuvaavat prosenttiluvut ja käytettävyyskyselyn tuloksena saadut rakennuskohtaiset ns. POE-luvut (Post Occupancy Evaluation). Hallintokunnat esittivät tältä pohjalta omat näkemyksensä tilojen vähentämisestä tammikuun lopussa 2008. Vastausten mukaan hallintokunnilla ei juurikaan ollut mahdollisuuksia luopua tiloistaan. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että kyselyn mukaan vuosina 2008 - 2015 ollaan valmiita luopumaan 27.193 m2:stä. Tämä vastaa noin 3,0 % kaikista käytössä olevista tiloista.

HALLINTOKUNTA	TILAT 2008 (m2)	LUOPUMISET (m2)	%
Terveystoimi	95.003	1.140	1,20
Sosiaalikeskus	134.883	201	0,15
Kulttuuritoimi	62.371	588	0,94
Nuorisokeskus	15.579	0	0
Liikuntapalvelukeskus	69.477	0	0
Ammatti-instituutti	67.634	0	0
Tekniset palvelut	37.250	17.157	46,06
Kiinteistölaitos	20.791	0	0
Aluepelastuslaitos	49.940	0	0
Kaupunginkanslia	31.492	450	1,43
Koulutoimintakeskus	209.946	7.658	3,65
Ammattikorkeakoulu	93.363	0	0
Ympäristö- ja kaavoitusvirasto	5.317	0	0
Ruokapalvelukeskus	11.896
YHTEENSÄ	904.041	27.193	3,00

Lähde: Kiinteistölautakunta 28.5.2008 § 370

Taulukko 10. Tilojen vähentäminen 2008 - 2015

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan todennut, että toimitilojen vähentäminen 5 %:lla vuodessa suunnitelmakaudella ei tule toteutumaan, sillä hallintokuntien antamien lausuntojen perusteella vähentämisvaraa ei ole. Päinvastoin tilantarve on kasvava ja uusien tilojen rakentamista suunnitellaan tuleville suunnitelmakausille.

Kiinteistölautakunta päätti 28.5.2008 merkitä tiedokseen tilojen vähentämistä koskevan selvityksen sekä palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitys laaditaan luottamus- ja virkamiesten yhteistyönä tilalaitoksen johdolla. Asia edellytettiin tuotavaksi uudelleen käsittelyyn 31.10.2008 mennessä. Asiaa ei ole toistaiseksi käsitelty. Tilalaitoksen vuoden 2008 toiminnan seurannan raportissa esitetään virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta. Raportin mukaan hallintokunnilla ei ole valmiuksia luopua merkittävästi nykyisistä tiloistaan, mikäli hallintokuntien toiminta jatkuu nykyisen laajuisena. Tilojen 5 % vähentämistavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien, kaupunginkanslian ja Tilalaitoksen kesken.

Vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen yhteydessä 16.11.2007 kaupunginvaltuusto päätti myös talousohjelman valmistelusta. Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2008, että talousohjelma huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa ja talousohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta tehdään erikseen tarkemman suunnittelun perusteella päätökset. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti edellyttää lautakuntien konkretisoivan kaupunginhallitukselle talousohjelman vaikutukset talouteen, henkilöstöön ja toimitilojen käyttöön osana vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelman valmistelua 19.9.2008 mennessä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2009 valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 - 2012. Sopimuksen kohtaan ”Tasapainoinen talous on tulevaisuuden perusta” on kirjattu tavoite, jonka mukaan kaupunki voi luopua toimitiloista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon kannalta. Kaupunki voi vuokrata historiallisesti merkittäviä kiinteistöjään pitkällä vuokrasopimuksella, mikäli vuokralainen sitoutuu niiden kunnostamiseen.

Toimitilojen hallinta ja suunnittelu

Arviointikertomuksessaan vuodelta 2007 tarkastuslautakunta on todennut, että koko kaupungin kattavat ja sitovat pitkän aikavälin suunnitelmat (esim. palveluverkot, toimintasuunnitelma) edistäisivät toimitilojen hallinnointia ja Tilalaitoksen toimintaa. Kaupungin tilojen järkevän hallinnoinnin takia on kaupungin määriteltävä, mihin sen tilojen omistaminen perustuu ja mihin tarpeeseen sen on vastattava.

Kaupunginjohtaja asetti 7.7.1999 palveluverkkotyöryhmän laatimaan kunnallisten palvelujen mitoitus- ja sijoitussuunnitelman vuodeksi 2010 ja tarkastelemaan palvelu- ja keskusverkkoa sekä niiden yhteistarpeita yleiskaavaa 2020 varten. Työryhmä laati palveluverkon aluejakoa koskevan ehdotuksen, johon sisältyi myös ehdotus aluepalvelujen ja lähipalvelujen määrittelystä. Kaupunginhallitus teki 11.8.2003 § 670 päätöksen Turun kaupungin palveluverkosta. Asian esittelytekstissä todettiin, että Turussa ei ole ollut käytössä yhtenäistä palvelupiirijakoa, jonka mukaan palvelut kaupungissa suunniteltaisiin ja järjestettäisiin asukkaille. Terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja koulutoimi olivat käyttäneet kukin omia palvelupiirejään palvelutuotannossaan. Palvelupiirin rajat eivät olleet yhteneviä. Palveluverkon suunnittelussa keskeisintä oli asiakaslähtöisyys. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä palvelujen alueellisen luokittelun periaatteet. Palveluverkon aluejaoksi hyväksyttiin yhdeksän suuraluetta. Aluejaon toteutumisesta tuli antaa kaupunginhallitukselle selvitys kolmen vuoden kuluttua. Selvitystä ei ole vielä annettu kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen päätöstä ollaan vuoden 2009 aikana viemässä käytäntöön.

Kaupunginvaltuusto päätti 17.11.2008 hyväksyessään vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelman myös eräistä koko kaupunkia koskevista valmistelutehtävistä. ”Kaupunginhallituksen talousohjelmaan sisältyy koko kaupunkia koskevat seuraavat kehittämishankkeet: 1. Kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä tarkastellaan osana talousohjelmia, mutta sen painoarvoa nostetaan. Tarkoituksena on arvioida koko kaupungin palveluverkon laajuutta a) sektoreiden sisällä ja b) sektoreiden välillä. Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat valmistelusta omien sektoreidensa osalta. Kaupunginjohtaja on prosessin omistaja ja ottaa kantaa yli sektoreiden meneviin tilakysymyksiin.”

Kaupunginhallitukselle annettiin 16.3.2009 informaatio eräiden talousohjelmaan liittyvien kehittämis- ja rationalisointihankkeiden valmistelutilanteesta. Hankkeen 1. kokonaisvalmistelu on vastuutettu kansliapäällikölle. Valmistelu on edennyt sekä sektoreilla että keskushallinnossa. Keskitetysti on luotu karttapohjat, joilla ensimmäistä kertaa on kuvattu kaikki kaupungin yli 500 palvelupistettä samalle kartalle. Virastot ja laitokset ovat valmistelleet omia palveluverkkotarkastelujaan ja seuraavassa vaiheessa tämä työ yhdistetään siten, että pystytään eliminoimaan mahdolliset palveluverkon päällekkäisyydet sektorirajat ylittäen. Kaupunginhallitus merkitsi palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä koskevan selvityksen tiedokseen. Muilta osin asia pantiin pöydälle kaupunginhallituksen 6.4.2009 pidettävään kokoukseen. Asia ei ollut esillä kaupunginhallituksen kokouksessa 6.4.2009. Toteutetun pohjatyöskentelyn havaintojen tuloksena syntyi 61 toimenpide-ehdotusta. Uutta toimintamallia ollaan hahmottelemassa. Raportti tullaan esittämään kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginvaltuuston 16.2.2009 hyväksymässä valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 todetaan, että palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti.

Tilaliikelaitoksen vastuulla olevien tilojen myyminen

Vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta on käsitellyt kaupungin tilojen myyntiin liittyvää ns. operointi(myynti)listaa. Lautakunta on todennut, että vaikka operointilista on talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksytty, on operointilistan merkitys ja vaikutus rapautunut, koska kohteita on poistunut listalta erillisten päätösten mukaan. Kaupungin operointi(myynti)listan tulee perustua pidemmän aikavälin harkittuihin ja valmisteltuihin suunnitelmiin, ja niiden pohjalta tehtyihin päätöksiin, jotta vähäisiä resursseja ei kuluteta ja kaupungin operatiivinen johto voi suunnitella toimintaa järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Tilalaitos valmistelee vuosittain kiinteistölautakunnalle hallinnassaan olevista kohteista myyntilistan. Vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä on esitetty ns. operointilista, jossa oli lueteltu kohteita, joiden suhteen voitiin ryhtyä toimenpiteisiin vuosien 2007 - 2009 aikana. Talousarviotekstin mukaan valtuusto merkitsee talousarvion perusteluosan operointilistan tiedoksi, operointilista tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja myyntipäätökset tehdään erikseen. Operointilistaa ei tuotu erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kiinteistölautakunta käsitteli 10.10.2007 Tilalaitoksen laatiman selvityksen vuoden 2007 myyntitilanteesta sekä operointilistalla olevien kohteiden valmistelutilanteesta ja lähetti sen edelleen kaupunginhallitukselle lausuntonaan 5.3.2007 tehtyyn aloitteeseen selvityksen saamiseksi kaupungin omistuksessa olevista tyhjistä tiloista.

Kaupunginhallitus hyväksyi 29.10.2007 uudet rakennettujen kohteiden ja osakehuoneistojen myyntien periaatteet. Ohjeissa selkeytettiin myyntivastuuta tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen välillä.

Kaupunginhallitus otti 31.3.2008 käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan päätökset 27.2.2008 § 117 ”Tilalaitoksen myytävät kohteet 2008” ja § 119 ”Tilalaitoksen myyntitavoitteen toteutuminen vuonna 2008”. Kiinteistölautakunta oli pykälän 117 kohdalla poistanut myytävien kohteiden listalta viisi kohdetta. Pykälän 119 kohdalla kiinteistölautakunta oli päättänyt ilmoittaa kaupunginhallitukselle vaikeuksista saavuttaa kaupunginvaltuuston asettama myyntitavoite. Päätökset muodostivat asiakokonaisuuden, joka tuotiin yhtenä asiana kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätöksistä pyydettiin kaupunginhallituskäsittelyä varten talouskeskuksen lausunto. Tilalaitos oli todennut valtuuston asettaman tulostavoitteen, myyntitavoitteen ja myyntivoittotavoitteen erittäin haasteelliseksi. Mikäli myynneille asetettua 15,0 milj. euron myyntitavoitetta ja 9,0 milj. euron myyntivoittotavoitetta ei saavuteta, joutuu Tilalaitos selvityksensä mukaan tinkimään kunnossapidosta, jotta asetettu tulostavoite voidaan saavuttaa. Kiinteistölautakunnan päätös tiettyjen kohteiden poistamisesta myytävien kohteiden listalta vaikeuttaa valtuuston Tilalaitokselle asettaman tulostavoitteen toteutumista sekä konsernin rahoituksen riittävyyttä ja velanhoitoa. Talouskeskus edellytti lausunnossaan, että tilalaitos pitäytyy talousarvion myyntitavoitteessa.

Kaupunginhallitus päätti 14.4.2008, että kiinteistölautakunnan päätös 27.2.2008 § 117 kumotaan ja että erillisen myyntilistan käsittelystä luovutaan. Tilalaitoksen tulee valmistella mahdollisia myyntejä huomioiden koko liikelaitoksen taseessa oleva kiinteistökanta. Päätökset kohteiden myynneistä ja myynneissä noudatettavasta menettelytavasta tehdään kohteittain erillisen valmistelun pohjalta siten, että luovutus tapahtuu kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ottaen huomioon kaupunginhallituksen 29.10.2007 § 650 kohdalla hyväksymät myyntiperiaatteet. Tilalaitokselle ilmoitetaan, että sen tulee tehostaa toimintaansa kaupunginvaltuuston asettaman myyntitavoitteen saavuttamiseksi.

6.7 Kaupunkitasoinen kehittäminen ja hanketoiminta

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessa todennut, että tarkastuslautakunta kannattaa keskushallinnon toimintasääntöehdotuksen suuntaista ajatusta, että kaupungin kehittämistoiminnan kaupunkitasoinen johtaminen, kehittämishankkeiden kytkeminen kaupungin strategisiin linjauksiin sekä aikataulullinen ja sisällöllinen koordinointi on selvästi vastuutettu nimetylle organisaatiolle tai viranhaltijalle.

Kaupunginhallituksen johtosääntö ja keskushallinnon toimintasääntö tulivat voimaan 1.9.2008 lukien. Uusi toimintasääntö edellytti kehittämisjohtajan viran perustamista. Kaupunginhallitus päätti 8.9.2008, että keskushallintoon perustetaan strategian ja viestinnän vastuualueen johtajana toimivan kehittämisjohtajan virka 1.11.2008 lukien. Virka julistettiin haettavaksi syyskuussa 2008 ja hakuaika päättyi 10.10.2008. Virka on edelleen täyttämättä.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 työohjelman raportti ”Kehittäminen ja projektitoiminta Turussa” valmistui 27.1.2009 ja se käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 9.3.2009. Kaupunginvaltuusto on velvoittanut kaupunginhallituksen raportoimaan toimenpiteistä tarkastuslautakunnalle 31.12.2009 mennessä.

Raportissa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota muun muassa kaupunkitasoisen kehittämistoiminnan hallintaan ja johtamiseen, kehittämistoiminnan kohdentamiseen, tavoiteasetantaan, seurantaan ja menetelmiin.

7 Allekirjoitukset

Turussa 18.05.2009

Heikki Talvitie

Tarkastuslautakunnan vpj.

Maija-Liisa Haapala Risto Heinonen

Markku Hongisto Hans Johansson

Heikki Korhonen Kristiina Laine

Marjukka Laitinen Anu Nummelin

Simo Partanen Matti Puhakka

Ulla Syväkari

LIITTEET

Liite 1..........Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

Liite 2..........Työvoiman käyttö ja vuodelle 2008 asetettu työvoiman
käytön tavoitetaso

Liite 3..........Työvoiman käyttö 1.1. - 31.12.2008

Liite 4..........Palkat, palkkiot ja työvoiman käyttö 2005 - 2008

Liite 5..........Talousarviomuutokset vuonna 2008

Liite 6..........Arvonalennuskirjaukset

Liite 7..........Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Liite 8..........Hallintajako hallintokunnittain

Liite 9..........Hallintokuntien tilakehitys 2002 - 2008

Liite 1 Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lautakunta tuottaa kaupungin strategisen johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi luotettavaa ja olennaista arviointitietoa valtuustolle, muille päätöksentekijöille, kuntalaisille, ympäröivälle yhteiskunnalle ja kaupungin henkilöstölle sekä arvioi valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden ja talousarviotavoitteiden toteutumista, toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan tehtäviin ovat vaikuttaneet kuntalain muutokset koskien kunnan talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpiteiden riittävyyden arviointia, koko kuntakonsernin tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamista. Tarkastuslautakunnan tehtäväkenttään ovat vaikuttaneet myös kuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus, sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisen haasteet.

Tarkastuslautakunta on vastannut Turku-strategian painopisteisiin tarkastuslautakunnan arviointi- ja tarkastusstrategian mukaisella kolmella painopistealueella, jotka ovat olleet:

-arviointi- ja tarkastustoiminnan tuloksellisuus

-kaupungin strategiajohtamisen arviointi ja tukeminen

-konsernin toimintaa ja taloutta koskevan tiedon luotettavuus.

Tarkastuslautakuntaan kuuluu 13 jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Toimikauden 2005 - 2008 tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat toimineet:

Jäsenet:	Varajäsenet:
Haapala Maija-Liisa, perushoitaja	Turunen-Annunen Anja, toimistotyöntekijä
Heinonen Risto, liikenneneuvos	Anttikoski Esko, myyntipäällikkö
Hongisto Markku, suunnittelija	Salminen Jarto, varastotyöntekijä
Johansson Hans, järjestösihteeri	Häggman Bengt, VTM
Korhonen Heikki, taloussuunnittelija, KTM	Salin Birgit, hum.kand.
Laine Kristiina, ylitarkastaja, FM	Simander Riitta, taloussihteeri
Laitinen Marjukka, toimittaja	Markkola Kirsi, fysioterapeutti
Nummelin Anu, KTM	Raaska Annika, valt. yo
Partanen Simo, varatuomari	Virtanen Harri, keittiömestari
Puhakka Matti, diplomikauppias	Kallioniemi Taisto, lehtori
Sarlund Katri, biol. ja maant. opettaja	Lintula Samuli, kauppat. yo
Syväkari Ulla, toimistonhoitaja	Helin Raija, hitsaaja
Talvitie Heikki, isännöitsijä	Laatta Kimmo, myyntipäällikkö

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut biologian ja maantiedon opettaja Katri Sarlund ja varapuheenjohtajana isännöitsijä Heikki Talvitie.

Tarkastuslautakunnan valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä on toiminut revisiotoimisto.

Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2008 yhteensä 18 kertaa. Kevätkaudella 2008 kokouksissa on kuultu kaupunginjohtoa ja talousjohtoa Turun kaupungin vuoden 2007 tilinpäätöksestä, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin talousaseman kehittymisestä, henkilöstöjohtoa Turun kaupungin vuoden 2007 henkilöstöraportista ja henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumisesta, kansliapäällikköä kaupunginkanslian toiminnasta sekä vs. ympäristötoimenjohtajaa kestävän kehityksen toteuttamiseen liittyvistä näkökulmista Turun kaupungissa.

Toukokuussa 2008 tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2007. Kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastajan tilintarkastuskertomus käsiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.6.2008.

Toimintavuonna valmistunut arviointiprojektin raportti Turun sosiaali- ja terveystoimen kustannushallinnasta on käsitelty kaupunginvaltuustossa 21.4.2008.

Vuonna 2008 tarkastuslautakunta piti työohjelmaan perustuvia hallinto- ja/tai lautakuntatapaamisia seuraavasti: Ammattiopetuslautakunta 29.1.2008, Turku Energia Oy:n toimitusjohtaja ja Turku Science Park -konsernin toimitusjohtaja 19.8.2008, opetuslautakunta ja ammattikorkeakoulun hallitus 7.10.2008, vesilaitoslautakunta 11.11.2008, sosiaalilautakunta ja satamalautakunta 25.11.2008 sekä joukkoliikennelautakunta 9.12.2008. Tarkastuslautakunta suoritti työohjelmaan perustuvan katselmuksen kulttuurilautakuntaan 30.9.2008. Kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen konsernijaoston ja tarkastuslautakunnan yhteinen tapaaminen pidettiin 20.9.2008. Yhteisen tapaamisen teemoina olivat muun muassa kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä, kaupunginhallituksen antama toimintakertomus (tilinpäätös) ja toiminnan ja talouden yhteensovittaminen.

Tilintarkastaja ja tilintarkastuksen toteutus

Turun kaupungin tilintarkastajana valtuustokaudella 2005 - 2008 on toiminut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tomi Moisio.

Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tarkastustyön etenemisestä vuosisuunnitelman ja valtuustokaudelle laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kirjalliset raportit on lautakunnan toimesta lähetetty edelleen kaupunginhallitukselle.

Liite 2 Työvoiman käyttö ja vuodelle 2008 asetettu työvoiman käytön tavoitetaso (Khhal 15.1.2008 § 7)

Liite 3 Työvoiman käyttö 1.1. - 31.12.2008 (Khhal 7.4.2009 § 268)

Liite 7 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Pinellaa koskevat päätökset

Kaupunginvaltuusto oli vuoden 2005 talousarviossa päättänyt, että Ravintola Pinella korjataan kaupungin kustannuksella ja budjetoinut vuosien 2006 - 2008 talousarvioissa sitovina Pinellan peruskorjaushankkeisiin määrärahat ja sitoviksi korjaustöiden toteuttamisaikataulut. Keväällä 2007 kaupunginhallitukselle esitettiin vielä aloite, että Pinella säilyisi kaupungin omistuksessa. Talouskeskus ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja päätyivät lausunnoissaan esittämään vaihtoehtoa, että kaupunginhallituksen tulisi myös harkita rakennuksen myyntiä.

Tammikuussa 2008 kaupunginhallitus päätti palauttaa Ravintola Pinellan hankesuunnitelmaa koskevan asian kiinteistölautakunnalle rakennuksen myyntipäätöksen valmistelua varten. Kaupunginhallitus vahvisti 2.6.2008 kaupan ehdot ja 13.8.2008 kiinteistölautakunta päätti kohteen ”Pinella” luovuttamisesta. Ravintola Pinella myytiin Saga Palvelut Oy:lle oman tai perustettavan yhtiön lukuun. Myyntipäätöstä ei missään vaiheessa viety tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Parhaillaan on vireillä alueen merkittävä, muun muassa suunnitelmissa olevan uudisrakentamisen salliva asemakaavanmuutosasia, josta pyydettiin Museovirastolta lausuntoa helmikuun 2009 loppuun mennessä.

Maaliskuussa 2009 antamassaan lausunnossa Museovirasto katsoi, että esitetty uudisrakennus on liian suuri Porthaninpuistoon. Lisäksi Museovirasto totesi, että hanke edellyttää mittavia arkeologisia tutkimuksia, joiden vaikutus hankkeen aikatauluihin ja kustannuksiin on aiheellista ottaa huomioon. Valtuuston vuoden 2008 talousarviossa sitovaksi asettama tavoite hankkeen toteuttamisaikataulusta vuosina 2005 - 2010 tuskin toteutuu.

Luettelo Pinellaa koskevista päätöksistä

(Tilanne 23.3.2009)

Päätöksentekijä

Asia

Päätös

Kv 29.11.2004

§ 306

Vuoden 2005 talousarvioehdotus ja vuosien 2005 - 2007 taloussuunnitelmaehdotus

Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.2004 § 306 yksimielisesti, että Tilalaitos sisällyttää nimikkeen "Pinellan peruskorjaus" investointiohjelmansa momentille "muut peruskorjaukset (kh)" siten, että korjaustyöt voidaan aloittaa vuoden 2005 aikana ja "Pinellan peruskorjaus" lisätään kustannusarvion tarkennuttua nimikkeenä tilalaitoksen peruskorjausohjelmaan vuoden 2006 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Klk 13.4.2005

§ 297

Ravintola Pinellan hankesuunnittelu- ja vuokraustilanne

Asia pantiin pöydälle.

Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta merkitsee tiedoksi Pinellan hankesuunnittelutilanteen ja päättää, ettei ulkotarjoilualuetta vuokrata kesäksi 2005.

Klk 27.4.2005

§ 383

Ravintola Pinellan hankesuunnittelu- ja vuokraustilanne

Kiinteistölautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksesta merkitä tiedoksi Pinellan hankesuunnittelun tämän hetkisen tilanteen. (Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja)

Klk 19.10.2005

§ 764

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle. Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

(Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta päättää hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen hankesuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi.)

Klk 26.10.2005

§ 836

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta päätti yksimielisesti esittelijän tarkistetusta päätösehdotuksesta:

-Hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen hankesuunnitelman ja siihen liittyvän alustavan tavoitehinta-arvion, joka perustuu tämän hetkisiin alustaviin kuntokartoituksiin ja luonnossuunnitelmiin. Hinta-arvio tarkentuu tarkempien kuntotutkimusten ja suunnitelmien teon jälkeen.

-Lähettää hankesuunnitelman edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi.

Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

Kv 28.11.2005

§ 254

Ehdotus vuoden 2006 talousarvioksi ja vuosien 2006 - 2008 taloussuunnitelmaksi (Kj)

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Pinellan tarkennettujen peruskorjausvaihtoehtojen läpikäynnin kustannusarvioineen (Kh). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pinellan peruskorjaukseen hankkeen kustannusarvioksi sitovana 1,9 milj. euroa, (josta vuonna 2006 käytettäväksi 500.000 euroa) ja sitovaksi toteuttamisaikatauluksi 2005 - 2009. Talousarviosta ilmenee, että tavoitteena oli peruskorjauksen valmistuminen vuonna 2007.

Klk 21.12.2005

§ 1013

Talouskeskuksen lausunto ravintola Pinella hankesuunnitelmasta

Asia pantiin pöydälle. Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

(Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta merkitsee tiedoksi talouskeskuksen lausunnon ja päättää lähettää yllä olevan Tilalaitoksen lisäselvityksen kaupunginhallitukselle.)

Klk 11.1.2006

§ 55

Talouskeskuksen lausunto ravintola Pinellan hankesuunnitelmasta

Kiinteistölautakunta päätti yksimielisesti merkitä asian tiedokseen ja todeta, että asia ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin.

Klk 22.2.2006

§ 185

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman korjausvaihtoehdot

Asia pantiin pöydälle.

(Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta päättää antaa ylläesitetyn lisäselvityksen kaupunginhallitukselle Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta ja korjausvaihtoehdoista.)

Klk 1.3.2006

§ 206

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman korjausvaihtoehdot

Kiinteistölautakunta päätti antaa ylläesitetyn lisäselvityksen kaupunginhallitukselle Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta ja korjausvaihtoehdoista.

Samalla kiinteistölautakunta päätti pyytää ajantasaisen lausunnon hankesuunnittelutyöryhmältä.

Tiivistelmä: Pinellan hankesuunnitelma palautettiin kaupunginvaltuuston lisättyä muutostekstin "Pinellan tarkennettujen peruskorjausvaihtoehtojen läpikäynti kustannusvaihtoehtoineen" talousarvioon. Korjausvaihtoehtoja on läpikäyty ja kustannusselvityksiä tehty. Korjaushankkeen supistamisella ei todennäköisesti saada kohteelle ravintolayrittäjää.

Kh 27.3.2006

§ 253

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti. Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja.

(Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Pinellan hankesuunnitelman.)

Kh 3.4.2006

§ 275

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Asiaa oli kaupunginhallituksen kokouksessa selvittämässä Tilalaitoksen johtaja.

Kh 18.4.2006

§ 302

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti, että Pinellan peruskorjaus toteutetaan nk. supistetun mallin mukaisesti, että hankesuunnitelma tulee tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja, että ravintolatoiminnan Pinellassa edellytetään jatkuvan.

Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti.

Klk 26.4.2006

§ 447

Pinellan kiinteistön hankesuunnitelman jatkotyöstäminen

Asia pantiin pöydälle.

Klk 3.5.2006

§ 473

Pinellan kiinteistön hankesuunnitelman jatkotyöstäminen

Kiinteistölautakunta päätti antaa Tilalaitoksen tehtäväksi ravintoloitsijan kilpailuttamisen Pinellan kiinteistöön.

Samalla lautakunta päätti, että ennen toiminnanharjoittajan kilpailuttamista eri valintaperusteiden painotukset tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kokouksessa hyväksyttyyn muotoon.

Klk 3.5.2006

§ 472

Kh - Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta merkitsi kaupunginhallituksen 18.4.2006 § 302 päätöksen tiedoksi.

(Kaupunginhallituksen em. päätöksen mukaan kh päätti, että Pinellan peruskorjaus toteutetaan nk. supistetun mallin mukaisesti, ja että hankesuunnitelma tulee tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja että ravintolatoiminnan Pinellassa edellytetään jatkuvan.)

Klk 14.6.2006

§ 600

Tarjouspyyntökriteerit Pinellan Pylväikön ja Puupinellan ravintolatilojen vuokraamisesta.

Asia pantiin pöydälle.

Klk 28.6.2006

§ 646

Tarjouspyyntökriteerit Pinellan Pylväikön ja Puupinellan ravintolatilojen vuokraamisesta.

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä tarjouskriteerit ja menettelytavan. Esittelijä (Va. tilalaitoksen johtaja tarkisti esittelytekstin kokouksessa hyväksyttyyn muotoon.)

Klk 30.8.2006

§ 711

Pinellan tarjouspyyntökilpailu

Kiinteistölautakunta päätti valita Pinellan pylväikön ja Puupinellan ravintolatilojen uudeksi vuokralaiseksi Kuntoutusyhtymä Rehab Groub Oy.

Kv 27.11.2006

§ 228

Ehdotus vuoden 2007 talousarvioksi ja vuosien 2007 - 2009 taloussuunnitelmaksi (Kj)

Kaupunginvaltuusto vahvisti sitovana (jäljellä olevan) hankkeen kustannusarvioksi 1,2 milj. euroa ja sitovaksi toteuttamisaikatauluksi 2005 - 2010.

Tilalait / ppky 13.3.2007

§ 27

Ravintola Pinellan vuokrasopimuksen allekirjoittaminen

Tilalaitoksen va. johtaja: Päätän panna täytäntöön Kiinteistölautakunnan 30.8.2006 § 711 päätöksen ja allekirjoittaa Pinellan vuokrasopimuksen Sunborn Saga Oy:n kanssa.

Päätös pannaan täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta.

Klk 21.3.2007

§ 196

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen ehdollisena ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi.

Samalla päätettiin hyväksyä ehdollisena hankesuunnitelman mukaiset vuokralaisen ehdottamat ja vuokralaisen vuokranantajalla kustannuksellaan, kuitenkin enintään 500.000 eurolla, teettämät toiminnalliset muutostyöt, ja pidennetään vuokra-aika vuoteen 2040.

Hankesuunnitelman toteuttaminen ehdotuksen mukaisena edellyttää, että vuokralainen ja vuokranantaja pääsevät sopimukseen Pinellan muutostöiden kustannusten ja vastuiden jakautumisesta ennen kesäkuun 2007 loppua.

Kiinteistölautakunta päätti valtuuttaa tilalaitoksen neuvottelemaan vuokralaisen kanssa hankesuunnitelman toteutumisen edellytyksenä olevasta vastuunjakosopimuksesta.

Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

Kh 30.4.2007

§ 325

Kaupunginhallituksen jäsen aloite Pinellan säilyttämisestä kaupungin omistuksessa

Kaupunginhallitus päätti lähettää Kaupunginhallituksen jäsenen 30.4.2007 tekemän aloitteen - ”Kaupunginhallitukselle valmistellaan esitys, jonka mukaan ravintola Pinellaa ei myydä” - asianmukaisesti valmisteltavaksi.

Kh 30.4.2007

§ 324

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Kh 7.5.2007

§ 343

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Kh 14.5.2007

§ 359

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Ennen asian pöydällepanoa äänestettiin asian palauttamisesta. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 6-5.

Ennen päätöksentekoa esittelijä muutti päätösehdotuksensa seuraavansisältöiseksi: ”Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan laajennushankkeen sisältävän Pinellan Pylväikön ja Puupinellan hankesuunnitelman ehdolla, että vuokralainen Sunborn Saga Oy vastaa kaikista kaupunginvaltuuston hyväksymän kokonaiskustannusarvion (1.200.000 euroa) ylittävistä kustannuksista vastikkeena sille, että vuokrasopimuksen määräaikaisuutta pidennetään 20 vuoteen.”

Kh 28.5.2007

§ 390

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Päätös asian palauttamisesta tehtiin äänin 9-2.

Klk 20.6.2007

§ 496

Kh - Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta merkitsi kaupunginhallituksen 28.5.2007 § 390 päätöksen palauttaa asian kiinteistölaitokselle uudelleen valmisteltavaksi.

Klk 3.10.2007

§ 711

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle.

(Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta päättää hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen ja pienennetyn laajennuksen korjaussuunnitelman ja kustannusennusteen 1.539.000 euroa alv 0 % sekä mahdollisten arkeologisten kaivausten saastuneiden maiden poiston kustannukset (arvio 300.000 euroa alv 0 %) ja lähettää ne edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi ja vuoden 2008 talousarviossa hyväksyttäväksi)

Klk 10.10.2007

§ 734

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi

Klk 21.11.2007

§ 890

Ravintola Pinellan hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle. Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

(Ehdotus:Kiinteistölautakunta päättää hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen ja kustannusennusteen 1.490.000 euroa alv 0 % sekä mahdollisten arkeologisten kaivausten saastuneiden maiden poiston kustannukset (arvio 300.000 euroa alv 0 %) ja lähettää ne edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi ja vuoden 2008 talousarviossa huomioon otettavaksi.)

Kv 26.11.2007

§ 242

Ehdotus vuoden 2008 talousarvioksi ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaksi

Kaupunginvaltuusto vahvisti sitovana hankkeen kustannusarvioksi 1.500.000 euroa ja sitovaksi toteuttamisaikatauluksi 2005 - 2010.

Klk 28.11.2007

§ 926

Ravintola Pinellan hankesuunnitelma

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen ja kustannusennusteen 1.490.000 euroa alv 0 % sekä mahdollisten arkeologisten kaivausten saastuneiden maiden poiston kustannukset (arvio 300.000 euroa alv 0 %) ja lähettää ne edelleen kaupunginhallituksen vahvistettavaksi ja vuoden 2008 talousarviossa huomioon otettavaksi.

Samalla lautakunta totesi, että suunnitelman muutos verrattuna kaupunginhallituksen 18.4.2006 päättämään ns. supistettuun malliin on vähäinen. Kustannusennusteen nousu johtuu suunnitelmien täsmentymisestä ja huomattavasta rakennuskustannustason yleisestä noususta.

Kh 17.12.2007

§ 776

Ravintola Pinellan hankesuunnitelma

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Kh 14.1.2008

§ 32

Ravintola Pinellan hankesuunnitelma

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Kh 28.1.2008

§ 63

Ravintola Pinellan hankesuunnitelma

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian kiinteistölautakunnalle siten, että kiinteistölautakunta päättää toimivaltansa puitteissa Pinellan rakennusten myymisestä vuokrasopimuksineen ja maapohjan vuokraamisesta kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla siten, että kaupunginhallitus vahvistaa kaupan ehdot.

Päätös asiassa tehtiin äänin 6-5. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen esittelijän tarkistetun päätösehdotuksen puolesta äänesti 6 jäsentä.

Seuraavansisältöisen päätösehdotuksen puolesta äänesti 5 jäsentä:

”Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Pinellan pylväikön ja Puupinellan peruskorjauksen ja kustannusennusteen 1.490.000 euroa (alv 0 %) sekä mahdollisten arkeologisten kaivausten saastuneiden maiden poiston kustannukset (arvio 300.000 euroa, alv 0 %).”

Kh 11.2.2008

§ 111

Vastaus kaupunginhallituksen jäsenen aloitteeseen Pinellan säilyttämisestä kaupungin omistuksessa

Kaupunginhallituksen jäsen on kaupunginhallituksen kokouksessa 30.4.2007 § 325 tehnyt aloitteen Pinellan säilyttämisestä kaupungin omistuksessa.

Kaupunginhallitus on 28.1.2008 § 63 päättänyt, että Pinellan hankesuunnitelmaa koskeva asia palautetaan kiinteistölautakunnalle siten, että kiinteistölautakunta päättää toimivaltansa puitteissa Pinellan rakennusten myymisestä vuokrasopimuksineen ja maapohjan vuokraamisesta kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla siten, että kaupunginhallitus vahvistaa kaupan ehdot.

Kaupunginhallitus päätti 11.2.2008 § 111 merkitä kaupunginhallituksen jäsenen aloitteen käsitellyksi.

Klk ela 7.5.2008

HUOM! Tämä ei tullut listalle 7.5.2008 vaan sitä seuraavaan kokoukseen 28.5.2008

Ravintola Pinellan kiinteistön myyntitarjousmenettelyn ehtojen ja asiakirjojen hyväksyminen

Ehdotus: Kiinteistölautakunta päättää hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan myyntimenettelyksi avoimen tarjouskilpailun (minimihinta 100 000 euroa), ja siihen liittyvät kauppakirjaluonnoksen, maanvuokrasopimusehtoluonnoksen, sekä uutta omistajaa sitovan vuokrasopimuksen.

Kiinteistölautakunta lähettää myyntiin liittyvät asiakirjat kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi 14.1.2008 päätöksen mukaisesti.

Klk 28.5.2008

§ 373

Ravintola Pinellan myyntitarjousmenettelyn ehtojen ja asiakirjojen hyväksyminen

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä Pinellan Pylväikön ja Puupinellan myyntimenettelyksi avoimen tarjouskilpailun, ja siihen liittyvät liitteen 1 mukaisen kauppakirjaluonnoksen sekä liitteen 2 mukaisen maanvuokrasopimusluonnoksen.

Kaupunki pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä kaikki tarjoukset.

Kiinteistölautakunta päätti lähettää kauppakirja- ja maanvuokrasopimusluonnoksen kaupunginhallituksen vahvistettaviksi.

Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti esittelijän tarkistetusta päätösehdotuksesta. Asian esitteli tilalaitoksen johtaja.

Kh 2.6.2008

§ 355

Ravintola Pinellan luovutusehtojen vahvistaminen

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa liitteiden 1 ja 2 mukaiset sopimusehdot avoimessa tarjouskilpailussa noudatettaviksi Pinellan Pylväikön ja Puupinellan luovutusehdoiksi.

Liite 1 Pinellan Pylväikön ja Puupinellan kauppakirjaluonnos liitteineen.

Liite 2 Maanvuokrasopimusluonnos

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteinä 1 ja 2 oleviin sopimuksiin vähäisiä teknisluonteisia muutoksia.

Klk 18.6.2008

§ 443

Kh - Ravintola Pinellan luovutusehtojen vahvistaminen

Kiinteistölautakunta merkitsee kaupunginhallituksen päätöksen (Kh 2.6.2008 § 355) tiedoksi.

Klk 13.8.2008

§ 492

Kohteen "Pinella" luovuttaminen

Kiinteistölautakunta päätti:

-Myydä Turun kaupungin Porthanin puiston viereisellä alueella, tontilla II-26-1 (853-2-26-1) sijaitsevat rakennukset Gylichin Pylväikkö ja Puistoravintola Pinella, osoitettu kartalla M 93 / 3.3.2008, liitteenä olevan kauppakirjan mukaisilla ehdoilla 10.100 euron kauppahintaan Saga palvelut Oy:lle oman tai perustettavan yhtiön lukuun.

-Vuokrata Turun kaupungin II kaupunginosan 26. korttelin tontin1 (853-2-26-1), alaltaan 801 m². Tontti on osoitettu kartalla M 93 / 3.3.2008.

Vuokra-aika alkaa xxxkuun 1. päivänä 200x ja jatkuu xxxkuun 31. päivään 2057 saakka, jolloin vuokraus päättyy irtisanomista vaatimatta.

Perusvuokra on 26.000,00 euroa vuodessa. Vuokra määräytyy 5 %:n mukaan vuokra-alueen pääoma-arvosta. Tätä vuokrasopimusta allekirjoitettaessa vuokra määräytyy seuraavasti: 5 % x asemakaavan mukainen rakennusoikeus 650 k-m2 x 800 euroa/k-m2/vuosi.

Edellä mainittu perusvuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksilukuun 1662 (perusindeksi 1951:10=100) ja vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1.2009 alkaen ja sen jälkeen kalenterivuosittain tammikuun 1. päivästä alkaen. Ja muutoin oheisen maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti.

-Tämän päätöksen perusteella laadittava kauppakirja ja maanvuokrasopimus on ostajan taholta allekirjoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin kaupunki on ilmoittanut ostajalle, että kauppakirja ja vuokrasopimus ovat kaupungin puolesta allekirjoitettavissa. Lisäksi vuokramiehen on edellä mainitun ajan kuluessa esitettävä kiinteistölaitokselle maanvuokrasopimuksen edellyttämä hyväksyttävä vakuus. Muussa tapauksessa tämä päätös katsotaan rauenneeksi.

-Ostajan on maksettava myyjän tilille kauppahinnan maksamisen vakuudeksi käsiraha 27.8.2008 mennessä, käsirahan suuruus on 4 % kauppahinnasta.

-Oikeuttaa Tilalaitoksen johtajan allekirjoittamaan kauppakirjan ja maanvuokrasopimuksen ja tekemään niihin tarvittavia pieniä teknisluontoisia korjauksia.

Samalla lautakunta päätti, että pöytäkirja tämän asian osalta hyväksytään ja tarkastetaan heti.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2. Hylkäämisehdotuksen puolesta äänesti 2 jäsentä.

Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

Kv 17.11.2008

§ 253

Ehdotus vuoden 2009 talousarvioksi ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaksi (Kj)

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2009 talousarvioksi ja vuosien 2009 - 2012 taloussuunnitelmaksi hyväksytään ottaen huomioon hyväksytyt muutosehdotukset nrot 9a, 15 ja 28a.

Tilaliikelaitos talousarvio ja -suunnitelma 2009 - 2011

Peruskorjaukset/Muut Pinellan peruskorjaus

-Gylichin pylväikkö Puu-Pinella, hankkeen kustannusarvio sitovana 1.500.000 euroa ja toteuttamisaikataulu sitovana 2005 - 2010

Talousarvio 2009/ 0 euroa, taloussuunnitelma 2010, 2011/ 0 euroa

Ympkaalk

2.12.2008

§ 791

Sunborn Saga Oy:n poikkeamispäätös Gylichin pylväikön (ns. Pinellän pylväikön) laajentamiseen ositteessa Vanha Suurtori 2 (P 103/2008) (2008-1119)

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti myöntää Sunborn Saga Oy:lle hakemuksen ja 21.11.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset.

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen antamisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa ja maisematyölupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukainen 750 euron maksu sekä kuulutuksesta lehti-ilmoituksella todellisten kustannusten mukaan 1247,39 euroa, yhteensä 1997,39 euroa.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa tekemästä päätösehdotuksesta. Asian esitteli kaavoitustoimenjohtaja.

Ympäristö- ja kaavoitusviraston

suunnittelutoimisto

Suunnittelupäällikkö

9.12.2008

§ 129

Maisematyölupa; Turun kaupungin Viherlaitos, Os. Porthaninpuisto ja Vanha Suurtori 2, kaupunginosa II, puiden kaataminen

(MP 29/2008)

Päätin myöntää viherlaitokselle maisematyöluvan kahden vaahteran kaatoon II kaupunginosa korttelin 26 tontille 1 ja kahden jalavan kaatoon Porthaninpuistoon.

Ympkaalk

16.12.2008

§ 843

Tiedoksi merkittävät uudet osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ”Pinella ja Gylichin pylväikkö”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti merkitä tiedoksi asemakaavatoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Meidän Turku-Vårt Åbo ry:n

puheenjohtaja 22.1.2009

Mielipide asemakaavanmuutoksen valmisteluun, jota laaditaan 2. kaupunginosaan korttelin 26 sekä Porthaninpuiston virkistysalueelle

Yhdistyksen lausunto.

Asemakaavatoimisto

30.1.2009

Lausuntopyyntö ”Pinella ja Gylichin pylväikkö” -nimisestä asemakaavanmuutosasiasta (kaavatunnus 38/2008)

Asemakaavatoimiston lausuntopyyntö.

Museovirasto

5.3.2009

Pinella ja Gylichin pylväikkö” -niminen asemakaavanmuutosasia

Museovirasto katsoo, että esitetty uudisrakennuksen laajuus (n. 130 m2) on liian suuri Porthaninpuistoon ja esittää, että suunnittelussa keskitytään tarvittavan lisärakennusoikeuden sijoittamiseen pääasiassa maanalaisiin tiloihin. Pienemmät, maanpäälliset lisärakennukset eivät katkaise näköyhteyttä Aurajoelle ja joen länsirannalle.

Ottamatta maanalaisen rakentamisen laajuuteen tässä vaiheessa kantaa Museovirasto toteaa, että hanke edellyttää mittavia arkeologisia tutkimuksia. Kaivausten vaikutus hankkeen aikatauluihin ja kustannuksiin on aiheellista ottaa huomioon mahdollisimman varhain, jotta rakentaminen ja arkeologiset tutkimukset saadaan sovitettua yhteen.

Pieneläinklinikkaa ja eläinhoitolaa koskevat päätökset

Eläinhoitolan ja pieneläinklinikan tilakysymyksille on etsitty ratkaisua jo usean vuoden ajan. Eläinhoitolan tilat Kurrapolku 5:ssä on todettu huonokuntoisiksi ja pieneläinklinikan käytössä on työtilaksi sopimaton kellarihuone Rauhankatu 14 b A:ssa. Tilan tilapäisyys on jatkunut jo yli 30 vuotta. Klinikan laitekanta on kaupungineläinlääkärin omaisuutta.

Keväällä 2006 terveyslautakunta esitti tilalaitokselle perusparannushankkeen ”eläinhoitolan ja pieneläinklinikan tilatarpeet” otettavaksi huomioon terveystoimen esityksenä rakennusinvestointiehdotukseksi vuoden 2007 talousarvioon ja vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmaan. Kaupunginvaltuusto ei vuodelle 2007 myöntänyt hankkeelle määrärahoja vaan päätti, että eläinhoitola/pieneläinklinikka siirretään vuodelle 2008 ja arvioidaan investointi uudestaan osana koko klinikan tilaratkaisua. Määrärahan karsimisen perusteena kaupunginvaltuusto oli päättänyt, että ”eläinhoitolan säätiöittäminen tulee selvittää”. Terveyslautakunta päätti palata asiaan vuoden 2008 budjetin ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä. Kesäkuussa 2007 terveyslautakunta päivitti eläinhoitolan ja pieneläinklinikan tilojen tarvesuunnitelmat Tilalaitokselle lähetettäväksi. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry ilmoitti olevansa halukas osallistumaan eläinhoitolahankkeen rakennuskustannuksiin 500.000 eurolla.

Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2008 talousarviossa sitovina määrärahat eläinhoitolan/pieneläinklinikan peruskorjaushankkeelle ja toteuttamisaikataulun sitovaksi. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että ”selvitetään ylikunnallisen toteutuksen mahdollisuudet ympäristöterveydenhuollon eläinhoitolan ja pieneläinklinikan investoinneissa”. Tilalaitos valmisteli huhti-elokuussa 2008 yhdessä Terveystoimen, Viherlaitoksen ja Turun Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman. Talouskeskus esitti lausunnossaan hankesuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, koska Tilalaitoksen esittämä hankkeen kustannusarvio ylitti talousarviossa sidotun arvion 1.500.000 eurolla. Kiinteistölautakunta päätti 27.8.2008 omalta osaltaan kuitenkin hyväksyä Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman lähetettäväksi edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi. Joulukuussa 2008 terveyslautakunta tarkensi aikaisemmin hyväksymäänsä hankesuunnitelmaa karsimalla tiloja ja menoja, minkä jälkeen kustannusarvioksi laskettiin 2.970.000 euroa. Terveyslautakunnan tarkennettu esitys sisälsi sekä eläinhoitolan että eläinklinikan tilatarpeet.

Maaliskuussa 2009 kaupunginhallitus otti käsittelyyn Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman ja päätti palauttaa asian peruspalvelulautakunnalle. Uudelleen valmistelua ohjeistettiin siten, että eläinhoitolan osalta on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin korvaavien tilojen tai muiden ratkaisujen löytämiseksi ja, että pieneläinten päivystyspalvelut tulee hankkia kilpailuttamalla yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupunginhallitus ilmoitti samalla, että se on sitoutunut toteuttamaan eläinhoitolan korvaavat tilat ja tekemään asiaa koskevan päätöksen 30.6.2009 mennessä.

Luettelo pieneläinklinikkaa ja eläinhoitolaa koskevista päätöksistä

(Tilanne 24.3.2009)

Päätöksentekijä

Asia

Päätös

Terla 11.2.2004

§ 67

Eläinlääkintähuollon kehittämisvaihtoehdot

Terveyslautakunta päätti merkitä tiedokseen tehdyn selvityksen, että nykyinen eläinlääkintähuollon järjestelmä säilytetään, velvoittaa ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtajan ja eläinlääkintähuollon tulosyksikön johtajan ryhtymään toimiin uuden tilan hankkimiseksi pieneläinklinikkaa varten vuoden 2004 aikana kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti.

Kh 11.10.2004

§ 875

Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun toimintojen mahdollinen yhdistäminen

Kaupunginhallitus päätti, että ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyötä jatketaan toistaiseksi nykyiseltä pohjalta ja että erikseen selvitetään tarkemmin eri vaihtoehdot eläinlääkintähuollon järjestämiseksi.

Terla 24.11.2004

§ 24

Kaupunginhallituksen päätös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyön jatkamisesta nykyiseltä pohjalta

Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen, että ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyötä jatketaan toistaiseksi nykyiseltä pohjalta ja että erikseen selvitetään tarkemmin eri vaihtoehdot eläinlääkintähuollon järjestämiseksi.

Terla 8.3.2006

§ 47

Rakennusinvestointi-ehdotukset vuoden 2007 talousarvioon ja vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmaan

Terveyslautakunta päätti esittää liitteessä 1 mainitut hankkeet tilalaitokselle otettavaksi huomioon terveystoimen esityksenä rakennusinvestointiehdotuksiksi Turun vuoden 2007 talousarvioon ja vuosien 2008 - 2009 taloussuunnitelmaan.

Liite 1: Perusparannushankkeet: Ympäristöterveydenhuolto Eläinhoitola Pieneläinklinikka, Suunnittelussa, Kustannusarvio 0,6 (milj. euroa)

Perustelut: Eläinlääkintähuollon kehittämisvaihtoehtoja on käsitelty terveyslautakunnassa 11.2.2004 § 67. Tarveselvityksen tekeminen käynnistetty. Eläinlääkintäpalvelut ovat parhaillaan valtakunnallisella tasolla uudelleen arvioinnin kohteena ja lakia eläinlääkintäpalveluista ollaan muuttamassa. Eläinhoitolan nykyinen tila on huonokuntoinen, paikka haussa.

I kaupungineläinlääkärin virka:

Terla 31.5.2006

§ 148

I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikon eroanomus ja viran haettavaksi julistaminen

Terveyslautakunta päätti myöntää I kaupungineläinlääkärille, johtavalle hygieenikolle eron virastaan eläkkeelle siirtymisen vuoksi 1.9.2006 lukien ja esittää kaupunginhallituksen hallintojaostolle, että ympäristöterveydenhuollon I kaupungineläinlääkärin virka, vak.nro 200001, saadaan julistaa haettavaksi.

Khhal 13.6.2006

§ 223

I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi julistaminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti. Pöydällepanon aikana tulee selvittää

-I kaupungineläinlääkärin kelpoisuusvaatimukset

-ympäristöterveydenhuollon sijoitus hallinnollisesti

-ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeen mitoitus.

Päätösehdotus: Kaupunginhallituksen hallintojaosto päättää, että I kaupungineläinlääkärin virka (vak.nro 200001) saadaan julistaa haettavaksi ja virkaan saadaan ottaa viranhaltija toistaiseksi.

Khhal 29.8.2006

§ 281

I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi

Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

Khhal 22.10.2007

§ 435

Jäsenen selvityspyyntö koskien hallintojaoston 29.8.2006 § 281 palauttamaa I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi julistamista koskevaa asiaa

Pöytäkirjaan merkittiin kaupunginhallituksen hallintojaoston jäsenen selvityspyyntö siitä, mikä on ympäristöterveydenhuollon tämänhetkinen tilanne ja onko I kaupungineläinlääkärin viran täyttämistä koskeva palautettu asia tulossa uudelleen kaupunginhallituksen hallintojaoston käsittelyyn.

Selvityspyyntö palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja

Khhal 22.4.2008

§ 154

Jäsenen selvityspyyntö koskien hallintojaoston 29.8.2006 § 281 palauttamaa I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi julistamista koskevaa asiaa

Tiedoksi apulaiskaupunginjohtajien avustajat.

Selvityspyyntö palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajalle ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajalle.

Terla 18.6.2008

§ 118

Terveyslautakunnan lausunto khhal jäsenen selvityspyyntöön koskien I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi julistamista

Terveyslautakunta päätti antaa hallintojaoston 22.4.2008 § 154 tekemän kyselyn johdosta yllä olevan lausunnon.

(Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen yhteydessä on myös valmisteltu johtosäännössä mainittujen vakanssien kelpoisuusehtoja ja aukijulistamista. Näihin kuuluu tulosaluejohtaja vastuualueenaan ympäristöterveydenhuolto.

Johtosäännössä on siis määritelty ympäristöterveydenhuolto osaksi 1.1.2009 perustettavaa peruspalvelulautakunnan organisaatiota.)

Khhal 30.9.2008

§ 290

Terveyslautakunnan lausunto khhal jäsenen selvityspyyntöön koskien I kaupungineläinlääkärin viran haettavaksi julistamista

Kaupunginhallituksen hallintojaosto päätti merkitä terveyslautakunnan antaman lausunnon tiedokseen.

Kv 27.11.2006

§ 228

Ehdotus vuoden 2007 talousarvioksi ja vuosien 2007 - 2009 taloussuunnitelmaksi (Kj)

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2007 talousarvioksi ja vuosien 2007 - 2009 taloussuunnitelmaksi hyväksytään.

Terveyslautakunta, talousarvio ja -suunnitelma 2007 - 2009:

Kv (Kh): Ympäristöterveydenhuollon rakennejärjestelyjen loppuun saattaminen ja sijoituspaikan ratkaiseminen vuoden 2007 aikana.

Muutosehdotukset, jotka ovat äänestyksessä tulleet valtuuston päätöksiksi:

Vuonna 2007 toteutettavat kehittämishankkeet: 1 04 Kaupunginhallitus, Kv: Eläinhoitolan säätiöittäminen selvitetään.

Kv: Investointiosa. Suunnitelmakauden 2008 - 2010 ja pitkänaikavälin investoinnit arvioidaan uudelleen.

Kiinteistölautakunta, Tilalaitos: Ympäristöterveydenhuolto Eläinhoitola Pieneläinklinikka; siirretään vuodelle 2008 ja arvioidaan investointi uudestaan osana koko klinikan ratkaisua (- 300.000 euroa).

Sitovaksi hankkeen kustannusarvioksi 1.830.00 euroa ja toteuttamisaikatauluksi 2007 - 2010.

Terla 2.5.2007

§ 80

Eläinlääkintähuollon järjestelyt

Terveyslautakunta päätti merkitä eläinlääkintähuollon tilanteen tiedoksi ja toteaa, että asiaan palataan vuoden 2008 budjetin ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Terla 13.6.2007

§ 113

Eläinhoitolan tilanne

Terveyslautakunta hyväksyi omalta osaltaan eläinhoitolan tilojen tarveselvityksen Tilalaitokselle lähetettäväksi ja hyväksyi, että tarvittavista tiloista Turun Eläinsuojeluyhdistys ry voisi kustannuksellaan rakentaa luonnonvaraisten eläinten hoivaamiseen tarkoitetun rakennuksen tai osaston.

Terla 13.6.2007

§ 114

Pieneläinklinikan järjestelyt

Terveyslautakunta päätti hyväksyä pieneläinklinikan tilojen päivitetyn tarvesuunnitelman ja lähettää sen Tilalaitokselle toimenpiteitä varten. Pieneläinklinikan kaluste- ja välinehankinnat otetaan huomioon ympäristöterveydenhuollon talousarviossa 2008.

Kaupunkilainen

23.8.2007

Aihe: Turun eläinhoitolan rahapula ja ahdinko

Sähköpostiviesti 23.8.2007 Kaupunginkanslialle.

Kv 26.11.2007

§ 242

Ehdotus vuoden 2008 talousarvioksi ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaksi

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2008 talousarvioksi ja vuosien 2008 - 2010 taloussuunnitelmaksi hyväksytään ottaen huomioon hyväksytyt muutosehdotukset nrot 2, 5, 7, 14, 18, 23, 27, 30, 35, 36, 37, 41, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 52, 54, 55, 56 ja 57.

Kiinteistölautakunta, Tilalaitos talousarvio ja -suunnitelma 2008 - 2010

Kv (Kh) (Kj):

Selvitetään ylikunnallisen toteutuksen mahdollisuudet ympäristöterveydenhuollon eläinhoitolan ja pieneläinklinikan investoinneissa.

Sitovaksi hankkeen kustannusarvioksi 2,4 milj. euroa ja toteuttamisaikatauluksi 2007 - 2011.

Terla 9.4.2008

§ 59

Rakennusinvestointi-ehdotukset vuoden 2009 talousarvioon ja vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelmaan

Terveyslautakunta päätti esittää liitteessä 1 mainitut hankkeet tilalaitokselle otettavaksi huomioon terveystoimen esityksenä rakennusinvestointiehdotuksiksi Turun vuoden 2009 talousarvioon ja vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelmaan.

Päätös syntyi äänin 10-2. Asian uudelleen valmisteltavaksi palauttamisen puolesta äänesti 2 jäsentä.

Liite 1:

Perusparannushankkeet: 1. Ympäristöterveydenhuolto Eläinhoitola Pieneläinklinikka, hankesuunnitelma hyväksytty Terla § 113 ja 114/13.6.2007 Kv:n hyväksymä tilalaitoksen investointiohjelma 08 - 10

Perustelut: Terveyslautakunta on käsitellyt eläinlääkintähuollon kehittämisvaihtoehtoja 11.2.2004 § 67 ja päivitettyjä tarveselvityksiä 13.6.2007 §:t 113 ja 114. Eläinlääkintäpalvelut ovat olleet valtakunnallisella tasolla uudelleen arvioinnin kohteena ja lakia eläinlääkintäpalveluista ollaan muuttamassa. Eläinhoitolan nykyinen tila on huonokuntoinen, paikka haussa. Turussa ei ole koskaan ollut varsinaista Turun kaupungin pieneläinklinikkaa, jonka toiminnasta kaupunki olisi ottanut kokonaisvastuun.

Tekplk 17.4.2008

§ 80

Lausunnon antaminen eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta

Teknisten palveluiden lautakunta päätti ilmoittaa lausuntonaan Tilalaitokselle, että se hyväksyy eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman, joka sisältää uudet tilat muun muassa Viherlaitoksen hoidossa oleville kaupungin koristelinnuille.

Terla 21.5.2008

§ 102

Lausunto tilalaitoksen laatimasta pieneläinklinikan ja eläinhoitolan hankesuunnitelmasta

Terveyslautakunta totesi pieneläinklinikan ja eläinhoitolan sijoittamisen uusiin tiloihin välttämättömäksi, hyväksyi omalta osaltaan hankesuunnitelman ja päätti lähettää hankesuunnitelmasta yllä olevan lausunnon tilalaitokselle.

Klk 4.6.2008

§ 395

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Päätösehdotus: Kiinteistölautakunta päättää hyväksyä omalta oaltaan Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi.

Klk 11.6.2008

§ 417

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle.

Klk 18.6.2008

§ 452

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta edellytti, että suunnitelmasta hankitaan asian pöydälläoloaikana Anivet Oy:ltä ja Hippos ry:ltä lausunnot.

Klk 13.8.2008

§ 482

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Asia pantiin yksimielisesti pöydälle kahdeksi viikoksi Anivet Oy:n ja Hippos ry:n lausuntoja odottamaan.

Asian esitteli va. tilalaitoksen johtaja.

Klk 27.8.2008

§ 535

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kiinteistölautakunta päätti hyväksyä omalta osaltaan Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi.

Taatila, Paimio

12.8.2008

Tarjous eläinhoitolan sijoituspaikaksi

Tarjottu eläinhoitolan sijoituspaikaksi vuonna 1997 valmistunutta sikalarakennusta.

Zoolandian eläintarha Oy

18.8.2008

Tarjous luonnonvaraisten eläinten hoidosta

Zoolandia tarjoaa palveluitaan oheisen laskelman mukaisesti indeksikorotuksella, 6 vuoden sopimuksella. Tarjous on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka.

Zoolandian esitys 18.8.2008/Kh/ kaupunginsihteeri 27.8.2008.

Tarjous lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Tervi/hallintopäällikkö 28.8.2008, edelleen toimenpiteitä varten tulosaluejohtaja 28.8.2008, tiedoksi terveystoimen johtaja ja hallintoylihoitaja 28.8.2008.

Tilalaitos / Rakennuttamispäällikkö

2.9.2008

Lausuntopyyntö: Eläinten hyvinvointikeskus

Pyydetty lausuntoa Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta

työhyvinvointipäälliköltä,

terveystoimen työsuojeluvaltuutetulta,

viherlaitoksen työsuojeluvaltuutetulta.

Lausunto työhyvinvointipäällikkö 4.9.2008.

Lausunto terveystoimen työsuojeluvaltuutettu 4.9.2008.

Lausunto viherlaitoksen työsuojeluvaltuutettu 10.9.2008.

Kaupunkilainen

3.11.2008

Tärkeää asiaa eläinten hyvinvointikeskuksesta

Kannanotto eläinhoitolan hankesuunnitelman valmisteluun ym. (valmistelun avoimuutta lisättävä, asiat laitettava kuntoon, eläinhoitolan tiloista ja tilanteesta on puhuttu vuosia).

Terla/hallintopäällikkö 3.11.2008,

hallintoylihoitaja tied. 6.11.2008,

terveystoimen johtaja tied. 6.11.2008.

Terla 5.11.2008

§ 205

Eläinten Hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman tilatarveselvityksen tarkentaminen

Esittelijä poisti tämän terveyslautakunnan esityslistalta ennen lautakunnan kokousta.

Kv 17.11.2008

§ 253

Ehdotus vuoden 2009 talousarvioksi ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaksi (Kj)

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2009 talousarvioksi ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaksi hyväksytään ottaen huomioon hyväksytyt muutosehdotukset nrot 9a, 15 ja 28a.

Esittelytekstin Muutosehdotus 36

Tilaliikelaitos 1 77 sivu 169

Valt. valt. kannattamana tekemä muutosehdotus kuului seuraavasti:

TAE 2009

TS 2010

(1000€)

UUDISRAKENNUKSET:

Peruspalvelut - ympäristöterveydenhuolto;

Eläinhoitola, pieneläinklinikka

Kohta päätettävä sitovaksi

2.000.000

1.574

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta äänestävät "jaa" ja ne valtuutetut, jotka eivät sitä hyväksy ja ovat siis valt. tekemän muutosehdotuksen kannalla äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä sai kaupunginhallituksen ehdotus 55 ääntä ja muutosehdotus 12 ääntä, minkä johdosta puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen saaneen tarvittavan ääntenenemmistön ja tulleen kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Tilaliikelaitos talousarvio ja -suunnitelmaehdotus 2009 - 2011, ei sitovina

UUDISRAKENNUKSET / Peruspalvelut / Ympäristöterveydenhuolto Eläinhoitola Pieneläinklinikka (Turun Eläinsuojeluyhdistys ry:n rahoitusosuus)

Hankkeen kustannusarvio 3.624.000 euroa, (TA 2008 100.000 euroa), Talousarvio 2009 2.000.000 euroa, Taloussuunnitelma 2010 1.574.00 euroa, toteuttamisaikataulu 2007 - 2012

Terla 3.12.2008

§ 218

Sopimukset suurten kotieläinten peruseläinlääkäripalvelujen ostamisesta Liedolta ja pienten lemmikkieläinten eläinlääkäripalvelujen myynnistä Raisiolle ja Liedolle

Terveyslautakunta merkitsi tiedoksi sopimuksen suurten kotieläinten peruseläinlääkäripalvelujen ostamisesta Liedolta ja sopimuksen pienten lemmikkieläinten eläinlääkäripalvelujen myynnistä Raisiolle ja Liedolle.

Terla 17.12.2008

§ 234

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma

Terveyslautakunta päätti hyväksyä omalta osaltaan liitteessä 1 esitetyn Eläinten hyvinvointikeskuksen tilatarveselvityksen tarkennuksen ja lähettää sen edelleen Tilalaitokselle toimenpiteitä varten.

Johtava hygieenikko

17.12.2008

§ 283

Eläinhoitoapulaisen, vak.nro 205203, täyttäminen haettavaksi julistaminen Turun terveystoimen eläinlääkintähuollon eläinhoitolassa (ensimmäinen sijoituspaikka)

Päätin, että Turun terveystoimen eläinlääkintähuollon eläinhoitolan (ensimmäinen sijoituspaikka) eläinhoitoapulaisen toimeen, vak.nro 205203, valitaan haettavaksi julistamatta ehdolla, että hän esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan, jolla toimen vastaanottaminen vahvistuu.

Lääkäri

18.12.2008

Kannanotto: Eläinten hyvinvointikeskus ei sovi koulun viereen

Lääkärin lausunto.

Kh 2.3.2009

§ 128

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma

Asia pantiin pöydälle yksimielisesti.

Päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää palauttaa peruspalvelulautakunnalle terveyslautakunnan 21.5.2008 § 102 ja 17.12.2008 § 234 tekemät esitykset eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta toteutettavaksi edellä olevan ohjeistuksen mukaisesti ja päättää ilmoittaa tilalaitokselle tekemästään päätöksestä.

Kh 16.3.2009

§ 151

Eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma

Kaupunginhallitus päätti palauttaa peruspalvelulautakunnalle terveyslautakunnan 21.5.2008 § 102 ja 17.12.2008 § 234 tekemät esitykset eläinten hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta toteutettavaksi edellä olevan ohjeistuksen mukaisesti ja päättää ilmoittaa tilalaitokselle tekemästään päätöksestä.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että asia on tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 4.5.2009 pidettävään kokoukseen.

Samalla kaupunginhallitus ilmoittaa, että kaupunginhallitus on sitoutunut toteuttamaan eläinhoitolan korvaavat tilat ja tulee tekemään asiaa koskevan päätöksen 30.6.2009 mennessä.

Päätös tehtiin muutosehdotuksesta yksimielisesti.

Turun omavaraisuusasteen, % kehitys
2003	2004	2005	2006	2007	2008
64,5	64,5	61,7	58,9	55,4	54,9

Suhteellinen velkaantuneisuus, % Turussa vuosina 2003 - 2008
2003	2004	2005	2006	2007	2008
38,9 %	37 %	40,3 %	41,9 %	47,9 %	44,1 %
Oikaistu suhteellinen velkaantuneisuus, % Turussa vuosina 2003 - 2008 (vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstökassatalletukset)
2003	2004	2005	2006	2007	2008
31,4 %	29,8 %	33,3 %	35,0 %	41,0 %	38 %

	Lainat €/asukas		Konsernin lainat €/as.
	2007	2008	2007	2008
Helsinki	1 263	1 150	5 069	5 132
Espoo	508	473	3 782	3 658
Tampere	959	937	3 272	3 333
Vantaa	3 025	3 077	7 052	7 035
Turku	1 956*)	1 914*)	5 829**)	5 994**)
Oulu	579	803	2 406	2 660
Lähde: Heikki Helin/2008, 2009 ) Luku on oikaisematon lainakanta eli korolliset velat sisältävät henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat. *) Luku on oikaisematon konsernin lainakanta eli luku sisältää henkilöstökassatalletukset.

	Lainat €/asukas		Suhteellinen velkaantuneisuus, % v. 2008
	2007	2008
Kaarina	1 290	1 319	45,8
Lieto	1 848	1 867	56,5
Naantali	658	1 015	32,2
Raisio	1 210	1 448	42,8
Turku	1 956*)	1 914*)	44,1
Lähde: Kuntien tilinpäätöstiedot vuosilta 2007 ja 2008 *) Luku on oikaisematon lainakanta eli korolliset velat sisältäen henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat.

Turun kaupungin lainat €/asukas
2003	2004	2005	2006	2007	2008
1 145	1 173	1 323	1 537	1 956	1 914
Turun kaupungin oikaistut lainat €/asukas (Korolliset velat vähennettynä henkilöstökassa- ja konsernitilipääomilla)
2003	2004	2005	2006	2007	2008
600	600	715	855	935	1 105