Liite 1 § 115
Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 31.3.2009/166-09:
”Asemakaavatoimisto on laatinut 14.1.2009 päivätyn ja mm. lausuntojen perusteella 20.3.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen alueelle, joka rajautuu itäosaltaan Kongressikujaan, eteläosaltaan Helsinginkatuun sekä Turku–Karjaa -rataan ja luoteisosaltaan Kairistenkaareen sekä Inspehtorinkatuun.
Asemakaavan muuttamisen tarve
Asemakaavanmuutos on pantu vireille Turun Ylioppilaskyläsäätiön 6.2.2008 tekemän aloitteen pohjalta. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä haetaan lisäksi tonttijaon ja -muutoksen laatimista. Hakijan tavoitteena on, järjestämänsä suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti, toteuttaa alueelle asuin-, liike- ja toimistorakennus, joka toimisi alueen maamerkkinä.
Turun Ylioppilaskyläsäätiö on teettänyt hankkeesta Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:llä luonnossuunnitelman, pvm. 25.8.2008.
Alueen nykytilanne
Suunnittelualueen omistaa pääosin Turun kaupunki. Turun Ylioppilaskyläsäätiö omistaa osan korttelista 108. Kairisnummen suojaviheralueelle on Turun Ylioppilaskyläsäätiölle myönnetty suunnitteluvaraus 31.12.2008 asti (Kiinteistölautakunta 24.10.2007 § 764).
Suunnittelualueen eteläosaa rajaa Helsinginkatu sekä Turku–Karjaa -rata. Muilla ilmansuunnilla suunnittelualuetta ympäröivät valmistumassa oleva Nummenrannan kerrostalovaltainen asuntoalue, Ylioppilaskylän vv. 1968 – 71 rakennetut asuinkorttelit sekä kylpylä- ja kongressihotellin rakennukset.
Suunnittelualueen keskiosaan sijoittuu Pispalantie, jonka itäpuolella on autopaikoitusalueita. Ne palvelevat lähialueen asukkaiden lisäksi kylpylä- ja kongressihotellin asiakkaiden autopaikoitustarpeita. Autopaikoitusalueen
Inspehtorinkadun varrella sijaitsevassa yksikerroksisessa rakennuksessa toimivat päiväkoti ja lämpökeskus, lisäksi rakennuksessa on muutama asunto. Inspehtorinkadun varteen on em. rakennuksen läheisyyteen Ylioppilaskylän 30-vuotisen toiminnan kunniaksi v. 1999 pystytetty taiteilija Pepe Gonzalesin tekemä
Helsinginkadun ja Pispalantien välissä on Kairisnummen suojaviheralue, joka on rakentamaton lukuun ottamatta Helsinginkadun ja Inspehtorinkadun välistä kevyen liikenteen väylää, joka alittaa suunnittelualuetta rajaavan Turku–Karjaa -radan ylikulkusillan. Myös Helsinginkadun maansisäisiä tuentoja ulottuu suojaviheralueelle.
Suunnittelualueen maanpintaa on tasoitettu keskimäärin tasoon +11 ja maaperä on pääosin savea. Alueen kasvillisuus koostuu Helsinginkadun pengerrysalueelle, Pispalantien varteen sekä korttelin 108 autopaikoitusalueelle istutetuista puista, pensaista ja nurmikkoalueista sekä suojaviheralueella vapaasti kasvavista puista.
Suunnittelualueella suurin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja on liikenne. Sen aiheuttama melu, tärinä ja muut päästöt tuottavat eniten haittaa liikenneväylien läheisyydessä asuville ja muille käyttäjille. Lisäksi alueella on ympäristönsuojelutoimiston tietojen mukaan ollut toimintaa, joka on aiheuttanut maaperän pilaantumista. Nummenrannan alueen rakentamisen yhteydessä maaperää on jo puhdistettu, mutta kuten maaperän kunnostamisesta SCC Viatek Oy v.2002 laatimasta raportista (selostuksen liite 6) käy ilmi, on esim. kevyen liikenteen väylän alle jäänyt tavoitearvot ylittävää maata.
Suunnittelutilanne
Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020. Siinä alue on osoitettu työpaikkojen ja asumisen alueeksi, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen. Kaava-alue on kokonaisuudessaan yleiskaavan melualuetta.
Alueella voimassa olevassa kaupunginvaltuuston 7.10.2002 hyväksymässä asemakaavassa ”Nummenranta” A17/2001 suunnittelualue on osoitettu Kairisnummen suojaviheralueeksi, Pispalantien katualueeksi sekä autopaikkojen korttelialueeksi, jolle on merkitty yksikerroksinen 320 k-m2:n suuruinen rakennusala huoltorakennusta varten.
Tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on rakennettua ympäristöä kunnioittaen luoda edellytykset terveellistä, turvallista ja viihtyisää asuin- ja elinympäristöä varten. Myös alueen liikenneyhteyksien toimivuus ja turvallisuus ovat tavoitteena ja mm. Inspehtorinkadun ja Helsinginkadun välille osoitetaan aluetta jalankulkua ja polkupyöräilyä varten (Kairispolku).
Voimassa olevaan asemakaavaan nähden olennaisin muutos tapahtuu osalla Kairisnummen suojaviheraluetta, jolle kaavaehdotuksessa esitetään alueen opiskelija-asuntokantaa sekä liike- ja toimistotilatarvetta täydentävää rakentamista. Kaavan toteuttamisen myötä kaupungin sisääntuloväylän, Helsinginkadun, varteen muodostuu uusi maamerkki.
Asemakaavaehdotus pyrkii edistämään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (VNp 30.11.2000, tark. 13.11.2008), joihin mm. sisältyvät:
·olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja eheyttäminen
·jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten riittävien alueiden varaaminen sekä niiden jatkuvuuden ja turvallisuuden edistäminen
·melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan ehkäiseminen ja olemassa olevien haittojen vähentäminen
·pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittäminen ennen kaavan toteuttamiseen ryhtymistä
Ehdotuksen tavoitteet ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia sekä myös kaupunginvaltuuston viime vuosina hyväksymissä asunto- ja maankäyttöohjelmissa ja Turku-strategiassa edellytetyn kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen äärellä toimivan joukkoliikenteen piirissä lähellä palveluita.
Osallisten tavoitteista kaavaprosessin aikana jätetyistä mielipiteistä on käynyt ilmi mm. että:
·Lähialueen asukkaiden taholta esitettyä tornitaloa on pidetty liian korkeana, joka ei sovi matalasti rakennettuun ympäristöön, ei edes maamerkiksi. Lisäksi on kannettu huolta rakentamisvaiheen aikaisesta ja sen jälkeisestä liikennöinnin lisääntymisestä ja siitä aiheutuvasta tärinähaitasta sekä liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä myös pysäköintipaikkojen riittävyydestä.
·Varsinais-Suomen pelastuslaitos on pyytänyt huomioimaan, että alueen pelastusjärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota.
·Suunnittelutoimisto on halunnut kiinnitettävän huomiota melun torjunnan riittävyyteen.
·Museokeskus on tuonut esiin, että Tuomiokirkon asema Turun keskeisenä maamerkkinä tulee säilyä.
Suunnittelun vaiheet sekä osallistuminen, vuorovaikutus ja yhteistyö
Osallisille on 11.3.2008 lähetetty kirjeitse ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon on sisältynyt mielipidetiedustelulomake. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on tiedotettu myös v. 2008 kaavoituskatsauksessa.
Esitettyjen mielipiteiden ja tehtyjen selvitysten pohjalta valmisteltiin kaavaluonnos, jonka ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi kokouksessaan 4.11.2008 § 699 laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.
Asemakaavaehdotus, pvm. 14.1.2009, on laadittu hyväksytyn luonnoksen, käytyjen neuvottelujen ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta ja hallintokunnilta joiden toimialaa suunnittelu koskee. Lausunnot on kuvattu seuraavana olevassa kohdassa Lausunnot.
Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 26.1. - 24.2.2009 välisenä aikana eikä siitä jätetty muistutuksia.
Lausunnot
Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta puoltaa alueen asemakaavoittamista asuin-, liike- ja toimistorakentamiselle, mutta esittää lausunnossaan, että kaavasta poistettaisiin määräykset maaperän puhdistusvelvollisuudesta, rakennusten julkisivujen ja värityksen hyväksyttämisvelvoite kaupunkikuvaviranomaisella sekä neuvotteluvelvoite suunnittelutoimiston kanssa korttelin istutussuunnitelmasta. Lisäksi lausunnossa esitetään, että AL-1 – korttelin jätehuoltomääräystä laajennetaan siten, että se sallii jätehuollon suorittamisen myös maanalaisessa tilassa.
Asemakaavatoimisto katsoo, ettei maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointimääräystä tule kaavasta poistaa sillä kaavaehdotus sallii kortteleiden 121 ja 122 välillä toteutettavan maanalaisten pysäköintitilojen välisen yhteyden Kairispolun kevyen liikenteen väylän alle ja kuten pilaantuneen maaperän kunnostusraportissa (liite 6) on todettu, on Kairispolun kevyen liikenteen väylän alla edelleen maata, jota kaivettaessa ei saa toimittaa maankaatopaikalle. Tästä johtuen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointimääräys tulee itse asiassa lisätä myös Kairispolun sille pp-1 – merkinnällä osoitetulle osalle, jolla kyseinen maanalainen yhteys sallitaan.
Korttelialueen rakennusten julkisivujen ja värityksen ympäristöön soveltuvuus on syytä varmistaa ja säilyttää kaavassa määräys niiden hyväksyttämisestä kaupunkikuvatoimielimellä sillä esitetty rakennuspaikka sijaitsee erittäin näkyvällä ja keskeisellä paikalla Helsinginkadun sisääntuloväylän varrella. On myös huomioitava, että tornimaisen rakennuksen yhtenä funktiona asumis-, liike- ja toimistokäytön lisäksi tulee olemaan sen toimiminen mahdollisimman edustavana uutena maamerkkinä kaupunkiin saavuttaessa.
Neuvotteluvelvoite korttelin istutussuunnitelmasta suunnittelutoimiston kanssa voidaan jättää kaavasta pois, sillä AL-1 -korttelialueelle merkitty puurivi -merkintä on päädytty jättämään pois tontin pienen koon vuoksi. Myös kaavamääräys korttelin jätehuollon sijoittamisesta on päädytty jättämään pois, joten lausunto ei tältä osin anna aihetta kaavan tarkistamiseen.
Turun Vesiliikelaitos edellyttää lausunnossaan, että sen verkostot tulee kaavakartassa merkitä asianmukaisin kaavamerkinnöin.
Asemakaavatoimisto: Turun Vesiliikelaitoksen verkostot sijoittuvat kaavaehdotuksessa katu- ja suojaviheralueelle, joille sijoittuvia johtoja ei vallitsevan yleisen käytännön mukaisesti asemakaavassa osoiteta, joten lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.
Ratahallintokeskus tuo lausunnossaan esiin epäilyn siitä, ettei pelkkä rakennuksen paalutus kovaan pohjaan saakka riittäisi estämään liikenteestä aiheutuvan tärinän johtumista uudisrakennuksen rakenteisiin. Tästä syystä Ratahallintokeskus edellyttää, että kohteessa on tehtävä tärinätutkimus ja selvitys siitä miten mahdollinen tärinä tullaan torjumaan.
Asemakaavatoimisto: Turun Ylioppilaskyläsäätiö teettää kohteessa tärinäselvityksen ja kaavaehdotuksen AL-1 -korttelialueelle lisätään määräys:
Rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamiseen siten, että tärinäselvityksessä olevia ohjearvoja tai niiden puuttuessa yleisesti käytössä olevia uusia asuinalueita koskevia suositusarvoja ei ylitetä.
Turku Energia Sähköverkot Oy, Turun Ympäristöterveydenhuolto, Turun museokeskus / Varsinais – Suomen maakuntamuseo ja rakennusvalvontatoimisto toteavat lausunnoissaan, että niillä ei ole oman toimialansa osalta huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.
Nummen Pientalot ry ei ole antanut lausuntoaan eikä myöskään lausuntopyyntökirjeessä annettuun 20.2.2009 määräaikaan mennessä ole ilmoittanut, että lausunto olisi myöhemmin tulossa.
Lausuntojen perusteella tehtyjen muutosten lisäksi asemakaavaehdotuksen AL-1 -korttelialueen rakennusalojen sijaintia ja kokoa on hieman tarkistettu ja korttelialueelle osoitettu puurivi -merkintä on poistettu. Lisäksi korttelialueen määräyksistä on poistettu määräykset:
·Korttelialueelle ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta.
·Korttelin jätehuolto tulee sijoittaa ensimmäisen maantasokerroksen yhteyteen.
·Korttelialueen istutussuunnitelmasta on neuvoteltava ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston kanssa.
·Polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten on korttelialueella varattava 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohti, 1 pyöräpaikka liike- ja toimistorakentamisen 150 k-m2 kohti ja 1 pyöräpaikka 12 kahvila- ja ravintolapaikkaa kohti.
AL-1 -korttelialueen määräyksiin on lisätty määräys:
Ullakkokerrokseen saadaan sijoittaa asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen teknisiä tiloja, joiden julkisivut tulee sopeuttaa rakennuksen muuhun julkisivupintaan.
Lisäksi AL-1 -korttelin kaavamerkintään ja -määräyksiin on tehty joitakin sanapoistoja tai lisäyksiä, jotka on kuvattu selostuksen kohdassa Lausunnot ja nähtävilläolo. Kaikki kaavaehdotukseen päivämäärällä 20.3.2009 tehdyt muutokset ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, etteivät ne edellytä kaavaehdotuksen pitämistä uudelleen nähtävillä.
Asemakaavanmuutosehdotus
Kaavanmuutosalueen pinta-ala on
Opiskelija-asumiseen tarkoitettuja asuntoja sekä liike- ja toimistorakentamista varten varattu korttelialue (AL-1) on muodostettu Kairispolun, Pispalantien ja Kairisnummen suojaviheralueen rajaamalle kolmionmalliselle alueelle Helsinginkadun pohjoispuolelle.
Korttelialueelle on merkitty yksikerroksinen kolmionmallinen rakennusala sekä XI 4/5 -kerroksinen soikionmuotoinen rakennusala, jolla rakennuksen, rakenteiden ja laitteiden ylin korkeusasema saa olla +
Korttelialueelle saa asemakaavassa määritetty rakennusoikeus ylittäen rakentaa maanalaista tilaa pysäköintiä, ajoluiskia, huoltoliikennettä, yhdyskuntateknisen huollon johtoja, lämmön talteenottolaitteita, varastoja, väestönsuojia yms. varten tiloja. Maanalaisiin tiloihin liittyvien maanpinnalle näkyvien ilmanvaihtohormien ym. rakenteiden ympäristöön sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota eikä niitä saa sijoittaa leikki- ja oleskelualueiden yhteyteen. Maanalaisten tilojen pihakannen on kestettävä raskaan pelastusajoneuvon paino.
Rakennusten julkisivut tulee toteuttaa ilman näkyviä elementtisaumoja ja sokkelit kuten myös korttelialueen tukimuurit pitää verhoilla luonnonkivellä. Korttelin rakennusten raitisilman sisäänottoa ei saa sijoittaa Helsinginkadun puoleiselle julkisivulle eivätkä parvekkeet saa ulottua rakennusalan yli. Parvekkeet tulee rakennusvaiheessa lasittaa ja ne on pyrittävä toteuttamaan rakenteiltaan sellaisina, ettei valtioneuvoston päätöksessä, VNp 993/92, annettu 55 dB:n melutason enimmäisohjearvo ylity. Tontin rajalle sijoittuvien rakennusten julkisivuihin saa sijoittaa ikkunoita. Korttelialueen rakennusten julkisivujen ja värityksen ympäristöön soveltuvuudesta tulee saada kaupunkikuvatoimielimen hyväksyntä.
Korttelialueelle on osoitettava riittävästi liikenteen melulta suojattua esteettömästi saavutettavaa leikki- ja oleskelualuetta.
Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentaminen mukaan lukien myös viherrakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu vahinkoa Helsinginkadun maansisäisille tuennoille.
Ajoneuvoilla korttelialueelle liittyminen on sallittua vain kahdesta kohtaa Pispalantieltä. Korttelialuetta varten on varattava 1 autopaikka 100 k-m2 kohti sekä yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti. Autopaikkoja voidaan sijoittaa korttelialueelle osoitetulle pysäköimispaikalle ja korttelialueelle rakennettavaksi sallittuun maanalaiseen tilaan.
Autopaikkojen korttelialue (LPA-1) sijaitsee Pispalantien ja Inspehtorinkadun risteyksen itäpuolella. Sille on sulkumerkkien sisään merkitty luettelo niistä kortteleista, joiden autopaikkoja sinne saadaan sijoittaa. Nämä korttelit ovat 108 / AK-1/s, 109 / AK-1/s ja AK-1, 121 / AK-1, 122 / AL-1. Ne sijaitsevat pääasiassa Inspehtorinkadun kummallakin puolella ja korttelit on osoitettu opiskelija-asumista varten.
Korttelialueelle on olevan huoltorakennuksen kohdalle merkitty rakennusala yksikerroksista 320 kerrosalaneliömetrin suuruista huoltorakennusta varten ja korttelialueelle saa sijoittaa maanalaisia johtoja. Korttelialue on soveltuvin osin jäsenneltävä puu- ja pensasistutuksin ja istutettavat alueenosat on merkitty sekä ohjeellisella että määräävällä merkinnällä. Alueelle on ohjeellisella merkinnällä esitetty myös autopaikoituksen mahdollinen sijoittelu.
Inspehtorinkadulta on autopaikkojen korttelialueelle osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti, Pispalantieltä liittyminen ei ole sallittua. Korttelin pohjoisrajalle Inspehtorinkadun ja Kongressikujan välille on olemassa olevalle kevytliikenneyhteydelle osoitettu Fuksipolku – Fuxstigen-niminen aluevaraus yleistä jalankulkua ja polkupyöräilyä sekä huoltoajoa varten.
Suojaviheralue (EV) on osoitettu Helsinginkadun ja AL-1 -korttelialueen väliin jäävälle n.
Kadut:
Pispalantie –Pispalavägen sijaitsee kaava-alueen keskiosassa Helsinginkadun suuntaisesti. Katualueelle on merkitty säilytettävät / istutettavat puurivit.
Kairispolku – Kairisstigen -niminen jalankulkua ja polkupyöräilyä varten varattu katu on osoitettu Helsinginkadun ja Inspehtorinkadun välille. Sen Inspehtorinkadun puoleisella osalla pp-1 -merkityllä alueella sallitaan maanalainen ajoyhteys kortteleiden 121 ja 122 maanalaisten pysäköintitilojen välillä. Tämän katualueen osan maaperän pilaantuneisuus on arvioitava ja mikäli maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Asemakaavan vaikutukset
Yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan:
Rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä on taloudellista ja kestävän kehityksen mukaista, koska se hyödyntää ja täydentää olemassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten esim. palveluita ja teknistä huoltoa.
Kaupunkikuvaan Helsinginkadun sisääntuloväylän varrelle syntyy uusi maamerkki, joka kuitenkaan ei kilpaile huomiosta olemassa olevan kulttuuriympäristön kanssa. Lisäksi rakennukset muodostavat Inspehtorinkadun katunäkymään Helsinginkadun suuntaan tukevan päätteen ja jäsentävät alueen avointa pysäköinti- ja katutilaa.
Väestöön ja asumiseen:
Kaavan mahdollistama asuin-, liike- ja toimistorakentaminen tulee lisäämään sekä opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa että mahdollisesti myös alueen palvelutarjontaa. Väestörakenteessa ei tule tapahtumaan olennaista muutosta sillä asunnot tulevat olemaan opiskelija-asumista varten tarkoitettuja pienasuntoja. Turun Ylioppilaskyläsäätiö arvioi tornitalon tulevaksi asukasmääräksi n. 100 asukasta, mikä merkitsee n. 1,2 henkilöä asuntoa kohti. Tulevien asukkaiden näkökulmasta kaava-alueen sijainti Ylioppilaskylän tarjoamien palveluiden läheisyydessä hyvien kevyt- ja joukkoliikenneyhteyksien päässä mm. korkeakouluista ja muista oppilaitoksista on erinomainen.
Elinympäristön terveellisyys paranee, sillä ennen rakentamisen aloittamista on maaperän tila velvoitettu selvittämään ja mahdollisesti pilaantuneeksi todetut maa-alueet puhdistamaan. Uudisrakennuksen massa saattaa myös vaimentaa tai osittain jopa estää lähialueille kantautuvaa liikenteen melua.
Lähiympäristön asukkaita tulee lyhytkestoisesti häiritsemään alueen rakentamisvaihe mm. lisääntyvän raskaan liikenteen muodossa ja täydennysrakentamisen myötä mm. naapurustossa olevien kerrostalojen asunnoista avautuvat näkymät tulevat jonkin verran muuttumaan.
Palveluihin ja työpaikkoihin:
Kaava sallii toteuttaa myös liike- ja toimistotilaa, mikä tarjoaa mahdollisuuden lisätä alueen palvelutarjontaa sekä uusien työpaikkojen syntyyn. Kaavan toteuttaminen merkitsee aikoinaan väliaikaiseksi rakennetun päiväkodin siirtymistä pois autopaikkojen korttelialueelta. Päiväkotia varten on kuitenkin jo olemassa aluevaraus Inspehtorinkadun toisella puolella korttelin 109 palvelurakennusten korttelialueella.
Liikennejärjestelyihin:
Kaava-alueen pohjoisreunassa oleva valmiiksi rakennettu nimeämätön kevyen liikenteen raitti muuttuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja nimetään nimistötoimikunnan esityksen mukaan nimellä Kairispolku - Kairisstigen. Pispalantien liikenneturvallisuus paranee liittymäkieltojen ansiosta, mutta muutoin kaavan katualueilla ei esitetä olennaisia muutoksia.
Uusien asukkaiden ja liiketoimintojen tuottama liikenteen lisäys ei oleellisesti kasvata lähistön katujen liikennemääriä eikä siksi edellytä nykyisen katuverkon osalta lisätoimenpiteitä. Katualueiden varsille ei myöskään pitäisi aiheutua autopaikoitustarvetta sillä pysäköintiä varten on osoitettu alueet sekä korttelialueella että autopaikkojen korttelialueella. Kaava mahdollistaa myös maanalaisen ajoyhteyden muodostamisen kahden korttelin välillä.
Yhdyskuntatekniikkaan:
Korttelin 122 rakentamisen toteuttaminen edellyttää TDC Oy:n omistaman kaapelin siirtoa. Lisäksi kortteleiden 121 ja 122 välisen maanalaisen ajoyhteyden toteuttaminen saattaa edellyttää joidenkin alueella jo olevien yhdyskuntateknisten johtojen siirtoja. Pispalantien ja Helsinginkadun välisellä alueella tapahtuvassa rakentamisessa, myös viherrakentamisessa, tulee huomioida Helsinginkadun maansisäiset tuennat.
Luonnonympäristöön:
Varsinaista luonnonympäristöä kaava-alueella ei ole, mutta sen ja ympäristön viihtyisyyttä tulevat parantamaan autopaikoitusalueelle määrätyt istutettavat alueenosat sekä katualueelle säilytettäväksi / istutettavaksi määrätyt puurivit.
Asemakaavan toteuttaminen
Kaavan saatua lainvoiman tulee kaupungin ja rakennuttajatahon välille tehtäväksi tonteista luovutussopimukset minkä jälkeen rakentamistoimet alueella voivat käynnistyä, kunhan muut rakentamisen edellytykset, kuten esim. TDC Oy:n kaapelin siirto ja maaperän puhtaus, ovat olemassa.”
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 21.4.2009 esittänyt, että 14.1.2009 päivätty ja mm. lausuntojen perusteella 20.3.2009 muutettu Nummen kaupunginosan korttelin 108 osalle sekä Pispalantien katualueen, Fuksipolun julkisen kulkuväylän ja Kairisnummen suojaviheralueen osille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää sitovien tonttijakojen/tonttijaonmuutosten hyväksymistä asemakaavan yhteydessä.
Lautakunnan päätös on tehty äänin 9-2 vähemmistön oltua asemakaavanmuutosehdotuksen hylkäämisen kannalla.
Ehdotus on ollut säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävänä 26.1. - 24.2.2009 kenenkään tekemättä ehdotusta vastaan muistutusta.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Tilastolomake
Kartta on jaettu erillisenä.
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutos- ja tonttijako/tonttijaonmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 14.1.2009 päivätyn ja 20.3.2009 mm. lausuntojen perusteella muutetun Nummen kaupunginosan korttelin 108 osan sekä Pispalantien katualueen, Fuksipolun julkisen kulkuväylän ja Kairisnummen suojaviheralueen osien asemakaavanmuutosehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/tonttijaonmuutokset: (Nummi) 11-122 tontti 1 ja (Nummi) 11-108 tontti 8.