Liite 1 § 54
Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen 28.1.2009:
”Aloite
Turun kaupungille on 2.12.2008 jätetty aloite neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Aloitteen on jättänyt Henry Söderholm, joka ilmoittaa, että lain edellytykset täyttäviä aloitteen tekijöitä on koossa aloitteen kerääjien laskujen mukaan 12.879.
Aloite on seuraava:
”Me allekirjoittaneet vaadimme, että turkulaisten mielipiteen selvittämiseksi Turun Kauppatorin alle suunnitellun pysäköintilaitoksen rakentamisesta järjestetään kuntalain (17.3.1995/365) 30. §:n mukainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Kauppatorin asemakaava on alistettava kansanäänestykseen riippumatta Turun kaupunginvaltuuston jo mahdollisesti asiassa tekemistä päätöksistä. Tämä on kuntalain 31 §:n mukainen kansanäänestysaloite. Vakuutamme olevamme äänestysoikeutettuja Turun kaupungin asukkaita.”
Edustuksellinen demokratia
Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä kuntalaissa.
Kunnallinen kansanäänestys on kuntalain 30 §:ssä säädetty neuvoa-antavaksi. Perusteena tälle lainsäätäjän valinnalle on pidettävä kunnallisen edustuksellisen järjestelmän ensisijaisuutta päätöksenteossa. Edustuksellisen järjestelmän oleellisena piirteenä on se, ettei korkein päätöksentekoelin, valtuusto voi siirtää oikeudellista vastuutaan kansanäänestyksen tai muun mielipidetiedustelun nojalla.
Kuntalaisten mielipiteen selvittäminen kansanäänestyksellä tai muilla keinoin ennen päätöksen tekemistä saattaa kuitenkin poikkeuksellisessa tilanteessa olla tarkoituksenmukaista ennen päätöksen tekemistä. Tämän vuoksi ja, kun vielä otetaan huomioon kerättyjen allekirjoitusten määrä, kansanäänestyksen järjestäminen voitaisiin katsoa perustelluksi, mikäli erityisiä vastasyitä ei ole.
2008 kunnallisvaalit
Toriparkkiasia on ollut syksyn 2008 kunnallisvaaleissa keskeinen vaaliteema. Ehdokkaiden mielipiteet asiasta on äänestyksessä voitu ottaa huomioon.
Suomessa toimitetut kansanäänestykset
Vuosina 1991–2008 Suomessa on toimitettu 53 kunnallista kansanäänestystä, joista 50 koski kunnallista jaotusta tai kunnan hallinnollista asemaa (kuntaliitos 48, rajansiirto 1, lääninvaihto 1), kaksi tieasiaa ja yksi jätteenpolttolaitosta.
Söderholmin ym. aloite
Aloitteessa on kysymys kuntalain 30 §:ssä tarkoitetusta kunnalle kuuluvasta asiasta, toisaalta alueen kaavoittamisesta ja toisaalta kaupungille kuuluvan alueen käyttämisestä. Aloite on tämän vuoksi käsiteltävä kuntalain 31 §:n edellyttämällä tavalla.
Aloite on kaksijakoinen siten, että kansanäänestystä vaaditaan toisaalta pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja toisaalta kauppatorin asemakaavasta.
Kaksivaiheinen menettely ja vaihtoehdot
Kansanäänestyksestä päättäminen on kuntalain 30 §:n nojalla kaupunginvaltuuston vapaassa harkinnassa riippumatta siitä, onko kansanäänestysaloite tehty tai ei. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n mukaan niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa se on siirtänyt päätösvaltansa kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle. Valtuusto ei voi siirtää maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa vastuutaan kansanäänestyksen kohteena olevassa asiassa kuntalaisille siinäkään tapauksessa, että kansanäänestys järjestettäisiin.
Kansanäänestyksen järjestämistä koskeva päätöksenteko on tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksivaiheisena siten, että ensin tehdään periaatepäätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Mikäli valtuusto on kansanäänestyksen järjestämisen kannalla, asia palautetaan kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi ja esityksen tekemiseksi valtuustolle äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Jälkimmäinen kaupunginvaltuuston päätös on varsinainen kuntalain 30 §:n tarkoittama päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Tämän päätöksen tekopäivästä määräytyy mm. kansanäänestyslain 3 §:n mukainen 60 päivän mittainen määräaika sille, koska äänestys voidaan aikaisintaan toimittaa. Mikäli valtuusto sen sijaan päätyy siihen, että kansanäänestystä ei järjestetä, asian käsittely valtuustossa päättyy jo asiaa ensi kerran käsiteltäessä.
Kansanäänestyksen toimittamista harkittaessa tulee ottaa huomioon, että kauppatorin maanalaisen pysäköintitilan toteuttaminen on vain yksi kysymys kaupungin keskustan kehittämisessä. Kehittämistä ja suunnittelua ei ole tarkoituksenmukaista sitoa yhden ratkaisuvaihtoehdon toteuttamiseen tai poissulkemiseen.
Kunnan tiedotusvelvollisuus
Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan tiedottamisvelvollisuus korostuu, mikäli päädytään kansanäänestyksen toimittamiseen, jotta kuntalaisten aidot mielipiteet saadaan selville. Nyt kyseessä olevassa asiassa kuntalaisille tulee selvittää eri vaihtoehtojen lisäksi niiden vaikutukset kaupunkikeskustan suunnitteluun ja rakentamiseen.
Tiedotusvelvollisuutensa täyttämiseksi kaupungin tulee järjestää kaikille äänioikeutetuille tasavertaiset mahdollisuudet saada yhtäläinen informaatio kansanäänestyksen kohteena olevasta asiasta, sen eri vaikutuksista ja äänestykseen liittyvistä muista eri vaihtoehdoista vaikutuksineen. Käytännössä kaupungin tulee vähintään tuottaa jokaiseen talouteen postin välityksellä toimitettava tiedotusjulkaisu, jonka tulisi olla lisäksi saatavissa sähköisessä muodossa. Kaupungin on lisäksi perusteltua toteuttaa erillinen tiedotuskampanja julkisen median kautta sekä järjestää aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia asukkaille ja yrityksille. Kustannukset tiedotusvelvollisuuden toteuttamiseksi voidaan arvioida kokonaisuudessaan vasta päätettäessä tiedotuskampanjan laajuudesta ja toteuttamistavasta.
Tiedotuksen sisältörunko muodostuisi Kauppatorin asemakaavaehdotuksen esittelystä, siihen liittyvistä selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Lisäksi tiedotusmateriaalin tulisi sisältää kattavat esitykset vaihtoehtoisista suunnitelmista vaikutuksineen. Tarkastelussa tulee huomioida etenkin kaupunginvaltuuston hyväksymän keskustan liikenteen vaihekaavan toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet ja niihin liittyvät vaihtoehtoiset liikennesuunnitelmat.
Vaihtoehtojen esittelyssä tulisi pysäköinnin osalta huomioida liikennesuunnitelmineen ainakin keskustan vaihekaavassa hyväksyttyjen pysäköintitalojen toteuttamisedellytykset Kauppahallin pihalle ja Österbladin tontille. Lisäksi tulisi tarkastella Wiklundin pysäköintitalon toteuttamisedellytyksiä ja Louhen laajentamiseen liittyviä kysymyksiä. Mikäli sijainniltaan perusteltuja pysäköintipaikkoja ei ole mahdollista toteuttaa tulisi arvioida edellytyksiä katutilan vapauttamiseksi keskustan kevyen liikenteen verkoston, pikaraitiotien ja uusien puistokohteiden toteuttamiseksi. Harkittavaksi jäisi lisäksi luopuminen Kauppatorin yleissuunnitelman toteuttamisesta torikauppaa palvelevan poistuvan pintapysäköinnin korvaamiseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Kansanäänestyksen tuloksen vaikutus
Kansanäänestyksestä päättäminen on kaupunginvaltuuston vapaassa harkinnassa riippumatta siitä, onko kansanäänestysaloite tehty tai ei. Valtuusto ei voi siirtää oikeudellista vastuutaan kansanäänestyksen kohteena olevassa asiassa kuntalaisille, mikäli se päättää järjestää kansanäänestyksen.
Ongelmalliseksi saattaa tulla myös mahdollisen toteuttamiselle kielteisen kansanäänestyksen tuloksen vaikutusaika. Suurin osa kunnallisista kansanäänestyksistä on järjestetty kuntaliitosasioissa, joissa kuntalaisille esitettävä kysymys on yleensä yksiselitteisempi ja jossa annettava vastaus johtaa usein käytännössä peruuttamattomaan ratkaisuun, kuntaliitokseen. Suunnittelu- ja kaavoitusasiassa äänestystuloksen vaikutusaika saattaa muodostua ongelmallisemmaksi. Olosuhteiden muuttuessa tulee tarve arvioida asioita uudelleen. Kansanäänestyksen tulos ei saisi tarpeettomasti rajoittaa vaaleilla valitun valtuuston päätöksentekoa.
Asemakaavoitusprosessi
Asemakaavoitus ei kovin hyvin sovellu kansanäänestyksen kohteeksi, koska kaavoitukseen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arvioimismenettely, jossa mm. kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitellusta kaavasta. Kaavan käsittelyn yhteydessä on jo saatu merkittävästi myös toriparkkia vastustavia ja kyseenalaistavia kansalaismielipiteitä, joihin asemakaavatoimisto on vastannut.
Lyhyesti voidaan todeta, että kauppatorin asemakaavanmuutos on käynnistetty kaupungin omasta aloitteesta vuonna 2003. Aloituskokous pidettiin joulukuussa 2003. Kauppatorin vaihtoehtoja ja suunnitelmaluonnoksia on esitelty yleisölle tammikuussa 2004 ja kaavaluonnosta tammikuussa 2007. Kaupunginhallitus on 14.11.2005 päättänyt mm., että asemakaava valmistellaan kauppatorin yleissuunnitelman pääperiaatteita noudattaen siten, että kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa maanalaisen noin 700 pysäköintipaikkaa kattavan kahteen kerrokseen toteutettavan pysäköintilaitoksen rakentaminen, joukkoliikenteen siirtäminen Aurakadulta Kauppiaskadulle ja Aurakadun muuttaminen torin kohdalla kävelyalueeksi.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen 23.1.2007. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavaluonnoksen 26.2.2007.
Asemakaavanmuutosehdotus on ollut asiaan osallisten lausunnoilla 28.6.–27.8.2007 ja siihen lokakuussa 2007 tehtyjen korjausten jälkeen julkisesti nähtävänä 19.5.–17.6.2008. Ehdotukseen jätettiin viisi muistutusta. Muistutukset ja asemakaavatoimiston niihin antamat vastineet ilmenevät oheismateriaalista. Asemakaavanmuutosehdotus on ollut esillä kaupunginhallituksessa 24.11.2008 § 618. Kaupunginhallitus on palauttanut ehdotuksen siten, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n mukaisesti maankäyttösopimukseen rinnasteisen esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Kansanäänestyksen kustannukset ja aikataulu
Keskusvaalilautakunnan sihteeri Pertti Liesivuori on arvioinut, että toriparkkia koskevan kansanäänestyksen toimittamiskustannukset olisivat noin 400.000 euroa ±10 %. Suuri marginaali johtuu siitä, ettei suurimpia menoeriä ole voitu vielä kilpailuttaa. Lisäksi äänestyspaikkojen lukumäärä ja kirjeäänestyksen käyttö vaikuttavat kokonaiskustannukseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon tiedotuskampanjasta syntyvät kustannukset.
Edellä esitetyt vastasyyt ovat merkittävästi painavammat kuin kansanäänestystä puoltavat perusteet, joten katson, että kansanäänestystä ei tule järjestää.”
Kaupunginhallitus ehdottaa, että aloitteessa tarkoitettua kansanäänestystä ei toimiteta.
Kaupunginhallituksen päätös on tehty äänin 9 – 4 vähemmistöön jääneiden kannattaessa kansanäänestyksen toimittamista.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää, että aloitteessa tarkoitettua kansanäänestystä Turun kauppatorin asemakaavasta ja kauppatorin alle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta ei toimiteta.