Kulttuuriasiainkeskuksen kanslia:

Liitteessä on koottuna kävijätiedot kulttuurilaitosten toiminnasta 1.1. – 31.12.2012 väliseltä ajalta.

Liite 1Toimintatilastot 1.1. – 31.12.2012

Seuraavana tulosalueiden vastuuhenkilöiden kommentit kävijätilastoon 31.12.2012 tilanteen mukaisesta toteutumisesta:

Kaupunginteatteri

Vs. hallintopäällikkö Jere Pensikkala:

Toiminnallisilla mittareilla arvioiden teatterin toimintavuosi 2012 oli kiistaton menestys. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeinen vuosi oli teatterille kävijämäärällä mitattuna erinomainen, sillä esityksissä kävi yhteensä yli 100 000 katsojaa, joka ylitti kävijätavoitteen huikeasti. Uusien toimintamallien myötä teatteri kykeni tarjoamaan teatteritaidetta ympäri vuoden ja tavoitti aiempaa enemmän katsojia mittavien yhteistyöhankkeiden myötä.

Näytäntövuoden suuria menestyksiä olivat yhteistyöproduktiot, joista Vartiovuoren kesäteatterin kanssa toteutettu Peppi Pitkätossu keräsi yli 34 000 katsojaa ja Linnateatterin kanssa toteutettu rockmusikaali Kakola reilut 32 000 katsojaa. Erityisesti Kakola-musikaali oli koko ensi-iltakautensa loppuunmyyty lähes jokaisessa esityksessä.

Teatterin ohjelmistossa nähtiin päänäyttämöllä ohjelmistossa jatkaneet Annie Proulx’n klassikkoromaaniin perustuva musiikkinäytelmä Vaarallinen harmonikka (ensi-ilta 9.9.2011) ja Michael Frayn maailman hauskimmaksi farssiksi tituleerattu Tilanne päällään (ensi-ilta 24.11.2011) sekä vuoden 2012 ensi-iltoina Kakola –rockmusikaali Turusta (ensi-ilta 17.2.2012), Andriy Zholdakin tulkinta Anton Tsehovin Kirsikkapuistosta (ensi-ilta 14.9.2012),Mikko Koivusalon kirjoittama ja Dick Holmströmin ohjaama revyy Kui-joen silta (ensi-ilta 15.11.2012) sekä Vartiovuoren kesäteatterin kanssa yhteistyönä tuotettu kokoperheen esitys Peppi Pitkätossu (ensi-ilta Kaupunginteatterissa 5.12.2012).

Sopukassa toimintavuoden aikana nähtiin suuri joukko kulttuuripääkaupunkivuodesta jatkaneita esityksiä Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä, Hiljaisuus, Yhteys, Kaaos sekä yhteistuotanto Hannah ja rakkaus. Syyskaudella Sopukassa sai ensi-iltansa dokumenttiteatteriesitys Ei maar ny loppu löhöily (12.9.2012) ja Juha Siltasen ohjaama August Strindbergin Aavesonaatti (22.11.2012).

Pikkolon ohjelmiston muodostivat erilaiset yhteistyöproduktiot mm. Turun Taideakatemian kanssa yhteistyössä tuotettu Tyhmä mies, tyhmä nainen, TEHDAS Teatterin kanssa toteutettu esityspari Pikku prinssi / Iso prinssi sekä Varsinais-Suomen taidetoimikunnan kanssa toteutettu Kuuden tien risteys.

Vierailulla teatterissa nähtiin vuoden aikana mm. KOM-teatterin esitykset Vadelmavenepakolainen ja Kone. Lisäksi teatteri toteutti Aurajokiverkosto ryn kanssa Vallan valoja 1812 - yhteistuotannon osaksi Turun 1812 - juhlaviikonloppua.

Kaikkiaan teatterin esityksissä ja tapahtumissa oli vuonna 2012 yhteensä 110.719 kävijää, kun luvussa ovat sisällä niin teatterissa järjestettyjen ulkopuolistentahojen tapahtumat kuin lopullisessa Teatteritilastossa Linnateatterille kirjattava osuus Kakola –musikaalin katsojista. Kävijätavoite vuodelle 2012 oli 79.870 katsojaa, joka ylittyi pelkästään teatterin omien kävijöiden osalta 6.287 katsojalla (+7%).  Vuoteen 2011 verrattuna nousua on 20.792 kävijää (+31%).

Lasten esitysten katsojia oli vuonna 2012 yhteensä 42.793, tavoitteen ollessa 28.270 katsojaa. Nousua vuoteen 2011 verrattuna on 34.929 katsojaa. Lasten esitysten suuri muutos selittyy Peppi Pitkätossu -tuotannon katsojamäärällä. Päänäyttämön keskitäyttöaste oli vuonna 2012 yhteensä 75 %, tavoitteen ollessa 70% ja vuoden 2011 toteutuman 63%.  

Kaupunginorkesteri ja konserttitalo

Intendentti Emilie Gardberg:

Konserttien ja tapahtumien kokonaiskävijämäärä 55.449 ja ylittää siis tavoitteen 55.000. Luku on myös hyvä verrattuna edellisiin vuosiin (73.305 kävijää vuonna 2011 ja 53.518 vuonna 2010). Sinfoniakonserttien täyttöaste 67,5 % ylittää myös tavoitetason 64 %. Luku ylittää kahden edellisvuosien toteutuman 62,3 % vuonna 2011 ja 65,9 vuonna 2010.

Tapahtumien määrä 133 kpl (151 kpl vuonna 2011 ja 144 kpl vuonna 2010) on hiukan edellisiä vuosia pienempi, ja alle orkesterin tavoitteen (143 tapahtumaa). Lastentapahtumien osalta toteutuma on 28 kpl (36 ja 35) joka on täsmälleen tavoitteen mukainen määrä. 

Konserttitalon ulosvuokrauksia on ollut 75 kpl (84 vuonna 2011 ja 72 vuonna 2010). Ulosvuokraukset jäävät alle tavoitetason 90.

Nettikonsertteja toteutettiin vuoden aikana 12 kpl, joka on yli tavoitetason 10 kpl. Radio- ja TV- esiintymisiä oli yhteensä 2 kpl. Vuoden 2012 aikana orkesteri kantaesitti kolme teosta. Maahanmuuttajien tapahtumiin osallistui 554 henkilöä, yleisökasvatustapahtumiin 2.136 henkilöä ja lastentapahtumiin 11.340 henkilöä.

Kaupunginkirjasto

Kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari:

Kirjasto saavutti hyvin vuodelle 2012 asetetut tavoitteet. Kirjastoissa oli vuoden aikana 1.888.454 käyntiä  (10,6/asukas) ja 2.926.517 lainaa (16,4/asukas). Vuoden suurin ponnistus oli Vaski-kirjastojen yhteisjärjestelmän laajentaminen niin, että se kattaa 17 kuntaa. Samalla uudistettiin kirjaston tietojärjestelmä. Tämän vuoksi kirjastoissa oli rajoitetut palvelut huhtikuussa, ja kirjastot olivat osan aikaa kiinni. Aukiolotavoitteet saavutettiin hyvin järjestelmänvaihdosta huolimatta, ja aukiolotunteja oli kaikkiaan 21.770, joista pääkirjastossa 3.298 ja lähikirjastoissa 18.472 yhteensä. Pääkirjasto oli auki 343 päivänä.

Pääkirjasto oli edelleen 1.286.098 käynnillään Suomen vilkkain kirjasto. Lähikirjastoista vilkkaimpia olivat Varissuo (93.068 käyntiä) ja Nummi (91.716 käyntiä). Lainoja pääkirjastossa oli 2.048.805 ja lähikirjastoissa yhteensä 877.714. Lainauksen kannalta vilkkaimmat olivat Nummen kirjasto (203.728 lainaa) ja Runosmäen kirjasto (130.509 lainaa). Kaupungin kahdessa kirjastoautossa tehtiin yhteensä 143.986 lainaa.

Verkkokäyntien laskentatapa muuttui järjestelmän uudistamisen yhteydessä, eikä verkkokirjaston käynneistä saa vuodelta 2012 yhtenäistä tilastoa. 1.5. alkaen Turun kaupunginkirjaston ylläpitämässä Vaski-verkkokirjastossa oli yhteensä 689.533 käyntiä, mikä ennustaa noin miljoonaa verkkoasiointia vuodessa. Lisäksi kirjaston muissa verkkopalveluissa (kirjaston kotisivut, blogit, Facebook-sivut) oli yhteensä 728.231 käyntiä. Kirjasto ylläpitää verkkopalveluja yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa: mm. kansallinen Kirjasampo, Vaskikirjastojen yhteiset Musasto ja Sarjisto. Näissä oli yhteensä 352.666 käyntiä.

Kulttuuripolkuohjelmia, muuta käyttäjäkoulutusta, luentoja, kirjailijavierailuja, kerhoja, lukupiirejä, satutunteja ja muita tapahtumia oli kaikkiaan 1774, joista 950 oli suunnattu lapsille. Näissä oli kaikkiaan 29.556 osanottajaa, lasten tapahtumissa 15.391. Kulttuuripolkuun osallistui 134 luokkaa, joissa oli 3.069 oppilasta. Runosmäen kirjasto oli aktiivisesti mukana EVIVA-hankkeessa, ja monikulttuurisia palveluja oli tarjolla eri puolilla kaupunkia.

Uusi pääkirjasto täytti keväällä viisi vuotta, ja sen kunniaksi tehtiin käyttäjäkysely Käytsä täällä usein. Siihen sisältyi lomakekyselyn lisäksi mahdollisuus kertoa mielipiteitään tarralapuilla (Ala laputtaa), kirjastonkäyttötapojen havainnointi, valokuvauskilpailu (Library looks) ja asiakastyöapaja. 707 kyselyyn saadun vastauksen lisäksi saatiin 250 kommenttia tarralapuilla, 70 ehdotusta valokuvauskilpailuun ja 5.738 havainnointia eri puolilta kirjastoa. Kyselyssä saatiin kiitosta kirjastosta rakennuksena ja sen käytettävyydestä sekä aukioloajoista, asiakaspalvelusta ja tapahtumista. Moitteita saivat levottomuus, puutteelliset opasteet, pysäköintipaikkojen vähäisyys sekä tietokoneiden ja langattoman verkon toimimattomuus.

Kirjasto osallistui elokuussa Helsingissä järjestettyyn suurimpaan kirjastoalan kansainväliseen konferenssiin IFLAan esityksin ja posterein, ja tapahtuma toi myös Turkuun runsaasti kansainvälisiä vieraita.

Turun museokeskus

Vs. museopalvelujohtaja Olli Immonen:

Näyttelykävijät

Turun museokeskuksen museoissa, näyttelyissä ja gallerioissa vieraili vuonna 2012 yhteensä lähes 220 000 kävijää ja ulosvuokratuissa tilaisuuksissa n. 41 700 kävijää. Yhteenlaskettu kävijämäärä jää n. 20 000 alle asetetun  tavoitteen ja n. 30 000 vuoden 2011 kävijämäärästä. Biologinen museo koki suhteessa suurimman kävijämäärän kasvun. Museossa kävi yhteensä 12 174 henkilöä, mikä on yli 2 400 kävijää enemmän kuin vuonna 2011. Wäinö Aaltosen museoon tehtiin yhteensä 25 484 vierailua. WAMin päätiloissa nähtiin vuoden aikana neljä näyttelyä, joista erityisesti syksyn näyttely Kui? Tekstiilitaiteen triennaali saavutti suuren suosion. Näyttelyn näki yli 9 000 kävijää, mikä ylitti sille asetetut kävijämäärätavoitteet kahdella tuhannella. Muiden museoiden ja gallerioiden kävijämäärät laskivat; Turun linna 110 727 (2011: 121 024), Luostarinmäki 32 357 (2011:44 139), Apteekkimuseo 5 443 (2011: 7480), Kuralan Kylämäki 6186 (2011: 17005), Kylämäen kävijämäärän lasku selittyy sillä, että kohde jouduttiin sulkemaan juhannuksena, Gallerioiden kävijämäärä oli 28944 (2011: 33 729). Ulosvuokrausten määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna 66:lla (2011: 486, 2012: 552)

Logomossa esillä ollut Tuli on irti! -näyttely oli jatkoa Kulttuuripääkaupunkivuodelle. Tämän lisäksi Logomossa avattiin Turku-aiheinen Turku valokuvissa -näyttely keväällä 2012. Museokeskuksen yli 1,5 miljoonaa valokuvaa käsittävästä valokuvakokoelmasta ammentava näyttely saavutti suuren suosion. Logomon kahdessa näyttelyssä vieraili yhteensä 27 454 kävijää, ja kävijämäärätavoite ylitettiin reilusti yli kahdella tuhannella kävijällä.

Museopedagoginen toiminta

Museokeskuksen museopedagogisen toiminnan osalta merkittävää oli uusien työpajatilojen valmistuminen Turun linnaan, Wäinö Aaltosen museoon sekä Kuralan Kylämäkeen.  Lapsille suunnatuille opastuksille, tapahtumiin ja työpajoihin osallistui ennätykselliset 38 856 lasta, tapahtumia ja konsertteja järjestettiin 1892.

Kokoelmat

Turun kaupungin taidekokoelmaan hankittiin vuoden 2012 aikana 43 uutta teosta. Uusia julkisia ulkoveistoksia saatiin yhteensä kolme: Andrei Kovalchukin Tapaaminen Turussa Aurajoen rannassa, Laila Pullisen graniittiveistos Ikaros kaupungintalon kulmalla sekä Alice Baillaudin Life Cycle Kaskenlinnan sairaalan sisäänkäynnin edustalla. Alice Baillaudin teos on 90. ulkoveistos Turun kaupungin taidekokoelmassa. Lisäksi valmistui muun muassa Markku Haanpään Ilonpisarat Impivaaran uimahalliin.

Esinekokoelmaan kirjattiin 91 uutta päänumeroa, joista osa käsitti laajoja kokonaisuuksia. Hankinnoista mainittakoon esimerkiksi Turun Offsetpaino Oy:n vuosille 1978-2008 ajoittuva etikettiarkisto. Arkisto sisältää lukuisille turkulaisille teollisuuslaitoksille ja yrityksille kuten esimerkiksi Rettigille ja Huhtamäki-yhtymälle, mutta myös muille suomalaisille ja ulkomaisillekin asiakkaille painettuja tuotteita. Etikettiarkisto muodostaa Turun Kivipainon etiketti- ja päällyskäärekokoelman kanssa edustavan otoksen paikallisen elinkeinoelämän toiminnasta 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle. Kokoelmaan hankittiin myös Turun linnan rahapajassa vuonna 1557 lyöty hopearaha. Turun markkana tunnettu raha tulee osaksi Turun linnan kesällä 2013 avattavaa perusnäyttelyä. Tallennus- ja dokumentointitoimintaa on tehty valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyön puitteissa. Paikallismuseoille suunnattua turvallisuuteen liittyvää opasta on työstetty yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Kulttuuriympäristö

Arkeologisia kaivauksia tehtiin Turun keskusta-alueen lisäksi ns. esikaupunkialueilla ja muinaisjäännöksiä inventoitiin Kemiönsaarella. Rakennuskannan inventointeja tehtiin Kemiönsaaren lisäksi Paraisilla ja Raision keskustassa. Maisemahistoriallinen selvitys tehtiin Paraisten Korppoon, Houtskärin ja Iniön alueilla. Kulttuuriympäristöön liittyvä antikvaarinen neuvontatyö ja viranomaistoiminta olivat vilkasta ja lausuntoja annettiin 204.

Julkaisutoiminta

Turun museokeskuksen julkaisutoiminta oli vilkasta ja monipuolista. Museokeskus julkaisi vuonna 2012 yhteensä 12 uutta kirjaa, muun muassa Turun kaupungin taidekokoelmien julkisista teoksista kertova Hetkinen ja muistijälki, Turun synagogan 100-vuotishistoriikki, kaupungin keskustassa sijaitsevan arvokkaan Fortuna-korttelin historia Fortunakortteli ja Qwenselin talo, perinteisistä rakennustavoista kertova Riitmotti ja sapluuna, sekä turkulaisen teollisuus- ja liikemies August Laurénin päiväkirjamerkintöihin perustava teos August Laurén - Työtä yhteiskunnan, kansallisen kulttuurin ja tieteen hyväksi.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.