Turun museokeskus, intendentti Joanna Kurth, vs. museotoimenjohtaja  Olli Immonen 2.12.2011:

Valtuutettu Annika Lapintie on tehnyt valtuustoaloitteen maksuttomuuden kokeilemiseksi yhdessä tai useammassa Turun kaupungin museossa sekä sen selvittämiseksi, mitkä ovat mahdollisuudet kaikkien kaupungin museoiden maksuttomuuteen. Aloitteessa viitattiin siihen, että maksuttomuus madaltaa uusien käyttäjäryhmien saamista museoihin, ja että maksuttomuus voi joissain tapauksissa olla taloudellisesti kannattavaa sikäli, että se alentaa lipunmyynnistä aiheutuvia henkilöstökuluja ja lisää museokauppojen ja kahviloiden myyntiä.

Vapaa sisäänpääsy on joko osittaisena tai pysyvänä käytänteenä käytössä eri puolilla maailmaa. Kulttuurihistoriallisista museoista Suomessa Helsingin kaupunginmuseo ja Tampereen Werstas ovat suurimpia ilmaisen sisäänpääsyn tarjoavia museoita. Molempien museoiden kävijämäärät olivat suhteellisen pieniä ennen vapaan sisäänpääsyn aikaa, ja molempien museoiden osalta tehty ratkaisu on osoittautunut taloudellisesti järkeväksi lisääntyneen myynnin ja opastustoiminnan sekä etenkin kaupunkisektorin myöntämän lisääntyneen taloudellisen kompensaation vuoksi. Vastaavalla tavalla vuonna 2004 Ruotsissa 19 museota siirtyi noudattamaan vapaata sisäänpääsyä saatuaan valtiolta menetettyjä sisäänpääsymaksuja kompensoivan lisärahoituksen. Lisärahoituksen loputtua museot siirtyivät joko kokonaan tai osittain uudelleen maksullisiksi.

Taidemuseopuolella yleisimpänä käytäntönä on tarjota rajoitettua vapaata sisäänpääsyä, joko tiettynä päivänä tai tiettyinä kellonaikoina. Perinteisesti taidemuseokentällä on ollut väljemmin määritellyt vapaakävijäryhmät ja vapaakävijöiden osuus kokonaiskävijämäärästä on näin ollen ollut korkeampi kuin kulttuurihistoriallisissa museoissa.

Turun museokeskus hallinnoi kuutta keskenään erilaista museota: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun linna ja Wäinö Aaltosen museo. Niiden suora vertailu Helsingin ja Tampereen esimerkkeihin tai edes keskenään on vaikeaa. Jokaista museota pitää tarkastella oman kokonaisuutenaan. Turun museokeskuksessa ollaankin museokohtaisesti selvitetty vapaan sisäänpääsyn mahdollisia vaikutuksia.

Vapaan sisäänpääsyn mahdolliset heijastusvaikutukset

Turun museokeskuksen yleisenä periaatteena on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja välittäminen. Vapaa sisäänpääsy kuten kirjastoissa  museokohteisiin on periaatteellisella tasolla täysin linjassa museokeskuksen sisällöllisen toiminnan kanssa, etenkin jos vapaan sisäänpääsyn tarjoamiseen liittyvät taloudelliset heijastusvaikutukset saataisiin ratkaistua.

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että harvassa museossa vapaa sisäänpääsy vaikuttaa suoranaisesti henkilöstökuluihin. Museoesineiden ja taideteosten turvallisuuden takia museot tarvitsevat näyttelytiloihin henkilökuntaa valvontatehtäviin. Biologisen museon, Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sekä Wäinö Aaltosen museon osalta kassahenkilöt toimivat samalla tarpeen mukaan myös museovalvojina, vastaavat puhelimitse tuleviin tiedusteluihin ja näissä museoissa myymälä on sijoitettu niin, että kassahenkilöt toimivat myös kaupanhoitajina. Myös Luostarinmäen käsityöläismuseossa kassa ja museokauppa on sijoitettu niin, että kassahenkilö ja kaupanhoitaja voivat tarvittaessa sijaistaa toisiaan.

Kuralan Kylämäen osalta tilanne on muihin museoihin verrattaessa erilainen. Alue mielletään avoimeksi ulkoilualueeksi, jossa lähiseudun ihmiset käyvät museon avoinna oloajan ulkopuolella. Museon kassapiste sijaitsee sisääntuloon nähden hieman syrjässä, eivätkä kaikki kävijät välttämättä edes huomaa poiketa sen kautta. Lisäksi Kuralassa museokauppa on ulkoistettu yksityiselle yrittäjälle, joka toimii myös kahvilayrittäjänä. Kuralan Kylämäen pääsymaksutulot ovat vuosina 2008 – 2010 olleet keskimäärin 25.500 € / vuosi. Kuralan osalta kassahenkilön sijoittumisesta muihin tehtäviin aiheutuu museokeskuksen kokonaisuuden tasolla säästöjä, joiden voidaan katsoa kompensoivan menetetyn pääsymaksutulon.

Museokauppojen osalta voidaan todeta, että niistä vastaava museokeskuksen asiakaspalveluyksikkö on lähtenyt entisestään tehostamaan niiden toimintaa ja panostamaan tuotevalikoimiin. Museokauppojen nykyinen myyntitulo on Suomen oloissa poikkeuksellisen korkealla tasolla: Vuosina 2008 - 2010 myyntitulon keskiarvo on ollut noin 260.500 € / vuosi. Isoimmat myyntitulot tulevat Turun linnan Fatabur -kaupasta. Myös Luostarinmäen käsityöläismuseon Hantvärkki on suosittu, samoin kuin Wäinö Aaltosen museon Wäiski -kauppa. Kaikkiin museokeskuksen museokauppoihin pääsee asioimaan ilman sisäänpääsymaksun lunastamista. Museokauppatoiminnan osalta vapaan sisäänpääsyn ei voida olettaa tuovan sellaista ylimääräistä lisätuloa, joka kompensoisi saamatta jääviä pääsymaksutuloja.

Turun museokeskuksen kaikissa museoissa kahvilatoiminta on ulkoistettu ulkopuolisille yrittäjille, eikä vapaan sisäänpääsyn seurauksena tapahtuvalla kahviloiden mahdollisesti lisääntyvällä myynnillä niin ollen ole suoraa vaikutusta museokeskuksen talouteen.

Sisäänpääsymaksut muodostavat ison osan Turun museokeskuksen tulotavoitteesta. Vuositasolla toteutuneet pääsymaksutulot vaihtelevat, keskiarvon ollessa vuosina 2008 - 2010 noin 680.000 € / vuosi. Tästä suurin osa, keskimäärin noin 450.000 € / vuosi, on tullut Turun linnan pääsymaksuista. Turun linna on monin tavoin Turun museokeskuksen lippulaiva ja Turun kulttuurimatkailullinen vetonaula. Sen avoinna pito vaatii henkilökuntaresursseja sekä näyttelyissä esillä olevan esineistön, kuin myös kävijöiden turvallisuuden vuoksi. Äkillisen vaaratilanteen, sairaskohtauksen tai loukkaantumisen sattuessa satunnaisen kävijän on hyvin hankalaa saada nopeasti apua ilman linna-asiantuntijuutta omaavaa henkilökuntaa. Kassat toimivat monella tapaa kävijän vastaanottajina, jotka kertovat mitä linnassa on esillä, mistä kannattaa aloittaa kierros jne. ja siten omalta osaltaan luovat ja ylläpitävät linnan vetovoimaisuutta.

Turun museokeskuksen kohteista Luostarinmäen käsityöläismuseo on toiseksi suosituin kohde; ainutlaatuinen osa säilynyttä kaupunkihistoriaa. Siellä on vuosien 2008 -2010 aikana vieraillut keskimäärin 37.000 kävijää, pääsymaksutulon keskiarvon ollessa 112.000 € / vuosi. Wäinö Aaltosen museo on kohteista kolmanneksi suosituin, pääsymaksutulon keskiarvon ollessa 49.200 € / vuosi.  Tätä lukua tarkastellessa on hyvä huomioida, että kyseisen museon kävijämäärät ovat tippuneet uuden organisaation aikana (vuonna 2008: 27.177 kävijää, 2009: 18.381 kävijää, 2010: 19.024 kävijää), mikä vaikuttaa pääsymaksutuloihin.

Vapaakävijäryhmistä suurin muodostuu alle 18-vuotiaista, jotka vierailevat museoissa osana päiväkoti- tai kouluopetusta. Kaikissa Turun museokeskuksen museokohteissa tarjotaan turkulaisille päiväkotiryhmille ja koululuokille vapaa sisäänpääsy. Se ei ole voimassa vilkkaimpaan luokkaretkiaikaan toukokuussa ja kesäkuun alussa, jolloin museot ovat täynnään muualta Suomesta saapuvia ryhmiä. Muina aikoina turkulaiset päiväkotiryhmät ja koululuokat ovat laajasti hyödyntäneet vapaata sisäänpääsyä. Tietyille ikäryhmille museokohtaisesti kohdennettu Kulttuuripolku-toiminta tarjoaa vapaan sisäänpääsyn lisäksi mahdollisuutta ilmaiseen opastukseen.

On oletettavaa, että vapaa sisäänpääsy lisäisi museoiden houkuttelevuutta erilaisten uusien kohderyhmien näkökulmasta ja näkyisi kasvavina kävijämäärinä. Vapaa sisäänpääsy olisi myös Turun museokeskuksen intresseissä, mutta se vaatisi lisämäärärahan myöntämistä, jotta museokeskus pysyisi nettobudjetissaan. Menetettyjen pääsymaksutulojen lisäksi pitäisi ottaa huomioon, että lisääntyvistä kävijöistä aiheutuu myös lisäkuluja, jotka kohdentuvat erityisesti mm. siivoukseen sekä wc-paperiin, käsihuuhteisiin ja muihin asiakaskäytössä oleviin tavaraeriin.

Turun museokeskus on tehnyt vuoden 2012 pääsymaksuhinnastoonsa muutoksia siten, että Kuralan Kylämäkeen on kaikille vapaa sisäänpääsy. Wäinö Aaltosen museon osalta lasten ilmaisen sisäänpääsyn rajaa on nostettu 12 ikävuoteen. Edelleen jatketaan käytäntöä, jonka mukaan kaikki turkulaiset päiväkotiryhmät sekä koululuokat ovat ilmaiskävijöitä. Museokeskuksen kaikkia museokohteita käsittävää vapaata sisäänpääsyä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa ilman museokeskukselle myönnettävää lisärahoitusta, joka kompensoi saamatta jääviä pääsymaksutuloja.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi Turun museokeskuksen vastauksen valtuutettu Annika Lapintien aloitteeseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.