Kulttuurijohtaja Minna Sartes ja hallintopäällikkö Mikael Höysti

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedokseen, lähettänyt sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittanut sen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 § 58 tekemän päätöksen mukaisesti revisiotoimisto pyytää lausunnot arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaan arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

- Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön,

- Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta,

- Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

Lisäksi on kiinnitetty huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin ottamien asioiden jälkiseurantaan.

Lausunto

Kohta 2. Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjauksessa

2.3. Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevät toimet hallintokunnissa

Arviointikertomuksessa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yleisellä tasolla. Tarkempaan tarkasteluun on otettu kestävän kehityksen ohjelman päätavoitekokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen ja sen alatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja joukkoliikennetoimiston kohdalta on tarkemmin selvitetty kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista sekä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta hallintokunnan toiminnassa.

Arviointikertomuksessa tuodaan esiin se, että Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveydenedistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 - 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa.

Arviointikertomuksen mukaan hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on pääasiassa kyse ostopalveluilla hankittavista palveluista. Toimintamallia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee hallintokunnissa edelleen kehittää. Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa.

Arviointikertomuksessa korostetaan hallintokuntien välistäen yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä – se on avainasemassa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee kaupungin toiminnassa painottaa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen korjaava toiminta.

Kommentti:

Kulttuuripalvelut tähtäävät osaltaan yleisesti kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen, lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ovat osa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluita ja kulttuuriasiainkeskus on uutena toimintana alkanut kehittää erityisesti vanhuksille suunnattuja kulttuuripalveluja, joilla on selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus.

Arviointikertomuksessa ei ole kuitenkaan kulttuuripalveluiden ennaltaehkäisevää vaikutusta huomioitu. Kuitenkin aktiiviset kulttuurin käyttäjät ja harrastajat voivat tutkitusti paremmin ja ovat terveempiä kuin kulttuurin suhteen passiiviset ihmiset. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksen toinen päätavoite: Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuurituotantoa sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin harrastamiseen. Hyvinvointi on myös yksi Turun kulttuuripääkaupunki 2011-hankkeen kolmesta päätavoitteesta.

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Tämän vuoksi kuntatalouden voi tuntua hankalalta sijoittaa edes pieniä lisäpanostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin, kun korjaavat palvelut vaativat niin paljon resursseja. Kuitenkin kustannusten leikkaaminen tulevaisuudessa edellyttäisi uskallusta ja kaukonäköisyyttä – panostamista ennaltaehkäiseviin palveluihin ja sitä kautta myös niiden kehittämistä. Kulttuuritoimi työskentelee osaltaan sen eteen, että kulttuurin ennaltaehkäisevän vaikutuksen ja sen taloudellisen merkittävyyden mittaamiseen saataisiin kansallisella tasolla luotua pitkällä tähtäimellä relevantteja indikaattoreita ja mittareita.

Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa ja tätä kautta saavuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Kulttuuritoimella on useita tähän tähtääviä hakkeita käynnissä.

Hallintokuntien välisessä yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan välille on myös käynnistynyt ennaltaehkäisevään työhön tähtäävä 2011-projekti työnimeltään kulttuurikuntoilun keskuspuisto, jossa luodaan uudenlaisia toimintamalleja ja jonka toiminnan on tarkoitus vakiintua osaksi hallintokuntien normaalia toimintaa vuoden 2011 jälkeen.

Hallintokuntien ennaltaehkäisevä toiminta pitäisi käydä asiakasnäkökulmasta läpi ja päällekkäisyydet poistamalla säästetyt resurssit tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen.

Kohta 3. Työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

Vuosien 2009 – 2010 tavoitetasot on määritelty siten, että työvoiman käyttö voi sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa 0,5 % ja muissa hallintokunnissa ja laitoksissa vähentyä 1 % vuosittain.

Johtopäätökset

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrä tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- tulee harkita luopumista työvoiman käytön tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan,

- laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät erityispiirteet ja toiminnan luonne.

Kommentti:

Kulttuurilautakunta on todennut vuoden 2008 ja myös 2009 työvoimaseurannan osalta, että kulttuuritoimelle asetettu henkilötyövuosimäärän vähentäminen vähintään -15 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä on ristiriidassa siihen nähden, että Turun kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja että valtuusto on todennut että edellytykset kulttuurin perustoiminnan ylläpitämiseksi pitää vahvistaa.

Kulttuuritoimen toiminta ei ole lineaarista ja vuosittainen henkilötyövuosimäärä voi vaihdella suuresti kulloistenkin tuotantojen ja projektien mukaan. Mahdolliset työvoiman määrän ylitykset on katettu ja katetaan kuitenkin sekä ulkopuolisella rahoituksella että maksu- ja myyntituloilla.

Työvoiman suoraviivaisella vähentämisellä on jo ollut negatiivista vaikutusta Turun kaupungille myönnettäviin taidelaitosten valtionosuuksiin ja voi olla vastaisuudessakin.

Kulttuuritoimi yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että työvoiman seurannan tulisi avustaa työvoiman tarpeen suunnittelussa eikä olla itsetarkoitus ja että toiminnallisten tavoitteiden asettamisella ohjataan henkilöstön tarvetta. Vastuu toiminnasta ja taloudesta on kuitenkin tilivelvollisilla.

Kohta 4. Talous

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka edellyttää kaikkien tarjolla olevien taloudellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ennakoi jatkossa tarkemmin asiakaskunnan määrässä tapahtuvat muutokset.

- toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista.

Kommentti:

Työllisyysmäärärahojen käyttämättä jättämisellä on ollut suoria vaikutuksia kulttuuritoimen eri tulosalueiden toimintaan. Työllistämismäärärahoilla palkatuilla henkilöillä on pystytty ylläpitämään palvelutasoa ja –määrää.

Määrärahojen riittämättömyyden takia, ja siitä johtuvasta työllistettävien määrän laskusta, museoiden ja kirjastojen aukioloaikoja on jouduttu supistamaan. Osa työllistämiseen käytetyistä määrärahoista pitäisi kohdentaa vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen kulttuuritoimeen (mm. museovalvojat).

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kulttuuritoimen määrärahoihin ja niiden suhteesta taidelaitosten (kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri sekä museot) valtionosuuksien korotuksiin. Taidelaitosten yksikköhintoihin on tullut ja on tulossa vuosina 2008-2010 huomattavat korotukset. Turun kaupungin osalta on ollut kyseessä yhteensä n. 3,5 milj. euron lisävaltionosuuksista. Koska kaupunki ei olet kohdentanut em. korotuksia kaupungin taidelaitoksille opetusministeriö on vähentänyt hyväksyttyjä henkilötyövuosia 12 kpl vuonna 2009. Valtionosuudet ovat lakisääteisiä ja samalla harkinnanvaraisia. Korotuksia jää saamatta yli 300.000 euroa. Tämä kertautuu vuonna 2010 ja on todennäköistä, että lisäleikkauksia on tulossa. Turun kaupungin toiminta on poikkeuksellista.

Viime vuosien leikkauksen kulttuuritoimen toimintamäärärahoihin on johtanut siihen, että vuonna 2010 Turun kaupungin omarahoitusosuus on tippunut alle 50 % kulttuuritoimen bruttomenoista. Kaupunginteatterin ja museokeskuksen kohdalla valtionosuuksilla katetaan suurempi osuus toimintamenoista kuin kaupungin omarahoituksella.

Kulttuurilautakunta on huomauttanut asiasta useampaan otteeseen.

Kohta 5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

”Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.”

”Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla. Turun kaupunkikonsernin riskit tulee kartoittaa ja priorisoida. Lisäksi riskien sietämiselle tulee asettaa rajat. Riskienhallinnan tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista. Riskienhallintaa ei ole Turun kaupungissa ohjeistettu konsernitasolla. Osassa tytäryhteisöistä on tehty omat riskikartoitukset.”

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin.

- riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla.

- riskienhallinta tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista.

Kommentti:

Riskienhallinta on osa kulttuuritoimen jokapäiväistä toimintaa ja sen tulokset puhuvat puolestaan. Kulttuuritoimi on vuosien 2006 – 2008 aikana saavuttanut taloudelliset ja myös toiminnalliset tavoitteensa. Hallintokunnan / tilivelvollisen kohdalla tavoitteiden saavuttamisella tai niiden saavuttamatta jäämisellä ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta suuntaan tai toiseen. Kulttuuritoimi yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen asiassa.

Kulttuuritoimen siirtyessä vuoden 2010 alussa toteuttamaan sopimusohjausmallia saadaan päättäjille myös parempi kuva siitä, mitä konkreettisesti pystytään tuottamaan annetulla määrärahalla.

Kohta 6. Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

Kohta 6.5. Avustustoiminta

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan todennut, että avustuksista ja niiden saajista ei ole vieläkään tehty kaikki kaupungin avustukset kattavaa yhtenäistä rekisteriä avustusasioita hoitavien sekä johdon käyttöön. Tarkastuslautakunta on pitänyt kaupungin kattavan yhtenäisen sähköisen avustusrekisterin tekemistä tarpeellisena ja kiireellisenä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan avustusten jaossa tulee noudattaa avoimuutta siten, että myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginvaltuustolle tulee vuosittain antaa avustusten seurantaraportti, joka sisältää kaupungin kattavasti tiedot kunkin edellisen vuoden aikana myönnetyn avustuksen saajasta, käyttötarkoituksesta ja määrästä.

Kommentti:

Kulttuuritoimi tukee voimakkaasti avustusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kannattaa päällekkäisten tukien poistamista eli siirtymistä sellaiseen toimintamalliin, jossa hakujärjestelmä on yhteinen koko kaupungille ja substanssilautakunnat päättävät oman alansa avustuksista. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi avustuksiin on laskettava myös kaupungin myöntämät vuokratuet ja vuokranalennukset.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes

EhdotusKulttuurilautakunta päättää antaa revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta yllä olevan lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.