ILPOISTEN KIRJASTON JA NUORISOTILAN TARVESELVITYS / kirjasto

Sanna Hernelahti ja Ilkka Manninen

 

Tilamuutoksen tarpeellisuus

 

Turun kaupungin talousohjelma 2008-2010 velvoittaa, että kulttuuritoimen lähipalveluverkko käydään läpi yhteistyössä nuorisotoimen kanssa palvelupisteiden kattavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista. Kaupunginvaltuusto seuraa talousohjelman toteutumista. Ilpoisten kirjaston ja nuorisotilan tilojen osittainen yhdistäminen tuo synergiaetua niin tilojen kuin palvelujenkin osalta.

 

Skanssi-Uittamo -suuralueen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa 23 759 henkilöä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2016 alueella on 24135

asukasta. Väestörakenteen katsotaan pysyvän samankaltaisena kuin nykyään eli varsin heterogeenisena. Pelkästään Ilpoisten lähiössä on asukkaita noin 3000 henkilöä.

 

Ilpoisten kirjasto on perustettu 1976, eikä siellä ole tehty perus- eikä muutakaan suurempaa korjausta. Myös kirjaston toimintamallit vaativat uudistamista. Yhtä kattavia kirjakokoelmia ei tarvita kuin ennen, kaupunginkirjaston liikkuvat kokoelmat ja verkkoaineisto tuovat tiedon ihmisten ulottuville. Kirjahyllyiltä saadaan tilaa muulle toiminnalle kuten näyttelyille sekä tieto- ja kulttuurisisältöjä esitteleville tapahtumille. Kirjaston toimintaedellytyksiä parannetaan uudella palvelukonseptilla ja sen mukaisilla tiloilla.

 

Kirjaston suurin kustannus on henkilökunta ja henkilöstön vähentämisvaatimukset koskevat myös kirjastoa. Ilpoisten kirjaston käyttö on vähentynyt tämän vuosituhannen aikana suunnilleen saman verran kuin muissakin lähikirjastoissa. Kirjaston henkilökuntaa ja aukioloaikaa on jouduttu supistamaan vuonna 2008.

 

Kuvaus nykyisestä toiminnasta

 

Ilpoisten kirjasto sijaitsee Ilpoisten koulun yhteydessä isossa tilassa (704 m²) lähiön laidassa. Tilasta noin 500 m² on asiakaspalvelukäytössä. Tila on suurempi, kuin mitä käyttäjäkunta nykyisessä toimintamallissa tarvitsee. Yksittäisen kirjaston ei tarvitse enää varastoida aineistoa omassa kirjastossaan, tehokas logistiikka takaa aineiston sujuvan liikkuvuuden ja parantaa näin aineiston käyttöä.

 

Nuorten kirjastonkäyttö on vähentynyt koko maassa ja nuorten houkutteleminen kirjastoon onkin yksi painopiste lähikirjastojen kehittämisessä. Erityistä nuorille suunnattua tilaa ei Ilpoisten kirjastossa ole. Nykyisellään kirjasto ei houkuttele nuoria eikä aineistohankinnassa ole panostettu nuoriin kovinkaan paljon. Uudessa konseptissa nuorille varataan tilaa ja sen suunnittelussa ovat mukana nuoret ja nuorisotoimi. Näin osa tilasta voidaan luovuttaa nuorisotoimen käyttöön, jolloin saadaan synergiaetua.

 

Ilpoisten kirjastossa kirjattiin kävijöitä vuonna 2008 miltei 56.000, lainoja oli yli 112.000. Erilaisia tapahtumia järjestettiin satakunta, osallistujia oli noin 900.

 

Tapahtumien merkitys kirjastotoiminnassa on lisääntynyt, Kirjastokaruselli on tästä esimerkkinä. Ilpoisissa on myös tehty yhteistyötä kulttuuritoimen kanssa.

 

Nuorisotila on Ilpoisissa pieni (n. 100 m²), ostoskeskuksessa baarin vieressä.

 

	1995		2000	2005	2006	2007	2008	Muutos 2000-2008
Käynnit	67 884		73 000	72 079	67 216	63 000	55 875	-23 %
Lainat	120 088		140 717	130 338	130 719	123 261	112 387	-20 %
Käynnit/aukiolopäivät	270		292	287	271	251	220

 

 

 

Henkilökunta

Kirjastossa on tällä hetkellä kolme vakanssia, nuorisotilassa yksi ohjaaja. Palvelu saadaan joustavammaksi yhteistyöllä.

 

Kuvaus tarvittavasta muutoksesta ja tilojen muutosperustelut

 

Ilpoisten nuorisotalo ja Ilpoisten kirjasto tulevat toimimaan saman katon alla ja muodostamaan yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Samassa rakennuksessa toimii lisäksi alakoulu. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä, luoda uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle sekä hyödyntää toimijoiden resursseja yhteisessä palvelutuotannossa (tilat, kalusteet, asiakastyöasemat, lehdet, kirjat ja muut tallenteet jne). Näin palvelu muuttuu ajanmukaisemmaksi ja joustavammaksi ja tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua. Erityisenä kohderyhmänä tässä muutostyössä tulee olemaan alueen nuoriso – muita asukkaita unohtamatta. Tavoitteena on eräänlainen julkinen olohuone kaikille asukkaille, jossa henkilökunnalla on omat vastuualueet, mutta asiakkaille tila ja toiminnot näyttäytyvät yhtenä kokonaisuutena. Osittain yhteiset aukioloajat ja samanaikaiset toiminnot tukevat tätä ajatusta.

 

Kirjastolla on suuri joukko yhteistyökumppaneita ja kirjastosta muodostuu tärkeä yhteisöllisyyden keskus sekä erilaisten ja eri-ikäisten asukkaiden kokoontumispaikka. Ajatus on että Ilpoisissa toimisi kaikkia alueen asukkaita ja ikäryhmiä palveleva kirjasto, jonka yhteydessä olisi nuorisotalo ja nykyistä laajempi ja ajanmukaisempi nuortenosasto. Nuorisotalon muutto samoihin tiloihin tekee työyhteisöstä laajapohjaisemman ja samalla kun tätä yhteistyötä tiivistetään, voidaan tarjota laajempaa osaamista sekä koululle että alueen muille toimijoille ja mahdollisille kumppaneille. Käytössä on nyt useamman hallintokunnan resurssit.

 

Tilojen yhteiskäyttö

 

Tilaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tilojen monikäyttöisyys. Tilat pitää pystyä muuttamaan tarpeiden mukaan. Tämän mahdollistaa poikkihallinnollinen yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa.

 

Sekä kirjastolle että nuorisotalolle voidaan järjestää omaa tilaa siten, että kummankaan osapuolen ei tarvitse tinkiä toiminnoistaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjastoon on järjestettävä ns. hiljaista tilaa jossa asiakkaat voivat esimerkiksi opiskella häiriöttä. Samoin nuorisotalon puolella on oltava mahdollisuus olla äänekkäästi ilman, että kirjaston asiakkaat häiriintyvät. Nuorisotalo ja kirjasto vastaavat tahoillaan omista tiloistaan ja toiminnoistaan.

 

Yhteistyö konkretisoituu yhteiseen alueeseen, johon suunnitellaan kirjaston nuortenosasto jolle sijoitetaan nuorten kirjat ja lehdet, osa musiikki- ja elokuva-aineistosta sekä pelikonsolit. Tästä tilasta vastaavat molemmat toimijat yhdessä. Yhteistä toimintaa on tarkoitus tehdä muuallakin.

 

Kirjaston aukioloajat pyritään suunnittelemaan niin, että sekä koulun että nuorisotoimen kanssa toiminta on mahdollisimman joustavaa ja tarkoituksenmukaista.

 

Kirjaston palveluihin sisältyvät kirjat, lehdet ja asiakastyöasemat sekä yhteisesti järjestettävä toiminta esim. teematilaisuudet kehittävät ja parantavat myös nuorisotalon asiakkaiden palveluja. Tilasta tehdään viihtyisä ja toimiva niin, että se houkuttelee talossa kävijöitä palvelujen käyttöön ja viihtymiseen kirjojen, lehtien ja työasemien äärellä.

 

 

Henkilökuntamäärän muutos

 

Kirjastossa tulee työskentelemään 2-3 henkilöä, nuorisotoimen henkilökuntaa lisätään kahteen ohjaajaan.

 

Kirjaston aukioloaikoina kirjastossa on vähintään yksi kirjastoammatillinen henkilö, samoin nuorisotilassa sen aukioloaikoina nuoriso-ohjaaja.

 

Taloudellinen kuvaus nykytilasta ja tulevasta tilanteesta

 

Tilakustannusten jakamisesta sovitaan erikseen käyttäjien kesken. Kustannuksia tulee tilasuunnittelusta ja tilamuutosten tekemisestä. Peruskorjauksen kustannusarviota ei tässä vaiheessa ole vaan se tehdään osana hankesuunnittelua.

 

Tilamuutoksen kautta palvelu muuttuu ajanmukaisemmaksi, tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyy.

 

Kirjaston takaosassa sijaitseva varastotila tulee hyötykäyttöön.

 

 

 

Muutoksen ajankohta ja tarvittavat toimenpiteet

 

Nuorisotilan muutto kirjaston tiloihin riippuu siitä, millä aikataululla muutostyöt tehdään. Tavoitteena on, että muutostyöt toteutetaan vuonna 2010.

 

Tällä hetkellä käsikirjastona toimivasta erillisestä tilasta tehdään hiljainen lukupaikka, jossa sijaitsevat myös kirjastoon tilattavat lehdet. Lainaustiski vaihdetaan kevyempään. Aineistoa karsitaan niin, että saadaan tilaa viihtyisille lukunurkkauksille ja lastenalueesta tehdään houkutteleva.

 

Kokoelman koko tulee uudessa kirjastossa olemaan noin 30 000 aineistoyksikköä (vuoden 2007 lopussa 44 673 nidettä).

 

Kirjastosali 234 n. 450 m²

 

Palvelualue n. 25 m²

Kevyt palvelutiski, asiakaspalvelu-/tiedonhakukoneita kaksi kappaletta. Lainaus ja palautus hoidetaan automaateilla. Kokeillaan varausten itsepalvelunoutoa. Lähellä kopiokone.

 

Lasten alue n. 100 m²

Suunnilleen entiselle sekä vanhan lehtialueen paikalle. Lasten kokoelmat, istumaryhmiä, työasema ja Vaski-pääte.

 

Nuorten alue n. 50 m²

Yhteistä tilaa nuorisotoimen kanssa. Rajoittuu toisesta suunnasta kirjastotilaan (lasiseinät?) ja toisesta suunnasta nuorisotilaan (seinät). Nuorten lehti ja kirjakokoelma, nuorten työasemia / pelikonsoleita, videotykki, valkokangas.

 

Musiikkialue n. 50 m²

Sijaitsee nuorten alueen tuntumassa. Kokoelmat, istumapaikkoja, kiinteä työasema sekä Vaski-pääte.

 

Aikuisten alue n. 225 m²

Kokoelmat, yksittäisiä istumapaikkoja, työasema sekä tulostin.

 

Hiljainen alue 47 m²

Olemassa oleva vanha musiikkikirjasto.

 

Muut tilat:

 

Työtila 32 m²

Tilat 235, 236 ja 237 yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on työtilat neljälle. Yksi tila rajattu luottamuksellisia asiakaskeskusteluja varten.

 

Uusi sosiaalitila n. 30 m²

Rakennetaan kirjastosalin puolelle työhuoneiden viereen. Koko henkilökunnalle (kirjasto, nuoriso ja aluekumppanuus)

 

Nuorisotila

Nuorisotoimen käyttöön 166 m²: nykyinen lähivarasto 70 m² ja vanha työhuone 80 m² sekä vanha sosiaalitila16 m². Käynti takaovesta.

 

Siivouskomeron ja wc-tilojen mitoitus?

 

 

 

Käyttökustannus- ja irtaimiston hankinta-arvot

 

Tulevat käyttökustannukset, henkilöstöresurssit, irtaimisto, tarvikkeet, sisäiset vuokrat ja hoitomenot tarkentuvat myöhemmin.

 

Nykyisten kirjastotilojen muutostöiden myötä kasvavat vuokrausmenot jaetaan nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston kesken.