Lähettäjä: Kuntalaisaloitepalvelu <noreply@kuntalaisaloite.fi>
Lähetetty: 25. tammikuuta 2024 3.00
Vastaanottaja: Konsernihallinto <konsernihallinto@turku.fi>
Aihe: Kuntalaisaloite: Putinin patsas pois jokirannasta

 

 

 

 

Saate kunnalle

Toivon, että tämän patsaan sijaintia pohdittaisiin uudelleen ja sille löytyisi paikka muualta kuin jokirannasta.

 

 

 

 

 

 

Kuntalaisaloite

 

 

Putinin patsas pois jokirannasta

Turku

Aloite luotu Kuntalaisaloite.fi-palveluun 22.7.2023

Aloitteen julkaisupäivämäärä 24.7.2023

Venäjän pääkonsulaatti (yhdessä Turun kaupungin kanssa) paljasti vuonna 2012 patsaan "Tapaaminen Turussa 1812". Tämä patsas tuotiin yhdelle Turun paraatipaikoista, Aurajoen rannalle, ilman kansalaiskeskustelua. Patsas on yksi tyypillisimpiä esimerkkejä suurvenäläisyydestä ja Putinin tavoitteista, sillä patsas esittää hetkeä, jolloin Ruotsi luovutti Suomen hallinnan venäläisille. Mielestäni patsas edustaa kyseenalaisia arvoja ja ehdotan patsaan siirtämistä uuteen Historian ja tulevaisuuden museoon.

 

 

 

 

 

 

Vastuuhenkilö

Matti Rauramo, Turku / Åbo

 

 

 

 

Vastaus kuntalaisaloitteeseen: Putinin patsas pois jokirannasta

Tapaaminen Turussa 1812 -veistos

Vuonna 1812 Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana (Bernadotte) tapasivat Turussa ja neuvottelivat maidensa välisistä suhteista. Samassa yhteydessä Suomi liitettiin osaksi Venäjää.

Tämän tapahtuman kaksisataavuotis-vuosipäivän yhteydessä elokuussa vuonna 2012 pystytettiin Maaherran kanslian kohdalle Läntisen Rantakadun joen puolelle tapahtumasta kertova veistos Tapaaminen Turussa 1812.

Aloite muistomerkin pystyttämiseen tuli Venäjältä. Patsaan toteutti kuvanveistäjä Andrei Kovaltchuk, joka oli Venäjän taideakatemian jäsen ja maan kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja. Päätökset veistoksen vastaanottamisesta ja sijoittamisesta jokirantaan tehtiin kaupunginhallituksessa. Osan hankkeen kustannuksista maksoi venäläinen osapuoli.

Turun kaupungin vastaanottama Tapaaminen Turussa 1812 -veistos on kaikkien Turun kaupungin omistamien taideteosten tapaan liitetty Turun kaupungin taidekokoelmaan. Sitä hoidetaan museaalisin perustein ja museolakiin nojautuen. Hoidossa huomioidaan myös taiteen tekijänoikeuskysymykset.

Museolain mukaisesti museot ovat sitoutuneet tallentamaan ja säilyttämään tietoa, jälkiä ja esineitä menneisyydestä. Kuten muutkin museoesineet patsaat ovat historiallisia dokumentteja omasta ajastaan ja muistuttavat menneisyyden eri kerroksista. Tapaaminen Turussa 1812 -veistos kertoo todellisen historiallisen tapahtuman lisäksi myös Turun ja Venäjän välisistä yhteyksistä 2000-luvulla sekä itänaapurin kulttuurisista jäljistä Suomessa.

Muistomerkit eivät ole koskaan sisällöltään neutraaleja, ja ne saavat myös ajan kuluessa uusia sisältöjä, tulkintoja ja merkityksiä. Maailman poliittisen tilanteen muututtua ratkaisevasti toisenlaiseksi Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan myötä, teosta katsotaan nyt uusin silmin. Julkisella paikalla olevaa teosta on myös käytetty mielenilmauksiin.

Päätös veistoksen vastaanottamisesta on alun perin tehty Turun kaupungin johdon tasolla. Vaikka teos liitettiin Turun kaupungin taidekokoelmaan, Turun museokeskus ei voi tehdä päätöstä veistoksen katukuvasta poistamisesta. Turun kaupungin hallintosäännössä ei ole tarkkaa ohjetta siitä, miten muistomerkkejä poistetaan kaupunkikuvasta, mutta yleisenä periaatteena on, että se julkinen taho, joka on päättänyt veistoksen pystyttämisestä, päättää myös sen poistamisesta.

Jos poistotoimiin myöhemmin ryhdyttäisiin, pysyisi teos siinäkin tapauksessa osana Turun kaupungin taidekokoelmaa ja otettaisiin säilytykseen museon tiloihin. Museon tehtävä on säilyttää veistoksen moninaiset historialliset merkityssisällöt ja aineellinen kokonaisuus myös tuleville sukupolville. Mahdollisen katukuvasta poistonkin jälkeen teosta voisi mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi museon näyttely- tai julkaisutoiminnassa.

​

Paula Saarento

vt. vastuualuepäällikkö

Museopalvelut, Kulttuuriperintö​