Nuorisopalveluiden palvelusuunnitelma 2024

Nuorisopalvelut

Kuvaus toiminnasta

Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista.

Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Nuorisopalvelut luo edellytykset nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisopalveluiden perustehtävä:

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen:

•   Mahdollistamme voimaannuttavia kohtaamisen tiloja

•   Tuemme kasvua parhaaksi minäksi

•   Vaikutamme lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mahdollisuuksiin yhteiskunnassa

Turun kaupungin nuorisopalvelujen organisaatio koostuu neljästä vastuualueesta:

Kehittäminen ja johdon tuki -vastuualueen tehtävänä on johtaa ja koordinoida palvelualueen strategisia kehittämisprojekteja, tarjota sujuvia tukipalveluja nuorisopalvelujen muulle organisaatiolle sekä tuottaa ja analysoida tietoa nuorten toimintaympäristöstä ja palve-luista. Lisäksi yksikön vastuulle kuuluvat nuorisojärjestöjen avustukset ja järjestöyhteistyö, ulkopuolisen rahoituksen projektit, nuorisopalveluiden leirialueiden hallinnointi sekä Turun nuorisovaltuustotoiminnan koordinointi.

Alueellisen nuorisotyön vastuualue vahvistaa nuorten hyvinvointia eri puolilla kaupunkia. Alueellisen nuorisotyön kohderyhmä on 8–18- vuotiaat nuoret. Perinteisestä nuorisotalosta ollaan siirtymässä kohti moninaisempaan palvelukenttää. Nuorisotiloja on kauppakeskuksissa, ostopalveluina ja uudet nuorisotilat ovat usein monitoimitaloissa. Monitoimitiloissa eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu ja myös kouluissa tehtävän nuorisotyön tarve kasvaa. Alueellisen toiminnassa vahvistetaan alueellista hyvinvointia ja yhteistyötä. Toiminnassa mahdollistetaan harrastustoimintaa tuomalla erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja -kokeiluja alueellisiin toimipaikkoihin, lähelle nuoria.

Aluetoiminnassa ovat tärkeässä roolissa myös erilaiset aktivoivat retket ja vierailut, joilla pyritään laajentamaan nuorten kokemuksia oman elinpiirin ulkopuolelle ja tarjoamaan edullisesti tai maksuttomasti mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Alueellisen nuorisotyön tavoitteena on myös kaveruuden lisääminen eli nuorten yksinäisyyden vähentäminen. Nuorten sosiaalisia taitoja vahvistetaan ja toiminnassa korostetaan ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä.

Aluenuorisotyö tuottaa myös koulunuorisotyön, e-sports toiminnan, digitaalisen nuorisotyön ja skeittihalli Cuben palvelut nuorille.

Aluenuorisotilat ovat merkittävä kolmannen sektorin toimintakenttä. Lähes kaikki nuorisotilat ovat kaupunkilaisten kolmannen sektorin ja kaikkien kaupunkilaisten avoimessa käytössä.

Kulttuurisen nuorisotyön vastuualue tavoittaa laajat ikä- ja kohderyhmät. Asiakkaita ovat eri-ikäiset nuoret sekä lapset ja lapsiperheet. Kulttuurisen nuorisotyön tavoitteena on mahdollistaa taiteen, luovuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Keskeistä on nuorten harrastamisen ja omaehtoisen tekemisen vahvistaminen, sosiaalinen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuuriin ja taiteen menetelmin. Lastenkulttuuritoiminnalla ja kulttuurisella nuorisotyöllä on vahva ennaltaehkäisevän työn rooli, ja palveluilla tavoitetaan myös tuen tarpeessa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Palveluja tuottavat eri taiteen alojen ja nuorisotyön ammattilaiset, taide ja musiikki nuorisotyön ja välineitä. Tarvittaessa palveluohjataan muihin palveluihin ja tukitoimintoihin.

Kulttuurisen nuorisotyön palveluja tuotetaan Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa, Vimmassa ja Auran Panimolla. Palvelumuotoja ovat mm. Monipuolinen kaikille suunnattu harrastusryhmätoiminta ja avoin toiminta sekä esitys- ja tapahtumatoiminta. Ryhmätoimintaa tuotetaan myös varhaiskasvatukselle ja kouluille sekä räätälöidyille ryhmille. Paljon toimintaa tapahtuu myös taidetilojen seinien ulkopuolella ja palveluja tehdään yhdessä kumppaneiden kanssa.

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston toimintaa ovat mm. harrastuskerhot, kurssit, taidepajat, teatteriesitykset, tapahtumat ja taideleirit. Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto edistää toiminnallaan lasten ja perheiden osallisuutta; sosiaalista hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä ja ehkäisee yksinäisyyttä

Bändi- ja musiikkitoiminnassa A-Panimolla voi aloittaa musiikin harrastamisen. Soittimilla varustellut treenikämpät mahdollistavat bänditoiminnan tai sen kokeilemisen ilman omia laitteita. Panimo toimii myös avoimena nuorten kohtaamispaikkana. Turku Rock Academy mahdollistaa musiikkinuorisotyön menetelmin bänditoimintaa harrastavien nuorten edellytyksiä kehittyä musiikin alueilla. Musiikkinuorisotyössä tärkeää on sosiaalinen vahvistaminen ja yhteistyötaitojen kehittäminen. Erityisnuoret ja -ryhmät kyetään ottamaan luontevasti mukaan toimintaan.

Vimma on keskustan monitoimitalo, jossa nuoret voivat turvallisesti kohdata toisiaan ja oppia uusia taitoja. Pääasiallinen kohderyhmä on alle 29-vuotiaat nuoret ja toimintamuotoja on eri-ikäisille nuorille ja nuorten ryhmille.

Kulttuurinen nuorisotyö järjestää Vimmassa monipuolista ohjattua vapaa-ajan harrastustoimintaa. Keskeisiä palvelumuotoja ovat erilaiset kädentaitojen harrastepajat ja -ryhmät sekä vaihtuva tapahtuma- ja esitystoiminta. Vimman kahvilan tilat ja aulatilat mahdollistavat myös nuorten vapaan oleskelun ja omaehtoisen toiminnan. Vimmassa on myös näyttelytiloja nuorten tuottamalle taiteelle. Vimman tiloissa myös muut tahot voivat järjestää toimintaa ja tarjolla on maksuttomia tiloja nuorten omaehtoiseen toimintaan.

Nuorisopalvelujen harrastusryhmätoiminnat ovat helposti saavutettavia, maksutonta toimintaa on lisätty ja edelleen tarve lisätä.

Tapahtuma- ja esitystoiminnoissa sekä taidetoiminnan kautta on mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin, puuttua erilaisiin ilmiöihin ja ylläpitää positiivista tulevaisuuskuvaa

Kohdennetun nuorisotyön vastuualueelle kuuluvat nuorten työpaja Fendari, etsivä nuorisotyö Komppi, nuorten kesätyöt ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Toiminnan kohderyhmä ovat15-29-vuotiaat nuoret? Kohdennetut nuorisotyön palvelut ohjaavat ja valmentavat nuoria koulutukseen, työelämään, antavat valmiuksia selviytyä arjesta sekä ohjaavat nuoria palvelutarpeissa. Ankkuri-tiimissä työskentelevän nuoriso-ohjaajan työ. Nuorisopalveluiden yhteisesti toteutettavien nuorten juhlapäivien jalkautusten koordinointi

Kohdennetun nuorisotyön toimintamuodon tavoitteina on löytää palveluiden ulkopuolella olevia nuoria, tukea heikommassa työ- ja koulutusmarkkina-asemassa olevia nuoria ja vahvistaa nuorten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja.

Toimintaympäristön muutos

Nuorten, alle 29 v, kohderyhmän näkökulmasta tunnistettuja ja reagoituja trendejä ja kehityskulkuja, jotka vaikuttavat myös tulevaisuudessa nuorisotyön sektorilla:

–Henkinen hyvinvointi: Nuorten henkinen hyvinvointi on tärkeässä roolissa myös tulevina vuosina. Nuorisotyö tuottaa palveluja, jotka auttavat nuoria käsittelemään stressiä, ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevästi mielekästä arkea edistäen. Nuorisotyöllä on merkittävä rooli nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota iloa, onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa tulevaisuususkoa. Tunnetaitojen tukeminen auttaa nuoria voimaan hyvin sekä ennaltaehkäisemään häiriökäyttäytymistä. Nuorisopalvelut tarjoavat jatkossakin nuorille turvallisia tiloja sekä turvallisia aikuisia.

–Monimuotoisuus ja saavutettavuus: Yhteiskunta on yhä monimuotoisempi, ja nuorisotyön on oltava avoin kaikille nuorille. Nuorisotyössä keskitytään myös tulevaisuudessa monimuotoisuuteen sekä saavutettavuuteen ja tasa-arvoon, jotta kaikki nuoret tuntevat olonsa tervetulleiksi ja huomatuiksi.

–Digitalisaatio: Digitaalisten teknologioiden kehitys vaikuttaa edelleen nuorisotyöhön. Nuoret ovat kasvaneet digitaalisissa ympäristöissä, jolloin on tärkeää, että nuorisotyö tarjoaa heille myös tulevaisuudessa digitaalisia palveluita ja tapoja osallistua. Myös mediakasvatuksen / medianlukutaidon näkökulmasta sisällöt ovat tärkeä huomioida myös nuorisotyössä.

–Ympäristö- ja ilmastokysymykset: Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat edelleen tärkeitä tulevina vuosina. Nuoret ovat yhä tietoisempia ympäristöasioista. Nuorisotyön on kehitettävä sisältöjä sekä toimintatapoja tuottaa palvelua, jossa nuorten kanssa yhdessä toteutetaan ja tutustutaan ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kestävää elämäntyyliä.

–Yhteiskunnallisista kriiseistä palautuminen ja epävarmuus: Tämän hetken maailmantilanne vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa myös nuorisotyöhön. Epävarmuus, työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus voivat vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia ympäröivässä yhteiskunnassa. Nuorisotyön on tunnistettava nämä haasteet tulevaisuudessakin ja kehitettävä ajanmukaisia toimintoja, jotka tukevat nuoria aktiiviseen toimijuuteen.

Palvelutuotannon näkökulmasta yhteiskunnallisista kriiseistä palautumisen huomiointi nuorisopalveluissa on tärkeä osa palveluiden toteutusta edelleenkin. Poikkeusajasta johtuva oireilu vaatii nuorten tukea vielä pitkän aikaa, kuten esimerkiksi 90-luvun lamasta on opittu, että ennaltaehkäiseviin palveluihin pitäisi lisätä resurssia vielä poikkeusajan jälkeenkin, sillä monilla oireilu tulee viiveellä ja/tai jatkuu pidempään.

Maailmantilanteen epävakaus näkyy nuorille toteutettavien palveluiden tuotannon suhteen kustannusten kasvuna sekä myös henkilöstön kuormittumisena, kun epävarmuuden lisäksi kohderyhmällä aikaisempaa haasteellisia tilanteitä, esimerkiksi yksinäisyyden tai mielen hyvinvoinnin osalta.

Nuorisolakia on muutettu vuoden 2022 lopulla. Lakiin on lisätty pykälä Harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta.

Kehittämissuunnitelma

Nuorisopalveluiden kehittämissuunnitelma pohjautuu palvelualueen muutosvisioon ”Nuorista aktiivisia toimijoita ja nuorisopalveluista ketterä verkosto” sekä neljään henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa luotuun strategiseen painopisteeseen:

1.   ”Viihdyttämisestä kasvun tukemiseen ja syvempiin kohtaamisiin”,

2.   ”Nuoret mukaan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin”,

3.   ”Yksilöstä yhteisöön, kumppaneiden kanssa”

4.   ”Seinien sisältä nuorten luo uusilla, luovilla ja monipuolisilla työtavoilla”.

Vuonna 2021 valmistellut nuorisopalveluiden strategiset painopisteet ovat tarkoitus arvioida henkilöstön kanssa vuoden 2024 aikana ja osallistua aktiivisesti kaupungin yhteiseen Lasten ja nuorten yhteisvaikuttavaan kehittämiseen.

Nuorisopalveluissa on tunnistettu erityisesti nuorten aikuisten kohderyhmän väliinputoajina palveluissamme ja panostamme heidän tarpeidensa huomioimiseen. Haluamme varmistaa, että nuoret aikuiset saavat tarvitsemaansa nuorisotyöllistä tukea ja palveluita, jotka edistävät hyvinvointia ja kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan ennaltaehkäisevällä työotteella. Uusilla työmuodoilla, kuten Yökahvilatoiminta, AmisMOK-harrastustoiminta Turun ammatti-instituutin oppilaille sekä uusi Vimma-konsepti.

Päivitämme kulttuuri- ja nuorisolautakunnan nuorisojärjestöjen toiminta-avustusperiaatteita vastaamaan nykyisiä tarpeita. Tavoitteenamme on kohdentaa avustukset tehokkaasti ja tukea nuorisotoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Vahvistamme järjestöjen kanssa tehtävää työtä kaupungin oman palvelutuotannon täydentäjinä. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen, nuorten omien toimintaryhmien ja yleisen kansalaistoiminnan kanssa on keskeistä monipuolisten palveluiden tarjoamisessa nuorille.

Panostamme monipuolisen ja saavutettavan harrastustoiminnan ja vapaa-ajan palveluiden turvaamiseen. Pyrimme tarjoamaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa myös koulun ulkopuolella erilaisissa ympäristöissä, jotka ovat heille luontaisia ja kiinnostavia. Harrastus- ja taidetoimintaa tuotetaan ja kehitetään yhdessä taiteen ja kulttuurin ammattilaisten sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Myös varhaiskasvatuksen ryhmille ja koululaisryhmille mahdollistetaan taiteen ja kulttuurin kokemuksia. Vuonna 2024 kehitetään kulttuurin kärkihankkeen kanssa mm. AmisMOK –toimintaa ja Kulttuurin Kutsuvierastoimintaa.

Vimma vol. 2-projekti valmistuu vuonna 2023 aikana, ja sen käynnistämisvaihe jatkuu vuoden 2024 puolelle. Henkilöstösuunnitelma sisältää esityksen yhden htv:n lisäyksen Vimmaan, joka sisältää yhteisöllisyyden, kumppanuuden ja nuorten omaehtoisen toiminnan kehittämisen vuodelle 2024. Tarve vaatii lisämäärärahaa.

Teemme tiivistä yhteistyötä vuoden 2023 puolella käynnistyvien toimivien hankkeiden (OKM) kanssa, jotka kohdentuvat koulunuorisotyön ja häiriökäyttäytymisen teemoihin. Hallinnollisesti hankkeet sijoittuvat konsernihallintoon, mutta tiivis yhteistyö jatkuu nuorisopalveluiden kanssa. Selkeytämme nuorisopalveluiden roolia moniammatillisessa työssä. Painotamme hyvinvointia edistävää ja pahoin-vointia ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa ja kehitämme osaamistamme näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Runosmäen monitoimitalo valmistuu vuonna 2024, ja monitoimitaloon avautuu uusi nuorisotila sekä yhdistyksille ja kaupunkilaisille tarkoitettuja yhteiskäyttötiloja.

Lasten kulttuurikeskus Seikkailupuiston Vihreän talon kokonaisuus remontoidaan vuoden 2024 aikana. Tällä on vaikutusta osan palveluiden järjestämiseen ja kesätoimintaan.

Tavoitteenamme on varmistaa ja edistää yhtenäisiä palvelupolkuja yhteistyössä VARHA:n kanssa. Tähän sisältyy kuntouttavan työtoiminnan, perhetyön, digitaalisen perhekeskusmallin sekä moniammatillisuuden lisääminen kaikissa palvelumuodoissa. Muun muassa määräaikaisten sopimuksen jatko vuodelle 2025, kuntouttava työtoiminta. Lisäksi Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto on mukana Turun kulttuurin kutsuvieras –pilotissa, jossa ohjataan neuvolan perheohjauksen asiakasperheet maksuttoman kulttuuritoiminnan pariin ennaltaehkäisevällä otteella. Uutta mallia kehitetään kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluiden ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteistyönä.

Vuoden 2024 aikana tavoitteenamme on ottaa käyttöön digitaalinen nuorisokortti, ja tätä varten suoritetaan tarvemäärittelyä ja valmistellaan hankintaprosessia. Käytössä ollut seutukunnallinen nuorisokortti päättyy vuoden 2023 lopussa. Alkuvuonna 2024 käytössä väliaikainen nuorisokorttiratkaisu.

Jalkautuvan työn osalta kilpailutusprosessi yökahvilasta vuonna 2023 ei tuottanut tulosta. Toimintamallin ja ratkaisun päätösesitys vuodelle 2024 suunnitellaan ja viedään päätöksentekoon loppuvuonna 2023.

Nuorisopalvelut ovat jatkossakin osana nuorten yleisimpiä juhlapäiviä. Yhteistyössä järjestöjen, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa Nuorisopalvelut jalkautuvat vappuna, koulun päätöspäivänä sekä koulu alkuviikonloppuna nuorten pariin edistämään mielekästä ja turvallista yhdessä oloa.

AVI rahoitteisen Maakunnallisen nuorisotyön koordinointihankkeelle haetaan laajennusta vuodelle 2024 nuorisotyön maakunnallisen koordinaation lisäksi maakunnalliseen nuorten kuulemiseen.

Vuoden 2023 loppupuolella äänestetään asukasbudjettitoteutuksia, jotka toteutetaan vuoden 2024 aikana. Nuorisopalvelut näkevät asukasbudjetin tärkeänä mahdollisuutena edistää nuorten vaikuttamista ja osallisuutta kaupungissa. Asukasbudjettia viestitään ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Yhteisvaikuttava ja poikkialainen toiminta

Uusi Turku -organisaatiomuutoksen tavoitteiden saavuttamiseksi toimimme aktiivisena osana Turun kaupungin yhteisvaikuttavaa johtamista, kärkihankkeita, monialaista yhteistyötä sekä hyödynnämme tuotettavaa ajantasaista tietoa.

Tällä hetkellä on käynnissä nuorisopalveluiden palveluverkkoselvitys sekä kulttuurin palveluverkkoselvitys konsernijohtoisesti. Palvelu-verkkoselvitykseen liittyen ajankohtaisia teemoja nostoina ovat esimerkiksi pohjoisen Turun tilanne palveluverkon näkökulmasta. Lisäksi työskentelyä jatketaan Pansion uuden monitoimitalon suunnittelun osalta sekä edistämme skeittihalli Cuben tarveselvitystä ja ulko-olosuhteiden sijoittumisen selvitystä yhteistyössä liikuntapalveluiden ja palveluverkkojohtajan kanssa.

Tavoitteenamme on ehkäistä segregaatiota ja vähentää häiriökäyttäytymistä nuorten keskuudessa kehittämällä kaupunkitasoista yhteistyötä mm. häiriökäyttäytymisen tilannehuoneen, koulunuorisotyöhön ja häiriökäyttäytymiseen liittyvien hankkeiden kanssa.

Palvelualuerajat ylittävän Kivalomatoiminnan konseptia pohditaan kaupunkitasolla organisaatiouudistuksen jälkeen. Lisäksi käynnistetään keskustelu kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajien kesäajan sijoittumista nuorisopalveluihin. Liikennekaupungin ulkoistamisen myötä työntekijätarve aiempaa vähäisempi.

Pyrimme turvaamaan kuntouttavan työtoiminnan alle 29-vuotiaille turkulaisille nuorille. Jatketaan ja vahvistetaan yhteistyön rakentamista VARHA:n kanssa. Muun muassa määräaikaisten sopimuksen jatko vuodelle 2025, kuntouttava työtoiminta.

Sähköisen nuorisokortin osalta huomioidaan jo kaupunkiyhteisesti valmistelussa olevat sähköiset ratkaisut sekä niiden mahdollinen toimivuus nuorisokorttiin liittyvien tietojen ja tarpeiden osalta, muun muassa Harrastekortin ja asiointitilin kehittäminen. Käytössä oleva seutukunnallinen nuorisokortti päättyy vuoden 2023 lopussa.

Nostamme esiin nuorisopalveluiden näkökulmasta tarpeet ja havaitut haasteet kaupunkitasoisen tilavarauskäytäntöjen kehittämisessä. Tavoitteena on parantaa varausten hallintaa ja käyttäjäystävällisyyttä. Tarkastelemme lisäksi hinnoittelu- ja varausperiaatteiden yhtenäistämistä.

Kehitämme viestintäämme ja palveluiden tunnettavuutta panostaen selkeään ja tehokkaaseen viestintään eri kanavien kautta nuorilähtöisesti.

Nuorisopalvelut

Käyttötalousosa

Tavoitteelliset tunnusluvut

Henkilöstöstr. toimenpiteet