Ympäristönsuojelu, vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki, 5.12.2017:

Asia

Uusia nopeavaikutteisia ja tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä tarvitaan erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kemiallista fosforin saostusta on pidetty yhtenä tällaisena vaihtoehtona. Fosforin saostaminen virtavedestä – Pilottihanke Paattistenjoella selvitti kemiallisen fosforin saostuksen toimivuutta jokimittakaavassa. Hanke oli yhteistyössä toteutettu pilottihanke, jonka päävastuullisena vetäjänä toimi Turun kaupungin Ympäristötoimiala. Muut hankepartnerit olivat Turun ammattikorkeakoulu, Kemira Oyj, Turun yliopisto, Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Aurajokisäätiö.

Hanke-rahoitus koostui ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman (RAKI) myöntämästä hankerahoituksesta sekä hankepartnereiden omarahoitusosuudesta. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 250 000 euroa.

Hankkeen toteutus ja tulokset

Jokiveden liukoisen fosforin saostamiseen tähtäävää menetelmää pilotoitiin Turussa Paattistenjoen alajuoksulla. Saostus toteutettiin jokiveden suorasaostuksena ferrisulfaatin vesiliuoksella (Kemira PIX-105). Nestemäistä saostuskemikaalia annosteltiin joen koskijaksolle virtaamaohjatulla annostelulaitteistolla.

Pilotointi toteutettiin joulukuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana kahdeksana koeajona, joissa saostuskemikaalin annostusta vaihdeltiin optimaalisen annostuksen selvittämiseksi. Koeajot olivat kestoltaan kahdeksan tuntia ja niihin sisältyi vedenlaatuseuranta. Hankkeessa seurattiin myös menetelmän ympäristövaikutuksia muun muassa pohjaeläin-, kalasto-, sedimentti- ja simpukkakartoituksen avulla.

Koeajoissa menetelmä toimi tehokkaasti pidättäen keskimäärin noin 75 prosenttia jokiveden liukoisesta fosforista. Veden kokonaisravinteiden määrään menetelmä ei juurikaan vaikuttanut. Annostelun seurauksena jokiveden pH-arvo laski käytetystä annostelusta riippuen 0,3-1 pH-yksikköä. Ympäristövaikutusten seurannassa ei havaittu menetelmästä aiheutuvia haitallisia eliöstövaikutuksia. Pilotoinnin lyhyestä kestosta johtuen ei menetelmän pitkäaikaiskäytön mahdollisia vaikutuksia ja kustannustehokkuutta voida luotettavasti arvioida.

Pilotointi osoitti, että menetelmällä voidaan tehokkaasti vähentää rehevöittävää fosforikuormitusta ja että tämän lupaavan vesiensuojelumenetelmän jatkuvan käytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia tulisi tarkemmin selvittää.

Hankkeen yhteistyökumppanit selvittävät mahdollisuuksia jatkohankkeen toteutukseen. Turun kaupungin osallistuminen siihen ratkaistaan myöhemmin toimivaltarajojen puitteissa.

Oheismateriaali 1Fosforin saostaminen virtavedestä -pilottihanke Paattistenjoella, Loppuraportti

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä hankkeen loppuraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.