Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusinsinööri Andrei Panschin 22.11.2017:

Lausuntopyyntö

Kaarinan kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan Kaarinan kaupunginhallitukselle 1.12.2017 mennessä.

Osayleiskaavaluonnoksen kuvaus

Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista ja valmistaudutaan Rauhanlinnan jälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. Suunnitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen.

Osayleiskaavan mitoitus perustuu Kaarinan päätaajaman (Piispanristin, Kaarinan keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosat) kehitykseen ja Lemunniemen kasvuun. Suunnittelun lähtökohtina pidetään Rakennemallin mahdollistamaa kasvua. Tällöin Kaarinan päätaajama kasvaa 11 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Rakennemalliin nähden alueellista painopistettä on siirretty Lemunniemeltä kohti Piispanristiä ja nykyistä keskustaa. Jako Lemunniemen ja muun päätaajaman kesken on seuraavanlainen: muu päätaajama 4000–5000 ja Lemunniemi 6000–7000 asukasta.

Piispanristillä rakentaminen tukeutuu olemassa olevan taajaman kehittämiseen ja rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen on Panimon ja Jännekadun ympäristössä sekä Uudenmaantien pohjoispuolella olevissa vanhan yritysalueen kortteleissa.

Lemunniemeen sijoittuva asutus on lähipalveluiden ja joukkoliikenteen kannalta ongelmallisempi. Alueen rakentuminen vie aikaa eikä alueen asukaspohja anna mahdollisuutta tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiselle. Lemunniemen joukkoliikennetarjontaa onkin mietitty toteutettavan Kaarinan keskustan, Piispanristin ja Yli-Lemun välisellä sisäisellä linjalla tai kutsubussilla. Alueella tapahtuva liikkuminen tukeutuu pääosin autoliikenteen varaan. Alueelle suunnitellut palvelut, lastentalo ja yhtenäiskoulu rakentuvat vasta myöhemmin alueen väestöpohjan kasvaessa. Alue tukeutuukin pitkään ensisijaisesti Piispanristin, Skanssin ja Kaarinan keskustan palvelutarjontaan. Liikenteellisesti alueen rakentaminen synnyttää painetta olemassa olevalle liikenneverkolle.

Suunnittelualueen rajoittuessa kahden kaupungin rajalle on rakentamistoimenpiteillä vaikutuksensa myös Turun kaupungin hallinnoimalle liikenneverkolle. Osayleiskaavan selvityksissä onkin tutkittu uuden asutuksen aiheuttamaa muutostarvetta liikenteen nykyverkkoon.

Turun kaupungin kannalta osayleiskaavan liikenneselvityksen oleellinen osa koskee Haritun puistotien rakentamista. Selvityksessä tutkittiin tilannetta kahdella tapaa, joko puistotie toteutetaan tai ei. Selvityksessä todetaan, että Puistotien rakentaminen Uudenmaantielle näyttää perustellulta. Tien rakentamisen vaikutuksena Kataraistentie rauhoittuisi ja paine Kairiskulmantien liikenteen lisääntymiselle vähenisi. Toisaalta selvityksessä todetaan, että Puistotien rakentaminen lisäisi asiakasvirtaa Skanssin kaupan palveluihin ja vähentäisi sitä Piispanristillä.

Lausuntoehdotus

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavaluonnokseen seuraavaa:

Turun kaupunki pitää hyvänä osayleiskaavassa tehtyä ratkaisua keventää rakennemallissa Lemunniemeen sijoittuvaa asutusta ja painottaa voimakkaammin täydentäen Piispanristin olemassa olevaa monipuolista taajama-aluetta. Alueet tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkkoon ja palveluihin. Piispanristin vajaakäytössä olevien alueiden täydentäminen jatkaa luontevasti Turun puolen Skanssin asuinrakentamista luoden kaupunkimaista ympäristöä yli kuntarajan. Tämä myös vahvistaa alueella toimivan tehokkaan joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ja toteuttaa Rakennemallille osoitettuja tavoitteita kaupunkirakenteen täydentävästä ja tiivistävästä rakentamisesta.

Haritun puistotietä koskien todetaan, että valmisteilla olevan Turun Yleiskaava 2029 liikenneselvityksen perusteella Turun puolen maankäytön ratkaisut eivät synnytä akuuttia tarvetta Haritun puistotien rakentamiselle. Turun kaupunkialueella toteutettavat liikenneverkon parantamistoimenpiteet lähivuosina suuntautuvat toisaalle.

Linkki kaava-aineistoon

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.