Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström 22.11.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 14.8.2017 päivätyn ja 15.11.2017 lausuntojen johdosta muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen.

Aloite

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n aloitteesta. Kaavanlaatimissopimus on allekirjoitettu 15.3.2017. Turun Seudun Energiantuotanto Oy suunnittelee Orikedon puretun jätteenpolttolaitoksen tontille (Polttolaitoksenkatu 13b) biopolttoaineiden varastointia ja muuta teollista toimintaa.

Nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Turun keskustan koillispuolella Orikedon kaupunginosassa, noin 4 km etäisyydellä Kauppatorista. Alue sijaitsee Koroistenkaaren pohjoispuolella ja rajautuu Polttolaitoksenkatuun sekä sitä ympäröiviin virkistysalueisiin. Alue on kooltaan noin 3,5 ha ja se on yksityisessä omistuksessa. Katu- ja puistoalue on kaupungin omistuksessa.

Suunnittelualueen tontilla Oriketo 41.-2 toimii Orikedon biolämpökeskus joka käyttää pääasiallisena polttoaineenaan oksista ja puiden latvuksista koostuvaa metsätähdehaketta. Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) suunnittelee Orikedon puretun jätteenpolttolaitoksen tontille (Polttolaitoksenkatu 13b) biopolttoaineiden varastointia ja muuta teollista toimintaa.

Suunnittelualue sijoittuu metsäisten mäkien keskelle, jotka ovat asemakaavassa merkitty virkistysalueiksi. Korkiakallion virkistysalueen pohjoispuolella sijaitsee Orikedon teollisuusalue. Alueelle johtaa Vanha Tampereentieltä Polttolaitoksenkatu. Alueen länsi-lounaispuolella sijaitsee asutusta. Suunnittelualue on rakennettu, mutta vanha jätteenpolttolaitos on purettu, koska sen ympäristöluvan voimassaolo päättyi 31.12.2014.

Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee useita, lähinnä kivikautisia muinaisjäännöksiä, joten suunnittelualueelle päätettiin tehdä maastokatselmus. Tarkoitus oli kartoittaa, olisiko tontilla alueita, joissa voisi olla säilyneenä kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tarvitaanko asian suhteen jotain lisäselvityksiä (koekuopitusta tms.).

Mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei havaittu eivätkä alueet myöskään maaston puolesta ole potentiaalisia kohteita muinaisjäännöksiä ajatellen. Näin ollen mitään lisäselvityksiäkään ei muinaisjäännöksien osalta tarvita. Asemakaavan muutos lähetetään kuitenkin lausunnolle Turun museokeskukselle.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan työpaikka-alueelle (TP). Kaavamääräyksen mukaan se on palvelujen sekä toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen aluetta. Alue sijoittuu myös taajamatoimintojen alueen läheisyyteen (A), jolla sijaitsee asumista. Alueen läheisyydessä sijaitsee muinaismuistokohde (SM 853040). Alueen itäpuolella kulkee ulkoilureitti. 

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 suunnittelualue rajautuu täydentyvään työpaikka-alueeseen ja sijaitsee kaupunkiseudun kehitettävällä vihervyöhykkeellä. Rakennemallissa on tarkasteltu vaihtoehtoisen seudullisen jätevoimalan sijaintipaikkaa. Rakennemallin vihervyöhykealueet ovat vuonna 2004 vahvistetun maakuntakaavan mukaiset.

Yleiskaava

Kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020, alue on osoitettu erityisalueeksi (E) ja sitä ympäröi virkistysalue (V) jolla sijaitsee pääviheryhteys. Alueen pohjoispuolella on työpaikka-aluetta ja lounaispuolella pientalovaltaista asuinaluetta.

Asemakaava

Suunnittelualueella ja sen pohjoispuolella on voimassa asemakaava Oriketo-Räntämäki 15/1973.

Alueen länsipuolella asemakaava Räntämäki 30/1987, eteläpuolella Räntämäki 5/2012 ja kaakossa Räntämäki, Oriketo, Halinen 6/2011. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue polttolaitosta varten (YTP) ja katu- sekä puistoaluetta. Tontin tehokkuus on e = 1.0, vuoden 1964 rakennusjärjestyksen § 56 mukaisesti, joten rakennusoikeus on 27 220 k-m². Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus on 30.00 metriä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi tiedokseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 11.4.2017 § 123.

Ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilletulosta lähetettiin kirjeitse osallisille 19.4.2017 (sis. 27.3.2017 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman), lisäksi vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2017.

Mielipiteet pyydettiin 18.5.2017 mennessä. Mielipiteitä saatiin neljä kappaletta.

Kaavaehdotus valmistui 14.8.2017 ja lähetettiin syyskuussa 2017 viranomaistahoille lausunnon antamista varten. Lausunnot pyydettiin 29.9.2017 mennessä.

Lausunnon jättivät: Kiinteistöliikelaitos, Turun Vesihuolto Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, Turun Museokeskus, Telia Finland Oyj, Voimatel Oy, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos/ Riskienhallinnan palvelualue, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)/ Ympäristö ja luonnonvarat sekä Ympäristötoimialan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Lausuntojen perusteella tehtyjen muutosten ja tarkennusten vuoksi ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.8 - 26.9.2017. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia.

Selvitykset

Ympäristömeluselvitys, Akukon Oy 18.12.2015

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa hankkeesta esittivät mielipiteensä Hamaron pienkiinteistönomistajain yhdistys, Vuorensyrjänkadun asukas ja lähialueen asukas.

• mikä on tulevan laitoksen korkeus? tuleeko korkeampi kuin vieressä olevasta hakkeenpolttolaitoksesta?
• varaston täytön tulee olla Polttolaitoksenkadun puolella
• miten hake tms. tullaan toimittamaan varastosta prosessiin - nykyisin hakkeentoimitus on välillä melkoista rallia ja ns. kasettien tyhjennys aiheuttaa melua lähialueen asiakkaille
• Mitä ns. Energiapolttoaine tulee olemaan? Tuleeko turvariskejä/hajuhaittoja lähistön asukkaille
• hanketta vastustetaan jyrkästi
• ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa ei saa sijoittaa tontille, joka sijaitsee asutuksen välittömässä tuntumassa
• tälle tontille ei saa eikä voi rakentaa lisää ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa - ei lisää melua, liikennettä, pölyä eikä ympäristön likaantumista. Ympäristökeskus, Vaasan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus olivat selkeästi ja johdonmukaisesti tästä yhtä mieltä
• Tämän tyyppiselle toiminnalle tulee löytää kauempaa asutuksesta (esimerkiksi Topinojan alue). Toissijaisesti vaadimme YVA:n laatimista, myös vaihtoehtoisista paikoista.

Mielipiteet ja vastineet on käsitelty selostuksen kohdassa 4.4.1.

Lausunnot

Telia Finland Oyj 28.4.2017

Kaavamuutosalueella on Telian kaapelointeja ja putkitusta. Mikäli alueen kaapeleille/putkille aiheutuu siirtotarpeita on tästä oltava yhteydessä mielellään 16 viikkoa ennen maarakennustöiden aloittamista.

Voimatel Oy 26.9.2017

Alueella on nykyisin DNA:n omistamia telekaapeleita, joiden sijainti tulisi huomioida varsinkin kaava-aluetta rakennettaessa. Jos kaava-alueella olevien DNA:n omistamien telekaapelien sijaintia ei voida säilyttää, tulee niille osoittaa uusi korvaava reitti. 

Turku Energia Sähköverkot Oy 6.9.2017

Asemakaavaan tulee merkitä tontille jäävälle Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV) maanalaiselle keskijännitekaapelille johtoaluevaraus (2 metriä) liitekuvan mukaisesti. Johtoalueelle ei tule sijoittaa kiinteitä rakenteita eikä istutuksia.

Turun Museokeskus 20.9.2017

Kyseisen tontin ympäristössä on useita muinaisjäännöskohteita, minkä vuoksi paikalla järjestettiin maastokatselmus. Katselmuksessa arkeologi Sari Mäntylä-Asplund totesi, että vielä rakentamattomilla alueilla ei ole merkkejä muinaisjäännöksistä eivätkä ne maaston puolesta sovellu potentiaalisiksi muinaisjäännösalueiksi. Näin ollen lisäselvityksiä ei muinaisjäännösten osalta tarvita.

Kiinteistöliikelaitos 1.9.2017

Tonttijaonmuutoskustannukset tulee periä anojalta asemakaavanmuutoskustannusten yhteydessä.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 25.8.2017

Pelastusyksiköllä operointi tulee olla mahdollista kaava-alueen kiinteistöillä. Kaavoitusalueen sammutusveden saanti on tarkastettava riittäväksi. Jos kiinteistölle tulee sijoittumaan hakevarastointia, sammutusveden saanti ja riittävyys tulee olla hyvä. Sammutusvesitarpeesta on laadittu sammutusvesisuunnitelma yhteistyössä alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa.

Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. Pelastuslaitos esittää kaavasuunnittelussa huomioimaan aluepalon vaaran ja palon leviämisen estämisen naapurirakennuksiin.

Ympäristönsuojelu 8.9.2017

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alue on pitkään ollut teollista toimintaa vastaavassa käytössä energiantuotantolaitosalueena. Alueelta on tehty maaperän pilaantumista koskevia selvityksiä, joissa on todettu maa-ainesten sisältävän ympäristön kannalta haitallisia epäpuhtauksia. Kaavaehdotuksen T-1 korttelialueen asemakaavamääräyksiin on kirjattu pilaantunutta maaperää koskeva lausuma. Määräystä olisi syytä tarkentaa ja selventää riskienhallinta huomioon ottaen koska alueelle edelleen jää rakennusaloja energiantuotantolaitoksen toimintoja varten.

Ehdotus kaavan yleismääräykseksi:

”Maankäytön muuttuessa alueen pilaantuneeseen maaperään tulee soveltaa riskienhallintatoimenpiteitä tai maaperän kunnostustoimia kohteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa”.

Biopolttoaineen varastointi ja valmistus

Kaavaehdotuksen mukaisesti alueelle voidaan sijoittaa energiantuotantolaitoksen polttoaineen käsittely- ja varastointitoimintoja. Kaavamääräyksillä on kattavasti pyritty rajaamaan näiden toimintojen mahdollisia ympäristöhaittoja, jotka kohdistuisivat lähistön asutukselle ja virkistyskäyttöön varatuille ulkoilualueille. Erityisesti meluhaittojen osalta mallinnukset osoittavat, että biopolttoaineen murskaus- ja haketus edellyttää toimintojen sijoittamista rakennuksen sisätiloihin.

Kaavaselostuksessa on kaavan vaikutusten arvioinneissa tarkasteltu biopolttoaineen valmistusta. Tekstisisältö antaa hieman harhaanjohtavan käsityksen toiminnan lupamenettelystä. Lähtökohtaisesti puhtaan puun (ei kierrätysjätettä) murskaus tai haketus ei edellytä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin harkita lupavelvoitetta, mikäli toiminta todennäköisesti aiheuttaisi lupakynnyksen ylittävää ympäristöhaittaa lähinnä naapuruussuhdelain mukaisen kohtuuttoman rasituksen (melu, pöly tms.) perusteella.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 20.9.2017

Alue on yleiskaavassa merkitty Erityisalueeksi E.

Alueelta purettiin vuonna 2015 pois vanha Orikedon jätteenpolttolaitos. Asemakaavan muutoksessa on kyse ko. tontin tulevasta käytöstä. Viereisellä tontilla toimii biolämpökeskus, joka käyttää pääasiallisena polttoaineena metsätähdehaketta.

Kaavaselostuksen mukaan tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan ”lämpölaitostoiminnan lisäksi myös muu teollisuustoiminta tai biopolttoaineen valmistus- ja varastointitoiminta tontilla”. Kaavan vaikutuksia on arvioitu mm. päästöjen sekä melun ja liikenteen kannalta. Ehdotuksen mukaan tarkoitus on, että toiminnot sijoittuisivat kokonaan hallin sisätilaan. ELY-keskus toteaa, että entisen jätteenpolttolaitoksen tontti sijaitsee asutuksen ja virkistysalueen läheisyydessä ja siitä syystä ko. tontille ei tulisi sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa teollisuustoimintaa.

Biopolttoaineiden valmistuksesta hakettamalla aiheutuu melu- ja pölyhaittoja. Lisäksi biopolttoaineiden purkauksista ja lastauksista sekä liikenteestä aiheutuu samoja haittoja. Haketuksen haittoja voidaan vähentää sijoittamalla toiminnot sisätiloihin mutta ei täysin estää. Ongelmana olisivat ainakin hallin ovien aukioloajat. Haittojen suuruus riippuu myös kuinka laajamittaisesta toiminnasta on kyse. Jos biopolttoaineita valmistetaan ja varastoidaan pelkästään viereistä biokattilaa varten ja samalla tällä voitaisiin vähentää nykyistä polttoaineiden tuontia ja kuormien purkua, niin sen laajuinen toiminta voisi tontilla olla ELY-keskuksen näkemyksen mukaan perusteltua ja mahdollista.

Lausunnot ja vastineet niihin on käsitelty selostuksen kohdassa 4.4.2.

Muutokset lausunnoilla olon jälkeen

Lausuntojen perusteella kaavakarttaan on tehty tarkennuksia ja kaavamääräystä on muutettu siten, että alueella saa käsitellä ainoastaan T-1 korttelialueella sijaitsevan energiantuotantolaitoksen käyttöön tarkoitettua polttoainetta. Melua koskevia määräyksiä on tarkennettu. Tehtyjen muutosten ja tarkennusten vuoksi ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Asemakaavanmuutosehdotus

Orikedon lämpökeskuksella (v. 2001) tuotetaan kaukolämpöä Turun kaukolämpöverkkoon. Laitoksen nimellinen kaukolämpöteho on tällä hetkellä 40 MW. Polttoaineena käytetään kiinteitä biopolttoaineita (kokopuu- ja rankahake, metsätähdehake tai -murske, kuori, sahanpuru, ruokohelpi sekä kierrätyspuu) sekä jyrsin- ja palaturvetta.

Asemakaavamuutoksella muutetaan korttelin nykyinen käyttötarkoitus; Kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue polttolaitosta varten (YTP), mahdollistamaan lämpölaitostoiminnan lisäksi myös muu teollisuustoiminta tai biopolttoaineen valmistus- ja varastointitoiminta alueella (T-1).

Kaava-alueella sijainnut vanha jätteenpolttolaitos on purettu ja se voidaan korvata uudella rakennuksella, joten kaupunkikuva ei oleellisesti muutu. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella säilyy luonnontilaisia kallioita ja puustoa. Muutosalueen näkymät säilyvät suunnilleen ennallaan, koska rakentamisen ja asutuksen väliin jää virkistysalueita.

Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1). Korttelialueelle saa myös sijoittaa energiantuotantolaitoksen ja siihen liittyviä rakennuksia, rakenteita ja piippuja sekä pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimistotiloja. Alueella saa käsitellä ainoastaan T-1 korttelialueella sijaitsevan energiantuotantolaitoksen käyttöön tarkoitettua polttoainetta.

Korttelialueen tehokkuusluku on e = 0.91, jolloin rakennusoikeutta on 27 250 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 30 metriä.

Korttelialueelle annetaan kaavassa meluun, ilmanlaatuun ja hajuun liittyviä määräyksiä. Lisäksi korttelialueelle osoitetaan istutettavia alueen osia ja on annettu.

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. Maankäyttösopimusta ei tarvitse laatia.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Polttolaitoksenkatu 13-15"

Liite 2Tilastolomake "Polttolaitoksenkatu 13-15"

Liite 3Kartta "Polttolaitoksenkatu 13-15"

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 2Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Laaditut selvitykset ja raportit, kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 14.8.2017 päivätty ja 15.11.2017 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Polttolaitoksenkatu 13-15” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako ja tonttijaonmuutos ORIKETO -41.-4 ja 5.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lähteenmäen Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.