Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta35728.11.20176

9515-2013 (613, 627, 044)

Asemakaavanmuutosehdotus; "Herttuankulma", Iso-Heikkilä, Satama (os. Juhana Herttuan puistokatu, Nosturinkatu, Tukholmankatu) (27/2013) (Ks)

Tiivistelmä:

Tavoitteena on Linnakaupungin osayleiskaavan pohjalta entisen n. 23 ha laajuisen teollisuus- ja logistiikka-alueen kehittäminen asumispainotteiseksi uudeksi kaupunginosaksi ja sen kytkeminen keskustarakenteeseen. Näin kehitetään keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä kävely- ja pyöräilyetäisyydellä kaupungin keskustasta. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 4400. Kaavaa on valmisteltu kumppanuuskaavana.

Ksylk § 357

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen 20.11.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 27.9.2017 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen, jota on muutettu lausuntojen johdosta 17.11.2017.

Nykytilanne

Kaava-alue sijaitsee Iso-Heikkilän ja Sataman kaupunginosissa Tukholmankadun/Pansiontien, Juhana Herttuan puistokadun, Satamaraiteen ja ns. Tullin alueen välillä. Sen pinta-ala on noin 23,4 ha ja etäisyys Kauppatorilta noin 2,5 km. Hieman yli 70 % alueesta on kaupungin omistuksessa.

Kaava-alueen maasto on tasaista ja matalaa, nykyisellään lähes kauttaaltaan päällystettyä. Meren läheisyys, lähellä maanpintaa oleva pohjaveden taso ja asema valuma-alueen alajuoksulla muodostavat merkittävän tulvariskin ja haasteen hulevesien hallinnalle.

Alue toimii pääasiassa Turun sataman toimintaa palvelevien huolintaliikkeiden ja pienten sekä keskikokoisten teollisuus- ja liikeyritysten käytössä. Asumista ei ole, eikä myöskään merkittäviä palveluja.

Työpaikkoja oli vuonna 2014 päivitetyn arvion mukaan vajaa 500. Sittemmin osa työpaikoista on jo siirtynyt muualle.

Rettigin vanhan tupakkatehtaan kaarihalleilla on kulttuurihistoriallista arvoa.

Alueen naapurissa ovat vireillä asemakaavanmuutokset ”Vaasanpuisto” ja ”Puutarhakatu 55” sekä hieman etäämmällä ”Kirstinpuisto”. Nämä kaikki ovat sisällöltään ja tavoitteiltaan samankaltaisia Linnakaupungin osayleiskaavaa toteuttavia, keskusta-aluetta laajentavia ja tiivistäviä kaupunkiuudistushankkeita.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 Herttuankulma on osa Linnakaupungin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta. Sen läpi on osoitettu pikaraitiotien linjaus satamaan.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Herttuankulma on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue.

Vireillä olevassa päivitetyssä maakuntakaavassa suunnittelualueen määräyksenä on C: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE.

25.2.2012 voimaan tulleessa Linnakaupungin osayleiskaavassa alue on työpaikkojen, palvelujen ja asumisen aluetta (PAK-2), kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK-1, AK-2), rautatiealuetta (LR), virkistysaluetta (V) ja pääkokoojakadun aluetta. Entisen Rettigin tupakkatehtaan itäpuoleinen kaarihalli on merkitty suojelukohteeksi. Alueen eteläosaa jakaa kaareva, noin 40 m leveä puistoväylä.

Valmisteilla olevassa Yleiskaava 2029:ssä osa suunnittelualueesta on esitetty muutettavaksi keskusta-alueeksi.

Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, pienteollisuusrakennusten korttelialuetta, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta, rautatiealuetta sekä katualuetta.

Nykyinen yhteenlaskettu rakennusoikeus alueella on noin 145 000 k-m², mistä on toteutunut noin 31 %.

Suunnittelun tavoitteet

Herttuankulmasta tavoitellaan keskustamaista, toiminnoiltaan monipuolista ja viihtyisää asuinaluetta, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen sekä laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin. Alueen suunnittelussa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sekä laadukkaita julkisia tiloja ja viheralueita.

Asemakaavaratkaisulla toteutetaan Linnakaupungin osayleiskaavan ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n asettamia tavoitteita.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos perustuu yksityisen maanomistajan anomukseen sekä Turun kaupungin ja yksityisen maanomistajan väliseen kumppanuussopimukseen (Kaupunginhallituksen hyväksymä 10.6.2013 § 287), joka umpeutui 31.12.2016.

Asemakaavanmuutoksen vireilletulosta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa.

26.3.2014 pidettiin kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 25.4.2014.

Kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja päätti 1.7.2014 käynnistää Herttuankulma-nimisen maankäytön projektin projektisuunnitelman mukaisesti. Projektiryhmän vetäjänä on toiminut maankäytönsuunnittelija Juha Lipponen.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 16.2.2015 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen 24.2.2015 § 63.

Kaavaluonnosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 22.4.2015 Forum Marinumissa.

Kaavamuutoksen valmisteluvastuu siirtyi kaavoitusarkkitehti Laurent Drueyltä kaavoitusarkkitehti Tero Lehtoselle kesällä 2015.

Suunnittelualuetta laajennettiin keväällä 2016 ja vastaavasti tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa 7.6.2016 § 170, minkä jälkeen se postitettiin osallisille.

Asemakaavanmuutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 1.10.2017 – 31.10.2017. Ehdotus oli samanaikaisesti lausuntokierroksella.

Kaavaehdotuksen taustaa, tavoitteita ja sisältöä esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 23.10.2017 Rettigin vanhan tupakkatehtaan ruokalassa.

Asemakaavanmuutosehdotus

Merkittävin muutos on uuden korttelirakenteen ja sitä tukevan liikenneverkon muodostaminen. Suunnitelman ytimen muodostaa Linnakaupungin osayleiskaavasta johdettu alueen halkaiseva joukkoliikennekatu Kolmen Katariinan bulevardi ja siihen liittyvät aukiot. Myös osayleiskaavassa oleva s-muotoinen, koko alueen halkaiseva yhtenäinen puistoakseli löytyy kaavaehdotuksesta, tosin hieman muokattuna.

Uudisrakentaminen

Käyttötarkoitus on asumispainotteinen (AK, AL), toiminnoiltaan sekoittunut ja keskustamainen kaupunkirakenne. Kerrosluvut vaihtelevat pääosin välillä IV-VIII uudisrakentamisen osalta. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 280 000 k-m², josta yli 97 % on uudisrakennuksissa. Lisäystä nykyiseen on noin 135 000 k-m² (> 90 %). Asukasmäärä kasvaa arviolta noin 4400:aan, jolloin asuntojen kokonaismäärä olisi noin 2600.

Työpaikkojen määrän muutosta on vaikea arvioida. Oletettavasti teollisuus- ja logistiikkatoimintoihin liittyvät työpaikat vähenevät, kun taas palvelualojen paikkoja tulee lisää. Muutos on myös vaiheittainen, sillä oletettavasti alue rakentuu uudelleen pitkän ajan kuluessa.

Liikenne

Katuverkko on suunniteltu siten, että Juhana Herttuan puistokatu toimii edelleen alueen pääkatuna. Liikenne ohjataan asuinalueen ja satama-alueen välistä nykyistä reittiä, jolloin liikenteelliset häiriöt asuinkortteleihin ovat mahdollisimman pienet. Turun linnan suunnalta suoraan Juhana Herttuan puistokadun suuntaista uutta katua jatkaa ainoastaan linja-autot/ratikka sekä jalankulkijat ja pyöräilijät. Tämä ratkaisu poikkeaa Linnakaupungin osayleiskaavassa esitetystä, mutta toteuttaa paremmin tavoitteita kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosimisesta.

Nykyinen Nosturinkatu on katkaistu, jolloin läpiajoa ei uuden asuinalueen läpi muodostu.

Malminkadun pään ja Turnajaispolun välille on osoitettu varaus Satamaraiteen ylittävälle kävely- ja pyöräilysillalle.

Pysäköinti

Asemakaava-alueelle esitettyjen toimintojen arvioidaan vaativan noin 2400 autopaikkaa. Autopaikkanormina on alustavasti käytetty 1 ap / 120 k-m². Alueen pysäköinti on esitetty korttelikohtaisena pysäköintinä pihakansien alla, LPA-korttelialueille sijoittuvissa pysäköintilaitoksissa sekä KM-alueen yhteydessä rakenteellisesti. Kadunvarsipaikkoja tulee vain muutamia koko alueelle.

Seuraavat vaiheet

Asemakaavan muutosehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi, kun maankäyttösopimukset on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § ja 82 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Herttuankulma"

Liite 2Tilastolomake "Herttuankulma"

Liite 3Kartta "Herttuankulma"

Liite 4Vuorovaikutusraportti 17.11.2017

Oheismateriaali 1Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Laaditut selvitykset ja raportit, Kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 27.9.2017 päivätty ja 17.11.2017 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Herttuankulma” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää periä asemakaavanmuutoksen hakijalta Kiinteistö Oy Satamakeskukselta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneina kustannuksina:

-       asemakaavakarttojen laatimiskuluja 5 000 euroa

-       kuulutuskuluja 500 euroa

Yhteensä 5 500 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Laukkasen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen esitteli asiaa kokouksen alussa.


Liitteet:

Ksylk § 357
Liite 1:Selostus "Herttuankulma"
Liite 2:Tilastolomake "Herttuankulma"
Liite 3:Kartta "Herttuankulma"
Liite 4:Vuorovaikutusraportti 17.11.2017