Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta35021.11.20171
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta36228.11.201711

10948-2017 (653)

Lausunto Samppalinnan koulukiinteistön kehittämistä koskevasta tilatarveselvityksestä (Ks)

Tiivistelmä:

Strateginen tilojen ohjaus -vastuualue pyytää kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta lausuntoa Samppalinnan koulukiinteistön kehittämistä koskevasta tarveselvityksestä. Tarveselvityksessä esitetään rakennusten peruskorjaus- ja purkuvaihtoehdot.

Ksylk § 350

Vs. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi, tilacontroller Johanna Aarnio 27.9.2017:

 

Strateginen tilojen ohjaus -vastuualue, konsernihallinnon kaupunkikehitys-ryhmä, sivistystoimiala, vapaa-aikatoimiala, kiinteistöliikelaitoksen tilapalvelut ja ympäristötoimialan kaavoitus ovat yhteistyössä valmistelleet Samppalinnan koulukiinteistön kehittämistä koskevan jatkokäyttöselvityksen, joka on valmistunut 27.9.2017.

 

Jatkokäyttöselvityksen laadinnan taustalla on vuoden 2013 kouluverkkoratkaisu, jonka yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti 23.9.2013 § 179 mm., että Syvälahden koulun myötä Samppalinnan koulu lakkautetaan ja se yhdistetään hallinnollisesti Luostarivuoren kouluun 1.8.2016 lukien. Koska Syvälahden koulu on valmistumassa kesällä 2018, käsitteli kasvatus- ja opetuslautakunta Samppalinnan koulun lakkauttamispäätöksen lykkäämistä 20.1.2016 § 10. Samalla lautakunta päätti, että esitys rakennuksen tulevasta käytöstä tuodaan lautakunnan käsittelyyn vuoden 2016 aikana. Lopullisen päätöksen Samppalinnan hallinnollisen lakkauttamisen siirtämisestä teki kaupunginvaltuusto 15.2.2016 § 16.

 

Samppalinnan koulurakennuksen jatkokäyttöselvityksessä kohteeseen on tarkasteltu sijoitettavaksi Mikaelin koulun toimintaa sekä vaihtoehtoisesti koulukäytön loppuessa kohteen kiinteistökehityksellistä potentiaalia. Selvitystä tehtäessä on selvitetty Mikaelin koulun toiminnan sijoittumista vaihtoehtoisesti myös kaupungin toisen valmisteluvaiheessa olevan tilahankkeen yhteyteen (Ruiskatu 8) tavoitteena löytää kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu. Ruiskadun jatkokäyttösuunnitelma on valmistumassa syksyllä 2017, ja tämä aikataulukytkentä on vaikuttanut Samppalinnan jatkokäyttösuunnitelman valmistumisaikatauluun.

 

Jatkokäyttöselvityksen ollessa kesken keväällä 2017 kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 17.5.2017 § 75, että aiemmasta päätöksestä poiketen Samppalinnan koulu yhdistetään hallinnollisesti Katariinan kouluun 1.8.2018. Syinä tähän päätökseen olivat mm. Katariinan koulun rehtorin toimiminen molempien koulujen rehtorina. Jatkokäyttöselvitys on tehty olettamuksesta, että 1.8.2018 aloittavan Katariinan koulun Samppalinnan toimipisteen toiminnat siirtyvät yhtenä kokonaisuutena jonkin muun koulun tai oppilaitoksen yhteyteen. Päätöstä toiminnan siirrosta toisaalle ei ole, vaan asia tulee käsitellä erikseen myöhemmin.

 

Nykyinen toiminta

 

Samppalinnan koulurakennuksessa toimii tällä hetkellä Samppalinnan koulun vuosiluokat 1–9, jotka tarjoavat tehostettua tukea oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia.

 

Samppalinnan koulukiinteistössä toimii myös Mikaelin koulun joustava perusopetus eli ns. Jopo-luokat, jotka tarjoavat tehostettua tukea oppilaille, joilla on koulunkäyntivaikeuksia mm. poissaolojen ja sosiaalisten taitojen puutteiden vuoksi eikä heidän opiskelunsa suuressa opetusryhmässä onnistu. Oppilailla on sosiaalisia, neurologisia ja/tai psyykkisiä vaikeuksia. Lisäksi oppilaat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa.

 

Samppalinnan koulurakennuksessa toimii myös hyvinvointitoimialan kouluterveydenhuolto ja suun terveydenhuollon ajanvaraustoiminta. Rakennuksessa oleva talonmiehen asunto on vuokrattu yksityishenkilölle.

 

Samppalinnan koulukiinteistöllä sijaitsee Samppalinnan palloiluhalli. Se on sisäliikuntalajien harjoittelu- ja kilpahalli, ja se on liikuntapalvelujen hallinnassa. Sali on kooltaan kaupungin nykyisen sisäliikuntatilaverkoston suurin heti tulevan palloiluhallin jälkeen. Suuri halli on merkittävä palvelupiste sisäliikuntalajeille.

 

Tarveselvitysvaiheen aikana on tunnistettu kolme eri kehittämisvaihtoehtoa Samppalinnan koulukiinteistön osalta:

 

1) koulurakennuksen ja palloiluhallin peruskorjaus

2) koulurakennuksen purku ja palloiluhallin peruskorjaus

3) koulurakennuksen ja palloiluhallin purku

 

Samppalinnan koulurakennuksen ja palloiluhallin peruskorjaus

 

Mikäli sekä Samppalinnan koulurakennus että palloiluhalli peruskorjataan, on tarkoituksenmukaista sijoittaa ko. koulurakennukseen Mikaelin koulun yläluokat (7–9), jotka sijaitsevat tällä hetkellä kolmessa eri kohteessa: Lyseon pihalla olevassa tilaelementissä (Varusmestarintie 19), Mäntymäen perhekeskuksessa (Luolavuorentie 1) sekä Samppalinnan koulurakennuksessa. Oppilaita kolmessa yksikössä on yhteensä noin 90.

 

Mikaelin koulun siirtyessä Lyseon pihalla olevasta tilaelementistä pois voi sivistystoimiala sijoittaa tilaan muuta toimintaansa. Mäntymäen perhekeskuksen tilasta sivistystoimiala voi luopua. Siitä ei ole kuitenkaan vuokravaikutusta, sillä sivistystoimiala ei maksa vuokraa ko. tilasta tällä hetkellä.

 

Samppalinnan koulurakennuksen ja palloiluhallin osalta on laskettu alustavat kustannusarviot, jotka tarkentuvat hankesuunnittelun myötä. Kustannusarviot on laadittu käyttäen hintaa 2 000–2 500 €/brt-m2.

 

Mikäli Samppalinnan koulurakennus (3 930 brm2) peruskorjataan, sen alustava kustannusarvio on noin 7,7–9,8 M€, ja siitä aiheutuva vuokravaikutus on:

 

 

Samppalinnan palloiluhallin (1 667 brm2) peruskorjauksen alustava kustannusarvio on noin 3,3–4,2 M€. Siitä aiheutuva vuokrakustannus voimassa olevan vuokrajärjestelmän mukaisesti vapaa-aikatoimialalle on noin 32 300–35 800 €/kk ja 387 900–429 800 €/vuosi.

 

Lopullinen sisäinen vuokra määräytyy toteutuneen investointikustannuksen mukaan. Vuokraan laskettu hoitovuokra on määritetty nykyisten lämmitys- ja kiinteistöhoitokustannusten pohjalta. Kohteiden valmistuessa hoitovuokra tarkistetaan vastaamaan silloista kustannusnäkemystä. Vuokrien päälle käyttäjille tulee maksettavaksi kustannukset vedestä, jätevedestä ja käyttösähköstä. Siivouksen hinta tarkentuu palveluhankinnan kilpailutuksen kautta. Vuokralaskelmassa on mukana siivouksen nykyinen kustannustaso.

 

Hyvinvointitoimialan osalta kouluterveydenhuolto jatkaa tiloissa, mutta suun terveydenhuollon ajanvaraustoiminta siirtyy joka tapauksessa toisaalle. Näin ollen ko. tila siirtyy koulukäyttöön. Samoin koulurakennuksessa oleva asunto muutetaan koulukäyttöön.

 

Samppalinnan koulurakennus puretaan ja palloiluhalli korjataan

 

Mikäli Samppalinnan koulurakennus puretaan, mahdollistaa se tontille korkeintaan noin 10 000 k-m2:n suuruisen asuinkerrostalon. Koulurakennuksen purku maksaisi arvioilta noin 200 000 €. Tämän päälle tulee nykyisen koulurakennuksen tekninen eriyttäminen palloiluhallista, jota ei tässä vaiheessa vielä arvioitu. Koulurakennuksen purusta tuleva tuotto kaupungille on arvioitu olevan korkeintaan noin 4 M€.

 

Palloiluhallin peruskorjauksen alustava kustannusarvio on 3,3–4,2 M€.

 

Samppalinnan koulurakennuksen ja palloiluhallin purku

 

Mikäli sekä Samppalinnan koulurakennus että palloiluhalli puretaan, mahdollistaa koko tontti maltillisesti arvioituna korkeintaan noin 15 000 k-m2 kerrostalorakentamista. Tällöin korvaava palloiluhalli tulisi toteuttaa uudishankkeena lähialueelle, koska Samppalinnan palloiluhalli on tärkeässä roolissa lähialueen koulujen koululiikunnan näkökulmasta. Tällöin tontin arvo olisi korkeintaan noin 6 M€. Tätä vaihtoehtoa on kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa, sillä korvaavalle palloiluhallille ei tarveselvitysvaiheessa löytynyt sopivaa sijoituspaikkaa lähialueelta.

 

Turun kaupungin museopalvelut suosittaa ensisijaisesti koulurakennuksen peruskorjaamista ja säilyttämistä erityiskouluna. Yhtenä perusteluna on mm. se. että koulun korvaaminen asumisella yksipuolistaisi sekä kaupunkirakennetta että kaupunkikuvaa.

 

Laaditun tilatarveselvityksen pohjalta voidaan todeta, että toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot ovat Samppalinnan koulurakennuksen ja palloiluhallin peruskorjaus tai koulurakennuksen purku ja palloiluhallin peruskorjaus. Tässä pitää kuitenkin huomioida, että Mikaelin koulun yksiköiden sijoittaminen Samppalinnan koulurakennukseen maksaisi Turun kaupungille arviolta noin 12–14 M€ (peruskorjaus noin 8–10 M€ ja menetetyt arvioidut tontin myyntituotot korkeintaan 4 M€).

 

Muodostuvaa kustannusta voidaan pitää korkeana, ja siten kaupungin talouden näkökulmasta Samppalinnan koulurakennuksen purkaminen ja palloiluhallin peruskorjaus on perusteltua. Näin ollen Mikaelin koulun yläluokkien noin 90 oppilaan koulun tilatarpeille on tarkoituksenmukaista etsiä edullisempaa toteutustapaa esimerkiksi toisen kouluhankkeen yhteydestä. Toteutuskelpoisena ja kustannuksiltaan edullisempana vaihtoehtona voidaan pitää Turun ammattikorkeakoululta vapautuvia tiloja osoitteessa Ruiskatu 8.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan lausuntoehdotus

 

Toimialajohtaja Christina Hovi 17.11.2017:

 

Kuten tarveselvityksessä todetaan, mikäli Samppalinnan koulurakennus peruskorjataan, siihen voidaan sijoittaa Mikaelin koulun yläluokat, jotka tällä hetkellä toimivat kolmessa eri toimipisteessä, Lyseon pihalla olevassa tilaelementissä (Varusmestarintie 19), Mäntymäen perhekeskuksessa (Luolavuorentie 1) sekä Samppalinnan koulurakennuksessa. Sivistystoimialan ja kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen 15.11.2017 § 178 mukaan Samppalinnan koulurakennus on Ruiskadulta vapautuville tiloille toinen hyvä ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

 

Sijainniltaan koulurakennus on erinomainen Mikaelin koulun oppilaille, koska sen oppilasalueena on koko Turku ja oppilaat kulkevat pääsääntöisesti linja-autolla. Lisäksi siirtyminen kouluajalla erilaisiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin on helpompaa keskusta-alueella.

 

Koska koulu sijaitsee kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti perustellulla paikalla, koulurakennuksen purkaminen ja sen korvaaminen asuinrakennuksella yksipuolistaa kaupunkirakennetta sekä visuaalista ja kokemuksellista kaupunkikuvaa. Vapaa-aikatoimialan museopalveluiden lausunnon mukaan koulurakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

 

Samppalinnan koulurakennuksen peruskorjauksen kustannuksia arvioitaessa tulisi arvioida myös Mäntymäen tontista saatavat tulot mikäli tontti menee kiinteistökehitykseen.

 

Tarveselvityksessä tulisi ottaa kantaa keskusta-alueelle painottuvan kasvavan kaupungin julkisten palveluiden tarpeeseen, ts. tarvitaanko tonttia tulevaisuudessa julkisille palveluille.

 

Jos koulukiinteistölle tai julkisten palveluiden tontille ei ole tarvetta, koulu voidaan korvata uudisrakentamisella. Itäistä Pitkäkatua olisi tarpeellista kehittää kaupunkikuvallisesti.

 

Palloiluhalli tulee ympäristötoimialan näkemyksen mukaan peruskorjata, koska korvaavaa paikkaa lähiympäristöstä ei ole löytynyt.

 

Oheismateriaali 1                Samppalinnan koulukiinteistön kehittämistä koskeva tilatarveselvitys

 

Toimialajohtaja Christina Hovi:

 

Ehdotus        Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon Strategiselle tilojen ohjaukselle.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Peltosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Ksylk § 362

Pöydältä 21.11.2017 § 350.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin Lintusen Peltosen kannattamana tekemin muutoksin yksimielisesti:

Tarveselvityksen yhteydessä tulee tutkia myös uuden liikuntahallin rakentamisen kustannukset nykyisen Samppalinnan liikuntahallin tilalle.

Asian käsittely kokouksessa

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Ilvessalo, Laukkanen, Lintunen, Muurinen, Peltonen, Rantanen, Van Ooik ja Wirén.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 9-2, 2 poissa.

Manni ja Vierimaa olivat poissa kokouksesta.

Sandelinin muutosehdotus oli seuraava:

Lausunnon toiseksi viimeiseen kappaleeseen tehdään lisäys: Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan mukaan koulukiinteistön ja julkisten palveluiden tontin tarve kyseisellä sijainnilla on kuitenkin ilmeinen.

Jakelu

lausKonsernihallinto, strateginen tilojen ohjaus