Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström 10.11.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 10.11.2017 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Raunistulan ja Nummen kaupunginosiin.

Suunnittelualuetta rajaavat karkeasti pohjoisessa Alfa Barkerin uusi asuinalue, idässä Nummenrannan uudet kerrostalot, etelässä Lonttisten asuinalue, lännessä Raunistulanramppi ja luoteessa Murtomaantie. Alueen koko on noin 13,3 hehtaaria.

Suunnittelualue on varsin monimuotoinen. Alueeseen kuuluu vanha pientaloalue, rautatiealue, liike- ja toimisto- sekä teollisuusrakennusten korttelialue, yleinen pysäköintialue, suojaviheralue, puisto- ja katualueita sekä vesialue.

Suunnittelutilanne

Yleiskaavassa suunnittelualue on suurilta osin pientalovaltaista asuntoaluetta AP ja virkistysaluetta V. Kortteli 853-81-1 on yleiskaavassa asuinkerrostalovaltaista asuntoaluetta AK. Aurajoen rantavyöhyke on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi.

Suunnittelualueella on voimassa vuosina 1946, 1959, 2000 ja 2002 vahvistetut / hyväksytyt asemakaavat. Asemakaavoissa kortteli 11 on osoitettu omakotikortteliksi. Vuoden 1959 asemakaavaan tehty Vaasantien katualuevaraus kulkee edelleen asuin- ja puistoalueiden läpi. Korttelin 81-1:n KTY-alueelle on myönnetty poikkeuslupa asuinkerrostaloille vuonna 2010. Asemakaavoissa on aluevaraukset rautatie- / rautatieliikennealueille (LR / RL), puistoalueille (P), suojaviheralueelle (EV), yleiselle pysäköintialueelle (LP-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET-1) ja vesialueelle (VE).

Aurajoen rantavyöhyke kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa alue on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi, avoimeksi kulttuuri- ja luonnonmaisemaksi. Alueella on myös arvokkaita luontotyyppejä. Suunnitelmassa mainitaan myös uusi kevyen liikenteen silta, josta todetaan, että suunnittelussa on otettava liikenteellisten tekijöiden lisäksi huomioon sillan sijoittuminen kansallismaisemaan, maisemallisesti merkittävään viljelysmaisemaan sekä arvokkaalle luontoalueelle.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan osin kaupungin, osin yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaupunki laatii tarvittaessa maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa. Kaavoitus käynnistettiin keväällä 2015.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 31.3.2015 § 112.

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavahankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus 7.5.2015 Tarmo-teatterin tiloissa, os. Virusmäentie 10, 20300 Turku. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin kaavahankkeen lähtökohdista ja tavoitteista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi mielipidettä.

Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduista mielipiteistä

Kuntalainen vastustaa ehdottomasti uuden pyörätiesillan rakentamista muuhun kuin rautatiesillan yhteyteen, mutta ei pidä sitäkään välttämättömänä. Hän on myös huolissaan alueen harvinaisista lintupopulaatioista.

Alueen asukas toteaa, että Konsan kartano, Navettakahvila ja Tarmon talo tarvitsevat parkkipaikkoja. Tosin linja-autoliikenteen siirto mahdollistaa kadunvarsipaikoituksen lisäämisen. Mahdollisen täydennysrakentamisen tulisi olla ympäristöön sopivaa, eli puutaloja.

Osoitteessa Virusmäentie 12 on toiminut Suomen ensimmäinen osuuskauppa, joka perustettiin 1899 ja josta parikymmentä vuotta myöhemmin tuli Turun osuuskauppa ja Tarmola. Myymälän tilat ovat jäljellä, joten toivottavaa olisi, että uusi kaava säilyttäisi mahdollisuuden liiketoiminnan harjoittamiseen.

As Oy Assistentinranta Turku; Piispanpelto 3 on keskustellut siltahankkeesta yhtiökokouksessaan ja päättänyt kannattaa sillan rakentamista Konsankujalta Ylioppilaskylään.

Toinen alueen asukas pitää pyörätie / kevyen liikenteen väylää alueelle tarpeellisena. Joukkoliikennettä ei tulisi meluhaitan vuoksi lisätä alueella, linjat 14, 15 riittävät.

Aurajoen rantavyöhyke tulee säilyttää sellaisenaan, mutta jalankulku- ja pyöräilysilta Raunistulan ja Ylioppilaskylän välille olisi tarpeen ja turvallisuussyistä huomattavasti parempi kuin nykyinen ylitys.

Tarmon teatteri, päiväkoti, ravintola, hoitola kuuluvat alueelle ja ne tulee ehdottomasti säilyttää, samoin idyllinen vientihöyläämö, mutta tarvitaan ehdottomasti kunnon pysäköintialue ko. toimintoja varten.

Jos vientihöyläämön alueelle suunnitellaan lisärakentamista, se voitaisiin rajoittaa jo aidatun alueen sisään, näin sen läheisyydessä olevalle maa-alueelle saataisiin tarvittavaa pysäköintialuetta.

Alueella olevat viheralueet pitää kaikki säilyttää ja niitä tulee kunnostaa ja ehostaa.

As Oy Professorinranta Turku; Piispanpelto 11 toivoo uuden sillan sijoituspaikaksi ensisijaisesti kohtaa Fuksipolku – Raunistula. Toissijaisesti yhtiö kannattaa sillan sijoittamista kohtaan Pleikinpolku – Raunistula.

Kaupunkisuunnittelun vastine

Alueella on tehty luontoselvitys vuonna 2001 ja sitä täydennetään tarvittaessa ehdotusvaiheessa.

Suikin paikoitusalueelta poistuvat autopaikat on korvattavissa Virusmäentien kadunvarsipysäköinnillä, mihin bussiliikenteen siirto antaa mahdollisuuden.

Kaavassa huomioidaan nykyiset toiminnot alueella ja mahdollistetaan liiketoimintaa esim. osoitteessa Virusmäentie 12.

Tarkoitus ei ole tuoda uutta joukkoliikennelinjaa alueelle, vaan tutkia nykyisten reittien siirtämistä kulkemaan rautatien varrella.

Alustavaa luonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa 28.1.2016 Tarmo-teatterin tiloissa. Kirjallisia mielipiteitä alustavasta luonnoksesta saapui asukastilaisuuden jälkeen 3 kpl.

Yhteenveto alustavasta luonnoksesta saaduista mielipiteistä

Raunistulan Asuinkiinteistöyhdistys ry esittää, ettei "Sokan varikon" alueen kaavaa muuteta, vaan sille myönnetty poikkeamispäätös pidetään voimassa ja kaavana KTY. Lisäksi tontilla sijaitseva punatiilinen vanha rakennus suojellaan.

Kortteli 11. Asemakaava muutetaan AP/s kaavaksi.

Suikin pysäköintialue on tärkeä Konsan kartanon ja Tarmon teatterin toiminnalle sekä myös vieraspysäköintialueena alueen asukkaille. Katuvarsipysäköintiä Konsantiellä ei pidetä hyvänä vaihtoehtona. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee olla alueeseen sopivaa.

Pyörätie voidaan toteuttaa, kunhan puutavaraliikkeen varastoa ei pureta / lyhennetä. Huoltotietä tai julkisen liikenteen väylää ei haluta.

Aurajoen ylittävä kevyen liikenteen silta tulisi seurata Tampereen junaradan ylitys- tai alituskohtia. Tällöin silta tulisi Sillankorvan kohdalle tai lähelle Koroisten ristiä.

Yhdistys kantaa myös huolta alueen huonosta palvelutilanteesta (koulupaikat, päivähoitopaikat, posti jne).

Konsantien asukas vastustaa bussireitin siirtoa Konsantielle. Konsantien varrella olevat talot ja niiden perustukset eivät kestä nykyistä liikennettä, puhumattakaan uuden linja-autolinjan tuomaa tärinää. Konsanmäki tulisi suojella suojelukaavalla, eikä uutta liikennettä saisi ohjata Konsantielle tai sen läheisyyteen.

Konsantien toinen asukas nostaa esille samat huolenaiheet kuin edellinen mielipiteen tekijä. Liikenne tuhoaa rakennukset, Konsantielle ei saa osoittaa joukkoliikennettä.

Kaupunkisuunnittelun vastine

Rakennussuojelusta kaupunkisuunnittelu neuvottelee aina Museokeskuksen kanssa. Kaupunkisuunnittelu ei näe syytä jättää ”Sokan varikon” alueen nykyistä käyttötarkoitusta huomioimatta uutta kaavaa laadittaessa.

Pyörätietä, eikä myöskään uutta bussireittiä, ole mahdollista toteuttaa ilman puutavaraliikkeen varaston osittaista purkua / lyhentämistä. Varastorakennus on kiinni tontinrajassa ja tontti rajoittuu rautatiealueeseen. Suorimmalla mahdollisella reitillä saadaan pyöräilylle paras houkuttelevuus sekä uuden bussireitin pienin aiheuttama ympäristöhäiriö.

Konsantien asukkaiden huoli tärinästä on aiheellinen. Liikenteen, ja varsinkin raskaan liikenteen aiheuttama tärinä voi hyvinkin vaurioittaa rakennusten perustuksia. Nykyinen bussireitti kulkee Virusmäentiellä, ja samasta aiheesta on tullut runsaasti palautetta kaupungille Virusmäentien asukkailta. Joukkoliikennetoimisto on todennut, että reitin siirto on tarpeen, koska se palvelisi nykyistä reittiä paremmin Alfa Barkerin liikuntatiloja ja uutta kerrostaloaluetta. Luonnoksessa on esitetty, että uusi joukkoliikennekatu sijoitettaisiin mahdollisimman kauas Konsantien asuinrakennuksista, rautatien viereen.

Ehdotusvaiheessa selvitetään melu- ja tärinäselvitysten tarpeellisuutta sekä luontoselvityksen mahdolliset täydennystarpeet. Melun ja tärinän osalta hyödynnetään myös jo olemassa olevia selvityksiä.

Asemakaavanmuutosluonnos

Muutosalue voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen:

1.   Kortteli 1

Korttelin käyttötarkoitus muutetaan vastaamaan alueelle myönnettyä poikkeamispäätöstä (P 2010-565). Poikkeusluvalla on rakennettu kaksi kerrostaloa korttelin etelä- / länsiosiin. Kiinteistönomistajan aloitteesta esitetään lisäksi tontilla olevan korjaamorakennuksen tilalle kahta uutta kerrostaloa.

Laadittujen selvitysten mukaan (Vahanen Oy, oheismateriaalit 4 ja 5) korjaamorakennuksen kellarin ja 1. kerroksen betonilattiat ovat öljyhiilivetypilaantuneita, joiden ainoa luotettava korjausmenetelmä on purku.

Rakennuksen kellarikerroksessa on lattia- ja seinärakenteissa laajalti PAH-yhdistepitoisia bitumisivelyjä. Kellarikerroksen bitumisivelyjen haitalliset yhdisteet voivat kulkeutua ilmavuotoreittien kautta ylempiin kerroksiin. Ajan saatossa ne imeytyvät myös syvälle huokoisiin rakennusmateriaaleihin (betoni, puu, tiili). Lisäksi rakennuksesta löytyy haitta-aineisia rakennusmateriaaleja (asbesti, orgaaninen hiili (DOC)). Kellarissa on myös kosteusvauriojälkiä. Kellarissa on hyvin voimakasta mikrobiperäistä hajua, joka pääsee leviämään portaikkoon ja oleskelutiloihin.

Raportin mukaan huolellisillakaan korjauksilla ei ole mahdollista poistaa kaikkia epäpuhtauksia, joten korjauksiin liittyy riski, että pienetkin epäpuhtauspitoisuudet voivat aiheuttaa herkimmille ihmisille oireita.

Museo on antanut lausuntonsa korjaamorakennuksen suojelusta (oheismateriaali 6). Lausunnossaan museo toteaa, että korjaamorakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa itse rakennuksena, mutta myös huomattavaa merkitystä rajaavana elementtinä Raunistulan esikaupunkialueen ja uudisrakentamisalueen välissä. Rakennus tulee säilyttää ja mikäli sen käyttö asuinrakennuksena ei ole mahdollista, tulee sille miettiä toinen käyttötarkoitus, kuten esim. varasto, autotalli, pienkorjaamo tai harrastetila.

Kaavanmuutoksen anoja on antanut vastineen museon lausuntoon (oheismateriaali 7), jossa toteavat muidenkin käyttötarkoitusten kuin asumisen olevan ongelmallisia / riskialttiita. Jos rakennukseen sijoittuisi varasto-, korjaamo-, työpaja- ja muuta kerhotoimintaa, suurella todennäköisyydellä jatkuisi terveysspekulaatiot myös näiden toimijoiden puolelta. Tätä vastuuta ei myöskään voi edes sopimuksin siirtää käyttäjälle.

2.   Kortteli 11

Korttelin asemakaava esitetään muutettavaksi paremmin nykytilannetta vastaavaksi, tavoitteena naapurikorttelien tavoin ympäristöä säilyttävä asemakaava (AP/s ja AL/s). Vätin tilan vanhat rakennukset (Virusmäentie 6) tullaan kaavassa suojelemaan erikseen merkinnällä sr. Samalla huomioidaan myös alueen käyttötarkoitukset (päiväkoti, teatteri ja lastenkoti omakotirakennusten korttelialueella).

3.   Virusmäentien ja raidealueen välinen alue

Virusmäentien ja raidealueen välisen alueen täydennysrakentaminen tutkitaan. Lähtökohtana muutokselle on ollut tavoite rakentaa uusi pyörätieyhteys Erik Jorpeksen raitin ja Raunistulan rampin välillä. Tässä kohtaa pyörätie kulkisi yksityisen maanomistajan kiinteistöjen läpi rautatien suuntaisesti.

Samalla tutkitaan jäljelle jäävän alueen (sekä Suikinpuiston ja Suikin pysäköintialueen) täydennysrakentamista. Suunnittelun tavoitteena on rakennusmassa joka noudattaa Virusmäentien mittakaavaa. Uudisrakennuksen räystäskorkeus olisi samaa luokkaa kuin kadun toisella puolella olevan lastenkodin räystäskorkeus, ja hieman matalampi kuin Tarmoteatterin vastaava. Pihan puolella olisi maastomuotojen takia mahdollista sijoittaa asuintiloja myös katutason alapuolelle. Myös ullakkoa voidaan osittain käyttää asumiselle.

Suunnitelmassa on tehty aluevaraus myös uudelle katulinjaukselle junaradan ja uuden pyörätien suuntaisesti. Tämä perustuu selvitykseen, jossa linja-autoliikenne Raunistulan läpi (linjat 14 ja 15) siirtyisi kulkemaan Konsantien ja Raunistulantien kautta Barkerin alueelle nykyisen Virusmäentien reitin sijaan. Muutoksella tavoitellaan joukkoliikennepalvelun tuomista lähemmäksi käyttäjiä (kerrostalot ja liikuntakeskus) sekä Virusmäentien rauhoittamista bussiliikenteeltä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Turun Museokeskus on todennut, että osa-alueella 3, Suikinpuiston ja Suikin pysäköintialueen kohdalla sijaitseva Ali-Lonttisen talon vanha asuintontti saattaa olla muinaismuistolain (295/63) tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaismuistolain 13 § mukaisesti on kaavaa laadittaessa selvitettävä, tuleeko kaavahanke koskettamaan kiinteää muinaisjäännöstä, ja sijaitseeko paikalla edelleen kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita. Asian selvittämiseksi on tontilla tehtävä arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa maanpintaa avataan riittävästi havaintojen tekoa varten.

Muuritutkimus Oy on tutkinut Suikinpuiston aluetta, eikä sieltä ole löytynyt viitteitä keskiaikaisesta asutuksesta. Pohjoisosa (pysäköintialue) on vielä tutkimatta, koska se on koko ajan ollut pysäköintikäytössä. Tarvittaessa voidaan laajentaa tutkimusta tälle alueelle ehdotusvaiheessa. Toinen vaihtoehto on lisätä kaavamääräyksiin velvoite suorittaa arkeologisia tutkimuksia rakennusvaiheessa.

4.   Konsantie

Pyöräilyreittiin tai kadunvarsipysäköinnin lisääntymiseen varautuminen ei aiheuta Konsantielle muutostarpeita. Pyöräilyn roolin korostamiseksi Konsantiellä on olemassa erinäisiä keinoja, mm. valmisteilla oleva Tieliikennelain uudistuksen mukanaan tuoma pyöräkatu. Pyöräily on mahdollista osoittaa liikennejärjestelyin myös radan varteen joukkoliikennekadulle.

5.   Aurajoen kulttuurimaisema / kevyen liikenteen silta

Kaavassa varaudutaan myös Aurajoen ylittävän jalankulku- ja pyöräilysiltaan Ylioppilaskylän ja Raunistulan välille.

Kaupunkisuunnittelun maisemalliselta kannalta tehdyssä siltavaihtoehtojen vertailussa todetaan, että rautatiesillan yhteyteen toteutettava ratkaisu muuttaa maisemaa vähiten eikä todennäköisesti vaikuta mahdollisiin luontoarvoihin.

Kokonaan uuden sillan paikaksi suositeltavin olisi Konsankujan ja Beaanipolun yhdistävä silta, koska se muuttaa Koroistenniemeltä avautuvaa maisemaa uusista siltavaihtoehdoista todennäköisesti vähiten ja liittyy luontevasti yhdyskuntarakenteeseen. Mahdolliset luontoarvot tulee kuitenkin ehdotusvaiheessa selvittää.

Suunnitteluyksikön kannanotossa pidetään myös Konsankujan ja Beaanipolun yhdistävää jk/pp-siltaa parhaana vaihtoehtona. Nykyisen sillan kylkeen rakennettava silta kilpailee em. kanssa, mutta on jatkuvuuden kannalta heikompi. Pispalantien jatketta pidetään selkeästi huonompana vaihtoehtona.

Aurajoen rantavyöhykkeen osalta tavoitteena on ympäristöä säilytettävä asemakaava (VL/s). Nummenrannan puolella on nykykaavassa osoitettu rakennusala kahvila-ravintolarakennukselle. Sen kehittämistä (rantasauna, jokiliikenne tms. varten) tutkitaan tarkemmin ehdotusvaiheessa. Luonnoksessa on esitetty vastaava aluevaraus Raunistulan puolella, rautatiesillan viereen.

Liite 1Luonnoskartta "Raunistulan silta ja pyörätie" pvm 10.11.2017

Oheismateriaali 1Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.4.2015, päivitetty 13.11.2017

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet (5 kpl)

Oheismateriaali 3Mielipiteet ja lausunnot alustavasta luonnoksesta 2016-2017 (3 kpl)

Oheismateriaali 4Sokan varikon haitta-ainetutkimus (Vahanen Oy) 16.2.2015

Oheismateriaali 5Lausunto rakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön (Vahanen Oy) 20.4.2016

Oheismateriaali 6Museokeskuksen lausunto 19.5.2016

Oheismateriaali 7Hakijan vastine Museokeskuksen lausuntoon 14.6.2016

Oheismateriaali 8Arkeologinen tutkimusraportti (Muuritutkimus Oy) huhti-toukokuu 2017

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 10.11.2017 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Raunistulan silta ja pyörätie” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Van Ooikin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti pitää kaava-alueella katselmuksen ennen seuraavaa kokousta.

Pöydältä 21.11.2017 § 343.

Oheismateriaali 9Turun Nummenrannan alueen luontoarvojen perusselvitys, Biodata Oy, 2001

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin. Päätös asiassa tehtiin kolmen äänestyksen jälkeen.

Kaavaehdotusta varten on selvitettävä ns. "Sokan varikon" rakennuksen säilyttämistä ja käyttämistä muuhun kuin asuinkäyttöön. Van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

AKR- ja AR-kaavamääräyksiin lisätään määräys siitä, että pintamateriaalin on oltava pääasiassa puuta. Lintusen Laukkasen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Konsantien osalta tulee esittää tärinäselvitys kaavaehdotusvaihetta varten. Ilvessalon Laukkasen kannattamana tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Asian käsittely kokouksessa

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Sokan varikkoa koskevan Van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemän päätökseksi tulleen muutosehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Ilvessalo, Lintunen, Manni, Muurinen, Peltonen, Rantanen, Vierimaa ja Wirén.

Sandelinin Sokan varikkoa koskevan muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Van Ooikin muutosehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 11-2.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Ilvessalo, Laukkanen, Lintunen, Manni, Muurinen, Peltonen, Rantanen, Van Ooik, Vierimaa ja Wirén.

Sandelinin liikenneselvitystä koskevan muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 11-2.

3. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Ilvessalo, Laukkanen, Lintunen, Manni, Muurinen, Peltonen, Rantanan, Van Ooik, Vierimaa ja Wirén.

Sandelinin sillan sijaintia koskevan muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus tuli tässä vaiheessa päätökseksi äänin 11-2.

Muut kuin päätökseksi tulleet muutosehdotukset:

Sandelin muutosehdotukset perusteluineen olivat seuraavat:

1. Sokan varikko: Poikkeamisella rakennetut kerrostalot huomioidaan kaavassa ja kulttuurihistoriallisesti arvokas korjaamorakennus suojellaan. Perustelut: Kulttuurihistoriallisesti merkittävällä korjaus- ja konepajarakennuksella on huomattava merkitys rajaavana elementtinä Raunistulan esikaupunkialueen ja uudisrakentamisalueen välissä. Uusia tontilla olevia kerrostaloja matalampana rakennuksena se tuo alueelle monimuotoisuutta. Kiinteistön omistaja ostaessaan kiinteistön on ollut täysin tietoinen rakennuksen kunnosta ja kulttuurihistoriallisista arvoista, jotka asettavat reunaehtoja kiinteistön jalostukselle ja rakennuksen mahdollisille käyttötarkoituksille. Nämä seikat on huomioitu kiinteistön kauppahintaa määriteltäessä. Rakennus tulee säilyttää eikä kiinteistölle tule myöntää poikkeusluvan jo salliman lisärakennusoikeuden ylittävää rakennusoikeutta.

2. Liikennejärjestelyt: Kaavaehdotusvaiheeseen lautakuntaan tuodaan perusteellinen selvitys kaava-alueen liikennejärjestelyistä sekä vaihtoehdot radan varteen sijoittuvalle joukkoliikennekadulle. Konsankartanoa ja Tarmon taloa palveleva parkkipaikka-alue voidaan osoittaa täydennysrakentamiselle vain mikäli asemakaavanmuutosehdotusvaiheessa voidaan osoittaa kestävä ja uskottava vaihtoehtoinen toteutusmalli välttämättömien parkkipaikkojen tarpeeseen.

3. Jalkakulku- ja pyöräilysilta toteutetaan nykyisen rautatiesillan yhteyteen. Perustelut: nykyisen sillan yhteyteen toteutettava silta huomioi parhaimmalla tavalla alueen luonto- ja maisema-arvot.

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.