Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström 2.10.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 2.10.2017 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Helsinginkadun, Lonttistentien ja Ketarantien rajaamalla alueella. Kortteli 40 muodostaa kaupungin sisääntulonäkymän Helsingin suunnasta saavuttaessa ja on siten kaupunkikuvallisesti hyvin tärkeä. Alueeseen on (18.9.2017) lisätty ympäröivät katualueet ja korttelin 47 tontti 9, jotta Helsinginkadun pyörätie voidaan suunnitella tarvittavan levyisenä.

Aloite

Korttelin 40 maanomistajien (4 kpl) yhteisessä aloitteessa esitetään koko korttelin muuttamista asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi nykyisten tontinrajojen estämättä.

Nykytilanne

Suunnittelualueen kortteli 40 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY) ja alueella toimii mm. autoliike, autotarvikeliike, autohoitola, työkaluliike, huoltofirma. Alueella ei ole asukkaita. Korttelissa kasvaa muutamia suurikokoisia lehtipuita. Pihat ovat asfaltoituja ja pysäköintikäytössä.

Alueen rakennuskanta on matalaa ja epäyhtenäistä. Julkisivuissa on käytetty peltiä, tiiltä, puuta ja rappausta. Korttelin vanhin vuonna 1890 valmistunut rakennus sijaitsee osoitteessa Ketarantie 29, siinä on toiminut entinen Yrjö Ståhlbergin rauta- ja peltisepänliike. Muut rakennukset on rakennettu vuosina 1958–1971, lukuun ottamatta yhtä vuonna 2000 valmistunutta varastorakennusta.

Aluetta pohjoisessa rajaava vilkasliikenteinen Helsinginkatu on kaupungin sisääntuloväylä, jonka toisella puolella on Turun ratapiha-aluetta, kolmikerroksinen sähköasema sekä matalia pienteollisuus-, varasto- yms. rakennuksia.

Suunnittelualuetta etelässä rajaavan Ketarantien toisella puolella olevat seitsemän- ja kahdeksankerroksiset asuinkerrostalot on rakennettu vuosina 2001 – 2011. Lonttistentien toisella puolella olevat viisi-seitsenkerroksiset asuinkerrostalot on rakennettu 1990-luvulla.

Olemassa olevien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot

Turun museokeskuksen mukaan korttelissa ei ole varsinaisia suojelun tavoitteita. Ennen purkamista pitää kuitenkin dokumentoida Ketarantie 27 (6-40-2): ”Rauta- ja peltisepänliike Yrjö Ståhlberg”. Toimisto, entinen asuinrakennus, sekä pajarakennus 1890-luvulta.

Korttelista on laadittu rakennushistoriaselvitys, Sigge Arkkitehdit Oy, 31.5.2017.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C. Alue sivuaa kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää Aurajoen maisema-aluetta.

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 alue on keskustatoimintojen aluetta, jossa on tavoitteena keskustan täydennysrakentaminen. Alue sijoittuu joukkoliikenteen solmupisteen läheisyyteen.

Yleiskaava

Turun oikeusvaikutteisessa yleiskaava 2020:ssa (Kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä) suunnittelualue on pääkeskustasoisten keskustatoimintojen aluetta C. Alue varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueella tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaava

Asemakaavassa 53/1991 (vahvistettu 7.7.1999) suunnittelualue on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY), jonka kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 1,0 (11003 k-m²). Puolet alueesta tai rakennusalasta saa käyttää rakentamiseen. Helsinginkadun varressa on osittain liittymäkielto. Alueeseen on (18.9.2017) lisätty ympäröivät katualueet ja korttelin 47 tontti 9, jotta Helsinginkadun pyörätie voidaan suunnitella tarvittavan levyisenä (asemakaava 37/2007).

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos perustuu korttelin 40 maanomistajien yhteiseen asemakaavanmuutosaloitteeseen.

Kaavanlaatimissopimus maanomistajien ja kaupungin välillä allekirjoitettiin 21.1.2016.

7.6.2016 § 168 kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen. Lautakunta piti kaava-alueella katselmuksen 7.6.2016 ennen kokousta.

Ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilletulosta postitettiin osallisille 22.8.2016. Kirje sisälsi 19.8.2016 muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä mielipidetiedustelulomakkeen. Kaavanmuutoksen vireilletulosta on lisäksi tiedotettu 27.8.2016 julkaistussa kuulutuksessa ja vireilläolosta vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa.

Promethor Oy on laatinut 7.12.2012 päivätyn meluselvitysluonnoksen.

Rakennushistoriaselvitys, Sigge Arkkitehdit Oy, 31.5.2017.

Ympäristötekninen maaperätutkimus - Helsinginkatu 22-24, Golder Associates Oy, 12.1.2017.

19.9.2016 mennessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta jätettiin kahdeksan kirjallista mielipidettä.

OAS-vaiheen mielipiteet

Alueen naapureiden ja taloyhtiöiden kannanotoissa vastustetaan kaavamuutosta, etenkin kerroslukujen ja rakentamisen määrän suhteen sekä sitä että palvelut häviävät alueelta.

• Alueen pysäköinti- ja liikenneoloja pidetään kehnoina ja lisärakentaminen huonontaa niitä lisää.
• Ketarantie on jo nykyisellään liian kapea. Kiinteistönpitoon tarvittavien nostolava-autojen käyttö huoltotehtävissä ei ole mahdollista.
• Liikennöinti tapahtuisi kokonaan Ketarantien puolelta.
• Suunnittelussa pitäisi varautua Ketarantien leventämiseen siten, että jalankulku, kevytliikenne ja ajoneuvoliikenne olisivat nykyistä turvallisempaa.
• On myös huomioitava Ketarantien ja Lonttistentien risteysalue. Risteysalueen näkemäalueet on huomioitava.
• Ketarantien varteen suunnitellut talot heikentävät alueen yleistä viihtyisyyttä alueen liian tiiviinä rakentamisena.
• Nämä kolme rakennusta tulisi poistaa kokonaan, tai rakentaa 2. kerroksisina.

Suunnittelun tavoitteet

Alueen suunnittelussa on tavoitteena mm. kaupunkikuvan parantaminen, kaupunkirakenteen tiivistäminen ja asukasmäärän kasvattaminen, monipuolinen asukasrakenne, viihtyisät piha-alueet, hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, pysäköinnin järjestäminen rakenteellisena ja lähipalveluiden mahdollistaminen. Tarkoituksena on kaavoittaa kaupunkikuvallisesti eheä, alueen ominaispiirteet huomioon ottava asuinkerrostaloalue, joka on mahdollista toteuttaa vaiheittain.

Vaihtoehtojen vertailu

Suunnittelun aikana on tarkasteltu useampia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot on esitetty kaavahaun (www.turku.fi/kaavahaku) kohdassa selvitykset: 29.6.2017 Sigge Arkkitehdit.

Suurkorttelissa asuinkerrostalot muodostavat pihaa suojaavan nauhan Helsinginkadun varteen. Pihalla on puolen kerroksen verran maahan upotettu autokansi, johon ajo tapahtuu Ketarantien puolelta. Lonttistentien ja Ketarantien varteen on sijoitettu liiketilaa. Autopaikkoja suunnitelmassa on suurin piirtein 1 ap/100 kem². Pihan puolella on kannentasossa asuntoja.

Punatiilinen, paikallamuurattu julkisivu jaksotetaan porrashuoneiden ja parvekejaksojen avulla. Kaksi ylintä kerrosta on sisäänvedetty.

Ketarantien leventäminen on tarpeellinen mm. pelastusajoneuvojen toimintaedellytysten kannalta sekä paikoituksen mahdollistamiseksi.

Suurin ero vaihtoehtojen välillä on rakennusmassojen sijoittelulla Ketarantien varteen.

Perusteluja valinnalle

• Helsinginkadun varrella yhtenäinen melulta suojaava massa. Julkisivu polveilee tai jaksotetaan porrashuoneiden ja parvekkeiden avulla.
• Hallittu näkymä Ketarantielle.
• Mahdollista toteuttaa vaiheittain.
• Rakennukset sijoittuvat Ketarantien etelänpuoleisten rakennusten lomaan/väleihin.
• Ketarantien varrella on neljä keskenään samankokoista rakennusta.

Asemakaavanmuutosluonnos

Asemakaavamuutos mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen (AK-1). Osa rakennuksista muodostaa Helsinginkadun varrelle yhtäjaksoisen melulta suojaavan massan, jossa asuntojen pääikkunat avautuvat sisäpihan puolelle. Ketarantien varteen sijoittuu neljä kerrostaloa, jotka on sijoitettu siten, että ne häiritsevät naapurikorttelia mahdollisimman vähän. Tonteille ajo tapahtuu Ketarantien puolelta ja tonttien autopaikat sijoitetaan rakenteellisesti pihakannen alle. Pihakannelle on sijoitettu muutamia autopaikkoja lähinnä huolto-ajoa ja invapysäköintiä varten. Lonttistentien varteen rakennusten ensimmäiseen kerrokseen tulee rakentaa liike- tai toimistotiloja. Tilat saa rakentaa rakennusoikeus ylittäen. Ketarantietä levennetään kaksi metriä tai yleinen jalankulku siirretään kortteliin.

• Uutta/ käyttötarkoituksenmuutoksen alaista kerrosalaa noin 29 800 k-m².
• Uusia asukkaita noin 600 (50 k-m²/asukas).
• Rakennuksissa on 8 asuinkerrosta ja kellarikerros.
• Helsinginkadun puoleiset sisäänkäynnit ovat sisäänvedettyjä.
• Autopaikkamitoitus 1 ap/ 120 kem².
• Pihakannella 11 autopaikkaa huolto-ajoa ja invapysäköintiä varten.
• Kadunvarressa on 10 autopaikkaa.

Turun museokeskuksen mukaan korttelissa ei ole varsinaisia suojelutavoitteita.

Korttelin 47 tontti 9 (AL-1) on mukana koska Helsinginkadun puoleista korttelinrajaa on siirretty mahdollistamaan pyörätien rakentaminen. Muutos koskee asemakaavaa 37/2007.

Lonttistentien puoleista korttelirajaa tarkistetaan ehdotusvaiheessa Turku Energian alustavan lausunnon pohjalta.

Alueen rakentamisen toteutusjärjestys

Alue toteutetaan vaiheittain ja rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi Helsinginkadun suunnasta tonteilta 11 ja 12.

Seuraavat vaiheet

Luonnoksen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus arviolta keväällä 2018.

Ehdotusvaiheessa tullaan vielä täsmentämään mm. liikennemeluun ja rakennusten korkeuteen liittyviä määräyksiä.

Liite 1Luonnoskartta 2.10.2017 "Helsinginkadun kaari"

Oheismateriaali 1Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, muutettu 18.9.2017

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Turku Energia Sähköverkot Oy lausunto 9.10.2017

Laaditut selvitykset ja raportit, kaavahaku (www.turku.fi/kaavahaku)

(Meluselvitys, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Ketarantie 29, (tontti 6-40-2), ”Rauta- ja peltisepänliike Yrjö Ståhlberg” rakennusten dokumentointi, Vaihtoehtotarkastelut 29.6.2017 Sigge Arkkitehdit).

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 2.10.2017 päivätyn luonnoksen ”Helsinginkadun kaari” laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.

Pöydältä 10.10.2017 § 296.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 8-4, 1 poissa.

Asian käsittely

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Euro, Ilvessalo, Laukkanen, Muurinen, Van Ooik, Vierimaa ja Wirén.

Sandelinin Lintusen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Lähteenmäki ja Sinervo.

Manni oli poissa kokouksesta.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-2, 1 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Anttila, Euro, Ilvessalo, Laukkanen, Lintunen, Muurinen, Sinervo, Van Ooik, Vierimaa ja Wirén.

Sandelinin palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Manni oli poissa kokouksesta.

Muut kuin päätökseksi tulleet ehdotukset

Sandelinin palautusehdotus oli seuraava:

Asemakaavanmuutosluonnos; "Helsinginkadun kaari", VI kaupunginosa (os. Ketarantie 25-31, Helsinginkatu 22-26) (8/2016) (Ks) palautetaan valmisteluun siten, että korttelin sisään Ketarantien puolelle sijoitetuista neljästä kerrostalosta poistetaan yksi kerrostalo. Rakennusmassat sijoitellaan uudelleen siten, että sijoittelussa huomioidaan paremmin vastapäätä jo oleva asutus. Rakennusoikeuden määrää pienennetään yhden pistetalon verran. Kaavan piha- ja viheralueita laajennetaan.

Perustelut:

Asemakaavanmuutosluonnos toteuttaa erittäin tiivistä asuinrakentamista. Kaavaluonnoksessa korttelin sisään tulevien kerrostalojen määrää on kasvatettu aiemmasta kolmesta neljään. Luonnoksen mukainen rakentaminen ei turvaa riittävää asuinviihtyvyyttä kaava-alueella eikä sen vieressä olevassa korttelissa. Lisäksi suunnitelma vaikeuttaa alueella jo nyt olevia paikoitellen hankalia liikennejärjestelyjä. Pitämällä Ketarantien varren uudisrakennusten määrän maksimissaan kolmessa turvataan paremmin koko alueen asuinviihtyvyys. Lisäksi yhden pistetalon poistaminen mahdollistaa toimivammat pyöräparkit piha-alueelle.

Sandelinin muutosehdotus oli seuraava:

Asemakaavanmuutosluonnos; "Helsinginkadun kaari", VI kaupunginosa (os. Ketarantie 25-31, Helsinginkatu 22-26) (8/2016) (Ks) hyväksytään siten muutettuna, että jatkovalmistelussa korttelin sisään Ketarantien puolelle sijoitetuista neljästä kerrostalosta poistetaan yksi kerrostalo. Rakennusmassat sijoitellaan uudelleen siten, että sijoittelussa huomioidaan paremmin vastapäätä jo oleva asutus. Rakennusoikeuden määrää pienennetään yhden pistetalon verran. Kaavan piha- ja viheralueita laajennetaan.