Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavasuunnittelija Jimi Antikainen 2.5.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 27.4.2017 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Aloite

Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu Turun Kiinteistöliikelaitoksen aloitteeseen. Alueen tonttijakoja on syytä päivittää sekä tutkia mahdollisuutta pienimuotoiseen täydentämiseen.

Lisäksi Papinkadun rauhoittamisesta liikenteeltä on keskusteltu jo vuosia sitten. Papinkatu jakaa kaksi koulutonttia. Koulujen kesken on koko ajan enemmän yhteistyötä ja oppilaat ja henkilökunta liikkuvat eri rakennusten välillä.

Samassa yhteydessä päivitetään alueen vanhentuneet asemakaavat. Tonttirajat tarkistetaan vastaamaan nykyistä rakennuskantaa ja Pyhän Katariinan kirkon ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyminen varmistetaan.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan itäisen ja läntisen Ylioppilaskylän väliselle alueelle, Pyhän Katariinan kirkon läheisyyteen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,4 hehtaaria. Alueesta 64 % on kaupungin omistuksessa ja 28 % Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistuksessa. Loppuosa on yksityisten omistuksessa.

Suunnittelualue on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja arkeologisesti merkittävää aluetta. Luonto on kulttuurivaikutteista. Suunnittelualueen eteläosassa on Nummenpakan koulun ja Katariinan koulun rakennukset. Alueen pohjoisosa muodostuu Kirkkomäen muinaismuistoalueesta. Alueen keskellä on Katariinan pappila, Nummen seurakuntakoti sekä muuta kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta.

Suunnittelualue kuuluu koulutontteja lukuun ottamatta valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen. Lähes yhtä suuri osa suunnittelualueesta kuuluu myös Turun kansalliseen kaupunkipuistoon.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kantatilarakennukset on osoitettu rakennussuojelukohteiksi osana Pyhän Katariinan kirkon kokonaisuutta.

Yleiskaavassa 2020 alue on koulujen ja seurakuntakodin osalta julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta PY, Pyhän Katariinan kirkkoaukio on erityisaluetta E, Pappilanmäen muinaismuistoalue on osoitettu virkistysalueeksi V, pappila ja Kuikkulankadun varren vanha rakennuskanta on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK. Lisäksi alueen poikki kulkee etelä–pohjois-suunnassa keskustasta Aurajokirantaan johtava pääviheryhteys. Kantatilarakennukset on osoitettu rakennussuojelukohteiksi osana Pyhän Katariinan kirkon kokonaisuutta.

Rakennemallissa 2035 Katariinan pappilan pohjoispuolella oleva muinaismuistoalue on osoitettu kehitettäväksi kaupunkiseudun vihervyöhykkeeksi. Muuten rakennemallissa on osoitettu ainoastaan nykyinen maankäyttö.

Suunnittelualueella on voimassa kahdeksan asemakaavaa, joista suurin osa on tullut voimaan 1950–70 -luvuilla. Asemakaavat ovat jääneet monelta osin toteutumatta. Koulutontit on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. Nummenpakan koulun Nummen yksikkö on osoitettu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi uudempaa lisäosaa lukuun ottamatta. Seurakuntakoti on yleisten rakennusten korttelialueella Y ja lisäksi sillä on voimassa Sisäasiainministeriön 14.8.1950 vahvistama Turun kaupungin rakennusjärjestys. Maarian pappila on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi AK. Muu osa kyläalueen vanhasta rakennuskannasta on osoitettu asunto- ja liikerakennusten korttelialueeksi A sekä osin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T. Pieni alue Kuikkulankadun varrella on osoitettu puistoksi P. Papinmäki ja aittarivi Pyhän Katariinan kirkkoaukion reunassa on osoitettu muinaismuistoalueeksi EM. Kuikkulankadulta seurakuntakodille on kaavoitettu Savolininpolku, joka ei ole toteutunut.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu Turun Kiinteistöliikelaitoksen aloitteeseen.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 23.8.2016.

Aloituskokous pidettiin 25.8.2016. Aloituskokouksessa sovittiin, että poikkeuksellisesti jo luonnoksesta pyydetään lausunnot. Jos lausunnot on huomioitu luonnoksessa, ei tarvitse järjestää viranomaisneuvottelua. Aloituskokouksessa painotettiin erityisesti alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioimista.

Kaava kuulutettiin vireille kirjeellä 16.9.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 7 mielipidettä. Mielipiteet liittyivät liikennejärjestelyihin, tiiviin rakennuskannan aiheuttamiin haasteisiin sekä alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen. Mielipiteet vastineineen on koottu selostuksen kohtaan 4.3.1.

Asemakaavanmuutoksesta tiedotettiin vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa.

23.1.2017 päivätystä alustavasta luonnoksesta pyydettiin poikkeuksellisesti lausunnot. Lausunnot pyydettiin 25.1.–24.2.2017 Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta, Turku Energia Lämpö Oy:ltä, Turku Energia Sähköverkot Oy:ltä, Turun Vesihuolto Oy:ltä, Kiinteistöliikelaitokselta, Turun museokeskukselta, Sivistystoimialan hallinnolta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä sekä Ympäristötoimialan rakennusvalvonnalta, ympäristönsuojelulta ja seudulliselta joukkoliikenteeltä. Lausuntoja saatiin 9 kappaletta. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti rakennussuojeluun ja muinaisjäännöksiin. Lausunnot vastineineen on koottu selostuksen kohtaan 4.3.2. Lausuntojen jälkeen tehdyt muutokset on kuvattu selostuksen kohdassa 5.1.

Tavoitteena on saada kaavaehdotus hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana.

Asemakaavanmuutosluonnos

RKY-alue ja muinaisjäännösalue sm-1 on näytetty päällekkäismerkintöinä ja ne on myös huomioitu korttelialueiden määräyksissä. Kantatilakokonaisuuteen kuuluvat tontit on osoitettu korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään /s. Korttelialueet, joilla sijaitsee tai saattaa sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä on osoitettu merkinnällä /sm ja muinaisjäännösten huomioimisesta on annettu määräyksiä.

AO-1/s/sm

1800-luvun puolivälissä rakennettu Kuikkulan päärakennus ja 1920-luvun asuinrakennus sekä Kylän kantatilan rakennukset, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta, on osoitettu suojeltaviksi.

AO-2/s/sm

Kuikkulan tilan, todennäköisesti 1800-luvun alussa rakennettu, luhtirakennus on osoitettu suojeltavaksi. Kuikkulankadun varrelle on sijoitettu rakennusala uudelle erillispientalolle. Rakennusoikeutta on 180 k-m² ja kerrosluku on Iu1/2. Kuikkulan talousrakennuksen hirsirakenteinen länsipuoli on osoitettu suojeltavaksi, lautarakenteisen itäpäädyn voi korvata uudisosalla. 1900-luvun alussa rakennettu Kylän navetta on osoitettu merkinnällä s/ur eli rakennusalana, jolla sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Navetta tulee pyrkiä säilyttämään korjaamalla. Rakennusoikeutta on 350 k-m² ja kerrosluku on I 3/5. Uudisrakentamisesta, erityisesti ympäristöön sopeuttamisesta, on annettu tarkkoja määräyksiä.

YK-1/s/sm

Vuonna 1816 rakennettu Pappilan päärakennus ja muut kantatilarakennukset on osoitettu suojeltavaksi. Pappila on osa muinaisjäännösaluetta.

YK-2/s

Nykyisin seurakuntakodin käytössä olevat Simolan 1800-luvun alussa rakennettu päärakennus ja muut rakennukset on osoitettu suojeltaviksi.

EH-1/sm

Hautausmaan huoltokäytössä oleva alue on osoitettu hautausmaa-aluetta palvelevien huoltorakennusten ja -toimintojen alueeksi. Rakennusoikeutta huoltorakennuksille on 380 k-m² ja niiden kerrosluku on I.

YO

Koulutonteista ja osasta Papinkatua on muodostettu yksi tontti. Läpiajoa Papinkadun kautta ei mahdollisteta. Rakennusoikeutta koulurakennuksille on osoitettu yhteensä 18 950 k-m². Nummen koulun 1930-luvulla rakennetut osat on osoitettu suojeltaviksi.

ET-1

Korttelialue on Turku Energia Sähköverkot Oy:n muuntamoa varten.

SM-1

Osa Museoviraston rekisterin mukaisesta muinaisjäännösalueesta on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan muinaismuistoalueeksi. Muinaisjäännösalue ulottuu myös korttelialueille YK-1/s/sm ja AO-1/s/sm.

SR-1

Kirkkoaukion laidalla sijaitsevien aittojen ympäristö on osoitettu rakennussuojelualueeksi.

Kaavan rakennetta on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 5.2. Kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristöön mm. uudisrakentamisen osalta on selvitetty selostuksen kohdassa 5.3.

Liite 1Luonnoskartta 27.4.2017 "Pyhä Katariina"

Liite 2Luonnosvaiheen selostus 27.4.2017 "Pyhä Katariina"

Oheismateriaali 1Alustava luonnoskartta (lausunnoilla ollut)

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Lausunnot alustavasta luonnoksesta

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 27.4.2017 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Helinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 9.5.2017 § 151.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.