Kaupunginsihteeri Satu Lehto 3.4.2017:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 7.2.2017 § 30 hyväksynyt Ruukinrinteenkulman asemakaavanmuutosehdotuksen Nummen kaupunginosan korttelin 44 tontille 13. Päätöksestä on tehty kolme valitusta Turun hallinto-oikeudelle, joissa on vaadittu päätöksen kumoamista. Nummenmäen Pientalot ry on lisäksi vaatinut tontin asettamista toimenpidekieltoon, oikeudenkäyntikulujen korvaamista täysimääräisesti sekä katselmuksen toimittamista rakennuspaikalla. Katselmusta on vaadittu myös toisessa yksityishenkilöiden tekemässä valituksessa.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan lausuntoa valitusten johdosta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 17.4.2017 mennessä.

Lausuntoehdotus

Asemakaava-alueen sijainti

Kaavanmuutoksen kohteena oleva tontti 44-13 sijaitsee Nummenmäellä Vanhan Hämeentien ja Ruukinrinteen kulmassa. Tällä hetkellä tontilla on 1920-luvulla rakennettu kaksikerroksinen huonokuntoinen asuin- ja liikerakennus, jonka takana pihalla on talousrakennus. Päärakennuksen Vanhan Hämeentien puoleinen julkisivu on jäänyt huomattavasti kadun tasoa alemmas ja myös sen kulma ulottuu Vanhan Hämeentien ja Ruukinrinteen katualueelle. Tontin takaosa on hiekkakenttää. Tontin koko on 981 m².

Kaavanmuutosalueen nykyinen asemakaava 14/1958 on tullut voimaan 12.6.1958. Siinä alue on osoitettu asuin- ja liikerakennusta tai asuinrakennusta palvelevien rakennusten korttelialueeksi (AL). Kerrosluku on II ja rakennusoikeus 560 k-m². Tonttia ei ole rakennettu sen mukaisesti, vaan nykyinen rakennuskanta on voimassa olevaa asemakaavaa vanhempaa.

Viereisen tontin 12 kolmikerroksinen rakennus on rakennettu 1950-luvun alussa. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pääosin 1920-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia puutaloja. Korttelin päässä Vanhan Hämeentien varrella sijaitsee ympäröivästä rakentamisesta hyvinkin paljon poikkeava T-talo. Vanhan Hämeentien toisella puolella sijaitseva rivitalo on rakennettu 1980-luvun lopulla. Ympäristö on siis hyvin monimuotoista ja monelta eri aikakaudelta.

Kaavanmuutoksen sisältö

Kaava-alueena olevan tontin pinta-ala on 981 m² ja se osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL-1). Rakennusoikeutta osoitetaan 1400 k-m², jossa lisäystä nykyiseen on 840 k-m². Tonttitehokkuus (e) on 1,43. Rakennusala on sijoitettu etelä–pohjoissuuntaisesti Ruukinrinteen varrelle siten, että etäisyys naapuritontilla 12 olevaan rakennukseen täyttää paloturvallisuuden vuoksi edellytetyn 8 metriä. Uudisrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on IV. Rakennuksen ylin kerros saa olla enintään 80 % sen alapuolella olevan kerroksen alasta eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa. Rakennuksen Vanhan Hämeentien puoleisen julkisivupinnan enimmäiskorkeus saa olla enintään +10,0 metriä. 

Liikenteestä aiheutuvan melun vuoksi osalle Vanhan Hämeentien puoleista rakennusalaa merkittiin 35 dBA:n ääneneristävyysvaatimus, joka koskee rakennuksen ulkoseiniä, ikkunoita ja muita rakenteita. Samasta syystä myös edellytetään, että Vanhan Hämeentien puoleiselle sivulle tulee rakentaa korttelialueen yleisilmeeseen sopiva asuinpihaa liikennemelulta suojaava este. Rakennuslupavaiheessa on esitettävä laskelmat siitä, että päiväajan melutaso pihalla ei ylitä 55 dBA.

Rakennuksen kattomateriaalin tulee olla konesaumattu pelti ja korttelialueen rakennusten ympäristöön sopivuudesta tulee hankkia lausunto kaupunkikuvasta vastaavalta toimielimeltä. Autopaikkoja on osoitettava 1 autopaikka / 100 k-m². Pysäköimispaikka (p) on merkitty tontin eteläosaan ja tontille ajo on ohjattu kulkemaan Ruukinrinteen puolelta sillä Vanhan Hämeentien puolelta ajoneuvoliittymiä ei saa järjestää. Polkupyöräpaikoista puolet tulee sijoittaa säältä suojattuun lukittavaan tilaan.

Istutettavaa aluetta on tontin länsiosassa ja Vanhan Hämeentien varrella. Lisäksi määrätään, että tontin reuna-alueilla olevat puut tulee pyrkiä säilyttämään tai mikäli se ei ole mahdollista, tulee ne korvata uusilla puuistutuksilla.

Valitusperusteet

Päätöksen kumoamista on vaadittu seuraavin perustein: Asemakaava ei ole merkitykseltään vähäinen, joten lautakunnalla ei ole toimivaltaa siitä päättämiseen vaan asia olisi tullut viedä valtuuston päätettäväksi. Rakentamisen vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Kaava-asiakirjoissa on virheitä eikä vuorovaikutus kaavan valmistelussa ole ollut riittävää. Hyväksytty kaava on ristiriidassa yleiskaavan käyttötarkoituksen ja suojelumerkinnän kanssa. Nykyisen rakennuksen purkamista valituksissa ei ole sinänsä vastustettu vaan ennemminkin uudisrakentamisen määrää, jonka ei ole katsottu soveltuvan ympäristön mittakaavaan eikä kaupunkikuvaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 191.2 §:n mukaan on rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Nummenmäen Pientalot ry ei ole toimittanut valituksensa liitteenä selvitystä toimialastaan, joten yhdistyksen valitusoikeuteen ei näin ollen voi ottaa kantaa. 

Lautakunnan toimivallasta

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Kyseisen säännöksen perusteluissa (s. 78, HE 101/1998 vp) todetaan, että säännös jättää delegoinnin sekä asiallisesti että päätöksentekijän osalta varsin pitkälti kunnallisen päätösvallan varaan. Vaikutukseltaan merkittävät kaavat, joiden osalta päätösvaltaa ei voitaisi siirtää valtuustolta, saattavat olla laaja-alaisia tai niillä voi muutoin olla merkittäviä ympäristöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia, liikenteellisiä, yhdyskuntarakennetta koskevia tai muita vaikutuksia.

Oikeuskäytäntöä valtuuston toimivallan siirtämisestä muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta ei ole kovin paljon, mutta esim. vuosikirjaratkaisussa KHO:2004:103 yhtä tonttia koskevaa muutosta ei pidetty vaikutukseltaan merkittävänä, vaikka siinä 10 000 k-m² rakennusoikeuden käsittävä liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle sai sijoittaa myös yksityisiä terveydenhoito- ja sairaalapalveluja (K-1), oli muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi.

Valituksenalaisessa asemakaavanmuutoksessa käyttötarkoitus pysyy samana eikä kaavanmuutoksella muutoinkaan voi katsoa olevan laissa tarkoitettuja laaja-alaisia tai muutoin merkittäviä vaikutuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että säännöksen perusteluissa todetaan delegoinnin jäävän pitkälti kunnallisen päätösvallan varaan. Lautakuntapäätös on mennyt kaupunginhallitukselle tiedoksi, joten kaupunginhallitus olisi voinut käyttää kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta, mikäli se olisi katsonut lautakunnan ylittäneen toimivaltansa asemakaavanmuutoksesta päättäessään.

Asemakaavanmuutoksesta päättäminen on näin ollen ollut lautakunnan toimivallassa.

Selvitysten riittävyys

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset.

Selvityksiä koskevaa maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ää, joka koskee vaikutusten arviointia ja selvityksiä, kevennettiin 1.4.2015 voimaan tulleella muutoksella. Muutosta pidettiin tarpeellisena, sillä selvitysten ja vaikutusten arviointeja pidettiin yleisesti liian yksityiskohtaisena kaavojen tarkoitus huomioon ottaen. Uuden säännöksen perusteluissa (s. 14, HE 334/2014 vp) todettiin, että aiempi kirjaus riittävistä selvityksistä on aiheuttanut tulkintaongelmia ja monissa tilanteissa johtanut tekemään varmuuden vuoksi liian yksityiskohtaisia selvityksiä kaavalajiin ja kaavan tarkoitukseen nähden. Uusi säännös on selkiyttänyt vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumista kaavan merkittäviin vaikutuksiin ja vaikutusten kautta esiin nouseviin tutkimus- ja selvitystarpeisiin. 

Kaavaselostuksessa (s. 14) on kerrottu kaavan vaikutuksista. Ruukinrinteen liikennemäärä lisääntyy vähintään tontille edellytetyn 14 autopaikan tuottaman liikenteen verran, mutta olennaisesti lähialueen liikennemäärät eivät uudisrakentamisen vuoksi tule kasvamaan. Vuonna 2012 laaditun Turun ympäristömeluselvityksen karttaotteesta käy ilmi, että kyseinen tontti on osittain melualueella, minkä vuoksi kaavamääräyksiin on otettu melua koskeva kaavamääräys. Vanhan Hämeentien ja Ruukinrinteen risteysalueen turvallisuus paranee, koska näkemäesteenä ollut vanha rakennus puretaan. Lisäksi Vanhan Hämeentien jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus paranee, koska ajoneuvoliittymien järjestäminen Vanhan Hämeentien puolelta kielletään.

Uudisrakennuksen tuoma muutos nykyiseen kaupunkikuvaan on melko vähäinen, kun otetaan huomioon rakennuspaikan sijainti kulmatontilla sekä Vanhan Hämeentien varren toteutunut rakentaminen. Nykytilannetta ei voi pitää yhtenäisenä eikä tiettyä historiallista aikakautta tai rakentamistapaa ilmentävänä, kuten edellä kohdasta asemakaava-alueen kuvaus käy ilmi. Näin ollen asemakaavanmuutoksen vaikutuksia ei ole ollut tarpeellista tarkemmin selvittää.

Rakentamiselle on näin ollen ollut maankäytölliset perusteet kuten KHO:n päätöksessä 2017:31 on edellytetty. Rakentaminen ei kohtele samanlaisessa tilanteessa olevia maanomistajia eriarvoisesti. Uusien asukkaiden- ja liiketilojen tulo edesauttaa lähialueella jo olevien palveluiden säilymistä.

Edellä esitetyn mukaisesti kaavanmuutoksen valmistelun yhteydessä on riittävässä määrin selvitetty muutoksen vaikutukset, kun otetaan huomioon kaavan tarkoitus. Kaavan sisältövaatimusten täyttyminen on ollut mahdollista arvioida niiden perusteella.

Kaavaselostuksesta

Maankäyttö- ja rakennuslain 55.2 §:n mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 §:ssä on säädetty kaavaselostuksen sisällöstä, joka tulee esittää sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa.

Kaavaselostukseen on muistutusten vuoksi lisätty yksi 30.12.2016 päivätty haivannekuva. Tämän perusteella ei kuitenkaan ole pidetty tarpeellisena muuttaa selostuksen päivämäärää, sillä se olisi edellyttänyt myös kaavakartan ja tilastolomakkeen päivämäärän muutosta. Asialla ei ole oikeudellista merkitystä, sillä lautakunnalla on ollut asianmukainen versio selostuksesta käytettävissä päätöstä tehdessään. Lisäykseen oli myös liitetty päivämäärä, joten se on ollut jäljitettävissä, kuten valituskirjelmästä käy ilmi.

Kaavaselostuksessa on ollut myös virheellinen kirjaus kaava-alueen koosta, kuten valituskirjelmässä on todettu. Kaava-alueen pinta-alan on sanottu olevan 0,981 hehtaaria vaikka oikea koko on 0,0981 hehtaaria. Tonttitehokkuus on kuitenkin laskettu todellisen pinta-alan mukaan. Myös kaavan vuorovaikutusmenettelyssä ja kaavasta päätettäessä on ollut itsestään selvää, että kyse on yhden tontin kokoisesta kaavanmuutoksesta. Selostuksessa olleella kirjoitusvirheellä ei näin ollen ole ollut oikeudellista merkitystä.

Kirjoitusvirheistä huolimatta asemakaavan selostus täyttää sille laissa ja asetuksessa asetetut vaatimukset.

Osallisten kuuleminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 8 luvussa säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Olennaista osallistumisessa on kuntalaisten mahdollisuus esittää mielipiteensä. Osallistumisoikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaava tulee toteuttaa kuntalaisten esittämien mielipiteiden mukaisesti vaan kunta voi oman harkintansa mukaan päättää kaavan sisällöstä. Harkintaa rajaavat laissa kaavalle asetetut sisältövaatimukset.

Selostuksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti kaikki kaavan valmisteluvaiheet ja esitetyt mielipiteet ja muistutukset. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa, jolloin sen katsotaan tulleen kaikkien kuntalaisten tietoon. Tämän lisäksi Ruukinrinne 4:n asukkaille on lähetetty erikseen 7.4.2016 tieto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Olennaista on huomata, että edes kaava-alueen maanomistajaa ei ole pidetty hallintolain 11 §:ssä tarkoitettuna asianosaisena kaava-asiassa vaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä määritelty osallisten kuuleminen rinnastuu pikemminkin hallintolain 41 §:ssä säädettyyn vaikuttamismahdollisuuksien varaamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita tiedottamaan kaavamuutoksen vireilletulosta tai muista vaiheista henkilökohtaisesti kaava-alueen tai sen naapuruston asukkaille.

Lautakunnan ennen päätöksentekoa pitämässä katselmuksessa ei ole ollut kyseessä kuntalaisten osallistamis- tai kuulemistilaisuus vaan hallintolain 38 §:ssä tarkoitettu katselmus asian selvittämiseksi. Kaava-asian osalta keskeistä on kaava-alueeseen tutustuminen paikan päällä. Katselmusta ei saa kyseisen säännöksen mukaan suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella. Tämän vuoksi katselmuksesta sovitaan kaava-alueen maanomistajan kanssa. Tieto katselmuksesta on kaikkien kuntalaisten saatavilla heti sen kokouksen jälkeen, jossa siitä on päätetty: päätös katselmuksesta kirjataan kokoustiedotteeseen, joka julkaistaan heti kokouksen jälkeen kaupungin kotisivuilla.

Kuten kaavaselostuksesta ja edeltä käy ilmi, asemakaavan laadinnassa on noudatettu vuorovaikutusta ja osallisuutta koskevia säännöksiä.  

Yleiskaavan ohjausvaikutus

Maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 ja 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon; yleiskaavan tulee olla ohjeena asemakaavaa muutettaessa.

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020. Siinä alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jossa aluetta varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Nummen kaupunginosan korttelit 43-49, 56-57 ja 67-68 on yleiskaavan rakennussuojelukohteet -liitteen suojelukohde- ja suojelualueluettelossa merkitty sektoriin 05 ”Koroinen” säilytettävänä kohteena 05/08, jolla olevat vanhat rakennukset tulee ensisijaisesti säilyttää ja toiseksi alueen ominaispiirteet tulee ottaa uudisrakentamisessa huomioon. Kortteleiden vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta, pääosan rakennuskannasta ollessa 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.

Asemakaavanmuutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen, sillä pientalovaltaiselle alueelle voi sijoittua vähäisessä määrin myös kerrostalorakentamista. Yleiskaavan aluevarausmerkintä osoittaa alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen (s. 28, Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset, YM 2003). Yleiskaavamerkintä ja -määräys (AP) on luonteeltaan yleispiirteinen eikä sanonta ’pääasiassa pientalovaltainen’ rajaa rakentamismahdollisuutta yksinomaan pientaloja varten.

Yleiskaavan suojelukohde- ja suojelualueluettelo on melko yleispiirteinen korttelialueen rajausten suhteen. Esimerkiksi Ruukinrinne on pääosin idyllinen hiekkapäällysteinen katu, kuten valituksissakin on todettu. Se näyttäytyy kuitenkin hyvin erilaiselta, jos sitä katsoo Vanhan Hämeentien suuntaan kaavanmuutoksen kohteena olevan tontin eteläreunasta, sillä Vanhaan Hämeentiehen rajautuvat kulmatontit 44-13 ja 45-14 poikkeavat tästä idyllistä huomattavasti. Onkin kyseenalaista, onko niiden ajateltu kuuluvan yleiskaavan suojelumääräyksen piiriin. Myös koko Vanhan Hämeentien varsi on kovin moni-ilmeistä ja rakennuskanta on monelta vuosikymmeneltä, joten Museokeskuksen lausunto ei kaikilta osin anna realistista kuvaa Vanhan Hämeentien rakennuskannan yhdenmukaisuudesta.

Yleiskaava on näin ollen ollut säännösten edellyttämällä tavalla ohjeena asemakaavaa muutettaessa.

Muut asemakaavan sisältövaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Lain 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Valituksenalaisen asemakaavan kohteena oleva tontti sijaitsee kulmatontilla. Rakennusala on sijoitettu Ruukinrinteen suuntaisesti, jotta on saatu palomääräysten edellyttämä 8 metrin etäisyys naapuritontin rakennukseen. Edellä olleessa kohdassa ’Selvitysten riittävyys’ on muutoin perusteltu valittua ratkaisua. Myös liikennemelun vaikutukset on otettu kaavamääräyksessä huomioon.

Tulevien asukkaiden näkökulmasta alueen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä monia työ- ja opiskelupaikkoja sekä myös lähellä keskustaa on erinomainen. Rakentamisella tiivistetään olemassa olevaa kaupunkirakennetta alueella, jolla on kysyntää asunnoille mm. korkeakoulujen läheisyyden vuoksi.

Kaavamääräyksen mukaan uudisrakennuksen suurin sallittu kerrosluku on IV. Rakennuksen ylin kerros saa olla enintään 80 % sen alapuolella olevan kerroksen alasta eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa. Rakennuksen Vanhan Hämeentien puoleisen julkisivupinnan enimmäiskorkeus saa olla enintään +10,0 metriä. Kaavamääräyksellä on huolehdittu siitä, että rakentaminen soveltuu Vanhan Hämeentien kokonaisuuteen. Myös julkisivupinnan enimmäiskorkeus on määritelty toisin kuin valituksessa väitetään.

Näin ollen valituksenalainen asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset. Se ei myöskään aiheuta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Katselmuksen toimittaminen

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan valitusviranomainen voi asian selvittämiseksi toimittaa kiinteän omaisuuden tai paikan katselmuksen.

Yleisessä tietoverkossa käytettävissä olevan karttaohjelman avulla on mahdollista saada hyvä kuva asemakaavanmuutosalueesta ja sen ympäristöstä, joten Turun kaupunki ei pidä katselmusta välttämättömänä asian selvittämiseksi, muttei sitä varsinaisesti vastustakaan.

Yhteenveto

Edellä ja aiemmin kaava-aineistossa esitetyn mukaisesti valituksissa ei ole esitetty perusteita, joiden vuoksi lautakunnan asemakaavapäätös tulisi kumota. Asemakaavan valmisteluprosessi sekä asemakaavan sisältö täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännökset. Täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole tarvetta, sillä maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaan alueella on voimassa rakennuskielto kunnes asemakaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, s-posti satu.j.lehto@turku.fi. 

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä Nummenmäen Pientalot ry 13.3.2017

Oheismateriaali 2Valituskirjelmä Haikarainen ym. 14.3.2017

Oheismateriaali 3Valituskirjelmä Holopainen ym. 15.3.2017

Oheismateriaali 4Ruukinrinteenkulma asemapiirustusluonnos

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Antinluoma, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Peltola, Ruohonen ja Säteri.

Sundqvistin Sandelinin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto ja Van Ooik.

Sundqvistin muutosehdotus oli seuraava:

Yleiskaava 2020 mukaan alueen tavoitteena on rakennetun ympäristön säilyttäminen ja täydennysrakentaminen. Rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja kaupunkikuvaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Kuten Museokeskuskin lausunnossaan muistuttaa, on Nummenpakan esikaupunkialue merkitty Turun kaupungin yleiskaavassa säilytettäväksi kohteeksi, jonka vuoksi alueen vanhat rakennukset tulee säilyttää ja alueen ominaispiirteet huomioida uudisrakentamisessa.

Lautakunnan hyväksymä kaava ei noudata yleiskaavan ohjausta ja on näin ollen ristiriidassa Nummenpakan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen ominaispiirteiden kanssa. Suunniteltu talo on liian massiivinen tontille, sillä tontin rakennusoikeus lähes kolminkertaistuu tällä hetkellä voimassa olevan kaavan 560 kerrosalaneliöstä 1400:aan. Rakennus tullaan myös sijoittamaan Ruukinrinteen suuntaisesti, mikä on ristiriidassa alueen muiden rakennusten sijoittelun kanssa.

Edellä esitetyn perusteella valituksissa on esitetty perusteluja, joiden vuoksi lautakunnan asemakaavapäätös tulisi kumota.

Asian esitteli toimialajohtajan varahenkilönä hallintojohtaja Harri Lehtinen.