Kaupunkisuunnittelu, suunnitteluyksikkö, suunnittelupäällikkö Matti Salonen 31.3.2017:

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla tieliikennelain kokonaisuudistus. Tällä hetkellä voimassa oleva laki on vuodelta 1981 lakia täydentävine asetuksineen. Lain kokonaisuudistuksessa arvioidaan tieliikennelain ja siihen liittyvien lakien ja asetusten sisältöä ja annetaan esitykset uusista säädöksistä. Uudistuksen tavoitteena on luoda uusi tieliikennettä koskeva säädöskokonaisuus, joka huomioisi nykyistä paremmin liikenneturvallisuuden ja kansalaisten oikeusturvan sekä uudistaa liikennerikkomuksia ja – rikoksia koskevan rangaistusjärjestelmän.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiehdotuksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.4.2017.

Lakiehdotuksen keskeisimpiä muutoksia nykylainsäädäntöön on listattu oheismateriaalissa.

Lausuntoehdotus

Lakiehdotus tieliikennelaiksi sisältää monia kannatettavia ja liikenneturvallisuutta parantavia uudistuksia. Ehdotus mm. antaa edellytyksiä automaattisen kameravalvonnan laajentamiselle sekä selkeyttää kävelyn ja pyöräilyn liikennesääntöjä.

Seuraavien kohtien osalta Turun kaupunki esittää kuitenkin lakiehdotukseen tehtäväksi vielä tarkistuksia:

2 § Suojatien määritelmä

Lakiehdotuksessa esitetään, että suojatie tulisi nykylaista poiketen aina merkitä sekä liikennemerkillä että tiemerkinnöin. Nykylain määritelmä, jossa suojatie merkitään liikennemerkillä tai tiemerkinnöin, tulisi kuitenkin säilyttää, koska se antaa tienpitäjälle mahdollisuuden erikoistapauksissa kaupunkikuvallisista syistä merkitä suojatie vain tiemerkinnöin. Tällaisia erikoistapauksia ovat mm. erilliset pyörätien ja jalkakäytävän risteykset ja kaupunkikeskustojen liikennevalo-ohjatut risteykset.

37§:n 4. momentti Jalkakäytävälle ja pyörätielle pysäyttäminen

Voimassa oleva tieliikennelaki sallii ajoneuvon pysäyttämisen jalkakäytävälle ja pyörätielle erityistä varovaisuutta noudattaen lyhyeksi ajaksi ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

Lakiehdotuksessa ainoa muutos nykyiseen säädökseen on, että kuljettajalta on poistettu velvollisuus pysytellä ajoneuvonsa läheisyydessä. Muutos ei poista, vaan pikemminkin pahentaa jalkakäytävillä ja pyöräteillä pysähtymiseen liittyviä ongelmia.

Ongelmana nykyisessä laissa sekä lakiehdotuksessa on se, että määräys on monimutkainen ja sisältää monia epämääräisiä käsitteitä, jonka vuoksi se ei toimi käytännön valvontatilanteissa. Seurauksena on ollut, että kaupunkikeskustoihin on muodostunut paikkoja, joissa hyvinkin vapaasti seisotetaan autoja jalkakäytävällä ja pyörätiellä odottelun tai asioinnin vuoksi. Ongelmaksi muodostuvat tyypillisesti paikat, joissa ajoradalla on pysäköinti kielletty, jolloin pysäköityjen autojen puuttuessa jalkakäytävälle ja pyörätielle on helppo ajaa. Tällöin jalkakäytävälle ja pyörätielle pysäytetään silloinkin, kun aivan vieressä ajoradalla pysäyttäminen on sallittu. (Pysäköinnin kieltäminenhän jättää pysäyttämisen sallituksi.)

37 §:n 4. momentissa tulisi kieltää muun ajoneuvon kuin polkupyörän ja mopon pysäyttäminen jalkakäytävälle ja pyörätielle kokonaan. Muulle ajoneuvolle pysäyttäminen jalkakäytävälle ja pyörätielle olisi sallittu ainoastaan, jos se merkitään sallituksi omalla liikennemerkillä.

Mikäli lakiesityksessä ei kuitenkaan kielletä muun ajoneuvon kuin polkupyörän ja mopon pysäyttämistä jalkakäytävälle ja pyörätielle, tulisi 37 §:n 4. momentti kirjoittaa muotoon, joka yksiselitteisesti kieltää jalkakäytävälle ja pyörätielle pysäyttämisen, kun vieressä ajoradalla pysäyttäminen on sallittua. Tällöin 37 §:n 4. momentin muotoilu voisi olla esim. seuraavan kaltainen: ”Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää tai pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muun ajoneuvon pysäyttäminen jalkakäytävälle ja pyörätielle on kielletty, jos ajoradalla on läheisyydessä pysähtyminen sallittua. Mikäli läheisyydessä ajoradalla ei ole paikkaa pysähtymiselle, saa muun ajoneuvon pysäyttää varovaisuutta noudattaen lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Pysähtyminen ei saa merkittävästi haitata jalankulkua ja pyöräilyä.”

71 § Liikenteenohjauslaitteen asettaminen

Lakiehdotuksessa esitetään nykylaista poiketen, että yleisesti liikenteelle käytetyillä yksityisilläkin alueilla (kauppojen ja huoltoasemien pihat, sairaala-alueet ym.) liikenteenohjauslaitteen asettaminen vaatisi kunnan suostumuksen. Tämä muutos on asetettujen normien ja byrokratian purkutavoitteiden vastaista ja siitä tulisi luopua.

Lakiehdotus esittää myös laajennettavaksi tienpitäjän velvollisuksia toimittaa liikenteenohjauslaitteista tietoja tie- ja katuverkon tietojärjestelmään Liikenneviraston antamien tarkempien määräysten mukaisesti. Muutos lisää kunnan ja yksityisten tienpitäjien velvollisuuksia. Liikenneviraston tulisi määräyksissään vain hyvin harkitusti antaa tienpitäjille lisävelvollisuuksia.

Lakiehdotus ja sen perustelut

Oheismateriaali 1Tieliikennelakiehdotuksessa esitetyt keskeiset muutokset

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Liikenne- ja viestintäministeriölle tieliikennelain uudistuksesta edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että pöytäkirjan tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta ehdotuksesta. Ensisijaisesti lausunnossa esitetään, että auton pysäyttäminen jalkakäytävällä ja pyörätiellä kielletään kokonaan.

Asian esitteli toimialajohtajan varahenkilönä hallintojohtaja Harri Lehtinen.