Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu 24.9.2015:

Taustaa auditoinnille

EnviroVet on yhdessä Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen, Eviran ja Helsingin yliopiston kanssa toteuttamassa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa tutkimus- ja kehittämishanketta kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinneista. Hanke on jatkoa vuonna 2013 toteutetuille pilottiauditoinneille, joista saatu palaute oli erittäin positiivista. Hankkeen tavoitteena on kehittää ympäristöterveydenhuollon seudullisten valvontayksiköiden arviointiin käytännönläheinen ja yksikköä itseään hyödyttävä auditointitapa.

Auditointien painopistealueet on valittu EU-komission antamien auditointien suuntaviivojen sekä komission valvonta-asetuksen horisontaalisten vaatimusten pohjalta.

Painopisteet ovat

• organisointi ja toiminnan järjestäminen,
• valvontaohjelmat,
• henkilöstöresurssit ja -pätevyys,
• korjaavat toimenpiteet ja sanktiot

Pilottiauditointi toteutetaan 15-20 valvontayksikköön. Auditoitavat seutuyksiköt pyritään valitsemaan niin, että mukana on maantieteellisesti edustava otos sekä kooltaan pieniä, keskisuuria ja suuria organisaatioita. Turku on valittu 2015 auditoitavaan pilottiryhmään. Auditointimenetelminä toimivat haastattelut, asiakirjatarkastukset ja toiminnan otokset. Näiden poikkileikkausten perusteella alustava riskinarviointi tarkentuu lopulliseksi auditointiraportiksi.

Auditointiraportti sisältää arvion toiminnan eri sektoreista valtakunnalliseen tasoon (perustuu tilastotietoihin 2013-2014) verrattuna. Lisäksi raportissa on laadullinen, syventävä osio toiminnan kehittämisen tueksi. Eriteltyinä ovat yksikön vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä mahdolliset poikkeamat.

Auditointi suoritettiin 3.6.2015. Auditoijana toimi Envirovetin toimitusjohtaja ELT Outi Lepistö ja siihen osallistui elintarvikevalvonnan henkilökunta, ympäristöterveydenhuollon johtaja sekä toimistosihteeri. 

Auditointiraportin tiivistelmä Turun elintarvikevalvonnasta

Kyseessä on Turun kaupungin valvonta-alueen muodostama yksikkö. Muita kuntia ei ole mukana yhteistyössä. Valvonta-alueen asukasluku on hieman yli 180 000 asukasta.

Valvontayksikkö on poikkeuksellisen heikosti resursoitu verrattuna sekä keskusvirastojen suosituksiin että muiden kuntien keskimääräiseen tasoon. Valvontakohteita henkilötyövuotta kohti on n 220 kpl/htv kun keskitaso on 160 kpl/htv. Myös erittäin alhainen terveysvalvonnan kustannustaso sekä asukasta (4,8 €/as, keskitaso n 6 €/as) että henkilötyövuotta kohti (59 354 €/htv, keskitaso 70-75 000 €/htv) kertovat selvästä aliresursoinnista.

Maksutuottojen osuus kustannuksista on hyvä (24 %, keskitaso n 18 %), mutta elintarvikevalvonnassa henkilötyövuotta kohti hieman alhaisempi (11 241 €/htv, keskitaso15 000 €/htv).

Tarkastusmäärät ovat hyvää keskitasoa (138 tark/hlö/v, keskitaso 130 tark/hlö/v) ja suunnitemallisen valvonnan osuus samoin hyvä (80 %, keskitaso 87 %). Valvontasuunnitelman toteutumisaste jää hieman keskitasosta (25 % Eviran suosituksiin verrattuna, keskitaso 35 %).

Pitkään jatkunut vakava aliresursointi on estänyt toiminnan normaalin kehittämistyön: visio, strategia ja omat laadulliset ja sisällölliset tavoitteet ja mittarit puuttuvat, laatujärjestelmä ei ole ajan tasalla, kehittämistyö on minimissä. Henkilökunta on uupunut, koska resurssit eivät mahdollista perustyön riittävää toteuttamista. Alueella on lukuisia kohteita, joita ei ole pystytty tarkastamaan moneen vuoteen eikä elintarviketurvallisuutta näin ollen pystytä varmistamaan riittävällä tasolla. Toiminnassa ei ole päästy seudullistamisen päätavoitteena olevaan ennaltaehkäisevään valvontaan.

Aliresursoinnista huolimatta tarkastustiheys on onnistuttu pitämään hyvänä ja valvontaa painottamaan elintarviketurvallisuuden kannalta merkittävällä tavalla (priorisointi, mikrobiologinen painotus, pakkokeinojen käyttö tarvittaessa)

Valvontayksikön toiminta jää indikaattoriarvioinnissa keskitasoa alhaisemmaksi muissa, paitsi pakkokeinojen käyttöä arvioivassa osuudessa.

Auditoinnissa todetut poikkeamat, niiden perusta ja luokittelu

1. Henkilöresurssit ovat alimitoitetut alueen valvontatarpeeseen nähden.

Elintarvikelain (23/2006) 35 § mukaan valvontaviranomaisilla tulee olla palveluksessaan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa.

ISO 9001 –standardin mukaan poikkeama luokitellaan major-poikkeamaksi, koska sen katsotaan vaarantavan elintarviketurvallisuus. Standardin mukainen poikkeaman korjausaika on 3 kk.

2. Laatujärjestelmä ei ole ajan tasalla eikä sisällä riittävästi ohjeita toiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

Elintarvikelain 23/2006 41 § mukaan kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 8. artiklan mukaisesti viranomaisten on harjoitettava virallista valvontaa dokumentoitujen menettelyiden mukaisesti. Menettelyihin on sisällyttävä tietoja ja ohjeita virallista valvontaa harjoittavalle henkilöstölle muun muassa liitteessä II olevassa II luvussa tarkoitetuista aiheista.

ISO 9001 –standardin mukaan poikkeama luokitellaan minor-poikkeamaksi. Standardin mukainen poikkeaman korjausaika on 6 kk.

Oheismateriaali 1Envirovetin auditointiraportti 3.6.2015

Oheismateriaali 2Turun elintarvikevalvonnan auditointi-indikaattorit

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan auditoinnin tulokset.

Lautakunta päättää todeta, että ympäristöterveydenhuollon voimavarat ovat riittämättömät ja että niitä tulee vahvistaa kahdella uudella terveystarkastajan viralla, joita lautakunta on esittänyt vuonna 2014. Kustannukset on huomioitu 2015 ja 2016 talousarviossa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.