Kiinteistötoimiala, toimialajohtaja Jouko Turto 13.9.2017:

Turussa kuntalain mukainen talousarvio ja -suunnitelma laaditaan toimialoilla ja konsernihallinnossa osana sopimusohjausprosessia. Sopimusohjaus tarkoittaa monipuolisten tavoitteiden asettamista kahdelle tasolle, kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille (strateginen sopimus) sekä lautakunnan ja toimialan välille (operatiivinen sopimus).

Valmistelu ja tavoitteiden asettelu perustuu laadittuun kaupungin strategiakokonaisuuteen, joka koostuu kaupunkistrategiasta sekä siihen kuuluvasta kahdesta strategisesta ohjelmasta. Strategisia ohjelmia ovat Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelma. Lisäksi strategiakokonaisuuteen kuuluu henkilöstöohjelma Henkilöstö voimavarana.

(http://www.turku.fi/strategia)

Edellä mainitut dokumentit kuvaavat, mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin luottamushenkilöt sekä kaupungin henkilöstö lupaavat toiminnassaan sitoutua.

Valmistelu käynnistyi siten, että toimintasuunnitelmaluonnos esiteltiin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle sekä Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle 26.4.2017 talousarvioseminaarissa. Strategisen sopimuksen luonnos esiteltiin kaupunginhallitukselle 8.5.2017. Päivitetty strateginen sopimus ja operatiivinen sopimus esiteltiin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan ja Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan yhteisessä talousarvioseminaarissa 6.9.2017.

Kiinteistötoimiala ja ympäristötoimiala yhdistyvät 1.1.2018 alkaen uudeksi kaupunkiympäristötoimialaksi. Toimialan tehtävät, toimielimet ja palvelualueet on määritelty kaupunginvaltuuston 29.5.2017 hyväksymässä hallintosäännössä.

Kaupunginhallitus hyväksyy uuden toimialan strategisen sopimuksen (jatkossa STS) vuosille 2018 – 2021 sekä kaupunkiympäristölautakunnan ja rakennus- ja lupalautakunnan operatiiviset sopimukset (jatkossa OPS) vuodelle 2018. Toimivaltaiset seudulliset lautakunnat (Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta) lähettävät esityksensä kaupunginhallitukselle 22.9.2017 mennessä. Kaupunginhallituksen on määrä käsitellä talousarviota ja sopimuksia lokakuussa. Kaupunginvaltuusto käsittelee niitä marraskuussa 2017.

Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus ja kaupunkiympäristölautakunnan operatiivinen sopimus

Vuoden 2018 sopimusten rakenne on lähes samanlainen kuin kuluvalle vuodelle laadituissa sopimuksissa.

Toiminnan kuvaus (STS, OPS osio 1.1) sisältää uuden toimialan tehtävät, toimialan palvelualueet ja toimintaa ohjaavat lautakunnat.

Toimintaympäristössä tapahtuu koko ajan muutoksia (STS, OPS osio 1.2). Merkittävin on Varsinais-Suomessa käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos, jonka myötä teollisuuden työpaikat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita koko seutukunnalle mm. asutukset, koulutuksen, palvelujen ja liikenteen suhteen. Kaupungin 2010-luvun alkupuolella alkanut kasvu-ura jatkuu. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Toimintaympäristössä voimakkaasti vaikuttavia trendejä ovat mm. väestön ikääntyminen, yksin asumisen lisääntyminen ja kaupungistuminen, ilmastonmuutokseen varautuminen, kiertotalous ja smart city -ajattelu. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Sote- ja maakuntauudistuksen on tarkoitus astua voimaan 2020. Kaupunkiympäristötoimialan toiminta perustuu moniin eri lakeihin ja lakimuutoksia valmistellaan kaiken aikaa. Muutoksia on odotettavissa maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ympäristönsuojelulakiin. Liikennekaaren kokonaisuudistuksella saattaa olla merkittäviäkin vaikutuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Tieliikennelain uudistus puolestaan tuo mahdollisesti kunnille uusia velvoitteita. Kiinteistönmuodostamislakia uudistetaan lisäämällä mahdollisuus kolmiulotteiseen kiinteistömuodostamiseen.

Strategia-asiakirjoista on johdettu toiminnan kehittämissuunnitelma (STS, OPS osio 1.3). Kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa Turku 2029 kaupunkistrategiasta erityisesti kohtia Turku kasvaa kestävästi ja Turku lisää kilpailukykyä. Strategisista ohjelmista kaupunkiympäristötoimiala toteuttaa erityisesti pääteemoja 3.3 rakentuva kaupunki ja ympäristö sekä 3.2 vaikuttava kaupunki.

Määrärahat ja investoinnit on esitetty strategisen sopimuksen osiossa 2.1. Vuodelle 2018 toimintatuloiksi on merkitty 94,1 milj. euroa, joista 60 % kaupunkiympäristölautakunnalle. Koko toimialan sitova toimintakate (netto) vuodelle 2018 on -12,765 milj. euroa (käyttötalous).

Kaupunginhallitus on antanut 22.5.2017 Kaupunkiympäristölautakunnalle talousarvion valmistelua varten käyttötalouden suunnitteluluvun 58,444 milj. euroa. Tässä talousarvioehdotuksessa vuoden 2018 suunnitteluluku poikkeaa valtuuston 29.5.2017 hyväksymästä suunnitteluluvusta 55,088 milj. euroa (STS osio 2.2) päätyen 3,356 milj. euroon.

Kaupunkiympäristötoimialasta erotetun Tilapalvelukeskuksen talousarvioehdotuksessa suunnittelulukuna esitetään 46,459 milj. euroa. Kaupunkiympäristölautakunnan ja Tilapalvelukeskuksen yhteenlaskettu suunnitteluluku poikkeaa 8,7 milj. euroa kaupunkiympäristölautakunnalle annetusta suunnitteluluvusta. Annetut suunnitteluluvut perustuvat kulloisenkin hetken käsityksiin arvioiduista tuloista ja menoista. Suunnittelukujen päättämisen jälkeen ilmenee muutoksia, jotka aiheuttavat sen, että esitys poikkeaa annetusta suunnitteluluvusta. Muuttuvia elementtejä talouden suunnittelussa ovat mm. maankäyttösopimuskorvausten määrä eri vuosien välillä, sääsidonnaiset kuluerät ja ulkoisissa vuokramenoissa tapahtuneiden korotusten huomioiminen sisäisissä vuokratuloissa vasta jälkijättöisesti. Suurimmat poikkeamien syyt ovat seuraavat:

Maankäyttösopimuskorvaukset               -2,5 milj. euroa (tuloja vähemmän)

Liikennealueiden ylläpito                          -0,9 milj. euroa (menoja enemmän)

Ulkovalaistussähkö                                  -0,8 milj. euroa (menoja enemmän)

Vuokramenot (Kyto)                                -1,6 milj. euroa (menoja enemmän)

Lämmitys (Tipake)                                   -1,3 milj. euroa (menoja enemmän)

Vuokratulot (Tipake)                                4,9 milj. euroa (tuloja enemmän)

Vuokramenot/vastikkeet (Tipake)           -6,2 milj. euroa (menoja enemmän)

Näiden em. erien tulosvaikutus on yhteensä n. 8,4 milj. euroa. Edellä vuokratuloissa ja –menoissa on huomioitu mm. Syvälahden koulun kiinteistöosakeyhtiölle maksettavat vastikkeet ja sivistystoimialalta saatavat sisäiset vuokrat.

Rakennus- ja lupalautakunnan talousarvio on 14 000 euroa suunnittelulukua suurempi. Joukkoliikennelautakunnan suunnitteluluku ylittyy 60 000 euroa, johtuen kokouspalkkioiden muuttuneesta budjetointikohdasta.

Infran investointien (STS osio 2.3) määräksi on vuonna 2018 merkitty yhteensä 47,964 milj. euroa, mikä on n. 10,5 milj. euroa suurempi kuin kiinteistötoimialalla kuluvana vuonna. Investoinneista n. 45 % on kohdistettu strategisiin maankäytön hankkeisiin, n. 29 % korjausvelkaa alentaviin ja loput 26 % tuloa tuottaviin, toimintoja tukeviin, liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantaviin sekä asukasviihtyisyyttä parantaviin investointeihin. Strateginen sopimus (osio 2.3) sisältää koontinimikkeittäin kaupunginhallitukseen nähden sitovat euromäärät, operatiivisessa sopimuksessa (osio 2.7) on lueteltu infran investointiohjelma kohteittain.

Toimitilojen investointien (STS osio 2.4) määräksi on vuonna 2018 merkitty 27,690 milj. euroa, mikä on 10,8 miljoonaa euroa suurempi kuin kiinteistötoimialalla kuluvana vuonna. Investoinneista noin 85 % kohdistuu rakennusten korjauksiin. Suurimmat peruskorjauskohteet vuonna 2018 ovat Puolalan koulun peruskorjaus ja Ruiskatu 8 opetuskiinteistön muutostyöt. Viinamäenkadun päiväkodin, Jyrkkälän kirjasto- ja nuorisotalon sekä Satava-Kakskerran paloaseman uudisrakennuksille on budjetoitu 3,6 milj. euroa vuonna 2018. Pienten tilahankkeiden investoinneille on varattu yhteensä 8 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Tämä kohdeluettelo on esitetty operatiivisen sopimuksen osiossa 2.8. Investointiohjelmassa on myös esitetty taseen ulkopuoliset kohteet.

Toimialan muut investoinnit (STS osio 2.5) ovat yhteensä 4,13 milj. euroa vuonna 2018. Kiinteän omaisuuden hankinnassa palataan 3,5 milj. euroa vuosittaiseen investointitasoon.

Henkilötyövuosien määräksi on esitetty 352 htv:tta vuosille 2018 – 2021 (STS osio 3.1), mikä tarkoittaa 4 htv:n lisäystä ympäristötoimialan ja kiinteistötoimialan kuluvan vuoden yhteenlaskettuun htv-lukuun kun siitä on vähennetty Tilapalvelukeskukseen siirtyvä henkilöstön määrä. Koko henkilökunta sijoittuu kaupunkiympäristölautakunnan alaisuuteen, joka toimii kaupunkiympäristötoimialan ns. päälautakuntana. Palkkoihin ja palkkioihin on varattu yhteensä 15,544 milj. euroa. Henkilökunnasta ulkoisella rahoituksella on yhteensä 14,6 htv:tta vuonna 2018.

Omassa käytössä on 21.960 m2 tiloja ja 13,1 ha alueita (STS osio 3.2). Kaupunkiympäristötoimiala toimii vuonna 2018 samoissa tiloissa kuin kiinteistö- ja ympäristötoimiala kuluvana vuonna. Perustettava Tilapalvelukeskus vähentää näillä näkymin vuoden 2018 alusta toimialan neliömäärää 1 003 m2.

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia tavoitteita on seitsemän ja ne on esitetty strategisen sopimuksen osiossa 4.1. Monipuolisen ja riittävän tonttivarannon varmistamiseksi tavoitellaan toteuttamiskelpoisen tonttireservin kasvattamista 3 vuoden tarpeisiin. Kestävän yhdyskuntarakenteen toteutumiseksi 85 % asemakaavojen asuinkerrosalasta osoitetaan tiivistyvälle kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeille. Näin luodaan puitteet maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämiselle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kestävien kulkutapojen osuutta pyritään kasvattamaan siten, että kävely, pyöräily ja joukkoliikenne lisääntyy kukin 2 % vuodessa ja autoliikenteen määrä ei kasva edellisvuodesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä seurataan vuosittain. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan siten, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä viiden vuoden aikana vähenee 14 %. Ydinkeskustan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi tavoitellaan Turun elinvoimaluvun paranemista ja liiketilojen täyttöasteen kasvua. Omaisuuden arvosta huolehtiminen on yksi kaupunkiympäristötoimialan perustehtävistä. Omaisuuden arvoa parannetaan toteuttamalla strategisen maankäytön ja tuloa tuottavien kohteiden investointeja sekä toteuttamalla infran investointiohjelmaa korjausvelan alentamiseksi.

Kaupunginhallitukseen nähden sitovia tavoitteita on 11 ja ne on esitetty strategisen sopimuksen osiossa 4.2. Monipuolisen ja riittävän tonttivarannon saavuttamiseksi on asetettu määrälliset tavoitteet kerrosalan lisäykselle (pientalot, kerrostalot, elinkeinotontit). Tavoitteet perustuvat kaupunginhallituksen 22.5.2017 hyväksymiin yleiskaavan väestö- ja työpaikkamäärätavoitteisiin, joilla tuetaan kaupungin kasvua myös tulevaisuudessa. Vähintään 20 % asuinkerrosalasta tulee sijoittua kaupungin maalle, jolla mahdollistetaan mm. kaupungin omakotitonttien ja valtion tukeman (ARA) kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen. Tavoitteena on, että kaupungin omille yhtiöille kaavoitetaan vuosittain vähintään 16.000 k-m2 asuinkerrosalaa. Tavoitteen seurantamittarina on kaavaehdotuksen hyväksyminen lautakunnassa. Tontit ovat luovutuskelpoisia vasta usean vuoden viiveellä. Useat asemakaavat edellyttävät maankäyttösopimusta ennen niiden lopullista hyväksymiskäsittelyä ja joistain kaavojen hyväksymispäätöksistä haetaan muutosta oikeusasteista. Monilla kaava-alueilla kadut ja muut yleiset alueet tulee suunnitella ja toteuttaa ennen tonttien luovuttamista. Tontinluovutukset konserniyhtiölle (TVT, TYS, Vaso) on esitetty strategisessa sopimuksessa.  

Maankäytön ja kiinteistökehityksen kumppanuusyhteistyön tavoitteena on tehostaa kaupungin kiinteän omaisuuden luovutuksia ja nopeuttaa kohteen rakentumista. Kaavoitusta joustavoitetaan hyödyntäen kumppanien ja konsulttien asiantuntijuutta ja resursseja nykyistä laajemmin. Tavoitteena on, että kumppanuushankkeina toteutetaan vähintään neljä kohdetta vuosittain. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä lisätään kaavoituksessa asteittain. Tavoitteena on, että 15 % asemakaavoista laaditaan konsulttityönä vuonna 2018.

Palvelusopimusten kilpailutus on käynnissä. Tavoitteena on, että vuoden 2018 jälkeen kaupungin omistamilta tuotantoyhtiöiltä ei tilata palveluita ilman kilpailutusta. Rakennusprojekteissa otetaan käyttöön muitakin toteutusmuotoja kuin perinteinen jaettu-/ kokonasurakka.

Terveellisen ja turvallisen elinympäristön varmistamiseksi tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista lisääntyy. Elintarvikevalvonnan valtakunnallisen suunnitelman toteutumisasteeksi on asetettu 30 % vuonna 2018 ja terveydensuojelun valtakunnallisen suunnitelman toteutumisasteeksi 90 %. Itämeren suojelemiseksi tavoitteena on, että Turun ja Helsingin kaupunkien yhteisen Itämerihaasteen 80 toimenpiteestä on toteutettu 78 kpl ohjelmakauden päättyessä 2018. Jätehuollon yhteistyöalueella tavoitteena on minimoida jätteen loppusijoitus ja edistää materiaalikierrätystä sekä jätteiden hyötykäyttöä. Vähintään 98 % yhdyskuntajätteestä tulee hyödyntää, materiaalihyödyntämisen osuus kasvaa.

Tavoitteissa on huomioitu myös asukas- ja asiakasnäkökulma. Hyvä kaupunkiympäristö sisältää useita tavoitteita siitä kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat kaupunkiympäristöön. Digitaalisia palveluja lisätään. Tavoitteena on vastata alle 5 vuorokaudessa 90 %:iin palautteista, jotka on jätetty Palautepalvelun kautta. Rakennusvalvonnassa tavoitteena on, että sähköisten lupahakemusten osuus kaikista lupahakemuksista on 35 % vuonna 2018. Rakennusvalvonnan palvelulupauksena on, että 80 % kaikista rakennusluvista myönnetään alle 30 vuorokaudessa ja että Turun rakennusvalvonta sijoittuu kymmenen suurimman kaupungin asiakastyytyväisyyskyselyssä vähintään kaupunkien keskiarvoon.  

Operatiiviset tavoitteet on johdettu strategisen sopimuksen kv- ja kh-sitovista tavoitteista ja ne on esitetty operatiivisen sopimuksen osiossa 4.1. 

Kaupunginhallitukseen nähden sitovia strategisia hankkeita on kolme ja ne on esitetty strategisen sopimuksen osiossa 4.3. Strategisia hankkeita toteutetaan projekteilla, jotka on esitetty operatiivisen sopimuksen osiossa 4.2. KYTO digitalisaatio -hanketta toteutetaan digitaalisen kaavoitusprosessi, digitaalinen KYTO ja kaupunkisuunnittelun tuntikirjanpito -kehittämisprojektien avulla. Kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä -hanketta toteutetaan useilla projekteilla kuten Keskustan liikennesuunnitelma, pysäköinnin linjaukset, pyöräilyn kehittämisohjelma, raitiotien suunnittelun jatkaminen ja Turun liikennejärjestelmän kehittämisohjelma. Pysäköintitoiminnan kehittämishanketta toteutetaan kehittämällä asukaspysäköintiä, uusimalla pysäköintimittareita ja kehittämällä mobiilimaksamista sekä kehittämällä pysäköinninvalvonnan järjestelmää.

Strategiset maankäytön hankkeet on esitetty strategisen sopimuksen osiossa 4.4. Edellisvuosien tapaan taulukossa esitetään keskustan, Linnakaupungin, Kampus ja Tiedepuiston, Skanssin, Halistenväylän, Logicityn ja Blue Industry Parkin kehittämistä toteuttavat projektit toimenpiteineen tulo- ja menoarvioineen. Uusia hankkeita ovat Aurajoen rannat, Runkobussilinjasto ja Topinpuisto. Uusia projekteja ovat Forum kortteli, Turku Ratapiha -hanke, Linnan makasiinit, Keskustan pyörätiet, Agrikolankadun Aurajoen rantaväylä, Skanssinkatu länsi, Väyläinvestoinnit (BIP), Koroisten siirtolapuutarha, Itäharjun liittymä, Itäharjun kärki ja Kupittaan kansi sekä Voimakatu.

Strategisen sopimuksen kaavoitusohjelma (osio 4.5) sisältää yleiskaavojen ja vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen ohjelmoinnin. Yleiskaavoja on vireillä viisi. Talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella 2018–2021 hyväksyttäviä ja vireillä olevia valtuuston hyväksymiskäsittelyyn ohjelmoituja asemakaavoja on yhteensä 32. Näistä uusia on 19 kpl.  31 % kohteista tukee keskustan kehittämistä.

Operatiivisessa sopimuksessa on esitetty yleiskaavojen ja asemakaavojen valmistelun tavoitteellinen eteneminen puolivuosittain (osiot 4.4…4.6). Lisäksi operatiivinen sopimus sisältää lautakunnalle delegoitujen asemakaavojen ohjelmoinnin (osio 4.7). Näitä ns. vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavoja on 20 kpl.

Operatiivisessa sopimuksessa (osio 4.4) on myös lueteltu kohteet, jotka on tarkoitus toteuttaa kumppanuushankkeina ja kaavat, jotka on tarkoitus valmistella konsulttivoimin kaupungin ohjauksessa.

Operatiivinen sopimus sisältää kaksi uutta osiota, infran suunnitteluohjelman (osio 4.6) ja tontinluovutukset (osio 4.7). Suunnitelmallisuutta lisäämällä pyritään tehostamaan tontinluovutusta.

Infrastruktuurin ylläpidon tavoitetasot on esitetty strategisessa sopimuksessa (osio 4.6). Ylläpitotöitä on budjetoitu 25,168 milj. euroa vuodelle 2018. Ylläpitotyöt tilataan valtakunnallisten hoito- ja kunnossapitoluokituksen mukaisesti. Operatiivisessa sopimuksessa (osio 4.8) on kuvattu ylläpitomenojen jakautuminen perustuotteisiin, erillistuotteisiin sekä erityistuotteisiin ja yleiskustannuksiin.

Henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tavoitteet (STS osio 5.1) on strategisen HR:n valmistelemat ja yhteiset kaikille toimialoille. Viimeinen sarake on toimialakohtainen.

Strategisen sopimuksen kohdassa 6.1 esitetään tunnuslukuja, jotka kuvaavat toimialan toimintaa. Operatiivisen sopimuksen kohdassa 6.1 esitetään toimialan toimintaa kuvaavia tavoitteellisia tunnuslukuja.

Strategisen sopimuksen kohdassa 7.1 on lueteltu toimialan toimintaa ohjaavia asiakirjoja.

Liite 1Kaupunkiympäristötoimialan strateginen sopimus 2018-2021

Oheismateriaali 1Kaupunkiympäristölautakunnan operatiivinen sopimus 2018

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2018–2021 ja kaupunkiympäristölautakunnan operatiivisen sopimuksen 2018 tiedoksi ja lähettää ne kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.