Lausunto Turku Energian asemakaavaehdotus 14.8.2017   

Asemakaavoissa on perinteisesti määritetty maankäytöllisesti autojen pysäköintiratkaisu - ja määrä pysäköintinormin kautta. Tämä käytäntö on muuttuvassa elinympäristössä osoittautunut usein hankalaksi, vanhanaikaiseksi ja jäykäksi instrumentiksi tavoitellessa hyvää ja kestävää asuin- ja kaupunkiympäristöä. Joustamaton pysäköintiohjeistus- ja normisto vaikeuttaa usein asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamisedellytyksiä erityisesti täydennysrakentamiskohteissa ja kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa.

Autoilun rooli ja suhde muihin liikkumismuotoihin tulisi olla yhteiskunnan ja kaupungin elinvoiman kannalta mahdollisimman järkevä ja tasapainoinen. Liikenteen ja maankäytön suunnittelua ohjaavalla pysäköintipolitiikalla tulisi tavoitella eheän ja monimuotoisen kaupunkirakenteen toteutumista muun muassa poistamalla pysäköinnistä aiheutuvia esteitä esimerkiksi täydennysrakentamisessa. Tältä osin tulisi myös pysäköintipolitiikan kannustaa ja ohjata osaltaan liikkujia tasavertaisesti muidenkin liikkumismuotojen (mm. kävely, pyöräily, joukkoliikenne) käyttöön ja valintaan sekä tukea mahdollisimman joustavasti tulevaisuuden eri kohderyhmien muuttuvia liikkumistarpeita. Käytännössä kyse on erilaisten palvelulähtöisten pysäköinti- ja liikkumisratkaisujen sekä eri käyttäjäryhmien tarvepohjaisten ratkaisuiden oikeasuhtaisesta mitoituksesta ja huomioon ottamisessa asemakaavoituksessa. Pysäköintitarpeen määrittämisessä tulisikin ottaa huomioon tulevaisuuteen katsova kehityssuunta autoistumisen vähenemisen sekä liikkumismuodon valintamahdollisuuksien lisääntymisenä kohti palvelupohjaisia järjestelmiä. Käytännössä erilaiset yhteiskäyttöön ja palveluihin perustuvat vaihtoehdot, liikkumismuodon valintamahdollisuuksien monipuolistuminen lisäävät liikkumismahdollisuuksia vähentäen autojen pysäköintitarvetta ja parantaen siten asemakaavojen toteuttamisedellytyksiä.

Nyt puheena olevan Turku Energian asemakaavassa on osoitettu uutta asuinrakennusoikeutta yli 20 000 k-m2. Alueelle on tulossa monipuolisesti sekoittunutta maankäyttöä, asumista, palveluita ja työpaikkoja. Asemakaavaan on merkitty perinteisellä tavalla pysäköintiratkaisu ja autopaikkamäärän osoittava pysäköintinormi, joka on asuinkerrosalan osalta 1/100k-m2 (AL-1). Lähtökohtaisesti tämä aiheuttaa suunnittelualueella varsin suuren autopaikkamäärän. Turku Energian alue on tiivis, kantakaupunkiin välittömästi rajoittuva runsaan rakennusoikeuden omaava täydennysrakentamiskohde, joka on saavutettavuudeltaan kaikin eri liikkumismuodoin erinomainen. Hyvä julkinen saavutettavuus, tiivis ja sekoittunut maankäytön rakenne erilaisine käyttäjäryhmineen luovat hyvät edellytykset joustavalle ja oikeasuhtaiselle pysäköintitarpeen määrittämiselle perinteiseen ja kankeaksi koettuun ratkaisumalliin nähden. Sekoittunut maankäyttö, monimuotoisen asumisen ja työpaikkojen kesken mahdollistavat esimerkiksi osittain vuorottaiskäyttöön pohjautuvan pysäköintimallin, joka yleisesti todettuna luo maankäytön tiivistämisen edellytyksiä rakennetussa ympäristössä.

Alueelle on tulossa myös kohtuuhintaista valtion tukemaa asuntotuotantoa. Kohderyhmän asukasprofiilin pohjalta voidaan todeta, että tulevat asukkaat käyttävät ja omistavat oleellisesti vähemmän autoja kuin omistusasuntotuotannossa ja suosivat muita vaihtoehtoisia liikkumismuotoja. Asukasprofiilin tarpeisiin pohjautuen esimerkiksi Helsingissä toteutettaessa valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa saa pysäköintinormista lähtökohtaisesti 20 % vähennyksen. Vastaavasti maankäytön suunnittelussa ja asemakaavoituksessa voidaan ottaa myös huomioon esimerkiksi vuorottaispysäköinti, yhteiskäyttö ja pysäköinnin keskittäminen nimeämättöminä paikkoina pysäköintilaitokseen toteutettavan pysäköinnin minimimäärää alentavana tekijänä. Kokonaisuutena voivat edellä mainitut kannustimet vähentää toteutettavaa pysäköintimäärää runsaaseen puoleen kohtuuhintaisessa pitkäaikaisesti tuetussa asuntotuotannossa laskentaohjeen mitään vähennyksiä sisältämästä kokonaispaikkamäärästä.

Turku Energian asemakaavaan merkitty pysäköintinormi 1/100 k-m2 (AL-1) aiheuttaa suuren autopaikkamäärän alueen sijaintiin ja erityispiirteisiin nähden. Olisi ensiarvoisen tärkeää asemakaavan toteuttamisedellytysten ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta, että pysäköinnin määrän mitoituksessa otettaisiin huomioon tosiasiallisesti muun muassa käyttäjäryhmien erilaiset profiilit, asumispreferenssit, teknistaloudelliset asemakaavan toteuttamiskelpoisuuteen liittyvät seikat, saavutettavuus ja liikenneyhteydet sekä tulevaisuuden kehityksen myötä mahdollisesti yleistyvät palvelupohjaiset liikkumismuodot tai muutokset sekä kohdekohtaiset painotukset eri asukasryhmissä. Lähtökohtaisesti kohtuuhintaisen valtion tukeman asuntotuotannon osalta pysäköintinormin tulisi tällä sijainnilla olla luokkaa 1/120 k-m2. Erilaisia kannustimia käyttäen kuten esimerkiksi vuorottaispysäköinti, autopaikkojen nimeämättömyys ja yhteiskäyttö tulisi pysäköintinormin olla Turku Energian alueen sijainnilla kerrostalomaisessa asumisessa luokkaa 1/130–140 k-m2. Eri käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet kuin myös eri kaupunginosien erityispiirteet tulisi nähdä osana pysäköintiohjeistusta ja asemakaavan toteuttamista sekä viihtyisän elinympäristön luomista.

Asemakaavan laadinnan osalta tulisi pyrkiä vähentämään asemakaavaehdotuksen edellyttämä autopaikkamäärää ottaen huomioon edellä kuvatut seikat ja kannustimet. On todennäköistä, että jos pysäköintinormi olisi mitoitukseltaan joustavampi, olisi edelleen tarvehetkellä riittävästi pysäköintipaikkoja saatavilla. Kohtuuhintaisen asumisen pitkäaikaisena tuottajana on esimerkiksi TVT Asunnot Oy:n mahdollista osaltaan riskienhallinnan näkökulmasta säätää Turku Energian alueella pysäköintitarvetta elinkaaren aikana, jos osoittautuu myöhemmin, että pysäköintipaikkoja ei ole toteutettu riittävästi tai alueella esiintyy väärinpysäköintiä. Lisäämällä esimerkiksi autojen, sähköavusteisten pyörien/kuormapyörien yhteiskäyttömahdollisuuksia, tarjoamalla erilaisia liikkumisen palveluita, käyttämällä erilaisia älykkään pysäköimisen vaihtoehtoja, liittämällä autopaikka asunnon vuokrasopimukseen tai kytkemällä joukkoliikenteen matkalippuja asunnon vuokraukseen voidaan merkittävästi vähentää elinkaaren aikana pysäköintitarvetta. Todennäköisesti tällöin on kuitenkin tarvetta vastaava määrä pysäköintipaikkoja. Turku Energian asemakaavan osalta tulisikin tarkastella pysäköinnin mitoitusta joustavasti ja pyrkiä oikeasuhtaiseen mitoitukseen jo asemakaavavaiheessa.

Lopuksi

Pysäköinti on osa laajaa maankäytöllistä kokonaisuutta. Uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa on oltava mahdollisuus poiketa perinteisestä ohjeistuksesta ja mallista poistaen täydennysrakentamisen esteitä. Oleellista on, että asemakaavan toteuttamisessa vältettäisiin perinteisellä tavalla maksimiin mitoitetut ennakkopainotteiset yli-investoinnit autopaikkoihin samanaikaisesti kun investoidaan myös eri liikkumismuotoihin kuten joukkoliikenteeseen tai esimerkiksi pyörien varastointiin. Pysäköintiohjeistuksen ja siihen liittyvien asemakaavamääräysten tulee olla yleisesti ottaen tarveperusteisia, joustavia sekä pyrkiä tukemaan erilaisin kannustimin yhteiskunnan tavoitteita kestävästä ja monimuotoisesta kehityksestä. Pysäköintipolitiikka tulee kytkeä moniulotteisemmin asemakaavoitukseen kuitenkin sisältäen riittävän, mutta tarpeeksi väljän ohjausvaikutuksen sallien tapauskohtaisen harkintavaran pysäköinnin määrän -ja mallin mitoituksessa. Turun kaupungin tulisi laatia kokonaisvaltainen pysäköintipoliittinen ohjeistus. Ohjeistuksen laadinnassa voidaan käyttää TVT Asunnot Oy:n pitkäaikaista asiantuntemusta asuntotuottajana.