Ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola 19.5.2016:

Vesiliikelaitos tulee saneeraamaan Ampumakentänkadun vesihuoltojärjestelmää, minkä yhteydessä on perusteltua perusparantaa myös katurakenteet tarvittavilta osin. Samassa yhteydessä on mielekästä tarkistaa riittävässä laajuudessaan myös kadun liikennejärjestelyperiaatteet, mitkä ovat alkuperäistä perua jo monien vuosikymmenten takaa. Ajoradan molemmin puolin on nykyisin noin 1.5 metrin levyiset paikoin huonokuntoiset jalkakäytävät. Jalkakäytävien nykyiset leveydet eivät vastaa liikkumisen ja ylläpidon nykyvaatimuksia.

Ampumakentänkadun katusuunnitelman laadinnan vireille tulosta on ilmoitettu kadun varren tontinomistajille tammikuussa 2016. Tavoitteena katusuunnitelman laadinnassa on ollut korvata nykyiset kapeat molemmin puoliset jalkakäytävät leveällä toispuolisella käytävällä.

Suunnittelun aikaiset mielipiteet:

Saapuneissa näkemyksissä on esitetty rakenteellisia hidasteita Ampumakentänkadulle sekä molemmin puolisten jalkakäytävien säilyttämistä turvallisuusperustein. Lisäksi on tuotu esiin tarve tarkastella myös Ampumakentänkadun eteläisimmän osuuden jalankulun järjestelyitä sekä Harikkalankujan liittymän saattojärjestelyitä. Joukkoliikenteen reitistöä on esitetty muutettavaksi siten, että Ampumakentänkadun sijasta joukkoliikenteen reittinä käytettäisiin Valkiasvuorenkatua molempiin suuntiin.

Kaupunkisuunnittelu:

Kaupunki on viimeisen vuosikymmenen aikana toteuttanut pääsääntöisesti hidasteita vain vilkasliikenteisille kaduille paikoissa, joihin keskittyy ala-asteikäisten koululaisten kadunylityksiä. Lähimpinä esimerkkeinä tällaisesta turvallisuusjärjestelystä on Kärsämäentien ylityspaikka Kärsämäen koulun portin kohdalla. Hidasteita ei ole enää toteutettu kaduilla, joissa liikenne on lähes yksinomaan alueen asutuksen tai kadun varren toimintojen synnyttämää. Erityisiä nopeudenalentamistoimenpiteitä ei ole täten sisällytetty suunnitteluhankkeeseen ja turvallisen nopeustason säilyminen on katsottu toteutuvan ilman hidasteitakin.

Suunnitelman laadinnan tavoitteena on ollut taata Ampumakentänkadulla nykyvaatimusten mukainen tila jalankululle ajoradan ulkopuolella ja leveytensä puolesta taata jalkakäytävän kuljettavissa oleva käyttökunto ympäri vuoden koneellisella ylläpidolla. Ilman luopumista molemmin puolisista kapeista jalkakäytävistä tätä tavoitetta ei voida saavuttaa.

Jalankulkumahdollisuuden turvaaminen erilleen autoliikenteestä Harikkalankujasta etelään kohti Kärsämäentietä on tarpeena tunnistettu suunnittelun käynnistyessä. Nykyinen jalankulku- (ja alle 12 vuotiailla tarvittaessa pyöräilyynkin soveltuva) yhteys sijaitsee ajoradan itäpuolella vaihtelevan levyisen viherkaistan takana. Väylän siirrosta ajoradan yhteyteen seuraisi verrattain merkittävä maiseman muutos suurten puiden hävittämisen myötä eikä sitä hankkeena voida täten hyötyynsä nähden pitää perusteltuna.

Seudullinen joukkoliikenne:

Bussiliikenteen ehdotettu reittimuutos heikentää Paltan alueen kerrostalojen palvelutasoa, kun linjan 13 päätepysäkkiä pitäisi siirtää kauemmaksi nykyiseltä paikaltaan. Lisäksi ehdotettu reitti Valkiasvuorenkadulta vasemmalle Paltankadulle on huomattavasti hankalampi busseille kuin nykyisellä reitillä kääntyminen vasemmalle Ampumakentänkadulta Paltankadulle. Ensin mainittu risteys tarkoittaa yli 90 asteen käännöstä vasemmalle, kun taas nykyisin kääntyminen on normaali suorakulmainen. Myös ehdotetulla reitillä tuleva käännös Kaerlantieltä oikealle Pulmussuontielle on hankala ahtaasta risteyksestä johtuen.

Katusuunnitelma:

Ampumakentänkadun katusuunnitelma on laadittu välille Paltankatu - Harikkalankuja, jolla osuudella vesiliikelaitos aloittaa vesihuoltojärjestelmän saneerauksen. Kyseisellä katuosuudella luovutaan ajoradan molemmin puolisesta jalkakäytävästä ja ne korvataan noin 2,5 metrin levyisellä ajoradan itäreunaan sijoitettavalla jalkakäytävällä. Suunnitellulla muutoksella saavutetaan seuraavia hyötyjä:

- yhden leveän jalkakäytävän toteuttaminen palvelee nykyisiä kapeita käytäviä paremmin erityisesti pitkämatkaista jalankulkua sekä tarjoaa leveytensä ansiosta autoliikenteeseen nähden riittävät sivuetäisyydet turvalliselle liikkumiselle;

- yksi leveä jalkakäytävä on nykyisiin kapeisiin käytäviin verrattuna helpompi aurata ja hiekoittaa koneellisesti. Aurauskalusto kykenee koko leveydeltään kulkemaan jalkakäytävällä, jolloin aurauksen laatu on parempi eikä auran tarvitse kulkea kallellaan osittain ajoradalla;

- nykyisillä kapeilla jalkakäytävillä kohtaamistilanteessa toisen jalankulkijan on monesti väistettävä ajoradalle, varsinkin jos toisella jalankulkijalla on esim. lastenvaunut, rollaattori tai ulkoilutettava lemmikki; sekä

- toisen jalkakäytävän poistolla säästetään kadun elinkaarikustannuksissa, kun aikanaan korjattavaksi tulee kahden jalkakäytävän sijasta vain yksi.

Uuden jalkakäytävän pintamateriaalina käytetään asfalttia, mikä on rakentamis- ja korjauskustannuksiltaan perinteistä betonilaattaa edullisempi. Esteetön koneellinen talvihoito mahdollistaa myös sen, ettei Ampumakentänkadulla (Pulmussuonkadusta etelään) kadunvarsipysäköintiä enää jatkossa tarvitse rajoittaa talviaikana.

Nähtävilläolo ja muistutukset:

Ampumakentänkadun katu- ja liikennesuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 4.–18.4.2016. Saapuneissa muistutuksissa (oheismateriaalina) on esitetty mm. seuraavaa:

- jalkakäytävän poistaminen toiselta puolelta ja sen myötä ajoradan siirtyminen nykyistä lähemmäksi tonttien rajaa heikentää turvallisuutta;

- ajonopeuksia tulee rajoittaa hidasteilla ja ajorataa kaventamalla;

- jalankulkuverkostoa tulee tarkastella kokonaisuutena;

- kadunpitokustannuslaskelmaa yksipuolisen jalkakäytävän tuomasta säästöstä; sekä

- linja-autoreitit tulee poistaa Ampumakentänkadulta.

Vastaus muistutuksiin:

Ampumakentänkadulla leveän jalkakäytävän toteuttaminen kadun toiselle puolelle ja kadun toisen puolen jalkakäytävän poistaminen palvelee nykyisiä kapeita käytäviä paremmin erityisesti pitkämatkaista jalankulkua sekä tarjoaa autoliikenteeseen nähden leveytensä ansiosta riittävät sivuetäisyydet turvalliselle liikkumiselle. Uuden leveän jalkakäytävän sijoittelussa ja puolen valinnassa on erityisesti huomioitu yhteys Kärsämäen koululle. Leveytensä puolesta lähes 2,5 metrin levyinen asfaltoitu jalkakäytävä soveltuu myös lain mahdollistamalle pyöräilylle (alle 12 vuotiaille). Muutoksen haittana on toki sivuetäisyyden pieneneminen ajorataan nähden poistettavan jalkakäytävän puoleisten tonttien liittymissä ja näkemäolosuhteiden heikkeneminen näissä paikoissa. Pensasaitojen ylläpidolla on tässä tapauksessa suuri merkitys tonttiliittymien turvallisuuteen.

Hidasteiden rakentamisessa kaupungin linjaus ilmenee aiempana kohdassa ”Suunnittelun aikaiset mielipiteet”. Ampumakentänkadun ajoradan leveys välillä Paltankatu – Pulmussuonkatu perustuu kahden linja-auton kohtaamistilanteeseen, missä tilatarve suoralla osuudella on 6 metriä. Kadunvarsipysäköintiä ei tällä osuudella mahdollisteta. Liittymissä linja-autojen kohtaamiset on luonnollisesti sovitettava kuljettajien kesken. Pulmussuonkadusta etelään Harikkalankujalle asti ajoradan leveys 5,7 metriä mahdollistaa ajoneuvoliikenteen liikkumisen ja rajoittamattoman kadunvarsipysäköinnin. Ajoradan ja jalkakäytävien talvihoito hoituu esteettömästi kyseisillä liikennejärjestelyillä mutta varaa ajoradan tai jalkakäytävän kaventamiselle se ei enää jätä.

Kärsämäki - Kaerla –alueen asfalttipäällysteisillä kaduilla on varsin kattava jalkakäytäväverkosto, jota saatetaan nykyvaatimusten mukaiseksi investointiohjelmoinnin mahdollistamalla aikataululla. Toistaiseksi ainoa toteutunut saneerauskokonaisuus on Suovantien osuus välillä Markulantie – Kaerlantie. Saadut kokemukset samaisista liikennejärjestelyperiaatteista, joita nyt esitettään Ampumakentänkadulle, ovat olleet hyvät. Saman liikennejärjestelyperiaatteen mukaisesti ollaan etenemässä lähivuosina Pulmussuonkadulla ja –tiellä sekä Valkiasvuorenkadulla.

Ampumakentänkadun vesihuollon saneerauksesta (käytännössä uudelleen rakentamisesta) seuraa katurakenteiden poiskaivuu ja uudelleen täyttö hyvin kattavalta leveydeltä katualuetta, mikä toimenpiteenä yksistään ei kuitenkaan poista kadun kokonaisvaltaista saneeraustarvetta televaisuudessa. On siis perusteltua samassa yhteydessä tehdä kaikki ne tarvittavat rakenteelliset korjaukset, mitkä tulisivat joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi. Yksipuolisen, jalankulkutarpeen parhaiten tyydyttävän, jalkakäytävänkin toteuttaminen on tässä yhteydessä erittäin kustannustehokas toimintamalli sen sijaan, että kadulle palautettaisiin molemmin puoliset kapeat käytävät. Ampumakentänkatua ja koko Kärsämäen ja pohjoisen Turun liikenneinfraa ylläpitää alueurakoitsija. Laskelmia yksittäisen jalkakäytävän ylläpidosta luopumisen tuomasta kustannussäästöstä ei ole tässä vaiheessa esittää mutta työsuoritetta Ampumakentänkadulla se kiistatta pienentää nykyisestä ja kuten todettua, koneellinen kalusto kykenee koko leveydeltään kulkemaan jalkakäytävällä, jolloin auraus on laadukasta.

Liite 1Ampumakentänkadun katusuunnitelma K 6171 015

Liite 2Ampumakentänkadun liikennesuunnitelma L 6171 013 muutos 23.3.2016

Oheismateriaali 1Kannanotto Mäkinen, Huttunen

Oheismateriaali 2Kannanotto Kallio

Oheismateriaali 3Kannanotto As Oy Leirikenttä

Oheismateriaali 4Kannanotto Saukkonen

Oheismateriaali 5Muistutus Ruusunen, Goman

Oheismateriaali 6Muistutus Mäkinen, Huttunen ja allekirjoittaneet

Oheismateriaali 7Muistutus Mäkinen

Oheismateriaali 8Muistutus Kallio

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä Ampumakentänkadun katusuunnitelman K 6171 015 sekä siihen liittyvän liikennesuunnitelman L 6171 013 muutos 23.3.2016. Lisäksi johtokunta päättää hyväksyä suunnitteluyksikön vastaukset saapuneisiin kannanottoihin ja muistutuksiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.