Yt, kaupunkisuunnittelu/suunnitteluyksikkö, liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela ja hallinto, ympäristölakimies Nina Mattila 12.4.2016:

Aikaisemmat käsittelyvaiheet

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta teki 15.10.2014 § 553 periaatepäätöksen, jonka mukaan yli 15 metriä pitkien rekkojen kulku Ratapihankadulla ja läntisessä keskustassa kiellettäisiin. Asia lähetettiin jatkovalmisteltavaksi ja toimenpiteitä varten ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikköön.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päätti 16.2.2016 § 71, että yli 15 metristen ajoneuvojen ajo liikennesuunnitelman L 2920 004 mukaisella kieltoalueella sallitaan vain erityisluvan saaneille ajoneuvoille, ja että kielto toteutetaan liikennesuunnitelmien ja läntisten kaupunginosien viitoituksen yleissuunnitelman mukaisilla liikennemerkkijärjestelyillä.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Turun Autoilijat ry ja Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry ovat 17.3.2016 tehneet oikaisuvaatimuksen Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan 16.2.2016 § 71 päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen mukaan rekkaliikennettä ei tule rajata Ratapihankadulla eikä keskustassa melun ja korjauskulujen minimoimiseksi. Sen sijaan toimenpiteiksi esitetään nopeusrajoituksen laskemista, raskaan liikenteen ohjaamista vasemmanpuoleisille kaistoille sekä kaiteen toteuttamista ajoradan ja jalankulku-pyörätien väliin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1315/2013 38 artiklan sekä liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaisuus

Oikaisuvaatimuksessa on todettu seuraavasti: Tehty päätös on Euroopan unionin TEN-T verkosta annetun asetuksen N:o 135/2013 38 art vastainen ja sotii liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteita vastaan. E18 Turku/Naantali-Vaalimaa kuuluu ydinverkkokäytävien tieverkkoon. Ydinverkkokäytävän väylien on tarkoitus helpottaa liikenteen solmukohtia ja avata paremmat yhteydet tavaroiden liikkumiselle. Tehty päätös aiheuttaa haittaa ja hidastaa raskaan liikenteen reittejä, sillä Ratapihankatu on oleellinen osa ydinverkon alkua. Raskaan liikenteen ohjaamista huonokuntoiselle ja pääosin kaksikaistaiselle Ohikulkutielle ei voida pitää liikenne- ja työturvallisuuden eikä minkään muunkaan näkökannan mukaan hyväksyttävänä päätöksenä eikä Ratapihankatu-moottoritie yhteyttä tule katkaista, ainakaan ennen kuin Ohikulkutie on E18 liittymään asti nelikaistainen.

Oikaisuvaatimuksessa mainitussa Euroopan parlamentin ja neuvoston 11.12.2013 antamassa asetuksessa 1315/2013 38 artiklassa on todettu: ”1. Ydinverkon, sellaisena kuin se on esitetty liitteessä I olevissa kartoissa, on sisällettävä ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja sen on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta. Sillä on erityisesti vaikutettava lisääntyvästä liikkuvuudesta selviytymiseen, korkean turvallisuustason varmistamiseen sekä vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseen. 2. Ydinverkon on oltava liitetty yhteen solmukohdissa sekä tarjottava yhteydet jäsenvaltioiden välillä ja naapurimaiden liikenneinfrastruktuuriverkkojen kanssa. 3. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi niin, että se on tämän luvun säännösten mukainen 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 4 kohdan sekä 41 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. Komissio arvioi ydinverkon toteuttamista 54 artiklan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä."

Liikenneviraston 16.11.2015 päätöksen LIVI/6318/03.01.01/2015 mukaan E18 reitti on siirretty Ratapihankadulta tätä varten kehitetylle Suikkilantielle. Päätöksen mukaan E18 Turun satamayhteyden reitit ja viitoitus tarkennetaan seuraavasti: E18 –tien reitti Helsingin suunnasta Turun satamaan johdetaan Kirismäen eritasoliittymästä Turun ohikulkutien (kantatie 40) kautta Raisioon, josta reitti jatkuu valtatien 8 kautta Suikkilantielle (maantie 1851) ja edelleen Pansiontietä satamaan. Vastaavasti myös Tampereen (valtatie 9 ja E63) ja Hämeenlinnan (valtatie 10) suunnista liikenne Turun satamaan ohjataan kulkemaan edellä kuvattua reittiä. Näin ollen Ratapihankatu-Helsiginkatu-Helsingin valtatie ei ole enää osa E18 eikä TEN-T verkkoa. Ohikulkutien kehittämisestä on laadittu useita suunnitelmia, mm. E18 Turun kehätie kehittämisselvitys vuodelta 2014. Rekkaliikenteen siirtyminen Turun kehätielle todennäköisesti nopeuttaa kehätien kehittämistoimenpiteiden toteutumista. Myöskään rekkaliikenteen kulkeminen ratapihan suuntaan laajenevan keskustan kautta ei ole liikenneturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, itse asiassa vuonna 2014 laaditussa selvityksessä (om 4) rekkaliikenteen kiellon arvioitiin parantavan liikenneturvallisuutta rekkaliikenteen siirtyessä keskustasta sille paremmin soveltuville reiteille. Vuosina 2009-2011 Ratapihankadun reitillä Nosturinkadun ja Suntiontien välillä tapahtui 35 onnettomuutta, joissa raskas liikenne oli osallisena.

Uuden kaupunkistrategian mukaisuus

Oikaisuvaatimuksessa on myös todettu, että tehty päätös ei tue kaupungin laatimaa ja 23.6.2014 hyväksyttyä Uutta kaupunkistrategiaa 2029, jossa on otsikon 3.1 Yrittävä ja osaava kaupunki alle kirjattu muun muassa, että Turun logistinen sijainti EU:n TEN-T (Trans European Network) runkoverkossa ja osana Tukholmasta, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla kasvuvyöhykkeellä antaa kaupungille mahdollisuudet kehittyä merkittävänä logistisena solmukohtana. Raskaan hyötyliikenteen kieltäminen Ratapihankadulla ja keskusta-alueella viestisi oikaisuvaatimuksen mukaan, ettei Turku todellisuudessa halua tukea sataman kehittämistä eikä tue sellaisten yritysten toimintaedellytyksiä, jotka käyttävät tai tuottavat logistisia palveluita sataman ja Ovakon alueella. Mikäli kulkua satamaan vaikeutetaan ja yritysten toimintaa Turussa hankaloitetaan päätöksen mukaisesti, oikaisuvaatimuksen mukaan annetaan naapurikunnille ylivertainen kilpailuetu toimialan työpaikoista kilpailtaessa ja toimijat tekevät päätöksen siirtää toimintansa muualle. Ratapihankadun sulkeminen aiheuttaa kaupunginosien väliseen logistiikkaan tarpeettomia lisäkustannuksia ja rajoittaa yritysten keskinäistä kilpailukykyä riippuen siitä millä puolella kaupunkia nämä sijaitsevat.  Oikaisuvaatimuksen mukaan tehty päätös ei ole kaupunkistrategian mukainen eikä sillä mitenkään paranneta kaupungin elinkeinoelämän kilpailuetua, vaan päätöksellä on negatiivinen vaikutus Turun verotuloihin sekä työllisyyteen.

Rekkaliikenteen kieltämisen kohdalla Turku 2029 –kaupunkistrategian tavoitteet sisältävät erityyppisiä painotuksia. Strategisissa ohjelmissa yhtenä alatavoitteena on raskaan liikenteen ohjaaminen sujuvalla tavalla pois kaupunkirakenteesta ja toinen alatavoite on ottaa huomioon asukkaiden tarpeet keskustan siisteydestä, turvallisuudesta ja rauhallisesta viihtyisyydestä. Vuonna 2014 laaditun selvityksen mukaan täysaikainen kielto parantaisi asumisviihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta, minkä lisäksi Ratapihankadun alueen kaupunkikuva, imago ja kaupunkirakenteelliset kehittämismahdollisuudet paranevat. Valtaosa asukkaista ja kuntalaisista kannatti rekkaliikenteen täysaikaista läpikulkukieltoa. Näitä alatavoitteita rekkaliikenteen kiellon toteuttaminen siis edistäisi, kun taas logistiikalle rekkaliikenteen kielto aiheuttaisi lisäkustannuksia. Vuonna 2014 laaditussa selvityksessä arvioitiin, että täysaikainen rekkaliikenteen kielto lisäisi ajokustannuksia noin 1,3-1,4 miljoonalla eurolla vuodessa. Selvityksen lopuksi todettiin, että rajoittamisesta päättäminen on Turun kaupungin poliittinen päätös saavutettavien viihtyisyyden ja hyvinvoinnin hyötyjen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn välillä.

Logistiikka-alan toimijoiden kuuleminen

Kuljetusyrittäjien mielestä asiassa ei ole riittävästi kuultu logistiikka-alalla toimivia tahoja eikä ole selvitetty vaikutuksia mm. Raision eritasoliittymän ja Ohikulkutien ruuhkautumiseen.

Logistiikka-alalla toimivia tahoja kuultiin valmisteluun liittyvän selvityksen teon yhteydessä 1) Turun Autoilijat ry:n, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n ja Schenker Cargo Oy:n haastatteluilla tammi-helmikuussa 2014, 2) Turun satamassa 15.5.2014 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa sekä 3) 26.5.-30.6.2014 järjestetyllä mielipidekyselyllä. Kyselyistä tiedotettiin mm. postitse, sähköpostitse, kaupungin nettisivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja mediatiedotteella. ELY-keskuksen mielipiteessä (om 2) 25.6.2014 on todettu, että ennen kehätien parantamistoimenpiteitä toimivuusongelmat pahenevat osin valtatien 8 ja kehätien liittymässä (Raision solmu). ELY-keskuksen mielipiteen mukaan näihin voidaan osin varautua ennakolta tiedottamalla ja markkinoimalla mm. joukkoliikennettä, polkupyörän käyttöä ja kimppakyytejä (liikkumisen ohjaus ja liikenteen kysynnän hallinta) sekä pienillä infraan liittyvillä parannustoimilla. ELY-keskuksen mielipiteen mukaan rakennemallityön yhteydessä hyväksytyt liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet tukevat raskaan liikenteen poisohjaamista keskustasta.

Vaikutukset rakentamiseen

Oikaisuvaatimuksessa on myös todettu, että esim. Hirvensaloon omia kotejaan rakentavien perheiden ja kaupungin omien kohteiden rakentamiskustannukset kasvavat lisääntyneen kuljetusmatkan vuoksi. Koska keskustan kehittämisprojektien kuten Kakolan ja torin rakentamiseen käytetään pääosin yli 15 metriä pitkiä ajoneuvoja ja näille erityislupa myönnetään, oikaisuvaatimuksessa esitetään että suunnitellusta rajoituksesta luovutaan.

Käytännössä erityislupa yli 15 metriselle kuljetukselle myönnetään matkan lähtö- tai määränpään ollessa kieltoalueella. Lisäksi periaatteeksi erityislupien myöntämiselle otetaan haittojen minimointi kokonaisuutena, jolloin Raision suunnan ja Hirvensalon välille myönnetään lähtökohtaisesti erityislupa Koulukatu-Puistokatu reitille. Erityisluvan myöntämisen periaatteista on neuvoteltu poliisin kanssa. Erityisluvan käsittelyaikatavoitteena on kaksi arkipäivää hakemuksen saapumisesta.

Yhteenveto ja täytäntöönpano

Oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa päätöstä. Seuraavaksi tiedotetaan erityislupien hakemisesta. Tavoitteena on rekkakiellon toteuttaminen erityislupien haun ja käsittelyn jälkeen kesäkuussa 2016. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle esitetään, että oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä päätetään, että johtokunnan 16.2.2016 § 71 päätös täytäntöön pannaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Liite 1Turun Autoilijat ry:n ja Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n oikaisuvaatimus

Oheismateriaali 1ELY-keskuksen mielipide

Oheismateriaali 2Liikenneviraston päätös E18 –tien reiteistä ja viitoituksesta Turun ja Naantalin satamiin

Oheismateriaali 3Vuoden 2014 selvitys: Ratapihankadun raskaan liikenteen rajoittamisen mahdollisuudet, vaihtoehdot ja vaikutukset 18.9.2014

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Samalla päätetään, että Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätös, jonka mukaan yli 15 metristen ajoneuvojen ajo liikennesuunnitelman L 2920 004 mukaisella kieltoalueella sallitaan vain erityisluvan saaneille ajoneuvoille ja että kielto toteutetaan liikennesuunnitelmien ja läntisten kaupunginosien viitoituksen yleissuunnitelman mukaisilla liikennemerkkijärjestelyillä, pannaan täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.