YTO kaupunkisuunnittelu, liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola, suunnitteluinsinööri Vesa Varjonen 29.2.2016:

Vesiliikelaitos tulee saneeraamaan Karjakujan vesihuoltojärjestelmän Tammitien ja Kotimäenkadun välisellä osuudella. Katua kaivetaan huomattavalta osaltaan, joten samassa yhteydessä on perusteltua saneerata myös katurakenteet, jotka ovat huonokuntoiset.

Karjakujan kehittyminen nykytilaansa:

Karjakuja on ollut liikenteellisesti nykytilassaan reilut 15 vuotta. Tätä edeltävänä aikana kadun toiminnallinen rooli poikkesi nykyisestä merkittävästi. Tuolloin Nummi-Itäharju-Kurala-alueen itäpuolella ei ollut asutuksen kiertävää pääkatua ja läpiajoliikenne käytti asuinalueen katuverkkoa. Alueen katuverkko oli toiminnallisesti jäsentymätön. Littoistentie–Tammitie–Halistentie-reitin liikennevirrat hakeutuivat Karjakujalle, jonka liikennemäärä oli tuolloin noin 3000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Nykyinen liikennemäärä on 10–15 % vuoden 2000 liikennemääristä. Vuonna 1996 Karjakujalle asetettiin nykyiset hidastetöyssyt hillitsemään ajonopeuksia sekä vähentämään kadun houkuttelevuutta läpiajoon. Vuonna 2000 toteutettiin nykyinen katuverkon jäsentely katkaisuineen, mihin antoi mahdollisuuden korvaavien yhteyksien Savitehtaankadun, Karjakadun ja Jaanintien jatkeen toteuttaminen. Katuverkon jäsentymisen, läpiajoliikenteen poistumisen ja Karjakujan liikenteen selvän vähenemisen myötä poistuivat myös syyt, joiden vuoksi kadun nykyiset hidasteet oli rakennettu.

Suunnittelun vireilletulosta ilmoittaminen:

Katusuunnitelman laadinnan vireilläolosta on kirjallisesti ilmoitettu keväällä 2015 kadunvarren kiinteistönomistajille. Vireilläoloilmoituksessa suunnittelun keskeisimmäksi tavoitteeksi ilmoitettiin Karjakujan molemmin puolisen jalkakäytävän korvaaminen yhdellä leveällä käytävällä.

Suunnittelun aikaiset mielipiteet:

Karjakujan suunnittelun aikana esiin tulleissa mielipiteissä esitettiin mm. Karjakujan poikki kulkevan, Tammipolulle johtavan jalankulku- ja pyöräilyväylän risteyskohdan korottamista turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi esitettiin luvattoman moottoriajoneuvoliikenteen estämistä Tammipolulla sekä läpiajon kieltämistä Karjakujalla välillä Tammitie–Karjakatu. Lisäksi esitettiin valokuitukaapelivarausta Karjakujalle suunnittelualueelle.

Mielipiteiden huomioiminen suunnittelussa:

Tammipolun luvattomaan moottoriajoneuvoliikenteeseen ja Karjakujan läpiajokieltoon Tammitien ja Karjakadun välillä eivät kohdistuneet suunnitteluilla olevaan katuosuuteen. Nämä mielipiteet otetaan huomioon muussa alueen liikennesuunnittelussa. Mahdollisista valokuituvarauksista vastaavat alueelle toimivat teleoperaattorit ja heille annetaan mahdollisuus kaapelien ja suojaputkien asentamiseen kadunrakennustöiden yhteydessä. Tammipolun kohdalla olevalle suojatielle lisättiin suunnitelmaan hidastetöyssyt katusuunnitelmaan nähtävilläolon jälkeen.

Katusuunnitelma:

Karjakujan katusuunnitelma on laadittu välille Tammitie–Kotimäenkatu, jolla osuudella vesiliikelaitos aloittaa vesihuoltojärjestelmän saneerauksen. Kyseisellä katuosuudella luovutaan ajoradan molemmin puolisesta jalkakäytävästä ja ne korvataan noin 2,5 metrin levyisellä ajoradan eteläreunaan sijoitettavalla jalkakäytävällä. Suunnitellulla muutoksella saavutetaan seuraavia hyötyjä:

- yhden leveän jalkakäytävän toteuttaminen palvelee nykyisiä kapeita käytäviä paremmin erityisesti pitkämatkaista jalankulkua sekä tarjoaa leveytensä ansiosta autoliikenteeseen nähden riittävät sivuetäisyydet turvalliselle liikkumiselle.

- yksi leveä jalkakäytävä on nykyisiin kapeisiin käytäviin verrattuna helpompi aurata ja hiekoittaa koneellisesti. Aurauskalusto kykenee koko leveydeltään kulkemaan jalkakäytävällä, jolloin aurauksen laatu on parempi eikä auran tarvitse kulkea kallellaan osittain ajoradalla.

- nykyisillä kapeilla jalkakäytävillä kohtaamistilanteessa toisen jalankulkijan on monesti väistettävä ajoradalle, varsinkin jos toisella jalankulkijalla on esim. lastenvaunut, rollaattori tai ulkoilutettava lemmikki.

- toisen jalkakäytävän poistolla säästetään kadun elinkaarikustannuksissa, kun aikanaan korjattavaksi tulee kahden jalkakäytävän sijasta vain yksi.

Uuden jalkakäytävän pintamateriaalina käytetään asfalttia, mikä on rakentamis- ja korjauskustannuksiltaan perinteistä betonilaattaa edullisempi. Esteetön koneellinen talvihoito mahdollistaa myös sen, ettei Karjakujan kadunvarsipysäköintiä enää jatkossa tarvitse rajoittaa talviaikana. Karjakujan toiminnallisen roolin muuttuminen rajatun alueen tonttiliikennettä palvelevaksi kaduksi on antanut mahdollisuuden luopua nykyisistä hidasteista Peronkadun ja Perälänkadun liittymissä kuten myös liittymissä olevista suojateistä.

Nähtävilläolo ja muistutukset:

Karjakujan katu- ja liikennesuunnitelmat ovat olleet nähtävillä 30.11.–14.12.2015. Saapuneissa muistutuksissa (oheismateriaalina) on esitetty mm. seuraavaa:

- Karjakujan hidasteita ja suojateitä ei tule poistaa

- Karjakujalle tulisi suunnitella pyörätie

- pysäköinnin rajoittamista Tammitien liittymän läheisyydessä

- lapsista varoittavia liikennemerkkejä Karjakujalle

- kadun korkeusasemaa tulisi laskea Karjakuja 26:n kohdalla.

Vastaus muistutuksiin:

Kaupunki on viimeisen vuosikymmenen aikana toteuttanut pääsääntöisesti hidasteita vain vilkasliikenteisille kaduille paikoissa, joihin keskittyy ala-asteikäisten koululaisten kadunylityksiä ja joissa turvallisempaa vaihtoehtoista reittiä ei ole käytettävissä kohtuullisella etäisyydellä. Lähimpinä esimerkkeinä tällaisista turvallisuusjärjestelyistä ovat Hannunniitun alakoulua ympäröivät kadut Virmuntie, Säkönkatu ja Vanha Hämeentie. Hidasteita ei ole enää toteutettu kaduilla, joissa liikenne on lähes yksinomaan alueen asutuksen synnyttämää. Näiden linjausten mukaisesti Karjakadun nähtävillä olleessa katusuunnitelmassa ei hidasteita ollut lainkaan. Suunnitteluosuudella Karjakadun liikenne on enimmillään reilu 300 autoa vuorokaudessa.

Nähtävilläolon jälkeen on suunnitelmaan kuitenkin lisätty hidastetöyssyt Tammitien risteykseen, jossa Tammipolun ja Tammitien välinen jalankulku- ja pyörätie ylittää Karjakujan. Tammikujan suunnasta pyöräilijät tulevat alamäkeen Karjakujalle kohdassa, jossa näkyvyys on rajoitettu. Näiden syiden perusteella hidastetöyssyjen lisääminen ko. kohtaan katsottiin tarkoituksenmukaiseksi.

Suojateiden merkitsemisessä Turussa on viime vuosisina katusaneerausten yhteydessä siirrytty hieman lähemmäksi mm. Ruotsissa noudatettavaa käytäntöä, jossa vähentämällä suojateiden määrää pyritään keskittämään suojatiet kohteisiin, joissa jalankulkijan turvalliseen kadunylittämiseen suojatietä todella tarvitaan. Vähäliikenteisillä kaduilla kadun ylittäminen on mahdollista turvallisesti liikennettä tarkkailemalla ilman suojatietäkin. Kun katu saneerataan siten, että vain sen toisella puolella on jalkakäytävä, niin väistämättömänä seurauksena on myös, että jalkakäytävättömän kadun puolen tonttien jalankulku joutuu aina ylittämään kadun ilman suojatietä. Lainsäädäntökin edellyttää jalankulkijan ylittämään ajoradan suojatietä pitkin vain jos se on lähellä (TielL §44). Suojateiden merkitsemättä jättäminen korostaa paremmin autoilijoille sitä, että kadulla voi olla koko matkallaan ajoradan ylittäviä jalankulkijoita, joita kohtaan lainsäädäntö edellyttää yleistä varovaisuutta.

Muistutuksissa esitettyä lapsia- varoitusmerkin käyttö on syytä keskittää vain koulujen välittömään läheisyyteen, jotta ko. merkin huomioarvo ei alenisi.

Pyöräilyn erottelu autoliikenteestä oli esillä katusuunnittelun aikana. Kadun leveys olisi mahdollistanut yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilytien sijoittamisen nyt suunnitellun jalkakäytävän paikalle suunniteltua ajorataa hieman kaventamalla. Vähäliikenteisillä kaduilla kuten Karjakujalla tonteilta tuleva autoliikenne on pyöräilijöille suurempi riskitekijä kuin ajoradan autoliikenne. Tonttien autoliikenne noudattaa väistämisvelvollisuuttaa pyöräilijöihin nähden paremmin, kun pyöräilijä käyttää ajorataa kuin jos pyöräilijä käyttää erillistä pyörätietä. Tämän vuoksi erillisen pyörätien suunnittelusta luovuttiin.

Karjakujalla suunnittelualueella pysäköintiä ei ole katsottu aiheelliseksi rajoittaa. Ajoradan ja jalkakäytävän leveys mahdollistavat mm. kadun aurauksen pysäköinnistä riippumatta. Pysäköidyt autot hidastavat ajonopeuksia ja korostavat Karjakujan luonnetta asuntokatuna. Pysäköinnin rajoittamistarvetta Tammitien liittymän läheisyydessä tullaan seuramaan katusaneerauksen toteuduttua.

Reittipalvelujen tuottajien ja käyttäjien tarpeisiin viittaavaan muistutukseen suunnitteluyksikkö toteaa, että kaupungin valtakunnalliseen karttapalveluun toimittamat Karjakujaa koskevat tiedot ovat ajan tasalla.

Karjakadun korkeusasemaa koskevan muistutuksen johdosta kadun korkeutta on laskettu alkuperäisestä suunnitelmasta Karjakuja 26:n kohdalla n. 10 cm. Suurempi korkeuden alentaminen aiheuttaisi ajoradan rakennekerrosten laajempaa uusimista ja vaikeuttaisi kadun eteläpuolisten tonttiliittymien toimivuutta. Jalkakäytävän poistuessa tonttiliittymän puolelta päästään tällä ratkaisulla reunatuen kohdalla hieman nykyisen korkeimman kohdan korkeustason alapuolelle.

Muistutus koskien mahdollisen työmaatukikohdan sijaintia saatetaan Vesiliikelaitoksen ja Kiinteistöliikelaitoksen tiedoksi.

Liite 1Karjakujan katusuunnitelma väli Tammitie–Perälänkatu K 6058 046

Liite 2Karjakujan katusuunnitelma väli Perälänkatu–Kotimäenkatu K 6058 047

Liite 3Karjakujan liikennesuunnitelma väli Karjakatu–Säkönkatu L 6058 045 muutos 4.2.2016

Oheismateriaali 1Ennakkokannanotto Lasse Nurmi

Oheismateriaali 2Muistutus Kim Andersson-Berlin

Oheismateriaali 3Muistutus Hannunniitun koulun vanhempainyhdistys

Oheismateriaali 4Muistutus As Oy Kultanummi

Oheismateriaali 5Muistutus Sami Heinonen

Oheismateriaali 6Muistutus Itäharjun Omakotiyhdistys ry

Oheismateriaali 7Muistutus Nummenmäen Pientalot ry

Oheismateriaali 8Muistutus Erkki Salo

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä:

- Karjakujan katusuunnitelmat K 6058 046, K 6058 047 sekä niihin liittyvän liikennesuunnitelman L 6058 045 muutoksen 4.2.2015; sekä

- suunnitteluyksikön vastaukset saapuneisiin kannanottoihin ja muistutuksiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.