Kiinteän omaisuuden kehittäminen, maanhankintapäällikkö Ilkka Uusi-Uola 21.10.2015:

Mikko Lampikoski ja Mona Nylund ovat tehneet aloitteen otsikossa mainitussa asiassa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta 16.6.2015 § 372). Selvityspyyntö kohdistuu Satavan saaren lounaisosassa sijaitsevaan yhteiseen alueeseen 853-506-878-5 ja kaupungin mahdollisuuteen hankkia kyseinen alue omistukseensa. Alue rajoittuu rantaan ja sen pinta-ala on noin 7000 m², ja rantaviivan pituus on noin 50 metriä. Alue on jyrkästi länteen ja lounaaseen viettävää rinnemetsää. Kohde liittyy yhtenäiseen rakennettujen vapaa-ajankiinteistöjen ryhmään. Yhteisalueessa on 96 osakaskiinteistöä. Turun kaupunki on yhteisalueen osakas tilan Turkukallio 853-506-1-254 omistajana (osuuden suuruus 89200/890400 eli 10.02 %).

Asia liittyy kiinteistönmuodostamislain mukaisesti tehtyyn yhteisen alueen lunastushakemukseen, jota on käsitelty kiinteistötoimituksena syksyllä 2014. Toimituskäsittelyssä toimitusmiehet päätyivät siihen, että edellytystä yhteisen alueen lunastamiseksi ja liittämiseksi yksityiseen tilaan ei ollut, ja he jättivät toimituksen sikseen. Lunastushakemuksen tekijä valitti asiasta Turun käräjäoikeudessa toimivalle maaoikeudelle, joka 24.4.2015 antamallaan tuomiolla määräsi kyseisen yhteisen alueen 853-506-878-5 lunastettavaksi ja liitettäväksi  rajoittuvaan  kiinteistöön Koivunotko 853-506-1-238. Korkein oikeus on hylännyt 30.9.2015 maaoikeuden tuomiota koskevan valituslupahakemuksen, joten maaoikeuden tuomio jäi pysyväksi. Toimituksen toimitusinsinööri on 14.10.2015 ilmoittanut mm. Turun kaupungille, että toimituksen käsittelyä jatketaan vuoden 2016 puolella lunastuskorvauksen määräämisellä ja muilla lunastukseen kuuluvilla asioilla.

Kiinteistöliikelaitos toteaa, että asemakaavoittamattomalla alueella voidaan kiinteistönmuodostamislain nojalla lunastaa sellainen yhteinen alue, jota voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä. Yleisin tällainen lunastus on ranta-alueilla toteutettavat vesijätön tai muiden yhteisten alueiden lunastukset. Kunta voi toimia näillä alueilla kiinteistönomistajuutensa perusteella kuten muutkin omistajat. Muutoin kunnan oikeudesta lunastaa säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (13. luku). Ilman erityistä lupaa kunta saa lunastaa asemakaavassa kunnan tarpeisiin osoitetun yleisen alueen tai tietyin edellytyksin rakentamiskehotusmenettelyssä olleen tontin (MRL 96,97). Muulta osin kunta voi ministeriön myöntämällä lunastusluvalla lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten tarvittavan alueen. Lisäksi kunnalle voidaan myöntää lupa lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen ja siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta (MRL 99).   

Lunastusluvan hakemista varten kunnan tulee pystyä luotettavasti perustelemaan hakemuksensa esimerkiksi ajantasaisen yleiskaavan tai sitä vastaavan perusteellisen yleissuunnitelman pohjalta. Lunastuslupaa edellyttävät hankkeet liittyvät yhtenäisten yhdyskunnan laajenemisalueiden hankkimiseen, siis erilaisiin käyttötarkoituksiin tarvittavan laajan kokonaisuuden tarpeeseen. Pienialaisten yksittäiskohteiden osalta lunastuslupamenettelyä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi.

Etuostomenettely voi tulla kyseeseen vain yksityisten välisen vapaaehtoisen kiinteistökaupan tapauksessa, jos kaupan kohteen saamista kunnalle voidaan pitää yhdyskuntarakentamisen kannalta tärkeänä ja kohteen pinta-ala ylittää etuostolaissa säädetyn rajan (5000 m²).

Selvityspyynnössä tarkoitetussa tapauksessa eivät täyty kaupungin mahdollisuudet kyseisen yhteisen alueen hankkimiseksi, koska Satava-Kakskerran yleiskaavallisen tilanteen perusteella ei ole voimassa sellaista yksikäsitteistä suunnitelmaa, jolla kaupunki voisi perustella ministeriölle tehtävää lunastuslupahakemusta. Etuostolain menettelyä ei voida soveltaa yhteisen alueen lunastamismenettelyyn, vaan ainoastaan vapaaehtoisiin kauppoihin. Yhteisen alueen ostaminen on mahdotonta yhteisalueen järjestäytymättömyyden ja suuren osakasmäärän (96 osakaskiinteistöä) perusteella. Kaupunki voi valvoa etuaan toimituksessa ainoastaan yhteisen alueen osakkaana lunastuskorvauksen saajan ominaisuudessa.

Kiinteistöliikelaitos toteaa, että edellä selostettujen lunastusmahdollisuuksien käyttäminen voi tulla mahdolliseksi myöhemmin maankäytön suunnitelmien ajantasaistuksen myötä joko yleiskaavaan perustuvan lunastusluvan tai lainvoimaisen asemakaavan perusteella.    

Karttalinkki

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä Kiinteistöliikelaitoksen selvityksen tiedokseen ja todeta Mikko Lampikosken ja Mona Nylundin selvityspyynnön tulleen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.