Kunnallistekniikan rakentamissopimus

 

Sopijaosapuolet:

 

1)Kiinteistönomistajat:

 

Harjattulan kylän Harjattula 1:104

Harjattulan Kehitys Oy

 

Käikullan kylän Käikulla 1:21

Harjattulan Kehitys Oy

 

Harjattulan kylä Sarkala 2:0

Harjattulan Kehitys Oy

 

Harjattulan kylän Harjattulan Kartano 1:101

Paasikiviopistoyhdistys r.y

 

Käikullan kylän Käikullan ranta 1:20

Paasikiviopistoyhdistys r.y

 

Myöhemmin tässä sopimuksessa ”kiinteistönomistaja”

 

2)Turun kaupunki (myöhemmin tässä sopimuksessa ”kaupunki”)

 

Sopimuksen taustaa:

 

Turun kaupungin Kakskerran kaupunginosaan on laadittu 14.6.2012 päivätyn ja 11.1.2013, 26.9.2013, 12.6.2014, 17.9.2014 ja 14.10.2014 tarkistettu asemakaavaehdotus ”Harjattula” 35/2010. Asemakaavaehdotuksen mukaan vastaavat Harjattulan alueen maanomistajat kokonaisuudessaan asemakaava-alueen katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamista MRL 91.1 §:n mukaisesti.

 

Sopimuksen tarkoitus:

 

Tällä sopimuksella sitoutuvat Harjattulan Kehitys Oy ja Paasikiviopistoyhdistys r.y kustannuksellaan toteuttamaan ”Harjattula 35/2010” asemakaavaehdotuksessa osoitetut katualueet sekä vastaamaan niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä rakentamisen vastuista ja velvoitteista.

 

Sopimuksen ehdot:

 

1. Katujen, yleisten alueiden ja muun kunnallistekniikan rakentaminen

 

Kiinteistönomistaja sitoutuu rakentamaan kustannuksellaan Harjattulan asemakaavassa yleisiksi alueiksi osoitetut alueet;kadut, hulevesijärjestelmän, jalankulku- ja kevyen liikenteen väylät, torit, katuaukiot, puistot, ulkoilureitit, leikkialueet, kaikkiin edellä mainittuihin liittyvine istutuksineen, kuivatusrakenteineen, laitteineen, valaistuksineen ja muine varustuksineen.

 

Rakentaminen sisältää myös yleisillä alueilla mahdollisesti olevien kiinteiden rakenteiden kuten esimerkiksi pylväiden, kaapeleiden, johtojen yms. siirrot.

 

2. Rakentamiskustannus ja arvonlisävero

 

Yleisten alueiden vastaanottojen yhteydessä kiinteistönomistaja toimittaa kaupungille selvityksen/kuitit rakentamiskustannuksista, joissa arvonlisäveron osuus on eritelty ja yksilöity arvonlisäverolaissa edelletyllä tavalla.

 

Kaupunki palauttaa kiinteistönomistajalle rakentamiskustannusten arvonlisäosuuden vasta sitten, kun se on itse vastaanottanut verovirastolta kyseisen arvonlisäveromäärää vastaavan palautuksen.

 

Mikäli kaupunki ei saa verottajalta arvonlisäveron palautusta, jää arvonlisäveronpalautuksen arvo kiinteistönomistajan tappioksi.

 

3. Katujen ja yleisten alueiden hoito- ja kunnossapito

 

Tämän rakentamissopimuksen yhteydessä allekirjoitetaan Harjattulan alueen hoito- ja ylläpitosopimus, jolla kiinteistönomistaja ottaa vastattavakseen koko sopimusalueen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon ja hoidon vähintään 20 vuoden ajaksi tämän sopimuksen voimaantulosta lukien.

 

Hoito- ja kunnossapitovastuu jatkuu kiinteistönomistajalla 20 vuoden jälkeenkin niin kauan kunnes Harjattulan asemakaavassa osoitetusta uudisrakentamisoikeudesta on toteutumatta alle 80 %.

 

4. Kunnallistekniikan suunnitelmat asemakaava-alueelle

 

Kiinteistönomistaja laatii kustannuksellaan yhteistyössä kaupungin organisaation kanssa Harjattulan asemakaava-alueen katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat.

 

Liikenne- ja katusuunnitelmat, katujen rakennussuunnitelmat, tori- ja katuaukiosuunnitelmat, kuivatuksen yleissuunnitelma, hulevesiviemärin rakennussuunnitelma, maiseman yleissuunnitelma, puisto- ja leikkialuesuunnitelmat sekä yleisten alueiden valaistussuunnitelmat hyväksytetään kiinteistötoimialajohtajalla. Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö hoitaa suunnitelmien hyväksymisen edellyttämän hallinnollisen käsittelyn.

 

Jokaisen em. osa-alueen suunnittelusta pidetään Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikön kanssa suunnittelun aloituskokous, jossa sovitaan suunnittelun jatkoseurannasta.

 

Liikenne-, katu-, yleis- sekä puistosuunnitelmat ym. hallinnollisen käsittelyn vaativat yleisten alueiden ja kunnallistekniikan rakentamista koskevat suunnitelmat ovat valituskelpoisia päätöksiä. Mikäli valitusviranomainen katsoo suunnitelmien tason riittämättömäksi, vastaa kiinteistönomistaja uusista suunnitelmista ja niiden toteuttamisesta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista.

 

Muiden suunnitelmien osalta hyväksyttämisestä sovitaan ao. laitosten kanssa.

 

5. Katurakenteiden yms. luovutus ja takuu

 

Kadut ja muut kiinteistönomistajan yleisille alueille rakentamat rakenteet ja laitteet luovutetaan kaupungille erillisissä katselmuksissa korvauksetta.

 

Luovutettaville rakenteille ja laitteille sovelletaan YSE:n mukaista kahden vuoden mittaista takuuaikaa.

 

6. Rakentajan valinta

 

Kiinteistönomistajan tulee teettää alueen kunnallistekniset työt urakoitsijoilla, joilla on kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta. Laaduntuottokyvystä tulee olla luotettavan tahon antama todistus esim. Rakentamisen Laatu Rala:n myöntämä tähän työhän soveltuva pätevyystodistus tai muu vastaava näyttö (esim. referenssit).

 

Pääurakoitsija sekä tärkeimmät aliurakoitsijat tulee hyväksyttää Kiinteistöliikelaitoksella, jolla ei ilman perusteltua syytä ole oikeutta hylätä valittua urakoitsijaa.

 

Kiinteistöliikelaitos nimeää rakentamishankkeille yhdyshenkilön ja työmaavalvojan, joilla on oikeus olla läsnä hanketta koskevissa kokouksissa.

 

7. Aikataulu ja sopimussakko

 

Kiinteistönomistaja sitoutuu toteuttamaan sopimusalueen yleiset alueet kun asemakaavan mukainen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää, kuitenkin siten, että koko asemakaava-alueen katuverkosto ja muut yleiset alueet on rakennettu ja luovutettu kaupungille viimeistään 20 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaiseksi tulemisesta.

Mikäli yleisiä alueita on rakentamatta 20 vuoden kuluttua asemakaavan lainvoimaiseksi tulemisesta, kaupungilla on oikeus rakentaa yleiset alueet ja periä kustannukset kiinteistönomistajalta.

 

8. Työnaikainen toiminta, vahingot ja haitat

 

Kiinteistönomistaja toimii hankkeessa päätoteuttajana vastaten päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista kuten esimerkiksi työturvallisuudesta. Päätoteuttajan vastuu on mahdollista siirtää urakkavaiheessa rakennusurakoitsijalle.

 

Kiinteistönomistaja vastaa yleisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaisesti kaikesta vahingosta ja haitasta, joka rakennustyöstä kaupungille tai kolmannelle aiheutuu.

 

9. Valmistuneen urakan vastaanotto

 

Kun urakkasuoritus tai sen osa on valmistunut, pidetään suorituksen vastaanottamiseksi urakkasuorituksen tarkastus, johon kutsutaan mukaan Kiinteistöliikelaitoksen edustaja.

 

Kiinteistönomistaja laatii kustannuksellaan tarkemittauksen rakennettavista putkilinjoista ja toimittaa vesiliikelaitokselle mittausten perusteella laaditun johtokartan.

 

Rakentamiseen liittyvä laatuaineisto ja mittausaineisto (Infra RYL 2006) tulee toimittaa kiinteistöliikelaitokselle ennen vastaanottotarkastuksen pyytämistä.

 

10. Pilaantunut maa

 

Kiinteistönomistaja selvittää ja kunnostaa kustannuksellaan sopimusalueella mahdollisesti olevat pilaantuneet maa-alueet ennen rakennustöiden aloittamista. Mikäli sopimusalueelta löytyy myöhemmin rakentamisen tai alueen muun käytön yhteydessä pilaantuneita maa-alueita, niiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä jo toteutetuille rakennuksille ja rakenteille pilaantuneesta maaperästä aiheutuvasta vahingosta sekä pilaantuneen maaperän alueen asukkaille tai kolmansille aiheutuneista vahingoista vastaa kiinteistönomistaja kustannuksellaan.

 

Mikäli kiinteistönomistaja ei ole täyttänyt tässä tarkoitettua velvollisuutta ennen rakennustöiden aloittamista, kaupungilla on oikeus tutkia ja puhdistaa pilaantunut alue kiinteistönomistajan lukuun ympäristöviranomaisten antamien päätösten mukaisesti ja periä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset kiinteisnomistajalta.

 

11. Luvat ja korvaukset

 

Kiinteistönomistaja vastaa kustannuksellaan kaikista luvista ja korvauksista mitä Harjattulan alueen kunnallistekniikan rakentaminen edellyttää.

 

12. Erimielisyyksien ratkaiseminen

 

Mahdolliset sopimuksen tulkinnasta johtuvat erimielisyydet ja riidanalaiset korvauskysymykset ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena Varsinais-Suomen käräjäoikeus.

 

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta yksi kummallekin sopijaosapuolelle.