Maankäyttösopimus

Turun kaupungin Kakskerran kaupunginosaa koskevan 14.6.2012 päivätyn ja 11.1.2013, 26.9.2013, 12.6.2014, 17.9.2014 ja 14.10.2014 tarkistetun asemakaavaehdotuksen (Harjattula 35/2010) johdosta tekevät Turun kaupunki, Harjattulan Golf Oy, Harjattulan Kehitys Oy ja Paasikiviopistoyhdistys r.y. maankäyttösopimuksen, jossa sovitaan katualueiden maapohjien korvauksista.

Lisäksi Harjattulan Kehitys Oy ja Paasikiviyhdistys r.y sitoutuvat erillisillä sopimuksilla vastaamaan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisesta ja katualueiden kunnossapidosta sekä hoidosta vähintään 20 vuoden ajan.

Sopijaosapuolet:

1)Kiinteistönomistajat:

Harjattulan kylän Harjattulan Golfkenttä 1:108

Harjattulan Golf Oy

Harjattulan kylän Harjattula 1:104

Harjattulan Kehitys Oy

Käikullan kylän Käikulla 1:21

Harjattulan Kehitys Oy

Harjattulan kylä Sarkala 2:0

Harjattulan Kehitys Oy

Harjattulan kylän Harjattulan Kartano 1:101

Paasikiviopistoyhdistys r.y.

Käikullan kylän Käikullan ranta 1:20

Paasikiviopistoyhdistys r.y.

Myöhemmin tässä sopimuksessa ”kiinteistönomistaja”

2)Turun kaupunki (myöhemmin tässä sopimuksessa ”kaupunki”)

Sopimuksen taustaa:

Turun kaupungin ja Harjattulan Kehitys Oy:n on tarkoitus hakea yhteisesti Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta loma-asuntomessujen järjestämisoikeutta Turun Harjattulaan.

Loma-asuntomessujen mahdollistamiseksi on Harjattulan Kehitys Oy anonut omistamiensa kiinteistöjen asemakaavoittamista loma-asuntokäyttö-tarkoitukseen soveltuvaksi. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 14.10.2014 asemakaavaehdotuksen ”Harjattula” 35/2010, jossa osa Harjattulan alueesta osoitetaan loma-asuntoalueeksi.

Harjattula 35/2010 asemakaavaehdotuksen mukaan vastaavat Harjattulan alueen maanomistajat kokonaisuudessaan asemakaava-alueen katujen ja muiden yleisten alueiden toteuttamista MRL 91.1 §:n mukaisesti.

Maankäyttösopimuksen ehdot:

1. Aloite

Asemakaava on laadittu alueen maanomistajien aloitteesta ja sopimusneuvottelut on käyty asemakaavan sisällön tultua ratkaistuksi.

2. Sopimusalue

Sopimusalueena on koko Harjattula 35/2010 asemakaavaehdotuksen mukainen alue.

3. Katualueiden pinta-alat

Harjattula 35/2010 asemakaavaehdotuksessa on sopimuksen allekirjoittajien (Kiinteistöomistaja) tiloista osoitettu katualueiksi seuraavasti:

Harjattulan kylän Harjattulan Golfkenttä 1:108

Harjattulan Golf Oy

Katualueeksi noin 17314 m2

Harjattulan kylän Harjattula 1:104

Harjattulan Kehitys Oy

Katualueeksi noin 6876 m2

Harjattulan kylän Harjattulan Kartano 1:101

Paasikiviopistoyhdistys r.y.

Katualueeksi noin 39243 m2

Käikullan kylän Käikullan ranta 1:20

Paasikiviopistoyhdistys r.y.

Katualueeksi noin 1843 m2

Käikullan kylän Käikulla 1:21

Harjattulan Kehitys Oy

Katualueeksi noin 3475 m2

Harjattulan kylä Sarkala 2:0

Harjattulan Kehitys Oy

Katualueeksi noin 511 m2

4. Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

Katualueiden omistusoikeus tulee siirtymään kaupungille yleisten alueiden lohkomistoimituksessa MRL 94 § mukaisesti.

Kaupunki tulee ottamaan katualueet hallintaansa MRL 95 § mukaisella menettelyllä kun kadunrakentamistoimenpiteet sitä vaativat.

Osapuolet sopivat, että katualueiden omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät kaupungille korvauksetta, vaikka katualueiksi osoitettujen alueiden pinta-ala olisi enemmän kuin 20 % luovuttavan tilan pinta-alasta tai ylittäisi asemakaavassa tilalle osoitetun rakennusoikeuden määrän.

5. Kiinteistönmuodostustoimitus

Kumpikin sopijaosapuoli suorittaa kustannuksellaan tarvittavat lainhuudatus- ja kiinteistönmuodostustoimenpiteet.

6. Katualueiden maapohjan ja erityisten oikeuksien korvaaminen

Kiinteistönomistaja ja kaupunki sopivat tämän sopimuksen allekirjoituksin, että kiinteistönomistaja tulee vastaamaan kaikista maapohja, vahinko ja haitan korvauksista joita mahdollisesti osoitetaan kaupungin korvattavaksi kun asemakaava-alueen katualue siirtyy kaupungin omistukseen ja hallintaan lohkomis- tai lunastustoimituksissa.

7. Pintavedet ja vesihuolto

Kiinteistönomistajan tulee huolehtia kustannuk­sel­laan tont­tiviemäröintinsä yhteydessä kiinteistöön ra­joit­tu­vilta puistoalueilta sekä kevyenliikenteen alueilta joil­la ei ole yleistä viemäriverkkoa, kiinteis­tölle mah­dol­lisesti valuvien pintavesien poisjohta­mi­ses­ta.

Alueen vesihuollon toteutus tulee tukeutumaan Satava-Kakskerran vesiosuuskunnan paineviemäriin ja vesijohtoon.

Kiinteistönomistaja vastaa kustannuksellaan alueen hulevesiviemäröinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Hulevesiviemäröinti tulee toteuttaa joko kiinteistökohtaisin järjestelmin tai osuuskunnan tms. yhteenliittymän toimesta.

8. Kunnallistekniikka ja liittymismaksut

Kaupunki pidättää oikeuden periä kiinteistönomista­jal­ta voi­massa olevan taksan mukaisista vesihuollon liitty­mismaksut kiinteistöjen liittyessä yleisiin vesihuoltover­kos­toi­hin.

Kiinteistönomistaja vastaa, kiinteistön kohdalla ole­van kadun ylei­seen käyttöön luovuttamisesta riip­pumat­ta, kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, kuin lais­sa kadun ja eräiden yleisten aluei­den kunnossa- ja puhtaanapidosta on sää­detty. Li­säksi kiinteistön ka­tuosuudella mahdolli­sesti ole­vi­en istu­tusten ja nurmikon hoito kuuluu em. laista poiketen kiinteis­tön­omis­ta­jalle.

9. Rasiteoikeudet

Kaupunki saa korvauksetta tierasiteoikeuden asemakaavassa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuille Svingitie ja Frithiot Strangelin polku nimisille alueille.

Kaupungilla on oikeus kiinteistönomistajaa enempää kuulematta hakea rasitetoimitusta oikeuden merkitsemiseksi kiinteistörekisteriin.

10. Edelleen luovutus

Jos kiinteistönomistaja luovuttaa maansa tai osan siitä kolmannelle, hän vastaa velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista niin kauan, kunnes hän on toimittanut Kiinteistöliikelaitokselle tämän sopimuksen perään tehdyn merkinnän siitä, että saaja vastaa tämän sopimuksen mukaisten ehtojen ja velvoitteiden suorittamisesta.

11. Erimielisyydet

Mahdolliset ehtojen tulkinnasta ja korvauksista johtuvat erimielisyydet ratkaisee ensimmäisenä oikeusasteena Varsinais-Suomen käräjäoikeus.

12. Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sopimusaluetta koskevan edellä mainitun asemakaavanmuutoksen tai sitä tältä osin vastaavan poikkeamisluvan saadessa lainvoiman.