Yt, kaupunkisuunnittelu/suunnitteluyksikkö, liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela 22.9.2014

Raskaan liikenteen siirtäminen Ratapihankadulta Turun kehätielle (Ohitustie) on ollut jo pitkään tavoitteena, koska raskas liikenne aiheuttaa Ratapihankadun varrella tärinä-, liikenneturvallisuus-, melu-, pöly- ja saasteongelmia. Turun ydinkeskusta on laajenemassa Ratapihankadun toiselle puolelle useiden kaavahankkeiden myötä, mikä tuo uusia asukkaita liikenteestä aiheutuvien haittojen välittömään läheisyyteen. Suikkilantien parantamisen valmistuminen on tuonut ajankohtaiseksi linjausten tekemisen suhtautumisesta Ratapihankadun raskaaseen liikenteeseen.

Ratapihankadulla on pääosin Hämeenlinnan ja Helsingin suuntiin kulkevaa raskasta liikennettä. Laskentavuorokautena maanantaina 17.2.2014 Ratapihankadulla kulki Puistokadun ja Koulukadun välisellä osuudella 1463 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 776 oli täys- ja puoliperävaunullisia kuorma-autoja.

Oheismateriaalina olevassa selvityksessä on tutkittu raskaan liikenteen rajoittamisen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. Yhteensä selvitettiin 14 toimenpidettä, joista nähtiin potentiaalisimmaksi seuraavat toimenpiteet:

A Nopeusrajoituksen alentaminen Ratapihankadun reitillä

B Nopeusrajoituksen maalaaminen ajorataan Ratapihankadun reitillä

C Nopeusnäyttötaulut Ratapihankadun reitillä

D Automaattinen nopeusvalvonta Ratapihankadun reitillä

J Raskaan liikenteen ohjaaminen vasemmanpuoleisille kaistoille satamasta Ratapihankatua Helsingin suuntaan kuljettaessa

K Kaiteen rakentaminen Ratapihankadulle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin

N Pitkämatkaisen rekkaliikenteen yöaikainen läpiajokielto

A. Ratapihankadun reitin nopeusrajoitusta laskettaisiin välillä Lonttistentie-Ratavahdinrinne 50 km/h:stä 40 km/h:iin. Nopeusrajoituksen alentaminen laskee ajonopeuksia ja sitä kautta vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja sekä parantaa ajoneuvoliikenteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunne kasvaa. Nopeusrajoituksen alentaminen lisää Ratapihankadun reitin matka-aikoja, mikä vähentää Ratapihankadun reitin houkuttelevuutta läpikulkuun. Pelkkä nopeusrajoituksen alentaminen laskee yleensä ajonopeuksia valitettavan vähän. Nopeusrajoituksen alentamista tulisikin tukea muilla toimin (toimenpiteet B-D) sekä tiedottamisen keinoin. Liikennevalojen vihreät aallot tulee tarkistaa nopeusrajoitusten muutosten yhteydessä.

B. Nopeusrajoituksen maalaaminen ajorataan Pansiontiellä ja Ratapihankadulla yhdessä nopeusrajoituksen alentamisen kanssa vaikuttavat ajonopeuksia hillitsevästi ja parantavat merkittävästi nopeusrajoitusmuutoksen tehoa. Kun ajoratamaalaukset sijoitetaan tasaisin välein, muistuttavat ne kuljettajia nopeusrajoituksesta.

C. Nopeusnäyttötaulut hillitsevät ajonopeuksia Pansiontiellä ja Ratapihankadulla. Nopeusnäyttötaulut ovat yksi kustannustehokkaimmista ajonopeuksia hillitsevistä keinoista. Erityisesti taajamaolosuhteissa niiden teho on tunnetusti kaikkein paras. Yhden nopeusnäyttötaulun kustannukset voitetaan takaisin onnettomuuskustannusten pienenemisenä hyvin nopeasti. Taulujen toimivuus monikaistaisilla osuuksilla tulee selvittää jatkosuunnittelussa.

D. Automaattinen nopeusvalvonta välillä Lonttistentie-Ratavahdinrinne yhdessä tehokkaan ja näkyvän tievarsitiedottamisen kanssa on tehokkain ajonopeuksien hillitsemiskeino. Automaattivalvonta poistaa hyvin suurimpia yksittäisiä ylinopeuksia ja alentaa keskinopeuksia.

J. Raskaan liikenteen ohjaaminen liikennemerkeillä vasemmanpuoleisille (sisemmille) kaistoille välillä Nosturinkatu-Brahenkatu Helsingin suuntaan vähentää turvattomuuden tunnetta Ratapihankadun kevyen liikenteen väylällä, kun raskas liikenne siirtyy kauemmas kävelijöistä ja pyöräilijöistä. Tärinähaitat vähenevät, koska Nosturinkatu-Brahenkatu välillä Helsingin suuntaan kaksi kolmasosaa kaivonkansista sijaitsee oikeanpuolisilla kaistoilla ja rekkaliikenne siirtyy myös kaistan verran kauemmas vanhoista puutaloista. Sataman suuntaan toimenpidettä ei tarvita, koska Ratapihankadun pohjoisreunalla ei ole kevyen liikenteen väylää ja oikeanpuolisen kaistan kaivonkannet sijaitsevat kauempana vanhoista puutaloista. Nykytilanteessa suurin osa rekkaliikenteestä käyttää Helsingin suuntaan oikeanpuoleisia kaistoja erityisesti ruuhka-ajan ulkopuolella. Toimenpide koskisi ainoastaan yli 15 metrin pituisia ajoneuvoja.

K. Ratapihankadulla on rinnakkain kapea jalkakäytävä ja pyörätie. Kevyen liikenteen väylän kapein kohta (ilman reunakiveä sekä erotuskaistaa) on vain noin 1,5 metriä. Kapeimmissa kohdissa joudutaan osittain väistämään hyvin lähelle ajorataa, jolloin on riskinä suistuminen ajoradalle. Mielipidekyselyssä asukkaat ehdottivat kaiteen rakentamista Ratapihankadulle ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kaide estäisi ensisijaisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden horjahtamisia sekä suistumisia ajoradalle. Kaide asennettaisiin esimerkiksi reunakiven pyörätien puoleiseen reunaan välille Käsityöläiskatu-Puistokatu. Liittymien ja suojateiden kohdalla kaiteeseen tulisi aukko. Kapeimmissa muutamissa kohdissa kunnossapitoa ei tilanpuutteen vuoksi pystytä järjestämään peruskalustolla vaan tarvitaan erikoiskalustoa.

N. Rekkaliikenteen yörajoitus (esim. klo 22-06) poistaisi valtaosin rekkaliikenteen tärinän ja melun yöaikaan, jolloin rekkaliikenne ei häiritsisi nukkumista. Rajoitus ei poista päiväliikenteen aikaisia melu-, tärinä- ja pölyhaittoja eikä paranna juurikaan liikenneturvallisuutta tai turvattomuuden tunnetta. Rekkaliikenteen kiertomatkojen myötä aika-, kilometri- ja henkilökustannukset nousevat, mutta kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin täysaikaisella kiellolla. Yökiellon aiheuttamat kustannuslisäykset elinkeinoelämälle ovat noin 140.000 – 150.000 euroa vuodessa. Toimenpide koskisi ainoastaan yli 15 metrin pituisia ajoneuvoja eikä koskisi erityisluvan saaneita. Laskentavuorokautena maanantaina 17.2.2014 yöaikana (klo 22-06) kulki yhteensä 123 raskasta ajoneuvoa, joista 83 oli täys- tai puoliperävaunullisia kuorma-autoja.

Oheismateriaali 1Ratapihankadun raskaan liikenteen rajoittamisen mahdollisuudet, vaihtoehdot ja vaikutukset –selvitys (päivätty 18.9.2014)

Oheismateriaali 2Ratapihankadun rekkaliikenteeseen liittyvistä toimenpide-ehdotuksista annetut mielipiteet (päivätty 18.9.2014)

Oheismateriaali 3Alueet, joille ehdotetaan yli 15 metrisille ajoneuvoille asetettavaksi yöaikainen läpiajokielto, ei koske erityisluvan saaneita

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä seuraavat periaateratkaisut jatkosuunnittelun pohjaksi:

1) Pansiontien-Ratapihankadun-Helsinginkadun nopeusrajoitusta lasketaan välillä Lonttistentie-Ratavahdinrinne 50 km/h:stä 40 km/h:iin. Nopeusrajoituksen havaittavuutta tehostetaan maalaamalla nopeusrajoitus ajorataan tasaisin välein.

2) Pansiontien-Ratapihankadun Helsingin suuntaan yli 15 metrin pituiset ajoneuvot ohjataan liikennemerkein vasemmanpuoleiselle kaistalle välillä Nosturinkatu-Brahenkatu.

3) Yli 15 metrin pituisten ajoneuvot kielletään Turun läntisessä ydinkeskustassa sekä Länsikeskuksen läheisyydessä klo 22-06 välisenä aikana, poikkeuksena erityisluvan saaneet ajoneuvot. Erityislupa myönnetään lähtökohtaisesti ainoastaan, mikäli matkan määränpää on kieltoalueen sisällä. Kieltoalue kulkisi läntisessä ydinkeskustassa pääpiirteiltään seuraavissa kohdissa: Ratapihankatu-Helsinginkatu-Helsingin valtatie-Aurajoki-satamaraide-Pansiontie. Länsikeskuksen läheisyydessä kieltoalue kulkisi pääpiirteiltään seuraavissa kohdissa: Satakunnantie-Suikkilantie-Pläkkikaupunginkatu.

Samalla johtokunta päättää, että seuraavien toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet selvitetään:

1) Nopeusnäyttötaulujen ja automaattisen nopeusvalvonnan toteuttaminen Ratapihankadulle.

2) Ratapihankadun raskaan liikenteen liikennemäärien laskentajärjestelmän toteuttaminen

3) Kaiteen toteuttaminen välille Puistokatu-Käsityöläiskatu Ratapihankadun ajoradan keskustan puoleiseen reunaan.

Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi johtokunta asettaa kaiken läntisen keskustan läpikulkevien yli 15 metristen ajoneuvojen siirtämisen Ratapihankadun reitiltä Ohitustielle.

PäätösAsia pantiin pöydälle Harjanteen Karin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.