TURUN SILTOJEN KORJAUSOHJELMA

1.Yleistä

Kansainvälisen asiantuntija-arvion mukaan sillat pysyvät hyvässä kunnossa, jos niiden huoltoon ja korjauksiin käytetään noin 1 prosentti sillan hankintahinnasta vuosittain. 2000-luvun alussa Euroopassa käytettiin keskimäärin noin 0,5 % siltojen hankintahinnasta vuosittaisiin huoltotoimenpiteisiin ja korjauksiin, Suomessa vain noin 0,1 %. Turussa korjauksiin ja siltojen hoitoon on investoitu samalla tasolla kuin muualla Suomessa keskimäärin. Nykyinen korjausinvestointitaso johtaa siltojen rappeutumiseen pidemmällä aikavälillä. Suomessa on tarvetta nostaa korjausvolyymia lähemmäs eurooppalaista keskitasoa.

Siltojen korjaaminen on kallista, kohteita on paljon ja käytettävissä oleva rahoitus on rajallinen. Näistä syistä korjaukset on ajoitettava pitkälle aikavälille. Tässä tarkastelussa on korjaustarpeet jaettu aikavälille 2014 – 2035.

2.Siltojen kunto Turussa

Turun kaupungilla on hallinnassaan 129 siltaa. Liikenneviraston siltojen kuntoluokituksen mukaan näistä on huonokuntoisia 7kpl ja tyydyttävässä kunnossa olevia 46kpl. Loput silloista on luokiteltu hyväkuntoisiksi. Keskimäärin Turun sillat ovat valtakunnallisesti katsoen kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Siltojen jälleenhankinta-arvo on noin 240 miljoonaa euroa. Yleistarkastusten perusteella silloista löytyy korjattavia vaurioita tällä hetkellä n. 10 miljoonan euron edestä. Arviot eivät sisällä siltapaikan kustannuksia eivätkä sillanrakentamiseen liittyviä liikennejärjestelyjen kustannuksia. Vauriokorjausten viivästyminen 5-10 vuodella voi tapauskohtaisesti jopa kaksinkertaistaa korjauskustannukset, sillä korjaamattomat vauriot etenevät nopeasti. Korjattavien siltojen lisäksi Turussa on noin 20 siltaa, joita ei kannata enää korjata. Ne käytetään ns. loppuun ja korvataan aikanaan uudella sillalla.

3.Siltatarkastukset ja kuntotiedon hallinta

Siltojen tarkastustoiminnalla on tarkoitus antaa selkeä ja riittävän luotettava kuva siltojen kunnosta korvaus- ja laajennusinvestointien ohjelmointia varten sekä siltojen kuntotilan seuraamiseksi.

Sillantarkastuksiin kuuluvat vuositarkastukset, yleistarkastukset ja erikoistarkastukset.

Vuositarkastukset sillalle tehdään vuosittain ylläpidon alueurakan yhteydessä. Silmämääräisen tarkastuksen perusteella määritetään ja tehdään tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet ja pienet korjaukset. Vuositarkastustoimintaa pyritään tehostamaan edelleen.

Yleistarkastuskierrokset tehdään keskimäärin viiden vuoden välein. Yleistarkastusten perusteella määritellään siltojen erikoistarkastustarve ennen sillan korjaussuunnitelman laatimista. Tarkastukset teetetään yleis- ja/tai erikoistarkastuspätevyydet omaavilla konsulteilla.

Kaikkien Turun siltojen tiedot on tallennettuna liikenneviraston siltarekisteriin. Siltarekisteriin kirjataan yleis- ja erikoistarkastusten tarkastustiedot vauriokuvineen sekä silloille tehty korjaushistoria. Tämän ajantasaisen siltarekisterin avulla hallitaan Turun siltojen kuntotietoa, jonka perusteella siltojen korjausohjelmat laaditaan.

4.Korjausperiaatteet

Rakenteiden käyttöiän aikana muodostuneiden rakentamis-, ylläpito- ja korjauskustannusten osalta on ylläpito-/ korjaustoimenpiteet ajoitettava ja suunniteltava siten, että kustannukset eivät kasvaisi turhaan hallitsemattoman vaurioitumisen sekä kunnon huonontumisen takia.

Korjaukset tulisi aina suorittaa ennen kuin optimaalinen korjausajankohta on ohitettu. Vauriot etenevät nopeasti ellei niitä korjata. Korjaustoimenpiteiden viivästyminen viidellä vuodella johtaa usein korjauskustannusten kaksinkertaistumiseen.

Siltojen keskimääräinen peruskorjausikä vaihtelee 25 – 35 vuoden välillä. Turun silloista hieman yli 30% on yli 35 vuotta vanhoja. Seuraavaksi peruskorjausikään tulevat 1980 -luvulla rakennetut sillat, joita on noin 30kpl. Merkittäviä säästöjä kokonaiskorjauskustannuksiin voidaan saavuttaa, jos ensimmäinen peruskorjaus tehtäisiin jo 15 – 20 vuoden iässä.

Siltojen korjausjärjestys määräytyy pääosin sillan kuntoluokituksen (5=erittäin hyvä 1=erittäin huono) perusteella. Siltojen kuntoluokitus perustuu tarkastajan antamaan sillan vaurio- ja kuntotietoon.

Sillan vaurio- ja kuntotietojen perusteella järjestelmä laskee siltojen vauriopistesummat. Mitä suurempi sillan painotettu vauriopistesumma on, sitä huonokuntoisemmasta sillasta on kyse. Muita korjausjärjestykseen vaikuttavia kriteerejä ovat mm. siltaan tarvittavat liikenteelliset ja toiminnalliset muutokset sekä käytettävissä oleva rahoitus. Turvallisuuteen ja liikennöintiin vaikuttavat vauriot pyritään korjaamaan heti.

Kaikkia vanhoja siltoja ei kannata enää korjata. Niiden optimaalinen korjausajankohta on jo ohitettu ja korjaukset tulisivat kohtuuttoman kalliiksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Sillat siirtyvät saattohoitovaiheeseen erityistarkkailuun ja ne käytetään loppuun. Käyttöiän ehtoopuolella näihin siltoihin liitetään yleensä painorajoituksia. Turussa tyypillisiä tällaisia siltoja ovat vanhat elementtirakenteiset TOBI-alikulkukäytävät, joita on 19 kpl.

5.Korjausohjelma

Infrapalvelut on laatinut Turun silloille pitkän aikavälin korjaussuunnitelman vuosille 2014-2030. Siltojen korjaus on kallista, joten kustannukset on pyritty jakaman pidemmälle aikavälille. Korjausohjelmaa tullaan säännöllisesti päivittämään ja tarkentamaan sitä mukaa kun korjaussuunnitelmat valmistuvat. Kun korjausajanjakso on pitkä ja siltoja paljon, syntyy samanaikaisesti lisää korjattavaa. Tämä lisäkorjaustarve huomioidaan korjausohjelman päivityksien yhteydessä.

Sillankorjausohjelma koostuu neljästä pääosiosta:

   -vuosittaiset siltojen pienet ylläpito- ja korjaustyöt

   -30 – 35 vuotta vanhojen siltojen peruskorjaukset

   -huonokuntoisten siltojen siltakohtaiset peruskorjaukset ajoitettuna eri vuosille

   -käyttöiän ylittäneiden siltojen korvaaminen uudella sillalla ajoitettuna eri vuosille

Vuosittaisia kunnossapitotöitä ei erikseen ohjelmoida, vaan ne on tarkoitus toteuttaa ylläpidon alueurakoiden yhteydessä. Näitä ovat mm. sillan ja siltapaikan kuivatuslaitteiden ja verhousten kunnossapitotyöt.

Siltojen pienet ylläpito- ja peruskorjaukset käsittävät mm. liikuntasaumalaitteiden ja niiden tukikaistojen korjaukset, kaidekorjaukset, pienet betonipaikkaukset. Infrapalvelut esittää näihin vuosittaisiin peruskorjauksiin käytettävän noin 100.000 € /vuosi käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.

30 – 35 vuotta vanhojen siltojen peruskorjaukset käsittävät mm. vesieristyksien ja kannen pintarakenteiden uusimisia, reunapalkkien ja liikuntasaumalaitteiden uusimisia ja korjaamisia, kaiteiden uusimista sekä kuivatuslaitteiden korjauksia. Korjaukset pyritään ohjelmoimaan siten, että useampi silta peruskorjataan samanaikaisesti. Peruskorjaustarve määritetään yleistarkastuksien perusteella. Peruskorjausurakat ovat vuositasolla suuruudeltaan n. 100.000 – 500.000 € ja niitä toteutetaan tarpeen mukaan 1-2 vuoden välein.

Siltakohtaiset peruskorjaukset tehdään aina erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaisesti. Korjaussuunnitelman laatimista edeltää sillan erikoistarkastuksen tekeminen. Erikoistarkastuksessa täsmentyy sillan yleistarkastuksessa esitetyt korjaustoimenpiteet sekä kustannusarvio.

Peruskorjauksien yhteydessä pyritään aina poistamaan vaurion syy, eikä pelkästään korjata syntyneitä vaurioita. Vesi on siltojen pahin vihollinen. Pitämällä vesieristeet ja kuivatuslaitteen kunnossa saavutetaan korjausinvestoinneille paras hyötysuhde.

Korjauskelvottomien siltojen korvaaminen uudella on kallista. Vanha silta ajetaan saattohoidossa aina loppuun. Uusimisia lykätään mahdollisimman pitkälle ja ne ajoitetaan useammalle vuodelle. Pelkästään elementtirakenteisten TOBI-siltojen (19 kpl) uusiminen maksaa keskimäärin noin 800.000 € / kpl eli yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Ennen uusimispäätöstä tarkastellaan vaihtoehtona pelkkä sillan poisto ja väylän katkaiseminen sekä niiden vaikutukset.

Turussa on muutamia siltoja, joita pidetään erityistarkkailussa. Niiden ympäristössä tapahtuu hidasta maapohjan liikkumista, jonka vaikutuksia siltarakenteisiin tarkkaillaan.

Infrapalvelut on laatinut alustavan aikataulun siltojen korjauksista. Aikataulun avulla on arvioitu myös vuosittaisia investointikustannuksia. Korjauskohteita voidaan niputtaa yhteen ja säästää korjauskustannuksissa. Yhdistelyn seurauksena toisina vuosina korjataan enemmän, toisina vähemmän. Esitetyt vuosikustannukset ovat siten keskimääräisiä vuosikustannusarvioita. Tarkempi työaikataulu korjauksista laaditaan erikseen. Alustava sillankorjausaikataulu (14.4.2014) on esitetty tämän korjaustarvetarkastelun liitteenä.

6.Korjaustoimenpiteiden vaikutusten seuranta

Korjausohjelman vaikutuksia seurataan kahdella mittarilla. Mittareina toimivat vauriopistesumma ja korjausinvestointeihin käytetty vuosittainen euromäärä.

Vauriopistesumma määritetään keskimäärin viiden vuoden välein tehtävien yleistarkastuskierrosten pohjalta. Tavoitteena on, että korjausinvestointeihin sijoitetut eurot kääntävät vauriopistesumman laskuun tai ainakin pitävät sen nykyisellä tasolla. Supistuva vauriopistesumma merkitsee pienentyvää korjausvelkaa. Mikäli vauriopistesumma kasvaa, on korjauksiin investoitu euromäärä liian alhainen ja sitä tulee kasvattaa. Seuranta raportoidaan kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle viiden vuoden välein. Samalla esitetään korjausohjelmaan tarvittavat päivitykset.

Yleistarkastusten vauriopistesumma oli 31.12.2013 10449 pistettä. Luvussa ei ole mukana Suikkilantien korjauksessa Liikennevirastolle siirtyneitä siltoja.

Infrapalvelut Hannu Helinä, Kimmo Pesu, Heikki Virtanen, Tapio Siirto.

Turku 14.4.2014