Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta23323.04.201423

3280-2014 (617)

Vasaramäenpuiston puistosuunnitelma

Tiivistelmä:

Vasaramäenpuistoa käytettiin 60-luvulle saakka epävirallisena kaatopaikkana, kunnes se rakennettiin puistoksi. Turun kaupunki teetti puistoa koskevan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointityön vuosina 2007-2008. Riskinarvioinnissa keskityttiin riskin kannalta olennaisiin haitta-aineisiin, niiden kulkeutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin ns. tahaton maan nieleminen. Raportin jatkotoimenpide-ehdotuksissa ja ympäristökeskuksen raportista antamassa lausunnossa pilaantuneet maat suositellaan peitettäväksi puhtailla maakerroksilla. Lisäksi raportissa suositellaan vähentämään haitta-aineiden liukenemista jätetäyttöalueista orsivesiin maastonmuotoilulla ja pintamaiden tiivistämisellä. Annetut suositukset ovat olleen puistosuunnitelman lähtökohtana. Lisäksi suunnitelmassa pyritään parantamaan puiston käytettävyyttä käytäviä kunnostamalla, valaistusta lisäämällä ja penkkejä uusimalla.

Kilajk § 233

Yt, kaupunkisuunnittelu/suunnitteluyksikkö, maisemasuunnittelija Johanna Salmela 11.4.2014:

Vasaramäen kaupunginosaan, Vasaramäenpuistoon on laadittu puistosuunnitelma.

Suunnittelualue kattaa noin 9,5 ha:n alueen, joka pitää sisällään myös puiston keskellä olevan urheilurakennukselle kaavoitetun rakentamattoman 0,5 ha:n tontin. Tontin vieressä on Puolukkatien lastenkoti. Puisto rajautuu pohjoisessa ja idässä kerrostaloihin, etelässä ja lännessä rivi- ja omakotitaloihin. Asuinalueella toimii Vasaramäen omakotiyhdistyksen, vuokrataloyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden lisäksi Turun seudun vammaisten asuntotukiyhdistys Ry, Invalidiliitto Ry ja hoitokoti Peltola.

Vasaramäenpuisto on maastonmuodoiltaan hyvin tasainen. Kasvillisuus koostuu laajoista nurmikentistä ja puuryhmistä. Käytävät ovat sorapintaisia ja kelirikkoaikaan paikoitellen mahdottomia kulkea. Yksi käytävistä on valaistu ja muut osat puistoa etenkin syksyisin ja lumettomina talvina hyvin pimeitä. Puistoa käytetään virkistysalueena ja keskeisen sijaintinsa takia siellä on myös paljon läpikulkua.

Vasaramäenpuistoa käytettiin 60-luvulle saakka epävirallisena kaatopaikkana, kunnes se rakennettiin puistoksi. Turun kaupunki teetti puistoa koskevan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointityön vuosina 2007-2008. Työhön kuului mm. maaperän ja orsiveden haitta-ainetutkimuksia, huokoskaasumittauksia sekä riskinarviointia. Tutkimusten avulla alueella olevan pääasiallisen jätetäyttökerroksen sijainti pystyttiin rajaamaan melko tarkasti puiston keskivaiheille. Maaperän haitta-ainetutkimuksissa todettiin kohonneita raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-aineiden suurimmat pitoisuudet sijoittuvat jätetäyttökerrokseen. Tutkimusalueen pinta- ja täyttömaakerroksessa oli paikoitellen kohonneita pitoisuuksia myös alueilla, joilla ei ole havaittu jätteitä.

Tutkimusten perusteella tehdyssä riskinarvioinnissa Vasaramäenpuiston alue jaettiin kolmeen käyttö-muodoltaan erilaiseen alueeseen ja niiden terveys- ja ympäristöriskit arvioitiin noudattaen valtioneuvoston asetusta (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (Pima-asetus). Riskinarvioinnissa keskityttiin riskin kannalta olennaisiin haitta-aineisiin, niiden kulkeutumisreitteihin ja altistustilanteisiin. Merkittävimmäksi riskiksi arvioitiin ns. tahaton maan nieleminen.

Raportin jatkotoimenpide-ehdotuksissa ja ympäristökeskuksen raportista antamassa lausunnossa (LOS-2007-Y-768-124) pilaantuneet maat suositellaan peitettäväksi puhtailla maakerroksilla. Lisäksi raportissa suositellaan vähentämään haitta-aineiden liukenemista jätetäyttöalueista orsivesiin maastonmuotoilulla ja pintamaiden tiivistämisellä. Puistossa on käynnissä tarkkailuohjelma, jossa alueelta virtaavien pohja- ja orsivesien laatua seurataan.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut tutkimusraportin sekä siitä annetun Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon suositusten toteuttaminen. Pintamaat, joissa on todettu Pima-asetuksen raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia sekä jätetäyttöalueet, on peitetty puhtailla mailla nykyiset rakenteet ja ympäristö huomioon ottaen. Puhtaat maat on muotoiltu hyvin loiviksi kummuiksi, joiden korkeus enimmillään noin 50 cm. Kumpujen pinta nurmetetaan. Pintavesiä ohjataan maastonmuodoilla ja painanteilla puhtaille puistoalueille ja hulevesikaivoihin. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita on pyritty mahdollisuuksien mukaan säästämään. Poistettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita ja pensaita.

Puiston käyttäjäkunta on laaja ja tarpeet vaihtelevia. Eri käyttäjäryhmät on pyritty ottamaan huomioon mm. maastonmuotoilussa, kalustevalinnoissa ja pintamateriaaleissa. Puistokäytävien pinnoite on vaihdettu tiivistettyyn kivituhkaan. Käytävien korkeusasemaa myös nostetaan hieman, jotta ne pysyvät kuivempina kelirikkoaikaan. Penkit on valittu kalustesarjasta, jossa on myös esteettömiä vaihtoehtoja. Roskakorien ja valaisimien määrää lisätään ja Palmupolun vieressä oleva Radiomaston aikainen betonirakenne puretaan.

Suunnitelmat olivat nähtävillä 31.3-14.4.2014. Lisäksi alueella vaikuttaville toimijoille lähetettiin lausuntopyyntö suunnitelmaluonnoksesta. Nähtävänä oloaikana suunnitelmaan tuli yksi lausunto ja yksi muistutus.  

Vasaramäen omakotiyhdistys, Tomi Viitanen ja Kari Haavisto, lausunto: Lausunnossa esitetään suunnitelmaan seuraavia muutoksia: Nykyisen kumpareen korottaminen ja muotoilu lasten mäenlaskupaikaksi. Frisbeegolfradan perustaminen. Sisäänajoväylien varustaminen liikennemerkeillä, joista käy ilmi että puisto on tarkoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Samoihin liikennemerkkitolppiin esitetään kiinnitettäväksi merkki, jossa muistutetaan koiranjätösten keräämisestä. Lisäksi toivotaan, että käytävien asfalttipäällyste mahdollistaisi rullaluistelun. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä, sillä oleva kumpare sijaitsee miltei ainoalla alueella, jolle on mahdollista ohjata hulevesiä. Frisbeegolfradat pyritään sijoittamaan alueille joilla on vähemmän muuta virkistyskäyttöä. Vasaramäenpuistoa käyttävää myös monet erityisryhmät, joten turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikennemerkkejä ei esitetä puistosuunnitelmissa, mutta asia on saatettu alueliikennesuunnittelijan tietoon. Lisäksi todetaan että rullaluistelulle on hyvät mahdollisuudet viereisessä Kupittaanpuistossa, jossa on myös paljon muita aktiviteetteja.

TVT-Asunnot Oy, Teppo Forss, muistutus: Muistutus koskee puita, jotka kasvavat lähellä TVT-Asunnot Oy:n omistamaa kiinteistöä. Puiden oksat kasvavat rakennuksen vesikaton päälle ja ne esitetään kaadettaviksi. Lisäksi esitetään että puiden tilalle istutetaan uusia pienemmäksi jääviä puita tai nykyisiä vastaavia, mutta kauemmaksi talosta. Muistutus ei aiheuta toimenpiteitä puistosuunnitelmaan. Turun kaupungin puuasiantuntija on käynyt tarkastamassa puut ja todennut, että puita voidaan hieman leikata, jolloin haitta rakennukselle ei ole kohtuuton.

Suunnitelman toteuttamisen alustava kustannusarvio on noin 900.000 euroa. Suunnitelma toteutetaan vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Liite 1Puistosuunnitelma W 6936012

Oheismateriaali 1Lausunto, Vasaramäen omakotiyhdistys

Oheismateriaali 2Muistutus, TVT Asunnot Oy

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä Vasaramäenpuiston puistosuunnitelman W 6936012 MRA:n 46 §:n mukaisena suunnitelmana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedTVT Asunnot Oy
tiedVasaramäen Omakotiyhdistys ry
tiedKiinteistöliikelaitos, infrapalvelut
tpvYmpäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, suunnitteluyksikkö


Liitteet:

Kilajk § 233
Liite 1:Puistosuunnitelma W 6936012