PYLVÄIDEN JA MAADOITUSTEN YHTEISKÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1. Sopijapuolet

Sopijapuolet, jakeluverkon haltija Turku Energia Sähköverkot Oy ja ulkovalaistusverkon omistaja Turun kaupunki Kiinteistöliikelaitos, ovat keskenään tehneet seuraavan sopimuksen omistamiensa tai hallinnassaan olevien pylväiden sekä niillä tehtävien maadoitusten yhteiskäytöstä. Yhteispylvään tai maadoituksen omistajaa/haltijaa nimitetään seuraavassa omistajaksi ja käyttöoikeuden saavaa osapuolta käyttäjäksi.

2. Sopimuksen tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia yhteiskäytössä olevien pylväiden omistuksen määräytymisperiaatteet ja edistää pylväiden sekä niillä tehtävien maadoitusten yhteiskäyttöä sopijapuolten toimialueilla siten, että saavutetaan teknisesti ja taloudellisesti sekä maiseman suojelun kannalta mahdollisimman edullinen tulos. Lisäksi on tarkoitus sopia kadunalitusputkien omistusoikeuden määräytymisperiaatteet.

3. Sopijapuolten oikeudet

Kummallakin sopijapuolella on oikeus korvausta vastaan tämän sopimuksen ehtojen, sähkömarkkinalain ja sähköturvallisuuslain ja niiden nojalla annettujen säädösten sekä muiden säädösten ja määräysten sallimissa puitteissa asentaa johtoja toisen sopijapuolen pylväisiin ja kytkeytyä tämän maadoituksiin.

4. Yhteiskäytöstä sopiminen

4.1. Yleistä

Johtojen asentamisesta toisen sopijapuolen pylväisiin tai liittymisestä ko. sopijapuolen maadoitukseen on kussakin tapauksessa erikseen ennen asennustoimiin ryhtymistä sovittava omistajan ja käyttäjän kesken.

Sopimista varten täytetään tämän sopimuksen liitteenä 2 oleva Yhteiskäyttö-/ yhteismaadoituslomake lisättynä suunnitelmapiirustuksella tai karttaliitteellä.

4.2. Ohjeet

Käyttäjän on rakenteissaan ja asennustöissään noudatettava yhteispylväskäyttöön ja yhteismaadoituksiin liittyviä Sähkö- ja televerkostojen yhteistyöneuvottelukunnan (STYNK) laatimia ja hyväksymiä sekä omistajan tarpeen mukaan antamia ohjeita.

Käyttäjän kirjallisesta yhteiskäyttöpyynnöstä tulee ilmetä asennuspaikka sekä pylväiden ja maadoitusten lukumäärä. Pyyntö tarkoittaa, ellei siitä muuta ilmene, tämän sopimuksen liitteessä 1 määritellyn käyttöoikeuden edellyttämää suurinta johto- ja laitemäärää.

Käyttäjän tulee johtojensa asennustöissä ja maadoitusten yhdistämisessä noudattaa yleisesti sovittuja tai muuten sellaisia asennustapoja ja käyttää sellaisia asennustarvikkeita, että johdot ja laitteet sekä maadoitusten yhdistämiset tuottavat mahdollisimman vähän haittaa omistajan johdoille ja laitteille sekä niiden kunnossapidolle.

Jakeluverkon haltijan pyytäessä ulkovalaistuspylväiden yhteiskäyttölupaa, sisällyttää tämä kirjalliseen yhteiskäyttöpyyntöön (liite 2) ilmoituksen myös siitä, että pylväiden mekaaninen kuormitus kestää jakeluverkon johdinten aiheuttaman rasituksen ylittämättä ilmajohtoja koskevien määräysten asettamia rajoja.

4.3. Omistajan erityisoikeudet

Omistajalla on oikeus kussakin tapauksessa perustellusta syystä rajoittaa pylvääseensä asennettavien, käyttäjän omistamien johtojen ja näihin liittyvien laitteiden laatu, koko ja määrä käyttöoikeutta pienemmäksi tai suuremmaksi tai kokonaan kieltäytyä antamasta käyttölupaa. Em. käytäntöä sovelletaan myös yhteismaadoituspyyntöihin.

4.4. Määräaikaiset käyttöoikeudet

Tämän sopimuksen tarkoittamien käyttöoikeuksien lisäksi voivat osapuolet sopia myös määräaikaisista tilapäiskäyttöoikeuksista. Tilapäisestä käytöstä ilmoitetaan kuten pysyvästä käytöstä (liite 2).

4.5. Keskijänniteverkon yhteiskäytöt

Jakeluverkonhaltijan keskijänniteverkkoon (10 – 20 kV) kohdistuvista yhteispylväskäytöistä tai yhteismaadoituksista laaditaan lisäksi johtokohtainen sopimus (liite 3), joka myös allekirjoitetaan molempien sopijapuolten toimesta.

4.6. Käyttölupien arkistointi/tarkastus

Annetuista käyttöluvista pitävät osapuolet sopimallaan tavalla kirjaa ja sopivat määräajoin tapahtuvasta tarkoituksenmukaisesta lupia koskevan luettelon tarkistusmenettelystä.

5. Määräykset ja työturvallisuus

Sopijapuolet huolehtivat, että niiden omistamat johdot, laitteet ja maadoitukset ovat voimassa olevien virallisten määräysten mukaiset sekä myös siitä, että niiden henkilökunta suorittaa työt annettujen virallisten turvallisuus- ja muiden määräysten mukaisesti. Näin ollen sopijapuolet vastaavat oman henkilökuntansa työturvallisuudesta.

6. Toiselle sopijapuolelle tai kolmannelle aiheutettu vahinko

Kumpikin sopijapuoli vastaa omistamansa johdon, laitteen tai maadoituksen toisen osapuolen johdolle, laitteelle tai maadoitukselle aiheutuneesta vahingosta. Edellytyksenä on, että vahinko aiheutuu virallisten määräysten vastaisesta rakenteesta tai asianomaisen tai tämän palveluksessa olevan henkilön tuottamuksesta. Sama koskee myös mahdollista johtoon, laitteeseen tai maadoitukseen kohdistuvaa asennus-, huolto- ja korjaustyötä. Muutoin vastaa kumpikin sopijapuoli johtonsa, laitteensa tai maadoituksensa kärsimistä mahdollisista vahingoista.

Mikäli vahinko ei johdu edellisessä kappaleessa mainituista asioista ja on selvästi osoitettavissa, että vahinko on aiheutunut jakeluverkon haltijan omistamien tai hallinnassa olevien pylväiden ja maadoitusten yhteiskäytöstä, Turun kaupunki ei vaadi siitä sähköturvallisuuslain ankaran vastuun mukaista korvausta jakeluverkon haltijalta suoraan tai tämän vakuutuksenantajan kautta.

Jos kolmannelle on aiheutunut vahinkoa Turun kaupungin tuottamuksesta tai sen johtojen, laitteiden tai maadoitusten välityksellä, on tästä aiheutuvaan vahingonkorvausvelvollisuuteen sovellettava sähköturvallisuuslain (410/96) 46 §:ää myöskin Turun kaupungin ja jakeluverkon haltijan välisissä suhteissa.

Jos Turun kaupunki omistaa yhteispylvään, jakeluverkon haltija vastaa omistamansa johdon tai muun laitteen välityksellä kolmannelle aiheutuneesta vahingosta, niin kuin sähköturvallisuuslaissa säädetään.

7. Sopijapuolten velvollisuudet, oikeudet ja kustannusvastuut

Omistajan on hyvissä ajoin annettava käyttäjälle kirjallinen tieto kaikista niistä toimenpiteistä, joihin käyttäjä on tämän pykälän mukaan velvollinen omistajan vaatimuksesta ryhtymään.

7.1. Johtojen muutostyöt

Omistaja on oikeutettu perimään käyttäjältä ne kustannukset, jotka johtuvat käyttäjän omistamien johtojen aiheuttamista muutostöistä omistajan pylväissä.

Käyttäjä on velvollinen kustannuksellaan tekemään omistajan pylväisiin asennettujen johtojensa sekä niihin liittyvien laitteidensa suhteen sellaisia muutoksia, joita omistajan tarve tai muuttuneet viralliset määräykset saattavat edellyttää.

7.2. Lisärakenteet

Pienjänniteverkon yhteiskäytöissä käyttäjä asentaa tai asennuttaa yhteispylvääseen ennen johtonsa asentamista kustannuksellaan uuden johdon mahdollisesti vaatiman harustuksen, tuen ja lisämaadoituksen.

Keskijänniteverkon yhteiskäytön lisärakenteista ja muista tapauskohtaisista toiminnallisuuksista sovitaan johtokohtaisessa sopimuksessa. Jos muuta ei ole sovittu, varoitusrenkaan huoltaa käyttäjä.

7.3. Kunnossapito, uusiminen ja valvonta

Omistaja huolehtii kustannuksellaan yhteispylväidensä kunnossapidosta ja uusimisesta. Pylväitä uusittaessa tai toiseen paikkaan siirrettäessä sopijapuolet huolehtivat kustannuksellaan omistamiensa johtojen ja laitteiden asentamisesta uusittuihin tai siirrettyihin pylväisiin.

7.4. Johtojen siirtäminen ja poistaminen tai pylvään omistuksen siirtyminen

Mikäli käyttäjän johdot eivät täytä virallisia määräyksiä, on omistaja oikeutettu vaatimaan ne poistettavaksi pylväistään tai muutattamaan määräyksen mukaisiksi korvauksetta.

Käyttäjän tulee kustannuksellaan poistaa johtonsa omistajan pylväistä, jos omistaja tätä muuttuneiden olosuhteiden perusteella vaatii. Muuttuneilla olosuhteilla tarkoitetaan tässä sitä, että omistaja joutuu purkamaan johtonsa, tarvitsee pylväät kokonaan omaan käyttöönsä, muuttaa ilmajohto-osuuden maakaapeloinniksi tai on olemassa jokin muu perusteltu syy.

Pitempiaikaista valmistelua vaativista töistä, kuten johtojen kokonaan poistamisesta, kirjallinen ilmoitus on annettava vähintään kuusi (6) kuukautta ennen kuin työn tulee olla suoritettu.

Omistajan muuttaessa ilmajohtonsa maakaapeloinniksi, voi käyttäjä kaikkien sopijapuolten (jakeluverkon haltija, Turun kaupunki, maanomistaja) kirjallisesti niin sopiessa säilyttää pylväiden käyttöoikeutensa alkuperäisen sopimuksen määrittelemän ajan. Pylväiden ylläpitovastuu siirtyy samalla käyttäjälle.

Tapauksissa, joissa pylvään omistajalla ei ole kirjallista sopimusta maanomistajan kanssa pylvään sijoittamisesta, voidaan pylvään omistuksesta sopia verkonhaltijoiden kesken kahdenvälisesti. Jos käyttäjä tällaisessa tapauksessa ilmoittaa omistajalle, ettei poista johtojaan ja laitteitaan omistajan pylväistä, siirtyy pylväs käyttäjän omistukseen kaikkine vastuineen ja etuineen välittömästi omistajan poistettua johtonsa ja muut laitteensa yhteiskäyttöpylväästä.

Mikäli edellä mainittua ilmoitusta ei ole annettu eikä käyttäjä ei ole poistanut johtojaan ja laitteitaan omistajan pylväistä ilmoitettuun tai sovittuun määräaikaan mennessä, on pylväiden omistajalla oikeus poistaa nämä käyttäjän kustannuksella. Ennen poistamiseen ryhtymistä on siitä ilmoitettava kirjallisesti käyttäjälle viikkoa ennen toimenpiteen aloittamista. Omistaja ei ole vastuussa poistamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Poistettavat johdot ja laitteet on kuitenkin asianmukaisesti suojattava käyttäjän kustannuksella.

Johtojen siirtämisestä samoissa pylväissä on kirjallinen ilmoitus annettava viimeistään yhtä (1) kuukautta ja suuremmista siirtotöistä vähintään kolme (3) kuukautta ennen kuin siirron on oltava suoritettu.

Poikkeustapauksissa on käyttäjän siirrettävä tai poistettava johtonsa ja laitteensa välittömästi omistajan sitä erityisen painavin perustein vaatiessa. Poikkeustapauksia voivat olla mm. viranomaismääräys, hengenvaara, omaisuuden tuhoutumisvaara tai omistajan liiketoiminnalle aiheutuva toimenpiteeseen verrattuna erityisen merkittävä liiketappioriski.

7.5. Yhteispylväästä luopuminen

Käyttäjän luopuessa oikeudestaan käyttää omistajan pylväitä, ei käyttäjälle makseta tämän jo mahdollisesti suorittamia korvauksia takaisin.

8. Yhteispylväskorvaus

Tämän sopimuksen solmimisen yhteydessä ei suoriteta korvauksia puolin tai toisin.

Korvaus käyttöoikeudesta yhteispylvääseen tämän sopimuksen edellyttämällä tavalla suoritetaan kertakorvauksena. Kertakorvaus vuodelle 2011 on ollut 151,53 €/pylväs. Korvaus määritetään vuosittain STYNK:n laatiman selvityksen perusteella, elleivät osapuolet muuta sovi.

Korvaus suoritetaan tämän sopimuksen liitteessä 1 ilmenevään käyttöoikeuteen sisältyvästä enimmäisjohto-/ laitemäärästä siitäkin huolimatta, ettei johto-/ laitemäärä kokonaisuudessaan ole asennettu.

Käyttöoikeuteen sisältymättömien johtojen ja laitteiden asentamisen korvaukset voidaan sopijapuolten kesken sopia erikseen.

Tämän sopimuksen tarkoittamiin käyttöoikeuksiin perustuvat korvaukset laskutetaan vuosittain jälkikäteen marraskuun lopun tilanteen mukaan.

9. Yhteiskäyttöpylväiden ja kadunalitusputkien omistus

Turun kaupunki omisti aiemmin Turun energialaitoksen, jonka omaisuutta olivat sekä sähkönjakeluverkko että ulkovalaistusverkko. Yhtiöitettäessä energialaitos vuonna 1995 Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:ksi siirtyi sähkönjakeluverkko uuden yhtiön omaisuudeksi ja ulkovalaistusverkko siirtyi Turun kaupungin suoraan omistamaksi. Sen jälkeen on sähkönjakeluverkko siirtynyt edelleen Turku Energia Sähköverkot Oy:n omaisuudeksi sähköverkkotoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä 2006. Yksityiskohtaista omaisuuden jakoa näiden verkkojen yhteiskäyttöjen tai kadunalitusputkien osalta ei ole aikaisemmin suoritettu.

9.1. Yhteispylväiden omistus

Tällä sopimuksella sovitaan yhteiskäyttöpylväiden omistuksen jakautuvan seuraavalla tavalla sopimuksen voimaantulo hetkellä:

•pääsääntöisesti pylväät, joissa on molempien verkkojen johtoja tai laitteita, kuuluvat sähköverkkoon

•tapauksissa, joissa molempia verkkoja on sijoitettuna pylvääseen, mutta pylväs kiistatta palvelee ensisijaisesti ulkovalaistusverkkoa, kuuluvat ulkovalaistusverkkoon

Tarvittaessa pylvään omistaja voidaan sopia pylväskohtaisesti verkkojen toiminnasta vastaavien asianhoitajien kesken ja kirjata verkonhallintajärjestelmiin.

Sopimuksen voimaantulohetkellä vain ulkovalaistusverkon käytössä olevat pylväät kuuluvat ulkovalaistusverkkoon ja vain sähkönjakeluverkon käytössä olevat pylväät kuluvat sähkönjakeluverkkoon.

9.2 Kadunalitusputkien omistus

Tällä sopimuksella sovitaan kadunalitusputkien omistuksen jakautuvan seuraavalla tavalla sopimuksen voimaantulohetkellä:

•jos kadunalitusputkessa on pelkästään ulkovalaistuskaapeli, on putken omistaja Kiinteistöliikelaitos

•jos kadunalitusputkessa on pelkästään sähköverkon kaapeli, on putken omistaja Turku Energia Sähköverkot Oy

•jos kadunalitusputkessa on sekä sähköverkon kaapeli että ulkovalaistuskaapeli, on putken omistaja Turku Energia Sähköverkot Oy

Tarvittaessa putken omistaja voidaan sopia tapauskohtaisesti verkkojen toiminnasta vastaavien asianhoitajien kesken ja kirjata kaupungin sijaintitietojärjestelmään.

10. Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden (2) vuoden irtisanomisajalla.

Tämän sopimuksen määräykset ovat soveltuvin osin voimassa myös niihin yhteispylväisiin ja yhteismaadoituksiin nähden, jotka on otettu käyttöön ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista.

11. Sopimuksen irtisanominen

Sopijapuolilla on oikeus kirjallisesti irtisanoa sopimus, jos siihen on perusteltu syy, kuten virallisten määräysten muuttuminen tai olosuhteiden ratkaiseva muutos.

Viimeistään sopimuksen päättyessä on käyttäjän alettava purkaa johtojaan ja laitteitaan omistajan pylväistä siten, että kunakin seuraavana vuonna on purettu vähintään kymmenen (10) prosenttia sopimuksen päättymishetkellä omistajan pylväisiin asennetuista käyttäjän johdoista ja laitteista ja että kaikki johdot ja laitteet ovat purettu kymmenen (10) vuoden kuluessa sopimuksen päättymisestä.

Yhteispylvään käyttämisestä suoritetusta kertakorvauksesta on tällöin maksettava käyttäjälle takaisin purettujen johtojen ja laitteiden osalta käyttämättä jäänyttä pitoaikaa vastaava korvaus. Korvauksen perustana käytetään johtojen ja laitteiden käyttöönottoajankohdan mukaista yhteiskäyttökorvausta. Pitoaikana käytetään 30 vuotta. Sopimuksen irtisanova osapuoli ei kuitenkaan ole oikeutettu mainittuihin korvauksiin.

Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ei osapuolten välillä ole suoritettu sellaisia yhteiskäyttökorvauksia, joista syntyisi korvausten palautusvelvollisuuksia sopimuksen irtisanomistilanteessa.

Niihin johtoihin ja laitteisiin, jotka sopimuksen päättymisen jälkeen ja ennen niiden purkamista jäävät omistajan pylväisiin, noudatetaan edelleen soveltuvin osin tämän sopimuksen määräyksiä.

12. Sopimuksen siirto

Tähän sopimukseen perustuvia oikeuksia tai velvollisuuksia ei sopijapuoli ole oikeutettu ilman toisen sopijapuolen suostumusta siirtämään kolmannelle. Tähän sopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet voidaan kuitenkin kirjallisesti sopimalla siirtää sellaisinaan kolmannelle, jos tämä kolmas jatkaa toimintaa jakeluverkon haltijana ja toinen sopijapuoli siirtämistä vaatii.

13. Riitaisuudet

Kaikki tämän sopimuksen pätevyyttä, tulkintaa ja soveltamista koskevat riitaisuudet, joista sopijapuolet eivät voi keskenään sopia, on jätettävä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

14. Sopimuksen muutokset ja lisäykset

Kaikki muutokset ja lisäykset tähän sopimukseen tulevat voimaan vasta, kun kumpikin sopijapuoli on ne kirjallisesti hyväksynyt.

15. Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Turussa,

___ / ___ 2012      ___ / ___ 2012

TURKU ENERGIA       TURUN KAUPUNKI

SÄHKÖVERKOT OY      Kiinteistöliikelaitos

___________________      ___________________

Vesa Vaskikari      Jouko Turto

toimitusjohtaja      liikelaitosjohtaja

Liitteet:

1.Yhteispylvääseen asennettavien johtojen ja muiden laitteiden sallitut määrät

2.Pylväiden yhteiskäyttö-/ yhteismaadoituslomake

3.Sopimusmalli: suurjännitejohdon ja telekaapelin yhteispylväiden johtokohtainen käyttö

Liite 1

YHTEISPYLVÄÄSEEN ASENNETTAVIEN JOHTOJEN JA MUIDEN LAITTEIDEN SALLITUT MÄÄRÄT

Yhteispylvään lujuuden suoralla johto-osuudella määrää tuuli- ja jääkuorma. Jääkuormaksi on laskettu pienjänniteriippukierrekaapeleilla 24,5 N/m.

Tältä pohjalta sisältyvät käyttöoikeuteen suoran johto-osuuden jännevälillä alempana esitetyt vaihtoehtoiset johtomäärät, joiden yhteenlaskettu tehollinen tuulihalkaisija saa olla keskimäärin jännevälillä enintään 42 mm ja omapaino jääkuormineen enintään 60,8 N/m.

Johtojen lisäksi käyttäjä saa yhteispylvääseen asentaa varokekytkimen ja kaksi maakaapelinousua tai yhden kaapelijatkoksen.

Esimerkkejä enimmäiskäyttöoikeuksista:

1. AMKA 3 x 120 + 95 tai 2 x AMKA 3 x 16 + 25

AMKA 3 x 120 + 95      = pienjänniteriippukierrekaapeli, 120 mm2