Tonttipalvelut, Timo Laiho 14.1.2011:

1.1.2009 perustettujen liikelaitosten osalta tuli vuoden 2009 aikana aloittavat taseet määrittää uudelleen siten, että ne heijastavat liikelaitosten toiminnallisia tehtäviä sekä tehdä mahdolliset tasesiirrot, joiden vaikutukset huomioitiin vuoden 2010 talousarvion laadinnassa. Aloittaviksi taseiksi määriteltiin kokonaisuudet, joissa Tilaliikelaitoksen omistajahallintaan jäivät ne rakennukset ja rakennusten tontit/maa-alueet, jotka tukevat kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kiinteistöliikelaitoksen omistajahallintaan tuli kaupungin omistama muu kiinteistöomaisuus rakennuksineen. Kohdejakoa tarkistettiin ja täydennettiin liikelaitosten välillä syksyllä 2010.

Vuodenvaihteessa 2010–2011 Kiinteistöliikelaitoksen omistajahallinnassa on 721 rakennusta noin 260 kohteessa. Kohteista saatavat vuokratulot ovat noin 5 Meur/vuosi, josta noin 50 % on ulkoista vuokratuloa. Kohteiden ylläpidosta on tehty sopimukset kiinteistönhoidon ja isännöinnin osalta Kiinteistöpalveluliikelaitoksen kanssa ja kunnossapidon osalta Talotoimiliikelaitoksen kanssa. Sopimusten puitesumma on vuosina 2010–2011 yhteensä 2,9 Meur/vuosi.

Turun kaupunginvaltuusto on 5.10.2009 linjannut kaupungin omistajapolitiikkaa vuosille 2009–2013 siten, että kaiken omistamisen perusteena tulee olla omaisuuden käyttö ja hyödyntäminen kaupungin palvelutuotannossa tai muissa kaupungin ei kaupallisten tavoitteiden toteuttamisessa sellaisilla toimialoilla, joilla ei ole markkinatoimijoita tai joille ei ole mahdollista luoda lyhyellä aikavälillä markkinoita. Päätökset maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista ja muusta omaisuuden hoidosta on perustuttava aina taloudelliseen kustannushyötyarviointiin.

Kiinteistöliikelaitoksen rakennetun kiinteistöomaisuuden omistajastrategian luomiseksi kohteet on luokiteltu neljään perusluokkaan: 1. Pidettäviin, 2. Purettaviin, 3. Kehitettäviin ja 4. Myytäviin. Luokittelun peruslähtökohtana on pidetty kohteen nykyisen sekä odotettavissa olevan maankäytön ohella rakennetun kohteen nykyistä käyttöä ja kuntoa. Luokittelu perustuu siis kiinteistön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ottaen huomioon sekä maa-alueen että rakennuksen kehittämismahdollisuudet. Perusluokittelua on edelleen täsmennetty ja kohteet luokiteltu kehittämisluokkiin seuraavasti:

1. Pidettävät (157 rakennusta):

1A Katu ja viheralueet (39 rak.)

Yleisiä alueita ja niiden ylläpitoa palvelevat kohteet.

1B Ulkoilu- ja viljelyalueet (109 rak.)

Ulkoilualueita sekä maa- ja metsätalousalueita palvelevat kohteet.

1C Erityiskohde (9 rak.)

Kaupungin omistuksessa muutoin pidettäväksi luokitellut erityiskohteet.

Tavoite: Pidettäväksi luokitellut kohteet pidetään kaupungin omistuksessa niin kauan kuin niiden on tarpeen palvella luokittelun mukaista käyttötarkoitusta.  Kohteiden kunnossapidon tueksi voidaan laatia erillinen investointisuunnitelma.

2. Purettavat (218 rakennusta):

2A Heti purettava kohde (37 rak.)

Kohteen kunnosta ja sijainnista johtuen heti purettavat kohteet.

2B Purettava kohde (49 rak.)

Kohteet, joilla ei ole käyttäjää ja jotka ovat kuntonsa puolesta elinkaarensa lopussa.

2C Puretaan käytön loputtua (59 rak.)

Kohteet, joilla on käyttäjä mutta kohteen kehittämiselle ei ole edellytyksiä.

2D Puretaan maankäytön kehittyessä (73 rak.)

Kohteet, joiden odotettavissa oleva maankäyttö ei tue kohteen nykyistä käyttöä.

Tavoite: Purettavaksi luokitelluista kohteista luokan 2A kohteet puretaan vuosien 2011–2012 aikana ja luokan 2B kohteet puretaan vuosien 2012–2014 aikana. Luokkien 2A ja 2B kohteisiin ei investoida. Luokkien 2C ja 2D kohteisiin voidaan investoida, mikäli investoinnin takaisinmaksuaika alittaa investoinnin kestoajan.

3. Kehitettävät (275 rakennusta):

3A Asemakaavoituskohde (58 rak.)

Kohteet sijaitsevat alueella, jolla on vireillä asemakaavan laatiminen tai muuttaminen.

3B Kehityskohde (34 rak.)

Kohteiden kehittämiseksi aloitetaan aktiiviset toimenpiteet (asemakaavan muuttaminen, erilaiset selvitykset tms.)

3C Aluekehityskohde (78 rak.)

Kohteiden kehittäminen edellyttää kohdealueen laajempaa tarkastelua (yleiskaava, yleissuunnittelu, hankesuunnittelu tms.).

3D Erityiskohde (52 rak.)

Suojelukohteet, entiset väestönsuojat, muut erityistä ideointia edellyttävät kehitettävät kohteet.

3E Raakamaakohde (53 rak.)

Kohteiden odotettavissa olevasta maankäytöstä ei ole varmuutta.

Tavoite: Kehitettävien kohteiden omistuksesta pyritään keskipitkällä aikavälillä luopumaan maankäytön kehittymisen tai muunlaisen kohteen käyttötarkoituksen kehittämisen kautta. Osa rakennuksista tulee siirtymään myytävään, osa pidettävään tai purettavaan luokkaan. Kohteisiin tehtävät investoinnit harkitaan tapauskohtaisesti.

4. Myytävät (71 rakennusta):

4A Neuvottelukohde (49 rak.)

Kohteet, jotka pyritään ensisijaisesti luovuttamaan neuvottelumenettelyllä. Kaupunginhallitus on 29.10.2007 § 650 päättänyt Tilalaitoksen rakennettujen kohteiden myyntiperiaatteista, jonka mukaan neuvottelumenettelyllä voidaan luovuttaa kohteita, joissa:

omistussuhteet ovat vuosien varrella sekoittuneet

ulkopuolinen pitkäaikainen vuokralainen on halukas lunastamaan kohteen itselleen

ostajakandidaattina on yleishyödyllinen yhdistys, yhteisö tai Suomen valtio

ostajakandidaattina on kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumisen kannalta merkittävä taho

rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla tai asemakaavalla

kohde on osa vaihtokauppaa.

4B Avoin neuvottelumenettely (17 rak.)

Avoimella neuvottelumenettelyllä luovutetaan kohteita, joille pyritään myyntimenettelyn kautta löytämään alueen kaavoitusta tukeva käyttö.

4C Hintatarjouskilpailu (5 rak.)

Tarjouskilpailulla luovutettavien kohteiden maankäytölliset luovutusedellytykset (kaavatilanne) ovat kunnossa. Kohde luovutetaan pääsääntöisesti korkeimman hyväksyttävissä olevan tarjouksen tehneelle.

Tavoite: Myytävistä kohteista luovutaan lyhyellä aikavälillä. Kohteiden luovuttamiselle on olemassa maankäytölliset edellytykset taikka niiden valmistelu aloitetaan myynnin aikana.

Karkeasti laskien 50 prosenttia rakennuskannasta on siis kehitettävää ja myytävää omaisuutta ja 30 prosenttia purettavaa. Purettavaksi luokitellusta rakennuskannastakin tosin osa sijaitsee sellaisella alueella, jossa maa-alue on purkamisen jälkeen hyödynnettävissä tonttimaana uudisrakentamiseen, ja siten myöhemmin myytävissä. Kiinteistöliikelaitoksen omistajahallintaan pitkällä aikavälillä jäisi noin 20 prosenttia rakennuskannasta.

Kiinteistöliikelaitoksen omistajahallintaan siirretyn rakennuskannan haltuun ottamiseksi on tehty vuoden 2010 aikana useita toimenpiteitä, jotka ovat painottuneet tiedon keräämiseen ja perusparantamiseen. Tulevia toimenpiteitä tulevat olemaan rakennuksiin tehtävien investointien tarkempi suunnittelu, purkutöiden hankinta, vuokra-asiakkuuksien ja ylläpidon hallinnan organisointi sekä kehittämis- ja myyntitoimien jatkaminen. Tehty luokittelu ohjaa Kiinteistöliikelaitoksen toimintaa mutta kohteille tehtävät toimenpiteet valmistellaan kohdekohtaisesti normaalin kaupungin päätöksentekomenettelyn kautta.

Talotoimiliikelaitoksen ja Kiinteistöpalveluliikelaitoksen kanssa on laadittu sopimukset rakennusten yllä- ja kunnossapidosta vuosille 2010–2011. Ylläpidon osalta rakennukset on luokiteltu kolmeen kiinteistönhoitoluokkaan: 1. Aktiivihoidossa = Kiinteistöpalveluliikelaitoksen hoidossa 2. Aktiiviseurannassa = Kiinteistöpalveluliikelaitoksen seurannassa 3. muiden hoidossa = Kilan tai sisäisen taikka ulkoisen vuokralaisen hoidossa. Sopimusten sisältöä tulee vuoden 2011 aikana kehittää riippumatta em. tuottajaliikelaitoksia koskevan, käynnissä olevan rakennemuutoksen tuloksesta.

Liite 1Lista rakennuksista ja niiden kehitys- ja kiinteistönhoitoluokituksista

Liikelaitosjohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta merkitsee Kiinteistöliikelaitoksen rakennetun kiinteistöomaisuuden kehittämiseksi tehdyn luokittelun tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.