Katu- ja viheralueet, Kimmo Laula, 7.4.2010:

Turun Myllysilta on valmistunut vuonna 1975. Silta on rakenteeltaan hoikka ja konstruktiona poikkeuksellinen niin päällys- kuin alusrakenteen osalta. Sillan rakennussuunnitelmien mukaan se on perustettu kaivinpaaluja käyttäen kallioon. Kaivinpaalujen pituudet ovat 28 metristä 46 metriin. Laiturialueelle ulottuva maatuki muodostuu erillisestä betonipalkistosta, joka on irti Aurajoen laiturirakenteista ja laiturin tausta-alueesta. Maatuki ulottuu noin kahdeksan metrin syvyyteen ja on osittain ponttiseinien ja betonilaatan ympäröimä. Tausta-alue on perustettu pengerpaaluilla ja kevytsoralla.

Myllysilta vaurioitui lauantaina aamuyöllä 6.3.2010. Sillan rakenteiden toiminnassa tapahtui toistaiseksi selvittämätön muutos, jonka seurauksena sillan kansi sai pysyvän taipuman. Silta on ollut suljettuna liikenteeltä ja sen painumaa on seurattu aktiivisesti ja sillan rakenteellista toimintaa on analysoitu toiminnan muutoksen syyn selvittämiseksi. Tehdyissä painumamittauksissa on havaittu, että lisäpainuminen on hidastunut ja vakiintunut noin 3-5 mm vuorokaudessa. Maanalaisten rakenteiden kunnosta ei ole saatu riittävää selvyyttä ilman rakenteiden purkamista - osaa rakenteita ei ole mahdollista päästä käytännössä lainkaan tutkimaan.

Vaikka rakenteen vaurioita ei olekaan voitu todeta, antavat suoritetut laskelmat kuvan rakenteiden toiminnasta. Alusrakenteessa on useita eri kohtia, joissa tapahtuneet muodonmuutokset ja paikalliset myötäämiset ovat voineet aiheuttaa siltaan syntyneet muodonmuutokset.

Välittömästi tehtävät toimenpiteet ja niiden kustannukset

Vaurioiden selvittämiseksi ja jatkotoimien mahdollistamiseksi on silta tuettava nykyiselle paikalleen. Erityisesti turvallisuussyistä siltakansi tulee tukea niin, että se ei pääse sortumaan. Tukeminen on alustavasti suunniteltu tehtäväksi kallioon ulottuvilla porapaaluilla siltakannen sivuilta. Porapaalujen varaan rakennettava teräsrakenne mahdollistaa sillan painon siirtämisen uusille perustuksille. Tukeminen on välttämätöntä päädyttäessä sillan korjaamiseen tai uusimiseen.  

Koska sillan taipuma on suuri ja muodonmuutoksen syy epävarma, on toimenpiteisiin ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti.

Kiinteistöliikelaitos käyttää sillan tukemisurakan hankinnassa suoraa hankintamenettelyä, jossa Kiinteistöliikelaitos julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Perusteluna suoralle hankinnalle on kiire, koska kyseessä on äkillinen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen korjaaminen ja lisävahinkojen syntymisen ehkäiseminen. Turvallisuus ja epävarmuus tilanteesta edellyttävät, että hankintojen tekemiset ovat ehdottoman välttämättömiä.

Kustannusarvio sillan tukemiselle on noin 1,8 milj. euroa.

Vaihtoehdot ja niiden kustannukset

Sillan jatkotoimenpiteiden osalta on kaksi vaihtoehtoa: sillan korjaus tai uuden sillan rakentaminen. Kiinteistöliikelaitos ja mukana olleet silta- ja geotekniikan asiantuntijat TkL  Ilkka Vilonen, DI Reino Heikinheimo ja Ins Osmo Aittapelto ovat arvioineet molempien vaihtoehtojen osalta toimenpiteet ja alustavat kustannusarviot.

Korjaustyö on suunniteltu tehtäväksi siten, että sillalle rakennetaan uudet perustukset porapaaluilla nykyisen jalkakäytävän molemmille reunoille kotelopalkkien molemmille puolille, yhteensä 16 paalua. Perustaminen edellyttää sillan päähän tehtäviä pysyviä ankkureita, jotka ulotetaan kallioon. Jalkakäytävän alapuoliseen tilaan rakennetaan betoniset palkit, joiden avulla silta tuetaan porapaaluille. 

Korjaustyötä ennen sillalle on vielä tehtävä perusteellinen erikoistarkastus. Alusrakenteille tehdään sukellustarkastus ja kannelle lyhytaaltokaikuluotaus tai vastaava. Tuetun sillan rakenteita voidaan osittain tutkia tyhjentämällä imuruoppaamalla perustusten kaivannot ponttiseinien sisäpuolelta sinne kertyneestä lietteestä ja irtaimesta maasta. Osa rakenteista voidaan tutkia tehokkaasti, mutta osa rakenteista, kuten alimmainen vaakapalkki ja kaivinpaalun yläpää, sekä kaivinpaalupukin ja palkkien ja välinen rakenneosa, jäävät tarkastamatta. Näitä riskejä ei pystytä poistamaan vanhasta rakenteesta. Tästä johtuen korjaus perustuu ratkaisuun, jossa nämä rakenneosat jätetään käyttämättä.

Työ jakautuu kahteen vaiheeseen, vanha sillan tutkimiseen ja korjaamiseen, joiden kustannusarvio on yhteensä 3,2 milj. euroa.  

Korjaustyöhön on sisällytetty pintarakenteen korjaustyö, joka oli juuri alkamassa, kannen pinnoittaminen ja huonokuntoisten reunapalkkien uusiminen. Korjaustöiden kustannusten arvioiminen on yleisesti vaikeata. Urakan aikana rakenteita paljastettaessa lähes kaikissa kohteissa paljastuu huonokuntoisempia rakenteita, kuin korjaussuunnittelua tehtäessä on arvioitu. Erityisesti Myllysillassa, jossa rakennepaksuudet ovat huomattavan ohuita ja terästen suojapaksuudet pieniä, voidaan olettaa korjausaikana löytyvän lisäkustannuksia aiheuttavia vaurioita. 70-luvulla käsitys betonin säilyvyydestä oli nykyistä optimistisempi. Vasta 80-luvulla, osittain edellisten vuosikymmenen siltarakenteiden säilyvyysongelmien tullessa näkyviin, asiaan kiinnitettiin huomiota. Kustannusarviossa on arvioitu betonirakenteiden uusimisen maksavan yleiskustannuksineen n. 100.000 euroa. Riski kustannusten kasvamisesta on erittäin huomattava lisä- ja muutostöiden johdosta.

Kokonaiskustannusarvio ilman rakennuttajan kustannuksia ja kertyneitä välittömiä pelastuskuluja vanhan sillan korjauksessa on 5,0 milj. euroa, joka sisältää myös sillan tukemisen. Tukeminen on suunniteltu tehtäväksi sekä korjaus- että uuden sillan rakentamisvaihtoehdossa. Korjatun sillan elinkaariodotus on 30 vuotta.

Vertailuun laskentavaihtoehdoksi on otettu uusi kolmiaukkoinen jännitetty, betoninen jatkuva palkkisilta. Silta on suunniteltu perustettavaksi porapaaluilla kallion varaan. Kallio sijaitsee siltapaikalla n. 40 - 50 metriä joen pinnan alapuolella. Jokeen sijoitettavat virtapilarit on suunniteltu kivipintaisiksi ulkonäön perusteella ja samalla paremman kestävyyden saavuttamiseksi. Työsiltana ja valutelineinä on suunniteltu hyödynnettäväksi vanhan sillan purkamisen edellyttämät paalutetut telineet.

Uuden sillan rakentaminen edellyttää virtapilarien rakentamista jokeen. Siltaa varten on haettava ympäristölupa. Suunnitellussa sillassa keskiaukon pituudeksi on valittu likipitäen sama kuin viereisessä Martinsillassa ja alikulkukorkeudeksi sama kuin alkuperäisessä Myllysillassa keskiaukon kohdalla. Rantamuurien ja virtapilarien välillä kulkukorkeus on suurempi kuin aiemmin.  

Vanhan sillan purkukustannusarvio on 300.000 euroa ja uuden sillan rakentamisen kustannusarvio on 3,4 milj. euroa. Kokonaiskustannusarvio uuden sillan rakentamiselle on siis 5,6 milj. euroa, joka sisältää myös vanhan sillan tukemisen (1,8 milj. euroa). Kokonaiskustannusarvio ei sisällä rakennuttajan kustannuksia ja kertyneitä välittömiä pelastuskuluja. Uuden sillan elinkaari on 100 vuotta.

Vaihtoehtojen vertailu

Sillan uusimisen kustannusarvio on 5,6 milj. euroa ja korjaamisen 5,0 milj. euroa. Kun korjaamisen kustannuksiin lisätään 30 vuoden päästä rakennettavan uuden sillan kustannusten nykyarvo, korjaamisen kustannus on 6,6 milj. euroa.

Jatkotoimenpiteet

Kustannukset ja sillan elinkaari huomioiden vaurioitunut Myllysilta tulee purkaa ja korvata uudella kolmiaukkoisella sillalla. Uuden siltaurakan hankinta toteutetaan avoimella hankintamenettelyllä. Urakoitsijan valintaperuste on kokonaistaloudellisesti edullisin, jossa arviointiperusteena on hinta ja läpimenoaika.

Uuden sillan arvioitu valmistumisajankohta on liitteessä 1 kuvatulla tiukimmalla mahdollisella hankesuunnitelma-aikataululla vuoden 2011 heinäkuun lopussa. 

Myllysillan vaurioitumisesta ja korvaavan sillan rakentamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat kulut kiinteistöliikelaitos esittää katettavaksi kaupungin vahinkorahastosta. Arvioidut kulut (pelastuskulut, vanhan sillan tuenta ja purku, uuden rakentaminen sekä rakennuttajan kulut) ovat noin 7 - 8 milj. euroa.

Liite 1Hankesuunnitelma-aikataulu

Liite 2Poikkileikkauskuva

Oheismateriaali 1Myllysillan vaurion selvitysraportti 31.3.2010 ((salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan nojalla)

Liikelaitosjohtaja Jouko Turto

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle että:

- vaurioitunut Myllysilta tuetaan väliaikaisesti välittömästi,

- vaurioitunut silta puretaan sekä suunnitellaan ja rakennetaan uusi kolmiaukkoinen silta,

- kaupunginhallitus oikeuttaa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan suorittamaan tarvittavat hankinnat ja muut jatkotoimenpiteet

- Myllysillan vaurioitumisesta ja korvaavan sillan rakentamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat kulut katetaan kaupungin vahinkorahastosta.

Samalla johtokunta päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan ja hyväksytään heti.

PäätösKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päätti yksimielisesti Toivarin Peltolan kannattamana tekemästä ehdotuksesta että vaurioitunut Myllysilta tuetaan väliaikaisesti välittömästi ja muilta osin panna asian pöydälle.

Lisäksi johtokunta päätti, että se kokoontuu käsittelemään asiaa perjantaina 9.4.2010 klo 8.30 alkaen.

Samalla johtokunta päätti, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan ja hyväksytään heti.

Pöydältä 7.4.2010 § 168

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle että:

- vaurioitunut silta puretaan sekä suunnitellaan ja rakennetaan uusi kolmiaukkoinen silta,

- kaupunginhallitus oikeuttaa Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan suorittamaan tarvittavat hankinnat ja muut jatkotoimenpiteet

- Myllysillan vaurioitumisesta ja korvaavan sillan rakentamisesta aiheutuneet ja aiheutuvat kulut katetaan kaupungin vahinkorahastosta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.