Tonttipalvelut, Mika Rajala 26.3.2010:

Turun kaupungin yleiskaavatoimisto on pyytänyt Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa 25.1.2010 päivätystä kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta (luonnos).

Kansallisen kaupunkipuiston (KKP) perustamisessa on kyse ympäristöministeriön vahvistamasta maankäyttöä koskevasta päätöksestä, jolla pyritään säilyttämään kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Lausunnolla oleva hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) on luonteeltaan yleispiirteinen, tasapuolista hoitoa ja kehittämistä palveleva periaateohjelma KKP:n rajausehdotuksen osoittamalle alueelle. Suunnittelualue on jaettu maisemakokonaisuuksien mukaan kolmeen osa-alueeseen: Ruissalo, keskusta ja jokilaakson kylät. HKS muodostuu suunnitelmakartasta ja suunnitelman selostuksesta.

KKP:n rajausluonnoksen ja diplomityön puitteissa tehty HKS on kattava ja monipuolinen selvitys alueen erinäisistä arvoista. HKS painottuu suunnittelun näkökulmaan ja antaa yleistason ohjeistusta maankäytölle ja alueiden hoidolle. Ohjeistus tukee kestävää kehitystä ja huomioi paikalliset erityispiirteet. Yksityiskohtaisia käytännön hoitotöitä ohjaavat alue- tai omistajakohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä ajantasainen kaavoitus.

HKS:n ohjeistuksessa on tärkeää huomioida ehdotettujen toimenpiteiden toteutettavuus, ylläpidon resurssit sekä taloudelliset mahdollisuudet uusiin panostuksiin. Positiivisen imagon kasvattaminen vaatii, että odotukset KKP:n suhteen sekä realismi HKS:n ehdotusten toteuttamisen suhteen kohtaavat. Kaupunki elää ajassa ja alueiden käyttöön ja niillä tapahtuvaan toimintaan saattaa ajan saatossa kohdistua uusia odotuksia. Hoito- ja käyttösuunnitelman ohjeistuksen tulee olla linjaa antava ja riittävän yleisellä tasolla siten, että alueille jää riittävä joustavuus ja muuntautumismahdollisuus kansallisen kaupunkipuiston arvoja kunnioittaen. Lausunnolla oleva HKS luo hyvän pohjan tälle kaikelle.

KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON RAJAUSLUONNOS

Kiinteistölautakunta on 07.05.2008 303§  antanut lausunnon koskien 28.2.2007 päivättyä kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä sekä 8.1.2008 päivättyä kaupunkipuiston rajausluonnosta.

Lausunnolla oleva HKS on laadittu lausuntojen pohjalta tarkistetulle rajausluonnoksen osoittamalle alueelle, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 12.1.2009. Kaupunginhallituksen päätöksen 12.1.2009 17§ esittelytekstiin viitaten: ”Kaupunkipuiston rajausta voidaan tarkistaa hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päätetään kansallisen kaupunkipuiston lopullinen rajaus.”

HKS:n laatimisen yhteydessä ei ole otettu kantaa esitettyyn rajausluonnokseen. Kaupungin maaomaisuudesta ja julkisten alueiden investoinneista ja ylläpidosta vastaavana hallintokuntana Kiinteistöliikelaitos ja sen johtokunta esittävät, että KKP:n rajausta tulee vielä tarkistaa. Tarkistuksen tulee huomioida muun muassa HKS:n laatimisen yhteydessä mahdollisesti ilmenneet rajauksen muutostarpeet.

Kaupungin edun mukaisen tulevan kehityksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmillä on mahdollisimman selkeä ja yhtenäinen näkemys Kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvien alueiden arvosta ja näiden alueiden turvaamisen tarpeesta.

KKP:n aluetta määriteltäessä ollaan tekemässä myös päätöstä tulevasta maankäytöstä ja sen ohjauksesta. Selvitys ei ole pelkästään hakemuksen perustelu ympäristöministeriötä varten. On tärkeää, että kaupungin mahdolliset erilaiset kehittämisen tarpeet ja ympäristön säilyttämisen tavoitteet asetetaan selvityksessä ja tarkasteluissa rinnakkain, ei vastakkain.

Kansalliseen kaupunkipuistoon tulee rajata ensisijaisesti vain asemakaavoitettuja ja valmiiksi rakentuneita niin sanottuja stabiileja alueita. Ristiriita-alueita ei aluerajaukseen tule liittää. Usein rakennusten julkisivut aluerajauksen rajapinnassa ovat riittäviä, koska rakennussuojelulliset kohteet on suojeltu pääosin jo asemakaavassa. Selvityksessä aktiivisen kehityksen ja muutoksen alueet ja niiden muuntautumiskyky on huomioitava, esimerkiksi urheilupuistot jne.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO, SEN MERKITYS JA TOTEUTETTAVUUS

Kansallinen kaupunkipuisto on nostettu esiin voimakkaasti imagotekijänä. Vahvan mielikuvan aikaan saamiseksi kansallisen kaupunkipuiston rajaus tulisi toteuttaa tiiviinä, selkeänä ja helposti hahmotettavana kokonaisuutena.

Nykyinen aluerajaus on varsin laaja ja muodostaa keskusta-alueella erilaisia sivukäytäväverkostoja. Niiden avulla on rajauksen sisään liitetty alueita ja kohteita, joilla on mm. museaalisia, arkkitehtonisia, suojelullisia yms. arvoja. Näillä alueilla on siis usein jo tunnustettu oma arvonsa, eivätkä ne välttämättä aina tuo merkittävää lisäarvoa kansalliselle kaupunkipuistolle tai sen imagolle. Kansallisen kaupunkipuiston suuri koko ei vahvista sen imagoarvoa vaan aluerajauksen selkeys ja sen sisältämien elementtien vahvistaminen. Toimittaessa tiiviisti kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa olevilla julkisilla alueilla, uudet investoinnit ovat luultavasti yleisesti hyväksyttävämpiä ja paremmin perusteltavissa. Laaja ja resurssien puutteessa hoitamaton alue saattaa helposti kääntyä julkisuudessa positiivisten tavoitteiden vastaisesti negaatioksi.

Turun tulisi näin ollen markkinoida itseään selkeällä, kompaktilla ja hyvin hoidetulla kansallisella kaupunkipuistolla.  Samassa lauseessa on mahdollista vielä todeta, että kansallisen kaupunkipuiston lisäksi Turusta löytyy runsaasti myös muita arvokkaita arkkitehtonisia, maisemallisia, museaalisia jne. kohteita.

Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla kaupunkilaiselle, samoin kuin satunnaiselle vierailijalle, helposti hahmotettavissa ja ymmärrettävissä oleva kaupunkikuvallinen tai maisemallinen tila myös ilman mukana kannettavaa kansallisen kaupunkipuiston aluerajauskarttaa. Varsinkin keskusta-alueella tunteen Aurajoen läheisyydestä tulee säilyä.

RAJAUSLUONNOS JA SEN TARKISTAMINEN

Edellä mainittuihin seikkoihin pohjautuen, kaupungin maaomaisuudesta ja julkisten alueiden investoinneista ja ylläpidosta huolehtivana hallintokuntana, Kiinteistölaitos esittää seuraavien kohteiden poistoa aluerajauksista sekä toivoo muiden esiin tuotujen asioiden huomioimista ja tarkastamista.

1. Kiinteistö 8-9-12, Linnankatu 39-41

- alueella käynnissä asemakaavoitus (21/2005) ”Mars-kortteli”

- rajauksella poimitut asemakaavassa suojellut rakennukset eivät muodosta kokonaista kiinteistöä ja ne tulisi poistaa aluerajauksesta

- korttelinsisäpihalle suunnitteilla uudisrakentamista

- suojeltujen rakennusten julkisivut ovat liitettävissä rajauksella osaksi KKP:a ja Aurajokimaisemaa

2. Mikaelinkirkko, Mannerheiminpuisto ja Puistokatu

- poistamista tulisi harkita kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta

- ei ole osa aurajokimaisemaa

3. Ns. hallintokortteliin

- alueella käynnissä asemakaavoitus (20/2009) ”Fortuna kortteli”

- suunnitteilla kiinteistönkehityshankkeita ja uudisrakentamista

4. Asemakaava-alue (50/2001) ”Kaupunginteatteri+Virastotalo”

- teatterin laajennustarpeet teatterin taakse

5. Kiinteistön 3-3-7, Wäinö Aaltosen museo

- mahdolliset lisärakentamistarpeet huomioitava HKS:ssa (nykyinen puiston / parkkikentän alue)

6. Ns. Hämähäkkitontti

- kiinteistöön 3-9906-0 Hämähäkkitontille on suunnitteilla uudisrakentamista: konserttitalo ja mahdollisia muita toimintoja. Kiinteistökehitysalue tulee poistaa aluerajauksesta.

7. Kiinteistön 3-16-9001 Wäinö Aaltosen museon takana (Yleisten rakennusten korttelialue)

- mahdollinen uudisrakentaminen huomioitava

8. Aurakatu ja Puolalanpuisto

- kyseisiä alueita Läntisen Rantakadun pohjoispuolta ei tule liittää KKP:oon. Ei ainakaan ennen asemakaavan (51/2003) ”Kauppatori” ja siihen liittyvien keskustan kehityshankkeiden (kauppatori, toriparkki jne.) tavoitteiden selkiytymistä.

- Puolalanmäki ja taidemuseo ovat liitettävissä visuaalisena yhteytenä

9. Sirkkalankortteli

- Sirkkalankortteli tulee poistaa kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta. Ei ole osa Aurajokimaisemaa.

10. Kupittaan puistot ja puutarhat

- koko osa-alue tulisi poistaa kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta

- alue ei ole osa Aurajokimaisemaa

- fyysisesti irrallinen oma kokonaisuutensa, joka varsin ”väkinäisesti” liitetty KKP:n alueeseen

11. Ammattikorkeakoulu, Sepänkatu 1, kiinteistö 3-19-8

- kohteen kehittäminen johtanee kaavamuutokseen

YHTEENVETO

Aluerajausta tehtäessä on syytä pitää mielessä kansalliseen kaupunkipuistoon ja sen alueisiin kohdistuvat odotukset, hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö ja sen toteutettavuus, ylläpidon resurssit sekä taloudelliset mahdollisuudet uusiin panostuksiin. Positiivisen imagon kasvattaminen vaatii, että odotukset KKP:n suhteen sekä realismi toteuttamisen suhteen kohtaavat.

Kansallinen kaupunkipuisto ei saa tuottaa suojelullisia rajoituksia rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan.

Aluerajauksen tulee ensivaiheessa olla tiukasti rajattu, selkeä ja ympäristöministeriölle riittävä aluekokonaisuus sisältäen ensisijaisesti vain Ruissalon ja Aurajoen rannat sekä niihin läheisesti liittyvät puistoalueet. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajausta on mahdollista myöhemmin laajentaa, jolloin päätöksenteko voi pohjautua hankkeesta saatuihin kokemuksiin.

Oheismateriaali 1Suunnitelmakartta

Oheismateriaali 2Hoito- ja käyttösuunnitelma

Liikelaitosjohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää antaa edellä olevan kirjelmän mukaisen lausunnon koskien 25.1.2010 päivättyä kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa sekä kansallisen kaupunkipuiston lopullisen rajauksen tarkistamista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.