KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA, TURUN KIINTEISTÖLIIKELAITOS

 

Tilivelvollinen viranhaltija:

Toimitusjohtaja Jouko Turto

 

STRATEGINEN KEHYS

 

Toiminta-ajatus:

Kiinteisliiketölaitos tuottaa ja ylläpitää kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle hyvää toimintaympäristöä sekä huolehtii omistajahallintaansa kuuluvasta omaisuudesta ja sen kehittämisestä.

 

Visio:

Verkostoitunut toimintatapa tuottaa palvelut Turussa ja Turun seudulla tehokkaasti ja asiakkaita kuunnellen.

Kiinteistöliikelaitos pystyy hoitamaan tavoitteiden mukaiset uus- ja korvausinvestoinnit hankkimallaan rahoituksella.

Kiinteistöliikelaitoksen arvot:

Asukas- ja asiakaslähtöisyys
Hankimme jatkuvasti vuorovaikutteisesti asiakkailtamme palautetta parantaaksemme palveluittemme tarjontaa ja laatua.
Osaaminen ja luovuus
Osaamisen kehittämistä tuetaan aktiivisesti. Luovuuteen kannustetaan mm. prosessien parantamisessa.
Kestävä kehitys
Ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu ovat toiminnassamme tärkeitä lähtökohtia. Otamme uusien alueiden ja kuntovajeen vaatimissa investoinneissamme huomioon rakenteiden elinkaarivaatimukset – ekologiset ja taloudelliset.
Oikeudenmukaisuus
Henkilöstöä, asiakkaita, kumppaneita ja muita sidosryhmiä kohdellaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vaatimusten mukaisesti.
Yhteistyö
Panostamme voimakkaasti verkostoituneeseen toimintatapaan kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyössä sekä paikallisesti että seudullisesti.

 

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:

Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta edistäviä kehittämistoimenpiteitä.

Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että tilaaja­tuottajamalli toimii tehokkaasti.

Turku ottaa veturin roolin Turun seudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on rakentaa Turun ja sen naapurikuntien välille luottamuksellinen ilmapiiri ja sen pohjalta kehittää seutua kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.

Kaupungin tehtävänä on huolehtia riittävän tonttivarannon ylläpitämisestä ja kilpailukykyisistä tonttihinnoista. Kaupunkirakentamista tulee harjoittaa moni-­ilmeisesti kaupungin eri osat huomioon ottaen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden tontti- ja asuntotarjontaan. Kaupungin asuntopolitiikan tulee tukea kaupungin väestökasvua ja positiivista verokehitystä.

Huolehditaan yritystonttien saatavuudesta. Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit kilpailukykyisinä.

Turun nimittäminen vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi tarkoittaa paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisäämistä, kulttuuri-­infrastruktuurin parantamista sekä kulttuurin asettumista keskeiseksi osaksi jokaisen kaupunkilaisen elämänmenoa.

Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta.

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

 

Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset:

Vesihuoltolain tarkistus, hulevesien johtaminen ja käsittely erotetaan vesihuollosta.

Työturvallisuusasetuksen muutos toi lisävelvoitteita tilaajille.

Euroopan komission EuP direktiivi (2005/32/EY): hehku- ja elohopealamput pyritään korvaamaan energiatehokkailla ja kustannustehokkailla valaistusratkaisuilla. Suurin osa hehkulampuista tulee poistumaan markkinoilta vuoteen 2011 mennessä ja elohopealamput vuoteen 2015 mennessä.

VN asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta, luku 6 ja 8, ulkovalaistus- ja liikennevalokeskusten sekä kaikki yli 3x63A käyttöpaikat on oltava tuntimittauksessa (sähkönkäyttöpaikka varustettava kulutusta mittaavalla laitteistolla).

ARAn energia- ja korjausavustukset pysyväksi toiminnaksi edellyttää lisäresursointia.

Tilaliikelaitoksen ja Kiinteistöliikelaitoksen välisen omaisuuden siirron ja työnjaon muutos aiheuttaa toiminnan uudelleen järjestelyä ja resursointia

 

TAVOITTEET

 

Ryhmien välisestä sopimuksesta tai laadituista ohjelmista johdetut hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

 

 

 

 

 

 

 

SITOVAT TAVOITTEET

 

Toteutumat

Ta

Taloussuunnitelman
tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Luovutettujen AO tonttien
lukumäärä

155

60

72

210

210

210

210

Luovutetut AP tontit
kerros-m2 määrät

22,5

20

11

20

15

15

15

Luovutetut AK tontit
kerros-m2

20

12

13

15

20

20

20

Luovutetut elinkeinotontit
kerros-m2 määrät

42

91

59

25

25

25

25

Tyytyväisyys
elinympäristöön

3,612

3,58

3,57

3,59

>3,5

>3,5

>3,5

Korvaus peruspääomasta (1.000 €)

2.295

2.295

2.295

2.295

4.500

4.500

4.500

 

 

JOHTOKUNTATASOISET TOIMINTATIEDOT

 

Toteutumat

Ennuste

Taloussuunnitelman
tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Ylläpidettävät katualueet ha

752

757

761

739*

 

 

 

Ylläpidettävät viheralueet ha

2234

2345

2470

2536*

 

 

 

Karttapalvelutoiminnan asiakasmäärä (1.000)

743

787

770

750

 

 

 

Rakennuspaikan merkintöjä ja tarkistuksia

897

1010

868

500

 

 

 

Kiinteistötoimituksia

169

165

227

250

 

 

 

*Kiinteistöliikelaitoksella on vuoden 2009 alusta otettu käyttöön paikkatietoon perustuva katu- ja viheraluerekisteri. Rekisteritieto kytkeytyy kantakarttaan ja on aiempia rekisterejä huomattavasti tarkempi. Katu- ja viheralueiden pituus- ja pinta-alatiedot tarkentuvat vielä lähivuosina.

 

 

JOHTOKUNTATASOISET TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

 

Toteutumat

Ennuste

Taloussuunnitelman
tavoitteet

Tavoitteiden toteutumista
kuvaavat mittarit ja arvot

2006

2007

2008

2009

2010 Arvio

2011 Arvio

2012 Arvio

Liikevaihto+ myyntivoitot (1.000 €)

61.579

60.547

70.650

66.738

65.620

67.673

69.638

Liikeylijäämä (1.000 €)

19.497

17.169

24.661

19.108

14.323

14.175

13.968

Liikeylijäämä/
-alijäämä+poistot (1.000 €)

31.341

29.362

37.745

32.430

29.299

30.532

31.674

Sijoitetun pääoman
tuotto % ROI %

10,0

8,6

11,4

8,5

6,1

5,9

5,6

Investoinnit (1.000 €)

27.143

25.246

23.570

28.693

38.950

32.880

33.230

Inv tulorahoitus %

104,2

106,0

151,1

103,9

60,6

75,7

78,4

Jalostusarvo/
henkilöstömenot

6,7

6,2

7,4

5,8

 

 

 

Omaisuuden tasearvo M€

218,3

224,6

233,4

240,6

 

 

 

 

TYÖVOIMA

 

Hallintokunnan talousarvioehdotukseen liitetään selvitys työvoimasta ja sen tavoitetasoista. Taulukossa on esitetty hallintokunnan työvoima henkilötyövuosina vuoden 2008 tilanteen mukaan sekä kaupunginhallituksen hallintojaosten päättämä tavoitetaso vuodelle 2009. Kaupunginhallituksen hallintojaoston odotetaan antavat hallintokunnille ohjeelliset työvoiman tavoitetasot. Taulukkoon merkitään lisäksi informaationa laskennallisen eläkeiän saavuttavan henkilökunnan määrä.

 

 

2008
(toteutuma)

2009
(tavoitetaso)

2010
(tavoitetaso)

2011
(tavoitetaso)

2012
(tavoitetaso)

Työvoima

138,1

151

151

151

151

Eläkkeellelähtöennuste, vakinaiset

 

3

6

5

4

 

Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuunottamatta palkkionsaajia sekä omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä ja harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä.

 

 

 

 

YHTEENVETO

 

Vuodet 2010 – 2012 tulevat olemaan taloudellisesti erittäin haasteelliset, koska kiinteistökauppa on hiljentynyt, viimeisimmät ennusteet ovat kuitenkin ennustaneet taloussuhdanteen suunnanmuutoksesta jo jopa tämän vuoden puolella. Mutta nyt luodaan kuitenkin uuden kasvun eväät ja siksi infrastruktuurin investointitaso tulee pitää riittävällä tasolla.

 

Tonttituotantoprosessia tehostamalla vältytään tyhjäkäyntijaksoilta ja saavutetaan parempi ennustettavuus. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta ja hankkeiden priorisointia. Yksittäisten projektien ja projektisalkun hallinnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta tapahtuvat ProConsept –ohjelmistolla.

 

Kaduilla ja muilla yleisillä alueilla tehtävät kaivuutyöt ohjataan tapahtumaan samanaikaisesti ja vastuu kustannuksista tulee kokonaisuudessaan hankkeeseen ryhtyjälle. Rakentamisesta viiden vuoden sisällä tapahtuva kaivuutyö edellyttää kadun uudelleenrakentamista koko poikkileikkauksen ja siirtymärakenteiden osalta, mikä on kustannusten ja työn tehokkuuden kannalta erittäin epätarkoituksenmukaista.

 

Pysäköinninvalvonnan resurssien kasvattaminen jonkin verran nykyiseltä tasolta tuottaa tämänhetkisellä pysäköintivirhemäärällä enemmän tuloja kuin mitä ovat lisäresurssoinnista aiheutuvat menot.

 

Uusi mittausteknologia muuttaa työmenetelmiä tehokkaammiksi. Uusien mittausmenetelmien käyttöönotto mahdollistaa siirtymisen pääsääntöisesti yhden hengen mittausryhmiin. Maastomittauksen henkilöstömitoitus alenee siten asteittain 38 henkilöstä alle kahteenkymmeneen.

 

Tonttituotantoprosessin tehostaminen ja tilaajatoimintojen kehittäminen edellyttävät jonkin verran henkilöresurssien kasvattamista kuten myös kehitettävän rakennuskannan siirtyminen Tilaliikelaitoksesta Kiinteistöliikelaitokseen. Tulot ja toiminnassa saavutettavat säästöt ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin henkilöstöresurssien kasvusta aiheutuvat kulut.

 

Liikennevalo-, katuvalaistus- ja kameravalvonta -toimintojen tilaajatehtävät organisoidaan uudelleen ja sähköasennustoiminnot siirretään konsernin sisäisesti Turku Energiaan.

 

Uusi mobiiliteknologia ja uudenlaiset käyttöliittymät mahdollistavat omaisuuden hallinnassa ja valvontatyössä tehokkaamman, taloudellisemman ja kokonaistyömäärää säästävämmän toiminnan.

 

Oikea-aikaisella kilpailuttamisella on saavutettavissa mahdollisesti jopa 30 - 50 % kustannussäästö. Säästynyt summa voidaan käyttää hillitsemään kaupungin lainanottotarvetta tai esimerkiksi peruskorjausinvestointien kasvattamiseen, jolloin henkilökuntaa ei tarvitse vähentää tuotannollisista syistä ja infrastruktuurin korjausvelkaa voidaan pienentää.

 

Ylläpitotoiminnoissa siirrytään asteittain seudulliseen alueurakointijärjestelmään.