Kiinteistöliikelaitos

Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet 2010

 

Kiinteistöliikelaitoksen kestävän kehityksen arvojen mukaisten ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi on vuosibudjetissamme erityisiä painotuksia ja toimenpiteitä.

 

Elinkaarivaatimukset

Investointien suunnittelussa otamme huomioon rakenteiden elinkaarivaatimukset, teemme sitten uusia kaava-alueita tai peruskorjaamme vanhoja alueita. Kestävä rakentaminen muodostuu usein edullisemmaksi.

 

Kaupunkirakenteen tiivistäminen

Kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään, siellä missä siihen avautuu mahdollisuuksia. Kaupunkirakenteen tiivistämisen mahdollisuutena ensisijainen on alueen vapautuminen muusta käytöstä, kuten entiset teollisuusalueet, ratapiha-alue, puhdistamoalue jne. Virkistysalueelle rakentaminen on mahdollista, mikäli alue on virkistyskäytön näkökulmasta toisarvoinen eikä sillä ole merkittäviä luontoarvoja. Asukkaiden kanssa yhdessä laadittu viheralueohjelma toimii tässä oivallisena perusteena.

 

Ilmastonmuutokset ja vesiensuojelu

 

Kaupungin omistamista pelloista tehdään vesiensuojelun esimerkkikohteita soveltamalla ympäristöystävällisiä menetelmiä. Kiinteistöliikelaitos velvoittaa Aurajoen rantojen vuokraviljelijöiltä riittävät suojavyöhykkeet. Suojavyöhykkeiden vuokrahinta on viljelypeltoa alhaisempi.

 

Uusilla kaava-alueilla Hirvensalossa tehdään myös selkeytys- ja viivytysaltaita kuormituksen pienentämiseksi. Näiden altaiden ja kosteikkojen merkitys myös tulvien tasaajana on nähty välttämättömiksi, koska säiden ääri-ilmiöiden yleistyminen on selvästi lisääntynyt.

 

Metsät voivat hillitä ilmastonmuutosta, koska ne pystyvät sitomaan ilmastoa muuttavia kasvihuonekaasuja ilmakehästä ja puulla voidaan korvata fossiilisen hiilen käyttöä. Toisaalta huolimattomasti hoidettuina metsät voivat aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasujen päästöjä ilmaan. Metsikkö toimii vuoroin hiilinieluna ja –lähteenä elinkaarensa aikana (www.metsavastaa.net/ilmastonmuutos_ja_metsatalous). Yhden hehtaarin puuston kasvu vuodessa vastaa karkeasti 30 000 km bensa-autolla ajoa (Elina Vapaavuori, Erikoistutkija, Metsäntutkimuslaitos). Taajamametsissä voidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ehkäistä Turun kaupungin omistamien metsien osalta suuntaamalla hoitotoimenpiteitä hitaan kasvuvauhdin metsiköihin, ikärakenteessa vanhempiin metsiin (esimerkiksi taajamarakenteen sisäisiin vanhoihin kuusikoihin). Tavoitteena on ikärakenteen nuorentaminen. Myös ylitiheissä nuoremmissa metsissä hiilinielu voi heikentyä, mikäli yhteyttävä vihreä latvusosuus pienenee. Hoitohakkuut suunnitellaan siten, ettei kohteella tapahdu kerralla voimakasta muutosta ( pienet aukot, ylispuuston asteittainen vähentäminen). Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet kuitenkin säästetään. Ilmastonmuutos aiheuttaa ilmeisesti myös sääolojen äärevöitymistä. Hakkuiden toteutuksessa on otettava huomioon myös jäävän puuston myrskyn kestävyys. Kustannuksia lisäävä latvus- ja oksamassan pois kerääminen (taajama-alue) on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ilmeisesti hyödyllistä, koska hakkuutähde hajotessaan vapauttaa ilmakehään hiiltä (toisaalta on mahdollista, että ravinteet metsikössä vähenevät, jolloin kasvu pienenee).

Katujen ja yleisten alueiden valaistuksen energiansäästötoimia jatketaan viime vuosien tapaan. Vanhoja elohopeavalaisimia vaihdetaan energiankulutukseltaan puolet tehokkaimpiin suurpainenatriumlamppuvalaisimiin 500 kpl/vuosi. Valaisinten vaihdolla on jo viimeisen 20 vuoden aikana ulkovalaistuksen energiakulutus saatu pysymään samalla tasolla, vaikka valopisteiden määrä on kasvanut 5000:lla.

Euroopan komission direktiivin mukaisesti hehku- ja elohopealamput pyritään korvaamaan energiatehokkailla ja kustannustehokkailla valaistusratkaisuilla. Suurin osa hehkulampuista tulee poistumaan markkinoilta vuoteen 2011 mennessä ja elohopealamput vuoteen 2015 mennessä.