Tonttipalvelut, Juha Lipponen 16.4.2008:

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston yleiskaavatoimisto on pyytänyt Kiinteistöliikelaitoksen lausuntoa Satava-Kakskerran 8.4.2008 päivätystä osayleiskaavaehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta antoi 27.8.2008 § 525 lausunnon (oheismateriaali 1) Satava-Kakskerta osayleiskaavaluonnoksesta.

Koska osayleiskaavaehdotukseen ei ole tehty kiinteistölautakunnan lausunnon 27.8.2008 § 525 esittämiä tarkistuksia, esittää kiinteistöliikelaitos, että Satava-Kakskerta osayleiskaavaehdotuksesta annetaan samansisältöinen lausunto kuin mitä kiinteistölautakunta antoi 27.8.2008 § 525.

Asuntoalueet ja kunnallistekniikan investoinnit

Nykyisellä kuntarakenteella tulee Turun kaupungin asuntorakentaminen painottumaan tulevaisuudessa kaupungin pohjoisosaan sekä Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille. Vuosittainen ohjelmoitu asuntotarve on noin 1200 asuntoa, joista noin puolet tulee olla pientaloasuntoja.

Satava-Kakskerta osayleiskaavaehdotuksessa on väestömääräksi ennakoitu noin 12000 asukasta. Asunnoiksi muutettuna, tämä tarkoittaa noin 7500 asuntoa, joka vastaa enimmillään noin 7 vuoden asuntotarvetta.

Jos osayleiskaavalla on tarkoitus turvata Satava-Kakskerta alueen tonttivaranto 20-30 vuoden ajaksi tulee väestötavoitetta ja rakennustehokkuutta nostaa huomattavasti esitetystä.

A-1 asuntoalueet ranta-alueilla ja AP-alueet

Kaavamerkinnällä A-1 (asuntoalue ranta-alueella) mahdollistetaan uudisrakentaminen siten, että kaavamääräyksen mukaan rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa vanhan rakennuksen korvaavan yhden uuden yksiasuntoisen enintään 200 k-m2 suuruisen asuinrakennuksen. A-1 alueet ovat loma-asuntoalueita, jotka muuttuvat ympärivuotiseen käyttöön sopiviksi joko uudisrakentamalla tai saneeraamalla kesäasunto ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi.

Kesäasuntojen muuttumista ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi tulee ohjata yleiskaavan kautta, mutta enimmäisrakennusoikeuden merkintä 250 k-m2 tulee poistaa yleiskaavasta, sillä on kaupungin kokonaisedun mukaista jos A-1 alueelle sijoittuu isoja arkkitehtuurisesti hyvin suunniteltuja uudisrakennuksia. Ilman rakennusoikeuden rajaamistakin 250 k-m2:iin ohjaavat osayleiskaavamääräykset riittävästi tulevaa rakentamista.

Myös osayleiskaavaehdotuksen mukaisten AP-alueiden tonttikohtainen rakennusoikeus tulee osoittaa tarkemmin vasta detaljikaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetut 200 k-m2 ja 100 k-m2 rakennusoikeudet rajoittavat liikaa pientalojen suunnittelua.

A asuntoalueet

Kaavamerkinnällä A (asuntoalue) osoitetaan alueita pientalojen rakentamiseen siten, että alueesta enintään 25 % voidaan osoittaa 1/2II1/2 pienkerrostaloiksi.

Jotta Satava-Kakskerta alue pystytään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tulee 25 % enimmäismääräys ja kerroskorkeuden määrittäminen tehdä vasta asemakaavoittamisen yhteydessä, sillä alueen rakentaminen tapahtuneen aikaisintaan 20-30 vuoden päästä. Jos kerroskorkeus ja asuntyypitys tehdään jo yleiskaavavaiheessa vaikeuttaa se alueen myöhempää detaljikaavoitusta. Tässä vaiheessa on luontevinta määrittää ainoastaan karkeasti asuntoalueiden fyysiset rajat.

Satavan saaren itäpäässä ja Kakskerran saaren länsiosassa A asuntoalueet sijaitsevat optimaalisesti olemassa olevan tieverkoston läheisyydessä. Kakskerran saaren lounaisosaan osoitettuja A asuntoalueita tulee lisätä ennen kaikkea Vapparintie varteen, sillä ainoastaan riittävä väestöpohja takaa lähi- ja joukkoliikennepalvelut Kakskerran saarella.

Merellisyys, venevalkamat ja uimarannat

Satavan ja Kakskerran saarien vetovoima perustuu alueen luontoon ja merellisyyteen. Jotta alueelle tulevaisuudessa sijoittuva väestö pystyisi nauttimaan merellisyydestä, tulee osayleiskaavassa varata ranta-alueita myös yleiseen käyttöön. Mikäli rantaan rajoittuvia virkistysalueita, venevalkamia ja uimarantoja ei osoiteta osayleiskaavavaiheessa enempää, tulee Satavan ja Kakskerran saarille käymään samoin kuin Hirvensalon saarelle eli valtaosa saaren asukkaista ei pysty nauttimaan lainkaan alueen merellisyydestä.

Tieverkosto

Kaavaluonnoksessa Höyttistentietä on esitetty jatkettavaksi Samppaantielle asti. Tieyhteys on erittäin onnistunut sillä se lyhentää matkaa Satavan länsiosaan ja vähentää liikennettä Samppaantien alkupäässä. Uusitieyhteys mahdollistaa myös joukkoliikenteen rengasmaisen yhteyden. Katuverkostoa on luontevaa täydentää vasta asemakaavoituksen yhteydessä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Yleistä

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Edelleen MRL  50 §:n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä varten laaditaan asemakaava, jolla ohjataan maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Satava-Kakskerta osayleiskaava määräyksiin on liitetty mukaan asemakaavatasoisia määräyksiä koskien esimerkiksi rakennusten kerroskorkeuksia ja enimmäisrakennusoikeuksia. Koska osayleiskaavan toteutumisajankohta on 20-30 vuoden päässä ei yksityiskohtaisia määräyksiä tule asettaa yleiskaavavaiheessa, sillä esimerkiksi asumisen energiatehokkuustavoite saattaa olla erilainen kun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Kiinteistöliikelaitos esittää, että osayleiskaavasta poistetaan asemakaavatason määräykset.

Kiinteistöliikelaitoksella ei ole oman toimialansa osalta muuta huomauttamista asemakaavaehdotuksesta.

Osayleiskaavan kaavaselostus 22.12.2008 jaetaan erillisenä niteenä.

Kartat ovat nähtävänä kokouksessa sihteerillä.

Oheismateriaali 1Klk 27.8.2008 § 525

Kiinteistötoimenjohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää antaa yleiskaavatoimistolle edellä esitetyn lausunnon Satava-Kakskerta osayleiskaavaehdotuksesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.