Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen 12.5.2021:

Turun Satama (jäljempänä Satama) on Turun kaupungin konserniohjeessa strategiseksi yhtiöksi määritelty yhtiö, jossa Turun kaupungin omistus on 100 %. Sataman toimialana on sataman ylläpitäminen ja yleisen satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu toiminta. Sataman toiminta jakaantuu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat matkustajaliikenne sekä rahtiliikenne. Sataman valvontavastuuhenkilöksi on määritelty omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen.

Sataman hallitus on päättänyt kokouksessaan 11.5.2021 pyytää (oheismateriaali 1, sisältäen liitteet)kaupunginhallituksen konsernijaostolta omistajan ennakkonäkemystä Ferry Terminal Turku –hankkeen käynnistämisestä ja hankkeen rahoitusjärjestelyistä enintään 172 miljoonalla eurolla. Konserniohjeen (Kv 12.12.2016 § 206) 10. kohdan mukaan tytäryhteisön tiedusteltava omistajan ennakkonäkemystä hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista muun muassa silloin kun kyseessä on ”toimintaan tai talouteen nähden merkittävät investoinnit sekä tärkeän omaisuuden tai oikeuksien (ml. immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen tai muun merkittävän sopimuksen tekeminen”.

Yhtiö perustelee pyyntöään seuraavasti: ”Turun (-Maarianhaminan) ja Tukholman välistä säännöllistä laivaliikennettä on – sotien aiheuttamat katkot pois lukien - harjoitettu jo yli sata vuotta. Toiminta perustui 1960-luvulle asti lähinnä henkilökuljetuksiin sekä pienimuotoiseen postin ja kevyen rahdin kuljettamiseen. Rekoilla Eurooppaan kuljetettu rahti ajettiin pitkään Haaparannan kautta Ruotsin läpi, mutta liikenteen kasvaessa oli löydettävä tehokkaampi tuotantotapa. Autolautat tulivat liikenteeseen 1960-luvulla vastauksena yksikkökuljetusten (RO–RO) määrän kasvamiseen, ja laivojen rahtikapasiteetti on sen jälkeen jatkuvasti kasvanut.

Liikenteeseen 2022 tulevan Viking Gloryn rahtikapasiteetti (1500 kaistametriä) on yhtä suuri kuin 1990-luvulla Turun ja Harwichin välillä purjehtineen - puhtaan rahtilaivan - Bore Sun’in rahtikapasiteetti. Linjalla on näin ollen nykyisin selkeästi kaksi tuotetta: henkilöliikenne sekä rahtiliikenne. Turku-Tukholma -liikenteen päästöt ovat jatkuvasti vähenemässä, ja vuoden 2022 alusta alkaen linjalla tulee olemaan 2 LNG-polttoaineella operoivaa alusta; Viking Grace ja Viking Glory. Turun Satama myöntää ympäristöalennuksen vähäpäästöisille laivoille luodakseen insentiivin puhtaampiin polttoaineisiin siirtymiselle.

Henkilöliikenteen volyymi on viime vuosina pysynyt 3 - 4 miljoonan matkustajan tasolla (lukuun ottamatta koronavuotta 2020). Ei ole syytä olettaa, että matkustajamarkkina sinänsä katoaisi, mutta Finnlinesin uusien (= liikenteeseen 2023) laivojen matkustajakapasiteetti saattaa viedä osan autoilevista tarvematkustajista Naantali-Kapellskär -linjalle. Risteilyliikenteen asiakkaille Naantali-Kapellskär -tuote ei todennäköisesti ole kiinnostava. Koronaviruksen seurauksena lähimatkailu kuitenkin todennäköisesti lisääntyy ja lentäminen vähenee. Uusi laiva (Viking Glory) sekä uusi potentiaalinen yhteisterminaali tulevat lisäämään asiakkaiden mielenkiintoa Turku-Tukholma -linjaa kohtaan. Lisäksi Tunnin juna avaa myöhemmin laajemmille matkustajapiireille mahdollisuuden ehtiä työpäivän jälkeen Turun iltalaivalle. Turun Sataman johdon oletusta 3,5 miljoonan vuotuisen matkustajan määrästä ei voitane pitää ylimitoitettuna tulevina vuosina (liite 8).

Turun ja Naantalin merkitys huoltovarmuudelle on koronakriisin aikana kasvanut. Rahtivolyymit Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin ovat keväästä 2020 alkaen kulkeneet Turun ja Naantalin kautta. Suomen satamien rahdin määrä on laskenut koronakriisin aikana, mutta Turku-Tukholma reitin volyymi on samanaikaisesti kasvanut merkittävästi. Rahdin siirtyminen Helsingistä Turkuun/Naantaliin oli nähtävissä jo ennen kriisiä. Kuljettajien lepoaika on täsmälleen Turku-Tukholma reitin matka-aika ja Helsinki-Tukholma reitti kestää 5 tuntia pitempään. Lisäksi Helsingin laivojen closing time (= rahti viimeistään satamassa) on liian aikaisin iltapäivän lastauksia ajatellen. Laivan myöhäinen saapuminen puolestaan estää maahantulopäivänä tapahtuvan jakelun. Turku ja Naantali ovat näin ollen selvässä etulyöntiasemassa rahdin kuljettamisen suhteen.

Molemmilla Turku-Tukholma -liikennettä harjoittavilla (Viking Line ja Tallink Silja) varustamoilla on käytössään oma terminaali Turun kaupungin vuokramaalla. Tarkoituksena on, että kaupunki lunastaisi varustamojen nykyiset terminaalit ja tekee varustamojen kanssa vuoden 2025 loppuun ulottuvat vuokrasopimukset. Nykyiset terminaalirakennukset sijaitsevat suunnitelman mukaan vuoden 2026 alusta Linnanniemen alueella ja niitä ei ole sen jälkeen tarkoitus käyttää varustamotoiminnassa. Turun Satama on yhdessä Vikingin ja Tallink Siljan kanssa valmistellut uutta yhteisterminaaliratkaisua ja siihen liittyviä liikennöintisopimuksia jo useamman vuoden ajan. Useiden eri vaihtoehtojen joukosta on nyt valmistunut investointisuunnitelma (liite 10), joka – sisältäen itse terminaalin sekä infrastruktuurityöt – on arvoltaan noin 172 miljoonaa EUR. Projektin pitäisi valmistua joulukuussa 2025, mikäli liikkeelle päästään kesällä 2021 kaupungin investointi- ja rahoituspäätöksen jälkeen.

Neuvottelut uusista liikennöintisopimuksista ovat olleet haastavia johtuen kustannusten kohoamisesta projektin yhteydessä sekä koronapandemian aiheuttamista kassavirtaongelmista. Viking Line on jatkuvasti viestittänyt haluaan pitkäaikaiseen sitoutumiseen Turku-Tukholma -liikenteeseen. Varustamon tekemät uusimmat laivainvestoinnit - Viking Grace ja Viking Glory – ovat nimenomaan rakennetut tälle linjalle ottaen huomioon rahdin kapasiteettivaatimukset. Viking Linen kanssa onkin päästy sopimukseen (liikennöintisopimus allekirjoitetaan kaupungin investointi- ja rahoituspäätöksen jälkeen, mikäli kaupunki lunastaa Vikingin nykyisen terminaalin), jolla varustamo sitoutuu käyttämään uutta terminaalia vuoteen 2036 asti.

Tallink-konserni ei sen sijaan ole tällä hetkellä halukas sitoutumaan pitkäaikaisesti Turku-Tukholma –liikenteeseen mutta neuvotteluja lyhytaikaisesta sopimuksesta on Turun Sataman hallituksen päätöksen mukaisesti käyty positiivisessa hengessä. Sopimuksen kustannustaso on korkeampi kuin Viking Linen vastaavassa sopimuksessa johtuen varustamon haluttomuudesta sitoutua sopimukseen pitkäaikaisesti. Turun Sataman tekemä ehdotus on Tallink-konsernin hallituksen käsittelyssä ja päätöstä odotetaan lähiviikkojen aikana.

Turun Sataman johto pitää FTT investointia kannattavana, vaikka Tallink Silja ei sitoutuisi pitkäaikaisesti Turku-Tukholma linjan liikenteeseen. Linjan matkustajamääriin ei odoteta merkittäviä muutoksia lähivuosina (liite 6 ja 7).”

Turun kaupunki on tilannut Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskukselta (MKK) riippumattoman arvion Skandinavian matkustaja- ja rahtiliikenteen kehityksestä varmistaakseen Turun Satama Oy:n esittämän investoinnin liiketoiminnallisten edellytysten oikeellisuuden. Ulkopuolisen selvityksen perusteella yhtiön esittämiin arvioihin ei ole huomautettavaa, ja ne tukevat investoinnin käynnistämistä yhtiön esittämällä tavalla.

Hankkeen rakennusaika on tarkoituksenmukaista rahoittaa kaupungin myöntämällä ja yhtiön konsernitiliin liitetyllä luottolimiitillä. Limiitti on joustava ja kustannustehokas tapa hankkeen rakennusajan rahoituksen hoitamiseen. Limiitistä perittävän koron tulee olla markkinaehtoinen. Käytäntö vastaa muita kaupungin suurten rakennushankkeiden rakennusvaiheen rahoitustapaa. Limiitistä ei tehdä lyhennyksiä hankkeen rakennusaikana, ainoastaan korot tulevat yhtiön maksettavaksi. Hankkeen valmistuttua limiitin negatiivinen saldo konvertoidaan Turun Sataman pitkäaikaiseksi antolainaksi, jonka koron ja lainaehtojen tulee olla markkinaehtoiset. Laina merkitään kaupungin talousarvioon pitkäaikaisten antolainasaamisten lisäyksenä vastaavana ajankohtana ja lainan lyhennykset alkavat siten hankkeen valmistumisen jälkeen. 

Ferry Terminal Turku -investointi ei ole ristiriidassa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikka-asiakirjan kanssa. Omistajapolitiikka-asiakirjaan (Kv 11.6.2018 § 145) on kirjattu muun muassa seuraavaa: ”Tavoitteena on liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin satama ja matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin matkustajasatama. 

Yksikkötavaraliikenteessä yhtiön tulee lukeutua maan suurimpiin satamiin ja parantaa suhteellisesti asemiaan valtakunnallisesti. 

Yhtiö toimii kokonaisuutena ja liiketoimintasegmenteittäin kannattavasti kattaen tulorahoituksellaan kaikki toimintansa kustannukset sekä korvaus- ja käyttöomaisuusinvestointinsa. 

Yhtiö maksaa antolainoistaan markkinaehtoista korkoa ja käypää maanvuokraa.”.

Oheismateriaali 1Turun Satama Oy ote hallituksen pöytäkirjasta

Oheismateriaali 2FTT investoinnit 2020-2035 presentaatio

Oheismateriaali 3Kustannusyhteenveto yhteisterminaali pistolaituri gatehouse

Oheismateriaali 4LS-03 FT-Turku Katuverkko Asemapiirustus 2020-10-26

Oheismateriaali 5Turun Satama Yhteisterminaali sopimusluonnos

Oheismateriaali 6FTT Tulossimulointi 2020-2030

Oheismateriaali 7FTT rahoitus

Oheismateriaali 8Selvitys liikenteen kehityksestä MKK

Omistajaohjausjohtaja, kaupunginjohtajan varahenkilö Jarkko Virtanen: 

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto merkitsee Turun Satama Oy:n esittämän ennakkonäkemyspyynnön ja asiasta saadun suullisen selvityksen tiedokseen. 

Kaupunginhallituksen konsernijaostolla ei ole huomautettavaa Turun Satama Oy:n esittämiin laskelmiin ja jaosto päättää siirtää asiakokonaisuuden sen merkittävyyden vuoksi asiassa toimivaltaisten kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm.