Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, johtaja Jukka Laiho, rahoituspäällikkö Kari Pentti ja controller Kim Moisiolinna 11.12.2014:

Kaupunginhallituksen konsernijaosto on 16.6.2014 § 63 käsitellyt seudullisen vesiyhtiön taloudellista mallinnusta ja hankkeen jatkovalmistelua. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti, että vesihuoltoyhtiön valmistelua jatketaan nykyisten selvitysten perusteella laatimalla perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelmat ja yhtiöittämisasiakirjat, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi kuntien asianmukaisiin hallintoelimiin.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt vesihuoltoa koskien aiempina omistajapoliittisina linjauksinaan seuraavaa:

Liiketoimintastrategian 2001 mukaan vesialan suuret hankkeet toteutetaan yhtiömuotoisina ja samalla varaudutaan yhtiöiden fuusioimiseen investointien valmistuttua.

Omistajapolitiikan 2009 – 2013 mukaan ”tavoitteena on muodostaa kuntien omistama seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta.

Turun Seudun puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n (jäljempänä TSP ja TSV) asema osana verkkoyhtiötä tai vesiyhtiöistä muodostettavaa konsernia selvitetään osana järjestelyä.

Järjestelyn tavoitteena on pääomien ja investointien kohdentaminen tehokkaasti, olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö ja hyödyntäminen sekä yhdenmukainen veden hinnoittelu tulevien osakkaiden kesken.”

Lisäksi seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelun aiesopimuksessa on todettu Turun reunaehtoina, että perustettavan yhtiön tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena elinkeinoelämän ja kuluttajien näkökulmasta.”

Seudullisen yhtiön valmistelun ohjausryhmä päätti kokouksessaan 27.8.2014 kaupungin linjausten täytäntöön panemiseksi, että hankkeen etenemisen osalta tulee tarkastella kahta vaihtoehtoista etenemismallia alavaihtoehtoineen:

1. Suora fuusio, jossa koko vesihuoltotoiminta yhdistetään kerralla.

a)Kuntien vesihuoltolaitosten sekä TSV:n ja TSP:n sulauttaminen yhdeksi yhtiöksi.

b)Konsernin perustaminen siten, että hankekuntien vesihuoltolaitoksista muodostetaan emoyhtiö ja TSV:stä sekä TSP:stä sen tytäryhtiöitä.

2. Kaksivaiheinen fuusio.

a)Ensin perustetaan kuntien vesihuoltolaitoksista koostuva yhtiö, johon myöhemmässä vaiheessa fuusioidaan TSV ja TSP.

b)Ensin perustetaan kuntien vesihuoltolaitoksista ja TSV:stä koostuva yhtiö, johon myöhemmässä vaiheessa fuusioidaan TSP.

Pöyryn tekemän selvityksen perusteella seudullisen yhtiön ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 15.10.2014 näitä vaihtoehtoja. Näistä päävaihtoehdoista vaihtoehtoa 2 pidetään tässä vaiheessa ainoana realistisena aiesopimuksessa asetettujen aikataulujen puitteissa siten, että seudulliseen vesiyhtiöön voi tulla mukaan myös TSV heti tai myöhemmässä vaiheessa. TSP:n osalta fuusio ko. yhtiöön on vaikeampaa toteuttaa mm. erilaisen osakaspohjan, osakassopimuksen enemmistöpykälän ja olemassa olevien rahoitusjärjestelyjen takia.

Naantalin, Maskun, Raision ja Turun allekirjoittaman aiesopimuksen mukaan tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Aiesopimuksen mukaan yhtiön perustamisesta päätetään erikseen.

Seudullisen vesiyhtiön perustaminen olisi hyvin merkittävä omaisuusjärjestely.

Seudullisten vesilaitosten tasearvo on noin 172 milj. euroa (vuonna 2012). TSV:n tasearvo on noin 169 milj. euroa. Pöyryn tekemä taloudellinen mallinnus sisältää myös TSP:n liittämisen perustettavaan yhtiöön. TSP:n tase on noin 91 milj. euroa, jolloin koko uuden yhtiön tase olisi em. tasearvoin noin 432 milj. euroa.

Pöyryn taloudellisessa mallinnuksessa on tehty lukuisia oletuksia mm. omaisuuden arvostuksesta, omistajalainoista, tuloutuksesta, taksojen yhtenäistämisestä ja tulevista taksojen korotuksista. Mallien oletuksista ei kuitenkaan ole päätetty ao. kunnissa, vaan oletukset ovat olleet välttämättömiä, että yhtenäistä laskentaa on voitu tehdä. On kuitenkin huomioitava, että tehdyillä oletuksilla on hyvin merkittävä vaikutus kuntien omaisuuden ja omistuksen jakaantumisen em. kuntien kesken. Taloudellisessa mallinnuksessa käytettyjä arvoja (NKA) ei voida näin ollen suoraan käyttää uuden vesihuoltoyhtiön muodostamisen perustana. Lisäksi taloudellisessa tarkastelussa tulee arvioida edelleen hankkeen synergiahyötyjä ja mahdollisia suoria operatiivisia säästöjä sekä verrata näitä seikkoja järjestelmän mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin.

Omaisuuden arvostus

Omaisuuden arvostuksen perusteena on käytetty pääasiassa teknistä nykykäyttöarvoa (NKA), joka voi toimia koko tarkasteltavan seudullisen vesihuoltoyhtiön taseenmuodostuksen lähtökohtana (taseen loppusumma). Tekninen nykykäyttöarvo ei kuitenkaan sovellu kuntakohtaisen siirtyvän omaisuuden kauppahinnan arvostuspohjaksi, vaan omistajakuntien tulee myydä siirrettävä omaisuus perustettavalle yhtiölle sen tuottoarvoon pohjautuen.

Koska tuottoarvon muodostumiseen vaikuttaa keskeisesti asetetut vesitaksat, tulee tuottoarvot laskea myös vertailun vuoksi samoilla laskentamallin mukaisilla vesitaksoilla (Turun hinta) kaikkien kuntien osalta. Tällöin saadaan selville kunkin liittyvän kunnan vesilaitosten todellisen tulorahoituksen määrä ja kassavirran tuottamiskyky perustettavassa yhtiössä.

Yhteenvetona todetaan, että koko seudullisen vesihuoltoyhtiön taseen käyttöomaisuuden loppusumma voidaan arvioida nykykäyttöarvoon perustuen, mutta omaisuuden kauppahinnan tulee perustua käypään arvoon eli tuottoarvoon, joka lasketaan yleisesti vapaan kassavirran diskontattuun nykyarvoon pohjautuvilla menetelmällä.

Vesi- ja jätevesimaksut

Uuden yhtiön taloudellisessa mallinnuksessa on käytetty laskennallisesti Turun taksoihin perustuvia yhtenäisiä vesitaksoja. Tällä hetkellä taksat kuitenkin poikkeavat huomattavasti toisistaan. Taksoilla on hyvin merkittävä vaikutus kuntien vesilaitosten liikevaihtoon ja edelleen niiden tulokseen. Seudullisen yhtiön perustamisen lähtökohta tulisi taksojen osalta olla se, että taksoja voidaan laskea enintään niin paljon, että yhtiön tulos muodostuu nollaksi rahoituserien jälkeen. Seudullisen yhtiön tulos ei voi painua negatiiviseksi johtuen taksojen alentamisesta omistajakunnissa.

Tuloutukset ja omistajalainat

Taloudellisessa mallinnuksessa on oletettu kuntien nykyisen tuloutuksen tason säilymistä, vaikka yksittäisen vesilaitoksen tulos ei olisi mahdollistanut nykytasoista tuloutusta. Näiden tuloutusten pohjalta on arvioitu omistajalainojen korko, joka mahdollistaa ko. tuloutuksen säilymisen ennallaan. Lähtökohtana tulisi jatkossa olla, että tuloutuksen määrä vastaa vesilaitoksen aitoa tulontuottamiskykyä. Näin ollen tuloutuksen määrää tulisi laskea niissä vesilaitoksissa, joiden tosiasiallinen tulos on ollut tappiollinen.

Tulevat investoinnit ja yhtiön rahoitus

Taloudellisessa mallinnuksessa ei ole huomioitu kaikkia tulevia investointeja. Tulevien investointien ottaminen mukaan vesihuoltoyhtiön talousmalliin muuttaa merkittävästi yhtiön tasetta etenkin tilanteessa, jossa nykyiset tuotantoyhtiöt yhdistettäisiin perustettavaan vesihuoltoyhtiöön. Tämä taas vaikuttaa osaltaan taksojen määräytymiseen. Lähtökohtaisesti tulevat ja tiedossa olevat vesihuoltoinvestoinnit tulee ottaa taloustarkastelussa huomioon, koska ne vaikuttavat mm. taksarakenteeseen ja investointitasoon.

Neljän kunnan yhdistäessä vesilaitoksensa niiden tulisi sopia rahoituksen järjestämisestä osakassopimuksessa. Uudessa osakassopimuksessa täytyisi päättää uuden yhtiön rahoitusmallista ja siitä miten kunnat mahdollisesti takaavat uuden yhtiön rahoitusta. Tukkuyhtiöiden mahdollinen fuusioiminen uuteen yhtiöön tekee rahoituksen järjestämisen vielä vaikeammaksi.

Turun Seudun Vesi Oy:n asema

Seudullisen vesiyhtiön taloudellisessa mallinnuksessa ei ole huomioitu kunnallisten vesilaitosten laskuttamattoman veden prosentteja. Ne ovat ainoastaan mukana liikevaihdon määrän arvioinnissa. Tukkuyhtiöt laskuttavat kuitenkin koko toimitetun veden ja vastaanotetun jäteveden määrän. Laskuttamattoman veden osuus muuttaa tukkutoiminnan luonnetta, kun sitä ei voi enää laskuttaa erikseen jäsenkunnilta.

Seudullisen vesiyhtiön jatkovalmistelu

Kuten edellä on mainittu, seudullisen vesiyhtiön taloudellista mallinnusta on tehty ns. tekniseen nykykäyttöarvoon perustuen, mikä lopputuloksena ei huomioi eri vesilaitosten tulontuottamiskykyä. Siirrettävien omaisuuserien eli liiketoiminnan kauppahinnan allokaatio tulisi tapahtua pääsääntöisesti tulontuottamiskykyyn eli tuottoarvoon perustuen, mitä ei ole vielä hankkeen tässä vaiheessa analysoitu eri vesilaitosten osalta riittävästi.

Seudullisen vesihuollon taloudellista mallinnusta tulee arvioida osittain uudelleen kuntien vesilaitosten tulontuottamiskyvyn eri tuottoarvon näkökulmasta. Lisäksi kaikkien hankeosapuolten vesilaitosten taloudellisen tilan selvittämiseksi on tarpeen tehdä lisäanalysointi, jotta saadaan selville taloudellisen suorituskyvyn taustalla olevat syyt kaikkien vesilaitosten osalta. Tuottoarvon laskenta ja muu analyysi tulee tehdä objektiivisesti kaikkien osapuolten kannalta samoin parametrein ja oletuksin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista jatkaa yhteistyötä hankkeessa jo mukana olleen Pöyry Oyj:n kanssa.

Samassa yhteydessä tulisi pyrkiä arvioimaan hankkeen hyötyjä ja haittoja erityisesti Turun kaupungin näkökulmasta. Selvityksessä on huomioitava, että vesilaitosliiketoiminta on hyvin pääomavaltaista. Henkilöstökustannusten osuus kokonaisuudesta on suhteellisesti vähäisempi, minkä vuoksi järjestelystä saatavia suoria operatiivisia hyötyjä, mahdollisia synergioita, skaalaetuja ja mahdollisia haittoja tulisi arvioida oleellisuuden periaate huomioiden ja kattavasti eri osapuolten kannalta.

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee lisäksi arvioida tarkemmin seudullisen vesiyhtiön synergiahyötyjä ja myös mahdollisia haittoja, sekä järjestelyn taloudellista vaikututusta erityisesti Turun kaupungin taloudelliseen asemaan.

Selvityksen tässä vaiheessa, huomioiden aikataulun haasteellisuus ja muut erikseen selvitettävät asiat, TSV:n ja TSP:n liittäminen valmistelukokonaisuuteen ei ole vielä tarkoituksenmukaista.

Selvitystyön valmisteluaikataulu on erittäin haasteellinen ja hankeosapuolten vesihuoltolaitokset ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa asemissa. Sen vuoksi on mahdollista, että yhtiöittämishanke tulee viivästymään alkuperäisestä aikataulustaan. Turun kaupungin tulisikin arvioida osana seudullista vesiyhtiöselvitystä myös vaihtoehto, jossa ensimmäisessä vaiheessa Turun kaupunki yhtiöittäisi oman vesiliikelaitoksensa sen käypään tuottoarvoon perustuen kaupungin 100 % omistamaksi vesihuoltoyhtiöksi. Vasta hankkeen toisessa vaiheessa arvioitaisiin muiden hankeosapuolten mahdollisuudet liittyä osaksi kokonaisuutta Turun yhtiöittämisratkaisussa käytetyillä laskentaparametreilla.