Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 7.5.2013:

Asian tausta

Kaupunginvaltuuston 5.10.2009 § 220 hyväksymän ja 27.2.2012 päivittämän omistajapolitiikan mukaisesti vesihuoltoliiketoiminnan osalta on linjattu, että tavoitteena on muodostaa Turun vesiliikelaitoksesta kuntien omistama vesihuoltoyhtiö, joka operoi vesihuoltoa ja hallitsee verkosto-omaisuutta. Turun Seudun Puhdistamo Oy:n ja Turun Seudun Vesi Oy:n asema osana verkkoyhtiötä tai vesiyhtiöistä muodostettavaa konsernia selvitetään erikseen. Turun Seudun Vesi Oy:n aloittaessa tuotantotoimintansa puretaan rakentamisaikainen projektiorganisaatio ja resursoidaan yhtiön organisaatio uudelleen vastaamaan optimaalisesti tuotannollisia tarpeita. Seudullisen vesihuoltokokonaisuuden tulee olla osa Turku konsernia ja kaupungin tulee varmistaa yhtiöistä vähintään nykytasoinen vesihuoltolain määrittämä kohtuullinen tuotto kuitenkin siten, että veden hinta pysyy kohtuullisena sekä elinkeinoelämän että kuluttajien näkökulmasta.

Kaupunginhallitus on 10.10.2011 § 470 ja kaupunginvaltuusto 17.10.2011 § 183 käyneet lähetekeskustelun seudullisenvesihuoltoyhtiön perustamisesta. Alustavassa liiketoimintasuunnitelmassa on esitetty kuntien ja seudullisen vesiyhtiön tehtävärajauksia. Seudullinen vesihuoltoyhtiö vastaisi huoltoverkostojen rakentamisesta yhtiön toiminta-alueella. Vesihuollon investointien kannattavuus ja alueiden vesihuollon rakentamiskelpoisuus tulisi siten voida ratkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kaupunginhallitus on 10.12.2012 § 588 päättänyt hyväksyä seudullisen vesihuoltoyhtiön valmisteluun liittyvän 24.8.2012 päivätyn aiesopimusluonnoksen. Seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelun organisoinnista on tehty kaupunginjohtajan päätös 7.5.2013 § 103.

Aiesopimus

Naantalin, Maskun, Raision ja Turun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen valmistelusta. Aiesopimuksen tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Yhtiön perustamisesta päätetään erikseen. Hankkeen valmistelussa on mukana em. kuntien lisäksi Turun Seudun Vesi Oy (TSV) ja Turun seudun puhdistamo Oy (TSP), joiden yhdistämistä seudulliseen vesihuoltoyhtiöön tutkitaan hankeen yhteydessä.

Seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen tavoitteena on turvata korkealaatuiset vesihuollon palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta seutukunta pysyy kilpailukykyisenä tältäkin osin myös tulevaisuudessa. Hankkeella tavoitellaan synergiaetuja, jotka keventävät kustannuspaineita ja turvaavat vesihuoltopalvelujen laadun kehittämisen tarvetta vastaavasti.

Hankkeessa on tähän mennessä laadittu seudullisen vesihuoltolaitoksen organisointivaihtoehtojen vertailu, alustavat arvonmääritykset ja alustavat taloustarkastelut. Tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla seudullisen vesihuoltoyhtiön toiminta päätöksentekoa varten.

Järjestelyssä kunnat myyvät vesihuoltolaitoksensa perustettavalle seudulliselle vesihuoltoyhtiölle, joka puolestaan rahoittaa nämä ostot omistajakunnilta otettavilla lainoilla. Kuntien odottama tuotto vesihuoltotoiminnasta toteutetaan omistajalainan korkona, mikä on yhteensä 4,9 ME vuodessa eli 3,9 % korko alustavasta omistajalainamäärästä 128 milj. €.

Taloudellisen mallintamisen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa perustettavan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudesta kokonaisuutena. Taloudellinen mallinnus on tehty koko seudullisen vesihuollon näkökulmasta sisältäen TSV:n ja TSP:n luvut. Mallissa ei ole otettu kantaa siihen, ovatko TSV ja TSP osa perustettavaa yhtiötä vai esimerkiksi sen tytäryhtiöitä.

Taloudellinen mallinnus on tehty siten, että hankkeessa mukana olevien vesilaitosten liiketoimintojen on oletettu laskennallisesti siirtyvän uudelle yhtiölle vuoden 2014 alusta ja mallinnettava periodi käsittää 15 vuotta. Toiminnan aloitusaika on aiesopimuksessa vuosi 2015 tai 2016, mutta laskennallisen mallinnuksen aloitushetkeksi valittiin vuosi 2014 tuolloin laadittujen budjettien hyvän yhdenmukaisen tietopohjan vuoksi.

Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet perustuvat hankeosapuolilta saatuihin tietoihin. Laskutustiedot perustuvat kuntien vesilaitosten asiakkailta laskuttamiin määriin. TSV:n ja TSP:n laskutustietoja on käytetty selvityksen ulkopuolelle jääneiden omistajakuntien vesimääriin. Laskutetun talous- ja jäteveden määrä vuonna 2014 on 20,2 milj. m3/vuodessa ja määrän muutos vv. 2014 – 2028 on 0,0 %. Asukasmäärän kasvun aiheuttaman veden käytön lisäyksen on arvioitu kompensoituvan alentuvalla kulutuskäyttäytymisellä sekä uudisrakentamisen ja peruskorjausten yhteydessä käyttöönotettavalla vettä säästävämmällä tekniikalla.

TSP:n uusien asiakkaiden Auran, Pöytyän ja Oripään jätevesimäärät on lisätty tarkasteluun. Teollisuus- ja jätevesimäärien kehitystä on hyvin vaikea ennustaa. Laskentamallissa näiden on ennustettu pysyvän vuoden 2014 tasolla siten, että käyttäjien lukumääräinen kasvu kompensoituu prosessien teknisen kehityksen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksilla.

Omaisuuden rahoituksessa on huomioitu hankeosapuolten nykyiset velat sekä TSV:n ja TSP:n leasingsopimusten kustannusvaikutukset.

Laskennassa käytetty inflaation taso on 1,5 % vuodessa. Mikäli inflaatio muuttuu oletetusta, se vaikuttaa samalla tavalla kustannuksiin nykyisillä vesihuoltolaitoksilla ja seudullisen yhtiön tapauksessa.

Taloustarkastelu sisältää hankkeeseen osallistuvien kuntien sekä TSV:n ja TSP:n ennustamat investointitasot seuraavan 15 vuoden ajalta. Keskimääräinen investointitaso on 16,4 milj. €/vuosi. Jotta laskettuja tuloksia voidaan verrata paremmin nykytilanteeseen, on laskelmasta jätetty pois seuraavat seudulliset investoinnit:

Kyseisistä investoinneista ei ole yksityiskohtaisia suunnitelmia. Esitetyt luvut ja toteutusvuodet ovat ainoastaan suuntaa antavia lukuun ottamatta jo rakennettavaa Kaarina-Parainen siirtolinjaa, jonka investointikustannukset peritään Paraisten kaupungilta sekä Raisio - Masku yhdysvesiputkea, joka on kyseisten kuntien hanke, ja jolle haetaan valtion vesihuoltoavustusta.

Halisten varavesilaitosinvestointi on suurin yksittäinen investointi ja taulukossa on esitetty sen enimmäiskustannus, joka kattaa myös parannukset varavesilaitoksen varavesilähteisiin. Hankkeen toteutus, aikataulu ja rahoitus käsitellään omana prosessina ja tuodaan myös kuntien päätöksentekoelimiin.

Edellä mainittujen investointien vaikutus vesihuollon maksuihin on keskimäärin 0,19 €/m3 talousveden ja 0,02 €/m3 jäteveden osalta. Nämä seudulliset investoinnit tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi joka tapauksessa myös nykyisessä tilanteessa, eikä niiden tarve siten riipu käsillä olevan seudullisen vesihuoltolaitoksen toteutumisesta.

Taloudellisessa tarkastelussa yhtiön lähtötaksa (käyttömaksut ja perusmaksut) on asetettu Turun vesiliikelaitoksen v. 2014 mukaiselle tasolle. Turun käyttömaksut ovat matalampia ja perusmaksut korkeampia kuin muissa hankkeen vesihuoltolaitoksissa. Yhteenlaskettuna Turun taksa on kuitenkin matalampi kuin seudun painotettu keskiarvotaksa, jolloin toiminnan rahoittamiseksi olisi alkuvuosina otettava lainaa, joka maksettaisiin myöhemmin yhtiön liikevaihdon kasvaessa ja investointitason laskiessa. Perustamisen jälkeisten ensimmäisten vuosien laskennalliset alijäämät on lisäksi mahdollista käyttää tulevien vuosien ylijäämien verotukselliseen käsittelyyn.

Vesihuoltoyhtiöön vain tukkuasiakkaiksi jäävien kuntien maksut nousevat vuosittain inflaation mukaisesti.

Vesihuollon maksut nousevat kolmena ensimmäisenä vuonna 4 % vuosittain, minkä jälkeen 3 % vuodessa aikavälillä 2018 - 2021. Tämän jälkeen hintataso pysyy samana, ellei synny uusia merkittäviä investointitarpeita.

Hankkeelle asetettujen reunaehtojen toteutuminen ja jatkovalmistelun reunaehdot

Hankkeesta valmistuneiden taloustarkastelujen perusteella arvioidaan kunnissa asetettujen taloudellisten reunaehtojen toteutuminen ja päätetään valmistelun jatkamisesta siten, että seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätökset tehtäisiin kuntien valtuustoissa ja asianomaisissa toimielimissä tavoitteena seudullisen yhtiön operatiivisen toiminnan aloittaminen 1.1.2016.

Vesihuoltoyhtiön talous

Seudullisen vesihuoltoyhtiön taloudesta on teetetty selvitys (Pöyry 13.2.2014), jonka perusteella talous- ja rahoitusryhmä on arvioinut suunniteltua kokonaisuutta. Lähtökohtana aloittavan yhtiön taseelle on toiminut kaikkien yhtiöön liittyvien osapuolten vesijohtoverkostojen arvonmääritys, joka perustuu nk. teknisen nykykäyttöarvon määritykseen. Arvonmääritysmenetelmä on perustunut siten verkostojen laskennalliseen tekniseen uudishintaan, joka kuvaa parhaiten verkostoon sijoitettua pääomaa vähennettynä mm. verkoston ikä- ja kuntovähennyksillä. Kyseessä ei siis ole verkoston tuottoon perustuva arvonmääritys.

Yhtiön talouden mallinnus perustuu tukkuriyhtiöiden (Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy) liiketoiminnan fuusioimisen vesihuoltoyhtiön aloittavaan taseeseen, koska aloittavan taseen osakeomistukset on merkitty nollaksi. Myös näiden yhtiöiden poistopohja on huomioitu vesihuoltoyhtiön poistopohjassa. Tukkuriyhtiöiden fuusioiminen perustettavaan yhtiöön merkitsisi puolestaan ao. yhtiöiden rahoitusratkaisujen ainakin osittaista purkautumista, mikä todennäköisesti aiheuttaa rahoituskustannusten nousua. Tätä on arvioitu erikseen kohdassa; rahoitus. Käytännössä tukkuriyhtiöiden fuusiomalli tarkoittaa perustettavan yhtiön koko rahoituksen ja sen takauspäätösten uudistamista omistajakunnissa. Tukkuriyhtiöiden jatkaminen vesihuoltoyhtiön tytäryhtiöinä ei välttämättä poista ongelmaa, koska myös tässä vaihtoehdossa yhtiöiden omistusrakenne muuttuu.

Yhtiön tuloslaskelmaennusteet perustuvat ns. nollakasvu-oletukselle, jossa lievästi veden kulutuksen trendinomainen väheneminen on oletettu kompensoituvan liittyvien kuntien asukasmäärän kasvulla. Näin ollen talousmallinnuksen lähtökohtia voitaneen pitää konservatiivisina. Lähtökohtana yhtiön taksatasoille on Turun vesiliikelaitoksen vuoden 2014 mukainen hinnoittelu, mikä käytännössä tarkoittaa liittyvien muiden kuntien taksojen alenemista Turun tasolle. Yhtiön tulos muodostuisi näillä oletuksilla negatiiviseksi ensimmäisten vuosien aikana, mutta kääntyisi sitten lievästi positiiviseksi vuonna 2019.

Vesihuoltoyhtiön investointeja on käsitelty Pöyryn selvityksen sivulla 16. Merkittävä osa vesihuollon vaatimista tulevista yksilöimättömistä investoinneista on kuitenkin jätetty taloustarkastelun ulkopuolelle ja kuvattu näin lähinnä järjestelmän nykytilaa. Investointivastuun kuuluminen yhtiölle aiheuttaa tulevaisuudessa painetta taksakorotuksiin talousveden osalta noin 0,12 €/m3 ja jäteveden osalta noin 0,02 €/m3). Vesihuoltoyhtiön taserakenne ei kestä investointien rahoittamista kokonaan velalla tulevina vuosina (omavaraisuusaste 13 % vuonna 2017), vaan rahoitus joudutaan järjestämään myös tulorahoituksella eli käytännössä joko taksojen korotuksilla tai yhtiön kulujen karsinnalla.

Vesihuoltoyhtiön tuloutus on suunniteltu hoidettavan omistajien myöntämillä lainoilla, jossa verkostojen kauppahinnat jäävät ostajayhtiön velaksi. Velan koron on ajateltu olevan 4.95 ME, josta Turun osuus 4.05 ME eli vesiliikelaitoksen peruspääoman tuloutustaso vuonna 2014. Käytännössä omistajalainat olisivat pitkäaikaisia kertalyhenteisiä (bullet) lainoja, jotka jälleenrahoitettaisiin aina eräpäivinään ja lainojen korko vastaisi normaalia vieraan pääoman korkotasoa (3,9 %) kunnan myöntämänä antolainana tytäryhtiölleen.

Vesihuoltoyhtiön rahoitus

Turun Seudun Puhdistamo Oy on saanut takaukset vuonna 2004 viideltä eri kaupungilta ja kunnalta; Turulta, Kaarinalta, Paimiolta, Liedolta ja Ruskolta. Rahoitus saatiin päätökseen ennen rahoituskriisiä, jolloin rahoitus muodostui varsin edulliseksi. Mm. Naantali, Raisio ja Masku liittyivät osakkaiksi Turun Seudun Puhdistamo Oy:öön myöhemmässä vaiheessa eivätkä ole toistaiseksi antaneet takausta yhtiön lainoille. Uuden osakassopimuksen mukaan myös uudet osakkaat vastaavat yhtiön tulevasta rahoituksesta.

Nykyisten yhtiöiden rahoitussopimusten mukaan, mikäli Turun kaupungin määräysvalta yhtiössä häviää välillisesti tai yhtiö fuusioidaan muihin yhtiöihin, se vaatii rahoituksen osalta uudet luottopäätökset. Tässä tilanteessa kaikilta TSP:n osakaskunnilta vaaditaan uudet takaukset. Nykyisen edullisen rahoituksen vuoksi lisäkustannus uusilta lainoilta voisi olla noin 15 – 20 miljoonaa euroa seuraavan 25 vuoden aikana.

Turun Seudun Vesi Oy on saanut viimeiset takaukset vuonna 2008 viideltä kaupungilta ja kunnalta; Turulta, Raisiolta, Naantalilta, Paraisilta ja Liedolta. TSV:n rahoitus on ajallisesti toteutettu rahoituskriisin jälkeen ja on siten hieman kalliimpaa. Rahoittajapohja on myös erilainen ja antaa paremmat mahdollisuudet uudelleenjärjestelyihin. Tosin molemmissa yhtiöissä on erilainen kuntaomistajarakenne ja tarkkaan määritellyt osakassopimukset, jotka vaativat uudelleen neuvottelut kaikissa tapauksissa yhtiörakenteen muuttuessa.

Pöyryn selvityksessä vesihuoltoyhtiön vieraan pääoman kustannukseksi on arvioitu 2 %, mitä on pidettävä varsin alhaisena tasona. Mikäli yhtiön lainat nostetaan kiinteäkorkoisena, pitkänä maturiteettina ja kuntien takaamina, saattaa rahoituskustannukseksi muodostua 3 – 3,5 %:n taso, millä on merkittävä vaikutus yhtiön pitkän aikavälin kustannuspohjaan.

Seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamiseen liittyy paljon taloudellisia ja rahoituksellisia haasteita, joiden kustannukset tulee saada katetuksi muilla saavutettavilla hyödyillä. Näitä ovat mm. investointien oikea kohdentaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen, kustannussäästöt materiaaleissa, palveluissa ja henkilöstössä sekä taksapolitiikan yhdenmukaistaminen ja laajemman rahoituspohjan muodostaminen. Näiden synergioiden muodostuminen ja realisoituminen on pitkän aikavälin prosessi, mutta puoltaa seudullisen asukaspohjaltaan laajemman yhden kokonaisuuden muodostamista.

Aiesopimuksen rekrytointirajoitusten tarkistaminen

Aiesopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet pidättäytymään rekrytoinneista, jotta vesihuollon henkilöstömäärä ei hallitsemattomasti kasva ennen mahdollisia yhteisiä järjestelyjä. Ensisijaisena toimintojen järjestämistapana on esitetty keskinäiset palvelusopimukset ja toissijaisesti määräaikaiset työsopimukset tai ostopalvelut. Aiesopimus on tehty vuoden 2012 tilanteessa ja alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiön perustaminen vuoden 2013 aikana. Aiesopimus hyväksyttiin kuntien päättävissä elimissä vasta keväällä 2013 ja samalla päätöksenteon ja perustamisen aikataulua siirrettiin.

Henkilöstömäärä on vähentynyt osittain suunnitellusti, mutta myös suunnittelematonta vähenemää on tapahtunut. Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut sen, että toimintavarmuuden ja varautumisen kannalta tärkeitä avainhenkilöitä ehtii merkittävissä määrin siirtyä eläkkeelle ennen yhtiön perustamista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi henkilöstöä näiltä osin täydentää. Akuutti tarve on Turussa ja Raisiossa 2 putkiasentajaa kummassakin kaupungissa. Maskussa tarve tulee vuonna 2015 ja Naantalissa aikaisintaan 2016, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Lisäksi Turussa on tarve yhdelle vesihuollon asiakaspalvelusihteerille.

Ohjausryhmän näkemyksen mukaan vesihuoltohenkilöstöä olisi tarpeen täydentää neljällä putkiasentajalla, joista kaksi palkattaisiin Raisioon ja kaksi Turkuun. Palkkaaminen ei lisää suunniteltua henkilöstömäärää, mutta hidastaa nykyistä vähenemää. Vakituisia paikkoja tarjotaan ensisijaisesti määräaikaisena palkatuille, jolloin lisäys tämän hetkisiin henkilötyövuosiin on pienempi. Putkiasentajien osalta Naantali, Masku ja Raisio selvittävät mahdollisuutta hyödyntää keskinäistä palveluntarjontaa paikkaamaan tulevien vuosien rekrytointitarvetta. Turun asiakaspalvelusihteerin osalta selvitetään ensisijaisena ratkaisuna keskinäistä palveluntarjontaa ja töiden järjestämistä uudelleen, toissijaisesti kaupungin sisäistä hakua ja kolmanneksi ulkoista rekrytointa ainoastaan tilanteessa, mikäli millään muilla toimenpiteillä tehtäviä ei pystytä hoitamaan.