Kehittämispäällikkö, va. ilmastojohtaja Risto Veivo 18.9.2020:

Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto ohjaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Ilmastosuunnitelman mukaisesti jaostolle raportoidaan toimeenpanosta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Edellisen kerran jaostolle raportoitiin 17. joulukuuta 2019 (§ 93) ja sisällöltään kattava Turun vuoden 2019 Ilmastoraportti käsiteltiin valtuustossa 24.8.2020 (§ 127).

Turun tavoitteena on olla ilmastopositiivinen alue vuodesta 2029 alkaen – yhtenä ensimmäisistä kaupungeista maailmassa – sekä kattava varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastopositiivisuus tarkoittaa, että alueen vaikutus ei ole enää ilmakehää lämmittävä vaan viilentävä. Hiilinielut, uusiutuvan energian tuotanto ja mahdolliset muut kompensoivat toimet ovat siis vaikutuksiltaan suuremmat kuin alueen jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on välttämätöntä turvallisen arjen, ekologisen kestävyyden ja kestävän talouden sekä yhteiskunnan vakauden kannalta.

Turun kaupunki on hyödyntänyt yhteistä eurooppalaista ilmastotyön toimintamallia (kv 20.10.2010 § 184) ja toteuttanut ilmasto-ohjelmaa (kv 26.10.2009 § 239) jo vuosikymmenen ajan. Tänä aikana Turku on onnistunut vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti toteuttamalla vahvaa ilmastopolitiikkaa. Yhteisessä eurooppalaisessa Covenant of Mayors –järjestelmässä on mukana jo yli kymmenen tuhatta kaupunkia ja aluetta. Tänä vuonna Turku valittiin Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi keskikokoisten kaupunkien kokoluokassa (European Covenant of Mayors Climate Award 2020).

Kansalaisyhteiskunnan, yhteistyökumppanien, yritysten ja yhteisöjen aktivointi ilmastotekoihin on vuoden 2020 aikana – osin haastavissa olosuhteissa – onnistunut melko hyvin. Ilmastoviestintää on vahvistettu yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa, toinen Turun Ilmastofoorumi järjestetty (virtuaalisena) ja kampanjointia kansalaisille, henkilöstölle sekä yrityksille ja yhteisöille kehitetty ja toteutettu. Ilmastojoukkueen kapteenina on jatkanut Saku Koivu.

Turun ilmastoviestinnän teemoja ja ydinviestejä kehitettiin kevään 2020 aikana yhdessä kaupungin viestinnän ja markkinoinnin, ilmastotiimin sekä viestintätoimiston Groundin kanssa. Palautetta hankittiin monipuolisesti myös oman organisaation ulkopuolelta sekä kotimaasta (verrokkikaupungit ja asiantuntijaorganisaatiot) että kansainvälisesti (ICLEI). Tuloksena syntyivät suunnitelma kaupungin ilmastoviestinnän kärjiksi sekä yrityksille suunnatun viestinnän sisältöstrategia. Ympäristöministeriö on tukenut kehitystyötä ja siinä on hyödynnetty myös yhteistyötä Sitran kanssa.

Kuntalaisten ilmastoteoilla (kuten päivittäisillä liikkumisvalinnoilla) on entistäkin suurempi merkitys matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia. Viestimme selkeästi, kannustavasti ja ratkaisukeskeisesti siitä, kuinka suuri päästövähennyspotentiaali yksittäisen ihmisen teoilla on. Ei ole yhtä tapaa elää kestävästi vaan jokaisen on mahdollista löytää itselleen sopivimmat keinot.

Ilmastotekojen yhteistä alustaa toimenpidekortteineen (SECAP-kortit) on parannettu ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä on nyt yli 70 sekä kaupunkikonsernista että yhteistyökumppaneilta. Useat merkittävät hankkeet, kumppanuudet, asiantuntijaorganisaatiot, valtion toimijat sekä kotimaiset ja kansainväliset verkostot ovat aktiivisesti tukenamme. Turun ilmastotyötä on esitelty aktiivisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kiertotalouden ratkaisuja on kehitetty yhdessä Sitran ja ICLEI:n kanssa ja koottu keväällä 2020 julkaistuun Circular Turku –raporttiin.

Uusiutuvan energian osuutta kaukolämmön tuotannossa on vuoden 2020 aikana edelleen kasvatettu merkittävästi ja kivihiilen osuutta pienennetty. Turku Energia on ilmaissut tahtotilanaan kivihiilen käytön lopettamisen jo vuonna 2022 – kolme vuotta ennen tavoitetta 2025.

Energian päästövähennysten edetessä on liikenteen suhteellinen osuus päästöistä kasvanut merkittävästi. Liikenteen päästöjä on seuraavina vuosina saatava vähennettyä aikaisempaa nopeammin, jotta ilmastotavoitteet 2025 ja 2029 saavutetaan.

Hiilinieluja on vahvistettu toteuttamalla Turun metsäsuunnitelmaa 2019 – 2029. Suunnitelman toteutus tukee myös luonnon monimuotoisuutta sekä metsien virkistyskäyttöä ja on kustannustehokas tapa lisätä hiilinieluja.

Hiilinielujen vahvistamiseksi on myös valmisteltu ja päätetty paikallisen kompensaatiomallin kehittämisestä (kh 1.6.2020 § 243). Mallin perustan muodostavat ensivaiheessa kaupungin omistamat metsäalueet, joissa hiilensidonta todennettavasti lisääntyy. Tavoitteena on vuorovaikutteisesti ja avoimesti kehittää mallia houkuttelevaksi myös muille mahdollisille kompensaatioiden tuottajille, kuten yksityisille maanomistajille ja teknologisten ratkaisuiden tarjoajille.

Yritysten ilmastotekojen ja vähähiilisen liiketoiminnan vahvistamiseksi on toteutettu Ympäristöministeriön rahoittamaa Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot hanketta yhdessä muiden Suomen resurssiviisaiden kuntien kanssa. Euroopan Komission rahoittamassa CANEMURE-hankkeessa on edelleen kehitetty hillinnän ja sopeutumisen uusia ratkaisuja yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja hiilineutraalien kuntien kanssa.

Ilmastosuunnitelman toimeenpanoa kaupunkikonsernissa ohjataan toiminnan ja talouden vuosijohtamisen osana. Valmisteltaviin toimialojen sopimuksiin sekä konserniyhteisöjen talousarviokortteihin 2021 on edelleen viety ilmastosuunnitelman tavoitteiden mukaisia toimia. Konsernin yhteisen investointien ilmastovaikutuksien ohjausmallin kehittäminen on edennyt controller Johanna Korpikosken ohjauksessa. Liittyen Euroopan Investointipankin kaupunkikonsernille myöntämään 150 MEUR lainapakettiin, Turku osallistuu EU Urban Agendan Climate Adaptation Partnership:iin, jossa EIB omalla kustannuksellaan analysoi Turussa suunniteltujen sopeutumisinvestointien kustannuksia ja hyötyjä. Työ on nyt käynnistymässä. Varautumisen toimia on myös vertailtu ja kehitetty EU:n IUC (International Urban Co-operation) ohjelmassa yhdessä Naganon ja Obusen kaupunkien kanssa sekä EU Covenant of Mayors twinning –ohjelmassa yhdessä Bolognan kanssa.

Turun alueen kasvihuonepäästöt muodostuvat edelleen pääosin lämmityksestä, sähkön kulutuksesta ja liikenteestä. Vuoden 2021 välitavoitteen saavuttaminen on rohkaisevaa, mutta asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen kohti vuotta 2029 vaatii edelleen lisää toimenpiteitä kaikilla sektoreilla ja yhteiskunnan eri toimijoiden entistä vahvempaa osallistumista. Ilmastotoimia on tehostettava ja lisättävä ja toimeenpanoon on samalla sitouduttava entistäkin vahvemmin. Tämä koskee kaupunkikonsernia kokonaisuudessaan ja vaatii myös yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten entistä onnistuneempaa aktivointia.

Ilmastosuunnitelman ensimmäinen EU-väliarviointi tehdään vuosina 2021-22 ja samalla voidaan myös päivittää suunnitelman sisältöä. Osa väliarviointia ja mahdollista päivitystä on myös ilmastonmuutoksen riskien, haavoittuvuuksien ja vaikutusten arvioinnin uudistaminen ja varautumistoimien tarkistaminen.

Vahva ilmastopolitiikka, hyvä viestintä, kestävät ratkaisut ja kiertotalouden edistäminen laajassa yhteistyössä vahvistavat Turun mainetta ja kiinnostavuutta yhteistyökumppanina. Ilmastopositiivisuus on vahva myönteinen tavoite ja kuvaa hyvin myös Turun asennetta tähän suureen haasteeseen – me ratkaisemme sen yhdessä. Yhteisen eurooppalaisen mallin mukainen ilmastosuunnitelma liittää työmme osaksi Euroopan kattavaa verkostoa ja kehitystyötä – mistä on hienona osoituksena myös valintamme Euroopan parhaaksi ilmastokaupungiksi 2020.

Oheismateriaali 1Ilmastosuunnitelman 2029 tilannekatsaus

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto merkitsee tiedoksi Ilmastosuunnitelman tilannekatsauksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat esittelemässä kehittämispäällikkö Risto Veivo ja erityisasiantuntija Miika Meretoja.