Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, hankejohtaja Riitta Birkstedt, hankepäällikkö Mika Rajala 29.1.2020:

Taustaa

Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun keskustan kehittäminen -kärkihankkeen asettamisesta. Asettamispäätöksessä linjattiin, että kehittämisen painopiste tulee olla kaupallisen ja historiallisen keskustan sekä jokirantojen muodostamassa ydinalueessa. Tarkoituksenmukaisessa laajuudessa keskustan kehittymisen tukevia toimenpiteitä päätettiin tutkia myös keskustaan rajoittuvien uudistuvien alueiden, kuten Tiedepuiston ja Aninkaisten sekä koko Aurajokirannan, Sataman ja Linnakaupungin alueilla.

Turun kaupunginhallitus (kh 2.5.2016 § 177) toimeenpani valtuuston päätöksen käynnistämällä kärkihankkeen toukokuussa 2016. Kärkihankkeessa tuotettu Keskustavisio 2050 esiteltiin kaupunginhallitukselle elokuussa 2017. Kaupunginvaltuusto päätti (kv 14.5.2018 § 92) toukokuussa 2018, että keskustan kehittämisen kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa. Lisäksi se hyväksyi seuraavat keskustan kehittämisen tavoitteet:

• Saavutettava ja helposti kuljettava: Turun keskusta on kaikkien yhteisenä kaupunginosana saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen, ja sen liikkumisympäristön ilme on esimerkillisen viihtyisä ja vetovoimainen ympäri vuoden.
• Kaupallisesti houkutteleva: Turun keskusta on Läntisen Suomen tärkein ja pohjoisen Itämeren kiinnostavin talouden, kaupan ja työssäkäynnin keskittymä.
• Viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta: Turun keskusta on eurooppalainen asumisen, kulttuurin ja matkailun keskittymä, joka sykkii elämää ympäri vuoden.

Kaupunginvaltuusto päätti myös kymmenen toimenpiteen käynnistämisestä, joilla keskustan kehittämisen kärkihanketta lähdetään toteuttamaan. Aninkaisten hankkeistaminen on yksi toimenpiteistä.

Keskustan kärkihankkeen toteuttamissuunnitelma ja mittarit hyväksyttiin kaupunginhallituksessa elokuussa 2018 (kh 13.8.2018 § 288). Päätöksen mukaisesti Matkakeskus-hanke käynnistetään osana kokonaisvaltaista liikennejärjestelmää sekä Aninkaisten alueen kokonaisvaltaista kehittämistä.

Matkakeskushanke ja sen edistäminen on kirjattu Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien väliseen MAL-sopimus 2016 - 2019 samoin kuin myös valmisteilla olevaan MAL-sopimukseen vuosille 2020 - 2031.

Turun kaupunkistrategian 2029 (kv 16.4.2018 § 72) mukaisesti kaupunki haluaa lisätä Tukholmasta Pietariin ulottuvan pohjoisen kasvuvyöhykkeen dynamiikkaa ja vahvistaa samalla eurooppalaista TEN-T-ydinverkkokäytävää ja sen hyödyntämistä. Tämä edellyttää ihmisten ja tavaroiden nopeaa liikkumista ja toimivia maa-, meri- ja lentoyhteyksiä, joiden parantamiseen entisestään kaupunki panostaa. Kaupungin tavoitteena on nopean ”tunnin” junayhteyden aikaansaaminen Helsingin ja Turun välille.

Helsinki-Turku nopean junayhteyteen liittyvän Väyläviraston Kupittaa-Turku -kaksoisraide -ratasuunnitelman tekniset ratkaisut ovat lähes valmiita ja Turun ratapihan toimintojen uudelleenjärjestelyistä on syntymässä ratkaisu. Ratasuunnitelmissa junaliikenteen matkustajalaiturit sijoittuvat Logomon ja Aninkaistensillan väliselle alueelle. Suunnitelmat luovat valmiuksia paikallisjunaliikenteen kehittämiseen tulevaisuudessa ja mahdollistavat matkustajaraiteen rakentamisen uuteen Linnanniemen kaksoisterminaaliin Iso-Heikkilän ja Vienolan välistä. Toisiaan tukevien toimintojen sekä synergiahyötyjen optimoimisen näkökulmasta Helsinki - Turku nopea junayhteys, ratapihatoimintojen uudelleenjärjestelyt ja Matkakeskus-hanke edesauttavat toistensa toteutumista.

Turun kaupunkistrategiaan liittyvät myös ilmastotavoitteet hiilineutraalista kaupunkialueesta vuoteen 2029 mennessä. Turku on toteuttanut ilmastotavoitteita viime vuosina esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämisellä, älykkään sähköisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä, seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöllä, kaupunkisuunnittelulla sekä kehittämiskumppanuuksilla ja hankkeilla. Matkakeskus-hankkeen tavoitteena on edistää kestävän kaupunkirakenteen muodostumista, lisätä julkisen liikenteen käyttöä palveluja parantamalla sekä lisätä vähähiilistä kestävää liikkumista.

Turun uutta matkakeskusta on ideoitu toistakymmentä vuotta. Vuosien aikana on laadittu useita toiminnallisia tarkasteluja sekä selvityksiä uuden matkakeskuksen toteuttamiseen liittyen. Hanketta on kehitetty ja edistetty yhteistyössä hankealueeseen liittyvien valtion toimijoiden kanssa.

Tarkasteluissa Aninkainen on valikoitunut matkakeskukselle parhaaksi sijoittumispaikaksi. Alueelta löytyy parhaiten tilaa uudisrakentamiselle sekä kaikille matkakeskukseen liittyville toiminnoille. Lisäksi alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa jo nykyisellään. Sijoittumisen on mahdollistettu Ratapiha-alueen osayleiskaavassa.

Matkakeskus-hanke osana Turun keskustan ja liikennejärjestelmän kehittämistä

Turun kaupungin 27.9.2004 tekemästä aloitteesta Liikenne- ja viestintäministeriö asetti valmisteluryhmän Turun ratapihan alueen kehittämistä varten vuodeksi 2005. Kaupunginhallitus on 3.4.2006 § 279 hyväksynyt selvityksen; Turun ratapiha-alueen kehittäminen, Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti 15.2.2006.

Matkakeskus-hanke on yksi Turun keskustan kehittämisen sekä liikenteen ja liikkumisen merkittävistä hankkeista. Uuden matkakeskuksen sijainniksi on valikoitunut nykyisen linja-autoaseman ja Aninkaistensillan alue, ratapihan itäpäässä. Paikka on osoitettu Ratapiha-alueen osayleiskaavassa (25/2005) matkakeskuksen sijoittumisen mahdollistavalla keskustatoimintojen C-1 merkinnällä (ks. Liite 1). Nimettävän hankkeen alueeseen sisällytetään C-1 alueen lisäksi tarkoituksenmukaisessa laajuudessa osayleiskaavan liikenne- ja C-2/s –alueita.

Matkakeskus-hankkeelle osoitettu paikka on yksi Turun merkittävimmistä liikenteellisestä solmukohdasta ja siten myös erittäin vilkkaasti liikennöity jo nykyiselläänkin. Paikasta lähtevät tiet lentokentälle, Helsinkiin ja Tampereelle, rautatiet johtavat sekä Turun satamaan, Helsinkiin että Tampereelle ja julkisen liikenteen pysäkkejä sijaitsee alueella runsaasti. Yli 100 paikallisliikenteen bussia ylittää Aninkaistensillan ruuhka-aikana. Väyläviraston ratapihantoimintojen uudelleenjärjestelyä valmistelevissa ratasuunnitelmissa junaliikenteen matkustajalaiturit siirtyvät Logomon ja Aninkaistensillan väliselle alueelle. Matkakeskuksen paikka kytkeytyy tehokkaasti liikenteelliseen solmukohtaan ja jo olemassa oleviin liikennevirtoihin samoin kuin myös tuleviin mahdollisiin joukkoliikenneratkaisuihin. Näin matkakeskukseen saapuvaa liikennettä ei tarvitse ohjata uusille reiteille tai syvemmälle keskustan ruutukaavarakenteeseen.

Yleiskaavassa Matkakeskukselle osoitettu paikka Aninkaisten alueella, ratapiha-alueen muutosvyöhykkeellä, pystyy tarjoamaan avointa maapinta-alaa matkakeskuksen eri toimintojen sijoittumiselle. Hankkeen suunnitelmissa tulee pystyä ratkaisemaan toteutettavien palveluiden, asumisen ja matkustajaliikennettä palvelevien pysäköintiratkaisujen sekä matkakeskuksen bussiterminaalin ja sen laiturialueiden tilantarpeet, toteutustavat ja sijoittuminen.

Ratapiha-alueen ympäristöön on suunnitteilla paljon uutta rakentamista. Matkakeskus-hanke edistää osaltaan Aninkaisten alueen ja ratapihan ympäristön kokonaisvaltaista kehittämistä. Alueelle sijoittuvia tunnistettuja hankkeita Matkakeskuksen lisäksi ovat muun muassa kulttuuri- ja elämyspainotteinen Turun Ratapiha -hanke, Fabriikin alue, Väyläviraston ratapiha-alueen toimintojen uudelleenjärjestelyt, Logomo, Logomon silta ja siihen Ratapihankadun varressa kytkeytyvä pysäköintilaitos, Parkin kenttä, Puutori, Konserttitalo sekä Ammatti-instituutin alue. Hankkeiden synergiahyötyjen tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä toisiaan tukevien vaikutusten vahvistaminen luo edellytykset toimivalle ja kestävälle kaupunkirakenteelle.  

Sisääntuloväylien liikenteelliseen solmukohtaan sijoittuva, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti toteutettava Matkakeskus antaa kaupunkiin saapuville ensivaikutelman ja näköiskuvan Turusta. Onnistuneesti toteutettuna ja tunnistettavana rakennuksena se kasvattaa kaupungin tunnettavuutta ja positiivista imagoa. Matkakeskus palvelee Turkuun suuntautuvia matkoja ja antaa herätteitä jäädä Turkuun, jotta läpikulkeva matkailija vähintään pysähtyy Turkuun asioimaan. Matkakeskuksen kytkeytyy koko matkailualueen kokonaissaavutettavuuteen ja se on osa sujuvia matkaketjuja esim. saaristoon.

Hankeen toteutettavuutta kartoittaneiden toiminnallisten tarkastelujen ja selvitysten pohjalta on todettu, että Matkakeskuksen toteuttaminen vaatii kalliita infrainvestointeja, jotka kohdistuvat ratapihan toimintojen parantamiseen ja muuttamiseen, katuverkon kehittämiseen, rakennusten pohjatöihin sekä mahdollisen ratapihan ylittävän kansirakenteen rakentamiseen. Näiden kulujen rahoittamisen on katsottu kaupungin puolesta olevan mahdollista vain rakennusoikeuksien myynnistä saatavien tulojen kautta. Aiemmin tehdyissä laskelmissa on arvioitu, että matkakeskuksen alueen rakennusoikeuden tulisi olla vähintään 100 000 k-m2, jotta hankkeesta saatavat tulot kattaisivat kulut. Hankkeen edetessä arvio tullaan päivittämään. Yksityisten sijoittajien ja rakennusliikkeiden osallistuminen hankkeen toteuttamiseen on nähty selvityksissä välttämättömäksi. Matkakeskus-hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että se taloudellisesti kannattaisi itse itsensä, sisältäen myös hankkeeseen liittyvät infrastruktuurimuutokset.

Hankkeen toiminnallisen ja taloudellisen yhtälön toteutuminen tulee varmistaa. Tämä asettaa reunaehtoja myös mahdolliselle konseptille ja eri toimintojen suhteelle toisiinsa. Toteutussuunnitelmien tulee perustua markkinalähtöisiin taloudellisiin laskelmiin ja sijoittajien kriteereiden tunnistamiseen (rakennuskustannukset, tuottovaateet, vuokrataso, jne.) sekä hankkeen kokonaiskonseptin ja sen eri osien suhteen määritykseen. Tavoitteellisesti Matkakeskuksesta ollaan luomassa yhteisterminaalin lisäksi viihtyisää palvelukeskittymää, josta halutaan monipuolinen, vetovoimainen ja kiinnostava kohde, ja jonka toiminnallinen konsepti olisi parhaimmillaan jotain uutta ja ennennäkemätöntä.

Aninkaisten alue tarjoaa Matkakeskus-hankkeen ja sen konseptiin liittyvien toimintojen vaatiman rakentamisen toteutukselle mittakaavallisesti erilaisia kaupunkikuvallisia ja arkkitehtonisia lähestymistapoja, yksittäisistä suurista rakennuksista useampiin ja pienempiin. Matkakeskus-hanke luo Aninkaisten alueelle mahdollisuuksia uuden kaupunginosakonseptin syntymiselle.

Joukkoliikennejärjestelmä muodostuu monista eri toimijoiden tuottamista osista ja palveluista. Joukkoliikenteen kehittämisellä pyritään vaikuttamaan kaikkiin palvelun osatekijöihin ja toimijoihin niin, että matkustaja voi hahmottaa helposti tarjolla olevan kokonaispalvelun, ja että palveluiden kokonaisuus vastaa eri matkustajaryhmien tarpeisiin. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden kohdentaminen suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alueelle tuottaa vaikuttavuudeltaan parhaan tuloksen. Ennakoivat ja eri liikennemuodot huomioivat liikennesuunnitelmat ovat tärkeitä, jotta vältytään liikenteen joustamattomuuden ongelmilta tulevaisuudessa.

Tuleva matkakeskus toimii monipuolisena liikkumisen alustana, johon voidaan fyysisen ympäristön ja eri liikennemuotojen lisäksi integroida matkailua ja sujuvaa arkea helpottavia digitaalisia palvelukokonaisuuksia. Ne mahdollistavat mm. erilaisten logistiikan toimitusketjujen (ruokakassi, pakettitoimitukset, matkalaukut yms.) sekä elämyksellisyyden ja matkalaadun yhdistämisen osaksi matkaketjuja. Digitalisaation, automaation ja fyysisen matkakeskusympäristön täysimääräisen hyödyntämisen avulla luodaan Liikkuminen palveluna -kokonaisuus, jossa matkaketjuista muodostuu selkeitä ja saumattomia. Tähän vauhdilla kehittyvään kokonaisuuteen sisältyvät mm. yhden lipun/maksun periaate, opastaminen matkan aikana, uudet pysäköintipalveluratkaisut sekä kulkuvälineiden ja palveluiden yhdistäminen.

Osallistaminen ja vuorovaikutus

Keskustavision valmistelutyötä tehtiin laaja-alaisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa. Keskeisessä roolissa kehittämisideoiden keräämisessä keskustan eri käyttäjäryhmiltä toimivat osallistavat Turku Future Forum -tilaisuudet. Asiantuntija-alustusten lisäksi syötettä kerättiin osallistavista työpajoista, joissa osallistujat pääsivät yhdessä tuottamaan kehittämisideoita kaupunkielämän eri osa-alueilta (esim. ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus, tulevaisuuden asuminen, keskustaliikenne, miten luoda kasvua keskustaan). Keskeisimmiksi kehittämisen teemoiksi työpajoissa nousivat ympäristön viihtyisyyden ja elävyyden lisääminen, toiminnan monipuolistaminen ja yhdessä tekeminen.

Keväällä 2016 kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyöjärjestö RAKLI toteutti Turun kaupungin, Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen ja VR-Yhtymä Oy:n toimeksiannosta klinikkatyöskentelyn, jolla edistettiin Turun matkakeskushankkeen käynnistymistä. Työskentelyn keskeinen ajatus oli koota laaja joukko kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita yhteen miettimään parhaita konsepteja, suuntaviivoja ja ratkaisuja matkakeskuksen toteuttamiseksi. Turun kaupunki yhdessä klinikan muiden tilaajien kanssa antoi osallistujille mahdollisuuden aidosti vaikuttaa hankkeen määrittelyyn. Klinikka oli epävirallisen ja -muodollisen vuoropuhelun mahdollistama työskentelymenetelmä. Turun matkakeskuksen toteutumista edistävä klinikkatyöskentely (ns. osa B; Oheismateriaali) oli jatkoa Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistön tilaamalle ratapiha-alueiden ja asemakeskusten kehityskäytäntöjä valmistelleelle klinikalle (ns. osa A), joka toteutettiin alkukeväästä 2016. RAKLIn raportissa Ratapiha-alueiden ja asemakeskusten kehittäminen -yleisiä linjauksia ja parhaita käytäntöjä on kuvattu yleisemmällä tasolla monia Turun matkakeskukseenkin liittyviä asioita.

RAKLIn klinikalla (9/2016) matkakeskus-hankkeen konsepti nähtiin liikenteen ja logistiikan solmukohtana sekä monipuolisena yksityisten ja julkisten palveluiden keskittymänä, joka voisi sisältää mm. asumista, pysäköintiä, hotellitoimintaa, sekä viihde- ja vapaa-ajan palveluita. Lisäksi matkakeskuksen on mahdollista toimia maamerkkinä ja jopa matkailunähtävyytenä osana muuta kaupunkirakennetta. Digitaalisuuden hyödyntäminen sekä MaaS-ajattelun toteuttaminen ja tulevaisuuden tarpeiden ennakointi nähtiin tärkeäksi.

Realprojektin toteuttaman Aninkaisten kaupallisen selvityksen yhteydessä (1/2018) haastateltiin joukko asiantuntijoita Turun kaupan palveluverkon kehittämiseen ja Aninkaisten keskuksen / Matkakeskuksen roolin täsmentämiseen liittyen. Haastatteluissa pidettiin tärkeänä löytää Aninkaisten keskukselle oma, kaupallista ydinkeskustaa ja muita keskustan alueita ja hankkeita täydentävä roolinsa. Jos Matkakeskusta kehitetään kaupallisesti painottuneena kokonaisuutena, se saattaa muodostua uhkaksi ydinkeskustan kilpailukyvylle. Voimakkaan kaupallisen painotuksen sijaan keskuksen toivottiin tarjoavan palveluita erityisesti joukkoliikennematkustajille (lipunmyynti, kahvilat, kioskit, hotelli) ja alueen asukkaille (lähikauppa, päiväkoti) sekä alueella työskenteleville (toimisto- ja coworking-tilat, pysäköinti). Lisäksi hyvää saavutettavuutta hyödyntäviä palveluita, kuten julkisia palveluita ja terveyspalveluita pidettiin mahdollisina. Aninkaisten aluetta pidettiin myös hyvänä asuinrakentamisen kohteena.

Maankäytön strategisen hankkeen tavoitteet

Päätettäväksi esitettävät Matkakeskus-hankkeen tavoitteet pohjautuvat vuosien aikana laadittuihin lukuisiin hankkeen konseptin ja toteuttamistavan reunaehtoja tarkasteleviin ja määrittäviin luonnoksiin, suunnitelmiin, selvityksiin, työpajoihin ja vuoropuheluihin alueen yritysten, toimijoiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa:

• Matkakeskuksesta tavoitellaan Aninkaisten alueelle uutta julkisen liikenteen yhteisterminaalia sekä viihtyisää ja toiminnoiltaan monipuolista kaupunginosakeskusta.
• Sijainti kaupunkiseudun liikenteellisessä solmukohdassa mahdollistaa nykyaikaiset ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat julkisen liikenteen yhteydet ja vaihdot liikennevälineestä toiseen. Sujuvien matkaketjujen mahdollistaminen sekä viihtyisän, esteettömän ja turvallisen matkustusympäristön tarjoaminen edistävät Turun kaupunkiseudun ja Turun kaupungin keskustan saavutettavuutta ja kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamista kaupungin ilmastotavoitteiden mukaisesti.
• Matkakeskus-hankkeessa varaudutaan nopean junayhteyden ja paikallisjunaliikenteen vaatimuksiin (kaksoisraide, nykystandardien mukaiset junalaiturit).
• Tavoitteena on myös yhdistää radan erottamat kaupunginosat toisiinsa ratapihan ylittävällä silta- tai kansirakenteella, samalla edistäen ratapiha-alueen kehittämistä, toimintojen selkiyttämistä ja tulevaisuuden vaatimuksiin varautumista. Lisäksi sujuva ratapihan suuntainen liikkuminen ja luontevat yhteydet eri alueiden välillä otetaan osaksi suunnittelua.
• Kaupunginosakeskukseen tavoitellaan ydinkeskustaa täydentäviä ja vahvistavia palveluita, toimitiloja ja asumista, jotka lisäävät keskustan kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Matkakeskus erottuu tarjonnallaan kaupallisesta ydinkeskustasta ja muista keskustan hankkeista ja tukee niitä. Sisällöltään palvelukokonaisuuden ei tule muodostaa uhkaa nykyisen uudistumassa olevan kaupallisen keskustan elinvoimalle.
• Matkakeskuksesta tavoitellaan arkkitehtonisesti korkeatasoista ja ympäristöönsä tyylikkäästi sovitettua kokonaisuutta, joka parantaa kaupungin imagoa. Kaupungin hyvä ja vahva imago houkuttelee asukkaita, matkailijoita ja elinkeinoelämää.
• Tavoitteena on, että Matkakeskus-hanke taloudellisesti kannattaisi itsensä. Tämän toteutuminen merkitsee, että yhteisterminaali ja kaupunginosakeskus on arvioitu olevan kooltaan vähintään n. 100.000 kerrosneliömetriä.
• Matkakeskushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan kaupunkistrategian ja Keskustan kehittämisen kärkihankkeen tavoitteet ja teemat.

Hankekehityskilpailun järjestäminen

Turun kaupunki jatkaa sopimusneuvotteluja valtion toimijoiden kanssa Matkakeskus-hankkeen toteuttamiseksi. Tavoitteena on muodostaa sopijaosapuolien kesken yhteisen työryhmä, joka selvitystyönsä jälkeen ehdottaa parhaiten toimivaa menettelytapaa hankkeen toteuttamiseksi. Työryhmän päämääränä on tehdä ehdotus esim. hankekehityskilpailun järjestämisestä ja sen pääperiaatteista, asemakaavamuutoksen vaatimien yhdyskuntarakennuskustannusten jakamisperiaatteista, projektiyhtiöön tai vastaavaan ratkaisuun johtavasta sopimuskokonaisuudesta, yksityiskohtaisemmista sopimuksista (esim. projektiyhtiön osakassopimus) sekä rahoitusmalleista ja aikatauluista. Projektiyhtiöön tms. pyritään löytämään yhteistyökumppani hankekehityskilpailun kautta.

Hankekehityskilpailu nojaa edellä esitettyihin tavoitteisiin. Hankekehityskilpailun järjestämisestä päättää kaupunginhallitus. Hankekehityskilpailun tulokset ovat hyödynnettävissä hankealueen asemakaavaa laadittaessa.

Tavoitteellisesti Matkakeskus otetaan käyttöön vuoteen 2029 mennessä.

Toimivalta

Hallintosäännön 35 § mukaan kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää maankäytön strategisen hankkeen nimeämisestä ja sen tavoitteista.

Liite 1Ratapiha-alueen osayleiskaava 25/2005

Oheismateriaali 1Matkakeskus Turkuun -kehitysklinikan tulosraportti, syyskuu 2016

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää nimetä Matkakeskuksen maankäytön strategiseksi hankkeeksi ja hyväksyy hankkeelle edellä kuvatut tavoitteet, jotka pohjautuvat kaupunkistrategia 2029:aan, keskustan kärkihankkeeseen ja keskustavisioon 2029 sekä ilmastosuunnitelmaan 2029.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.