Kehittämispäällikkö Risto Veivo 5.12.2019:

Turun kaupungin Ilmastosuunnitelma 2029 (kv 11.6.2018 § 142) noudattaa Euroopan Unionin yhteistä mallia (SECAP, Sustainable Energy and Climate Action Plan) ja sisältää kaupunkikonsernin ilmastopolitiikan toimintalinjat ja välitavoitteet vuosille 2021, 2025 ja 2029. Suunnitelma sisältää sitovasti sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle sekä CDP/YK-rekisteriin vuosittain ja Euroopan Komissiolle joka toinen vuosi. Neljän vuoden välein raportoidaan Komissiolle laajemmin tuloksista. Samassa yhteydessä, valtuustokausittain (2021 – 2025 – 2029), voidaan ilmastosuunnitelmaa myös päivittää.

Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto ohjaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Ilmastosuunnitelman mukaisesti jaostolle raportoidaan toimeenpanosta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Edellisen kerran jaostolle raportoitiin 17. kesäkuuta (17.6.2019 § 43).

Ilmastosuunnitelman toteuttaminen on edennyt pääosin hyvin syksyn 2019 aikana. Toteuttamista ohjaa Turun kaupunki, mutta siihen osallistuvat laajasti myös alueen korkeakoulut, yritykset ja yhteisöt, kehityskumppanit ja kansalaiset. Hiilineutraali Turku tehdään yhdessä.

Kaupunkikonsernissa on tehty useita merkittäviä ilmastopäätöksiä ja -toimia. Uusitun metsäsuunnitelman avulla saadaan kasvatettua alueen hiilinieluja, energiainvestoinnit kohti hiilestä luopumista ovat vauhdissa, kansalaiskampanja Ilmastokapteeni Saku Koivun johdolla on käynnissä ja yrityksiä on onnistuneesti aktivoitu mukaan ilmastotyöhön, yhteistyöverkostoja on vahvistettu ja useita merkittäviä ilmastohankkeita toteutetaan. Yritysten ja yhteisöjen ilmastotekojen tietokanta ja verkkosivusto on saatu käyttöön. Turun alueen yritykset tekevät merkittäviä ilmastotekoja ja kehittävät aktiivisesti vähähiilistä liiketoimintaa ja kiertotalousratkaisuja.

Uusiutuvan energian osuuksia kaukolämmön ja sähkön tuotannossa on edelleen kasvatettu merkittävästi. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt merkittävästi, ja sen osuuden arvioidaan olevan enää 10 % vuonna 2020. Saavutettu kehitys noudattaa tavoitetta hiilen energiakäytöstä luopumiseen viimeistään vuoteen 2025 mennessä, mahdollisesti jopa aikaisemmin. Esimerkiksi geolämmöstä saadaan jatkossa kymmenys Turun kaukolämmöstä.

Liikenteen osalta pysäköinnin linjaukset on viimeistelty ja kaupunkiympäristölautakunta (26.11.2019 § 465) on päättänyt esittää niitä kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Linjaukset tukevat aiempia joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämiseen liittyviä päätöksiä ja ovat osa kestävän liikkumisen kokonaisuutta. Energian päästövähennysten edetessä nopeasti, on liikenne jatkossa muodostumassa entistäkin merkittävämmäksi – jopa suurimmaksi – päästölähteeksi. Varsinkin vuodesta 2021 eteenpäin on liikenteen päästöjä saatava vähennettyä aikaisempaa nopeammin, jotta ilmastotavoitteet 2025 ja 2029 saavutetaan. Ilmastosuunnitelmassa asetettu tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2015 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Tavoite on hieman kovempi kuin valtakunnallinen, mutta ei yhtä vahva kuin esimerkiksi Helsingin tavoite.

Turun metsäsuunnitelma vuosiksi 2019 – 2029 hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa (8.10.2019 § 382). Lautakunta päätti alentaa hakkuutavoitteen 40 prosenttiin puuston vuotuisesta kasvusta. Hakkuutavoitteen alentaminen tukee luonnon monimuotoisuutta sekä metsien virkistyskäyttöä ja on kustannustehokas tapa lisätä hiilinieluja sekä siten edetä kohti kaupungin ilmastotavoitteita.

Päästöjen laajamittaisemman paikallisen kompensoinnin suunnittelu on aloitettu konsernihallinnon Ilmastotiimin toimesta, jossa valmistelusta vastaa erityisasiantuntija Miika Meretoja. Päästövähennysten jälkeen jäljelle jäävien päästöjen kompensoimiseksi tarvitaan monipuolisia ratkaisuja mukaan lukien julkisomisteiset metsät, yksityisten maanomistajien hiilinielut, oheishyötyjä tuottavat projektit, teknologiaprojektit, tutkimus ja viestintä. Kaupunkiorganisaation oman toiminnan ilmastovastuun toteuttamiseksi on käynnistetty hiilineutraalin työyhteisön -konseptin suunnittelu osallistamalla henkilöstöä aloitekampanjalla.

Kaupunkikonsernissa on myös meneillään useita merkittäviä ilmastohankkeita. Liittyen Euroopan Investointipankin (EIB)kaupunkikonsernille myöntämään 150 MEUR lainapakettiin, Turku on kutsuttu mukaan EU Urban Agendan Climate Adaptation Partnership:iin, jossa EIB omalla kustannuksellaan analysoi Turussa suunniteltujen sopeutumisinvestointien kustannuksia ja hyötyjä. Työ toteutetaan pääosin vuoden 2020 aikana. Yritysten ilmastotekojen ja vähähiilisen liiketoiminnan vahvistamiseksi on aloitettu Ympäristöministeriön rahoittama Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot hanke yhdessä muiden Suomen resurssiviisaiden kuntien kanssa. Euroopan Komission rahoittamassa CANEMURE-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan hillinnän ja sopeutumisen ratkaisuja kuuden vuoden ajan yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja hiilineutraalien kuntien kanssa.

Yhteisten hankkeiden antamat kumppanuudet ja resurssit ovat tärkeitä uusien ratkaisujen kehittämiselle, jakamiselle ja toteuttamiselle. Ne mahdollistavat tällä hetkellä kaupungin omaan talousarviorahoitukseen nähden noin kaksinkertaisen panoksen Ilmastosuunnitelman toteuttamiseen sekä työpanoksessa että investoinneissa. Turku on jo vahvasti verkostoitunut ja hyödyntää aktiivisesti yhteistyötä ja -kehittämistä. Yhteistyön vahvistamiseksi entisestään, kaupunkikehitysjaostolle esitetään päätöstä Turun kaupungin liittymiseksi Suomen hiilineutraalit kunnat verkostoon. Kaupunginvaltuusto on jo Ilmastosuunnitelman 2029 hyväksyessään (11.6.2018 § 142) todennut Turun täyttävän ja osin myös ylittävän tämän verkoston kriteerit. Päätös ei aiheuta kustannuksia eikä uusia velvoitteita.

Turun vahvojen ilmastotavoitteiden toteuttaminen on haastavaa ja koskettaa paitsi koko kaupunkikonsernia myös laajasti muuta yhteiskuntaa. Turun kaupungilla on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistua ilmastopolitiikassaan ja vahvistaa samalla merkittävästi alueensa kestävää kasvua, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Onnistuminen vaatii sekä luottamuselinten ohjausta että virkamiestason vahvaa panosta. Syksyn 2019 aikana Turun ilmastotyö on saavuttanut poikkeuksellista mainetta ja ollut hyvin vahvasti esillä paitsi YK:n ilmastokokouksissa New Yorkissa syyskuussa ja Madridissa joulukuussa myös Eurooppa-foorumissa, Turun Päivässä sekä muissa tapahtumissa Turussa.

Oheismateriaali 1Ilmastosuunnitelman 2029 tilannekatsaus, syksy 2019

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto merkitsee tiedoksi Ilmastosuunnitelman syksyn 2019 tilannekatsauksen.

Kaupunkikehitysjaosto toteaa, että Turun kaupunki osallistuu aktiivisesti Suomen resurssiviisaiden kuntien (FISU – Finnish Sustainable Communities) toimintaan ja hankkeisiin sekä päättää, että kaupunki liittyy mukaan Suomen Hiilineutraalit kunnat -verkostoon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-2, 2 poissa.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Kallio, Toivari, Miikkola, Sundqvist, Weber, Ruohonen, Aaltonen, Kattelus ja Maaskola.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:

"Lisäksi kaupunkikehitysjaosto toteaa kantanaan, että koko Turun alueella kasvavien puiden kokonaismäärää ei pidä vähentää. Kaikki Turun alueella poistettavat puut tulee laskea mukaan Turun hiilinielukokonaisuuden pienenemiseen."

Schauman ja Sarlund olivat poissa kokouksesta.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kehittämispäällikkö Risto Veivo, erityisasiantuntija Miika Meretoja ja Turku Energia Oy:n lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen.